Blogulblog's Blog

4. Ulkopaikallissijat: b) ablatiivi

Ablatiivi – ablativul

4. Ulkopaikallissijat: b) ablatiivi

ablatiivi, ulkoeronto ● ablativ ■ ablativ

Amintesc: ulkopaikallissijat ovat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi

.

Ablatiivi (ulkoeronto)

Ablatiivin pääte on +ltA. Se liittyy vokaalivartaloon.

Kielenkäyttäjien olisi syytä muistaa seuraava selvä ja näppärä ablatii­vin käyttötapa: Lapsi on luonteeltaan iloinen. Hän on vartaloltaan sopusuhtainen. Luokka on oppilasainekseltaan hyvä. Sinänsä myös oikeita mutta pitempiä ja kömpelömpiä ovat sanonnat luonteensa puolesta, oppilasaineksen osalta jne.

Răspunde la întrebările substantivelor: singular: keneltä – de la cine? miltä – de la ce? mistä? plural: keiltä? miltä?

Răspunde la întrebările adjectivelor: singular: millaiselta? kummalta? plural: millaisilla?

1 Sijapäätteet

Ablatiivin pääte on sekä yksikössä että monikossa –ltA (-lta/-ltä). Vokaalisoinnun vuoksi päätteestä on kaksi muotoa. Yhdistynyt muoto on –ltA. Desinența -ltA se întrebuințează ca pereche a desinențelor -lla și -lle!

.

2 Muodostus

Yksikön ablatiivi muodostetaan genetiivivartalon avulla ja monikon ablatiivi monikkovartalon avulla. Ablatiivin pääte liitetään suoraan näihin vartaloihin.

.

nominatiivi ablatiivi yks. ablatiivi mon.
jalka jalalta jaloilta
talo talolta taloilta
varas varkaalta varkailta
vene veneeltä veneiltä

.

Deci, cazul ablativ se formează adăogând la rădăcina în vocală desinența -ltA (-lta / -ltä). Forma de plural se obține adăogând aceeași desinență la rădăcina pluralului. Gradul rădăcinii în vocală este de obicei în gradul slab dar sunt și excepții.

.

nominativ rădăcina în vocală sing. ablativ sing. rădăcina pluralului ablativ pl.
katto kato- katolta kattoi- katoilta
mies miehe- mieheltä miehi- miehiltä
silta silla- sillalta siltoi-, silloi- silloilta
työtön työttömä- työttömältä työttömi- työttömiltä

.

Mai speciale:

aie aikee- + lta aikeelta + i aikeilta
kohta kohda- + lta kohdalta + i kohdilta
maa maa- + lta maalta + i mailta
mansikka mansika- + lta mansikalta + i mansikoilta
nainen naise-/nais- + lta naiselta + i naisilta
äiti äidi- + ltä äidiltä + i äideiltä

.

2.1. Cuvinte care se termină într-o singură vocală (-A,-U, -O): adaugă -ltA

.

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
kala kalalta tyyny tyynyltä talo talolta
seinä seinältä työ työltä melu melulta

2.2. Gradația consonantică

Cuvânt de tipul A

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
tyttö tytöltä pankki pankilta puku puvulta
pöytä pöydältä hattu hatulta kauppa kaupalta
silta sillalta kampa kammalta hiekka hiekalta

Cuvânt de tipul B

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
savuke savukkeelta opas oppaalta keitin keittimeltä
tavoite tavoitteelta rakas rakkaalta hammas hampaalta
soitin soittimelta puhallin puhaltimelta allas altaalta

2.3. Cuvinte care se termină în -e: adaugă un al doilea -e înaintea lui -ltA

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
huone huoneelta perhe perheeltä kappale kappaleelta
kirje kirjeeltä lentokone lentokoneelta taide taiteelta
parveke parvekkeelta koe kokeelta aste asteelta

2.4. Cuvinte care se termină în -nen: înlocuiește pe -nen cu -se înainte de -ltA

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
nainen naiselta hevonen hevoselta suomalainen suomalaiselta
eteinen eteiseltä iloinen iloiselta ihminen ihmiseltä
sininen siniseltä toinen toiselta tavallinen tavalliselta

2.5. Cuvinte care se termină în -i

.

2.5.1 Neologisme care se termină în -i: adaugă -ltA

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
banaani banaanilta paperi paperilta kahvi kahvilta
pankki pankilta posti postilta maali maalilta
tili tililtä adverbi adverbilta dollari dollarilta

2.5.2. Cuvinte neaoșe care se termină în -i: înlocuiește -i- cu e și adaugă -ltA

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
suomi suomelta ovi ovelta järvi järveltä
kivi kiveltä suuri suurelta nimi nimeltä
pieni pieneltä lehti lehdeltä pilvi pilveltä

2.5.3. Cuvinte care se termină în -si: înlocuiește -si- cu -de și adaugă -ltA

nominativ ablativ nominativ ablativ nominativ ablativ
uusi uudelta vuosi vuodelta si kädeltä
kuukausi kuukaudelta vesi vedeltä reisi reideltä

2.6. Cuvinte care se termină în a consoană in diferite cazuri

.

Pentru o mai bună înțelegere au fost alese cazurile partitiv, genitiv, inesiv, allative, ablativ și esiv.

2.6.1. Cuvinte străine

Cocktail și diesel

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
cockailia cocktailin cocktailissa cocktailiin cocktaililta cocktailina
dieselia dieselin dieselissä dieseliin dieseliltä dieselinä
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
cockaileja cocktailien cocktaileissa cocktaileihin cocktaileilta cocktaileina
dieseleita dieselien dieseleissä dieseleihin dieseleiltä dieseleinä

2.6.2. Cuvinte care se termină în -in

Puhelin, keitin și puhallin

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
puhelinta puhelimen puhelimessa puhelimeen puhelimelta puhelimena
keitintä keittimen keittimessä keittimeen keittimeltä keittimenä
puhallinta puhaltimen puhaltimessa puhaltimeen puhaltimelta puhaltimena
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
puhelimia puhelimien puhelimissa puhelimiin puhelimilta puhelimina
keittimiä keittimien keittimissä keittimiin keittimiltä keittiminä
puhaltimia puhaltimien puhaltimissa puhaltimiin puhaltimilta puhaltimina

2.6.3. Cuvinte care se termină în -ton

Onneton, rahaton și avuton

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
onnetonta onnettoman onnettomassa onnettomaan onnettomalta onnettomana
rahatonta rahattoman rahattomassa rahattomaan rahattomalta rahattomana
avutonta avuttoman avuttomassa avuttomaan avuttomalta avuttomana
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
onnettomia onnettomien onnettomissa onnettomiin onnettomilta onnettomina
rahattomia rahattomien rahattomissa rahattomiin rahattomilta rahattomina
avuttomia avuttomien avuttomissa avuttomiin avuttomilta avuttomina

2.6.4. Cuvinte care se termină în -nen

Nainen, hevonen și iloinen

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
naista naisen naisessa naiseen naiselta naisena
hevosta hevosen hevosessa hevoseen hevoselta hevosena
iloista iloisen iloisessa iloiseen iloiselta iloisena
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
naisia naisten naisissa naisiin naisilta naisina
hevosia hevosten hevosissa hevosiin hevosilta hevosina
iloisia iloisten iloisissa iloisiin iloisilta iloisina

2.6.5. Cuvinte care se termină în -is

Kaunis, kallis și ruumis

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
kaunista kauniin kauniissa kauniiseen kauniilta kauniina
kallista kalliin kalliissa kalliiseen kalliilta kalliina
ruumista ruumiin ruumiissa ruumiiseen ruumiilta ruumiina
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
kauniita kauniiden kauniissa kauniisiin kauniilta kauniina
kalliita kalliiden kalliissa kalliisiin kalliilta kalliina
ruumiita ruumiiden ruumiissa ruumiisiin ruumiilta ruumiina

2.6.6. Cuvinte colocviale care se termină în -is

Futis, tennis și roskis

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
futista futiksen futiksessa futikseen futikselta futiksena
tennistä tenniksen tenniksessä tennikseen tennikseltä tenniksenä
roskista roskiksen roskiksessa roskikseen roskikselta roskiksena
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
futiksia futiksien futiksissa futiksiin futiksilta futiksina
tenniksiä tenniksien tenniksissä tenniksiin tenniksiltä tenniksinä
roskiksia roskiksien roskiksissa roskiksiin roskiksilta roskiksina

.

2.6. 7. Cuvinte care se termină în –As

.

Lounas, taivas și eräs

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
lounasta lounaan lounaassa lounaaseen lounaalta lounaana
taivasta taivaan taivaassa taivaaseen taivaalta taivaana
erästä erään eräässä erääseen eräältä eräänä
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
lounaita lounaiden lounaissa lounaisiin lounailta lounaina
taivaita taivaiden taivaissa taivaisiin taivailta taivaina
eräitä eräiden eräissä eräisiin eräiltä eräinä

.

.


.

2.6. 8. Cuvinte care se termină în -Os sau –Us

.

Keskus, yritys și kerros

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
keskusta keskuksen keskuksessa keskukseen keskukselta keskuksena
yritystä yrityksen yrityksessä yritykseen yritykseltä yrityksenä
kerrosta kerroksen kerroksessa kerrokseen kerrokselta kerroksena
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
keskuksia keskuksien keskuksissa keskuksiin keskuksilta keskuksina
yrityksiä yrityksien yrityksissä yrityksiin yrityksiltä yrityksinä
kerroksia kerroksien kerroksissa kerroksiin kerroksilta kerroksina

.

2.6.9. Cuvinte care se termină în -UUs și căteva care se termină în -Us

Osuus, rakkaus și hyvyys

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
osuutta osuuden osuudessa osuuteen osuudelta osuutena
rakkautta rakkauden rakkaudessa rakkauteen rakkaudelta rakkautena
hyvyyttä hyvyyden hyvyydessä hyvyyteen hyvyydeltä hyvyytenä
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
osuuksia osuuksien osuuksissa osuuksiin osuuksilta osuuksina
rakkauksia rakkauksien rakkauksissa rakkauksiin rakkauksilta rakkauksina
hyvyyksiä hyvyyksien hyvyyksissä hyvyyksiin hyvyyksiltä hyvyyksinä

2.6.10. Cele mai multe cuvinte care se termină în -es

Ilves, vihannes și juures

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
ilvestä ilveksen ilveksessä ilvekseen ilvekseltä ilveksenä
vihannesta vihanneksen vihanneksessa vihannekseen vihannekselta vihanneksena
juuresta juureksen juureksessa juurekseen juurekselta juureksena
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
ilveksiä ilveksien ilveksissä ilveksiin ilveksiltä ilveksinä
vihanneksia vihanneksien vihanneksissa vihanneksiin vihanneksilta vihanneksina
juureksia juureksien juureksissa juureksiin juureksilta juureksina

2.6.11. Cuvinte care se termină în -el, -en, -er sau -ar

Sisar, askel și jäsen

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
sisarta sisaren sisaressa sisareen sisarelta sisarena
askelta askelen askelessa askeleen askelelta askelena
jäsentä jäsenen jäsenessä jäseneen jäseneltä jäsenenä
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
sisaria sisarien sisarissa sisariin sisarilta sisarina
askelia askelien akselissa askeliin askelilta askelina
jäseniä jäsenien jäsenissä jäseniin jäseniltä jäseninä

2.6.12. Cuvinte care se termină în -tAr

Kuningatar, tytär și ystävätär

partitiv genitiv inesiv ilativ ablativ esiv
kuningatarta kuningattaren kuningattaressa kuningattareen kuningattarelta kuningattarena
tytärtä tyttären tyttäressä tyttäreen tyttäreltä tyttärenä
ystävätärtä ystävättären ystävättäressä ystävättäreen ystävättäreltä ystävättärenä
Pl. partitiv Pl. genitiv Pl. inesiv Pl. ilativ Pl. ablativ Pl. esiv
kuningattaria kuningattarien kuningattarissa kuningattariin kuningattarilta kuningattarina
tyttäriä tyttärien tyttärissä tyttäriin tyttäriltä tyttärinä
ystävättäriä ystävättärien ystävättärissä ystävättäriin ystävättäriltä ystävättärinä

.

§ 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä

Ablatiivi on ulkopaikallissija, joka on lokatiivisen ja habitiivisen adessiivin erosijainen vastine, mutta sillä on myös omaa, erikoistunutta käyttöä. Monista tehtävistään huolimatta se on paikallissijoista esiintymätaajuudeltaan harvinaisin (» § 1227 taulukko 10), muttei silti vajaakäyttöinen (näistä » § 12611264). Ablatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 12401246, kosketuskohdan ilmauksissa » § 1243 sekä temporaalisissa ilmauksissa » § 1249.

Erilaisissa habitiivisissa ja habitiivisen tyyppisissä konstruktioissa ablatiivilausekkeen tarkoite ilmaisee lähdettä, jolta saadaan jotain konkreettisesti tai abstraktisti (» § 986). Toiseksi se ilmaisee sitä, joka menettää jotakin, jolta estetään jotain tai joka välttyy joltakin.

Lähde:Saimme heiltä sähkeen hääpäivänä, ja myös äidiltä ja siskoilta tuli sähke. (k) | Kuulin tänään lääkäriltä että – –. (E) | Älä kysy minulta liikaa, – –. (k)

Menettäjä, tahaton luovuttaja(entiteetin menetys tai vahingoittuminen, kontrollin menetys): Sitten minulta katosivat ne uudet tulipunaiset hansikkaat. (k) | – – häneltä paloi n. 70–90 % selkänahkasta. (E) | Silloin tällöin voi kokonaiselta kansalta unohtua maalaisjärki. (k) | Meiltä puuttuu asunnosta hattuhuone. (k) | Pitkältä kuljettajalta loppuu istuimen säätövara kesken, – –. (l) | Tuulalta pääsi itku. (k) | Luulen, että minulta tuli lapsivesi, – –. (k)

Se jonka pääsy, vaikutus, kokemus tms. ei toteudu: kielletty alle 18-vuotiailta | Rata suljetaan kaikelta muulta toiminnalta – –. (l) | Suklaan syöminen salaa lapsilta on parasta herkkua. (E) | Ikään kuin hän haluaisi suojella naista lumihiutaleilta, – –. (k) | Koulu säästyi sodalta, – –. (E)

Lähteen merkitys sisältyy ilmauksiin, joissa ablatiivilausekkeella osoitetaan tekijä toiminnan lähteenä (» § 995). Ablatiivilla ilmaistaan myös entiteettiä, joka – tai jonka osa – läpikäy jonkin toisen suorittamaa toimintaa.

Tekijä: Meiltähän tämä käy. | D.E.D. Europaeukselta ilmestyi Helsingissä vuonna 1847 Pieni Runon-seppä – –. (a) | Se on rohkeasti sanottu mieheltä, joka ei ole ilmakehän tutkija. (L)

Toisen suorittaman toiminnan läpikävijä:– – hän leikkasi Utulta hiukset, – –. (k) | meet sä nyt pyyhkii siltä pepun. (P)

Ablatiivilauseke ilmaisee jonkin entiteetin erottamatonta osaa tai ominaisuutta, jonka suhteen entiteetin sanotaan olevan jonkinlainen: Hän on ammatiltaan kätilö; Hylly on sivuilta umpinainen (» § 1244). Osan merkitys ilmenee mitan ja osuuden ilmauksissakin, jollaisia ovat lisäksi ’vähitellen, yksitellen’ ‑merkityksiset kiteymät kuten Kisa kovenee vuosi vuodelta (l); – – olet mukanamme rakentamassa yhdessä pala palalta parempaa maailmaa (E).

Mitta, määrä; ’per’, jakso:Huone maksoi 905 markkaa vuorokaudelta, – –. (l) | Yksi yönseutu Kreshatikin normaalihuoneessa maksaa sata dollaria hengeltä. (l) | Tällä menetelmällä maidon tukkuale on kymmeniä pennejä litralta – –. (l) | Työvuoro on tältä päivältä ohitse, – –. (k)

Ablatiivisijaisella lausekkeella ilmaistaan myös entiteettiä, jonka vuoksi puheena oleva tilanne ei toteudu:

Estävä syy:– – en itkultani enää pystynyt puhumaan. (k) | Tenho ei nähnyt tähtiä tulen kirkkaudelta. (k)

Vaikutelmaverbin täydennys on tavallisimmin ablatiivissa; vaihtoehtona on allatiivi (» § 1257).

Vaikutelma: Näytät hyvältä, – –. (k) | Tuntuu mukavalta, että sinä olet taas kotona, – –. (k) ~ mukavalle | Lyön vetoa, ettet muista miltä äidinmaito maistuu. (k) ~ mille

Huom. Ablatiivin pääte sisältyy eräisiin leksikaalistuneisiin adverbeihin: kuiviltaan, kylmiltään, äkikseltään; arviolta, lopulta, toisaalta, sattumalta, korvakuulolta (» § 387).

.

§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo

Ulkopaikallissijalla ilmaistaan ensinnäkin sijaintia entiteetin ulko- tai yläpinnalla, siirtymistä tuollaiselle pinnalle tai siitä pois.

Entiteetin ylä- tai ulkopinta:Keittiön pöydällä on sulaessaan kovettunut pullapitko. (k) | Siinä oli syvällä lautasella nakkikeittoa ja höystöä laakealla. (k) | – – yritin kuvitella hänet lokoisaan asentoon sohvalle, vuoteelle tai lattiamatolle. (k) | Avatulla kämmenellä oli onkimato. (k) | Hänelle suurin unelma – – on jonakin päivänä kiivetä maailman korkeimmalle vuorelle ilman happilaitteita. (l) | Arvid oli napattu kiinni Oulun torilla. (k) | Julia on pannut kortin nastalla seinälleen. (k) | – – ihan kyynel vierähti poskelle liikutuksesta! (L) | Kaveri otti aurinkolasit silmiltään. (k)

Esineistä puhuttaessa ulkopaikallissijan käyttö tarkoittamassa sijaintia pinnalla edellyttää yleensä, että entiteetillä on käyttötehtävältään vakiintunut ylä- tai ulkopinta. Esimerkiksi kirja voi olla hyllyllä, pöydällä tai tuolilla, koska näillä on käyttöön tarkoitettu yläpinta. Muussa tapauksessa suhdetta ilmaistaan tavallisimmin genetiivin sisältävällä substantiivi- tai adpositiolausekkeella: Kirja on auton katolla ~ television päällä.

Toiseksi ulkopaikallissijoilla ilmaistaan sijaintia jonkin tai jonkun läheisyydessä tai luona, äärellä taikka jossakin alueella vailla selvää kiintopistettä. Näin on varsinkin silloin kun puhe on rakennuksista tai suuremmista esineistä, joiden ylä- tai ulkopinnalla ei ole varsinaista käyttötehtävää, esim. kioskilla, kaupalla, näkötornilla. Vastaavasti ilmaistaan siirtymistä tällaiselle alueelle tai siitä pois.

Rajaamaton paikka, läheisyydessä, äärellä, luona: Kuulin kirkolla teistä. (k) | Näitkö hänen myös palaavan rantasaunalta? (k) | Kaarle Rauta pysähtyi huoltoasemalle kahville. (k) | Kuka on käynyt torttutaikinalla! (k) | Meille tulee vieraita kaukaakin – –. (E)

Äärellä olemista ilmaistaan muissa tapauksissa adpositiorakentein: Vuode oli seinän vieressä; Odota tuon katulampun luona ~ ?tuolla katulampulla; Istuin puun juurella ~ ?puulla (vrt. horisontaalinen pinta: Istuin kaatuneella puulla).

Jotkin substantiivit voivat ulkopaikallissijoissa saada lauseyhteydestä riippuen joko ulko- tai yläpinnalla tai äärellä olemisen merkityksen:

Melontasafari järvellä (L) | Petolinnuista ruskosuohaukka ja nuolihaukka pesivät järvellä. (L) | Tuolla se ryijy on seinällä edelleen, – –. (E) | Innostuin – – juoksemaan vastakkaisella seinällä olevalle sohvalle. (E)

.

3. Întrebuințarea ablativului

În situațiile în care cuvântul primește la adesiv (-lla), primește la ablativ (-lta) când vrei să spui că ceva vine de la altceva sau de undeva.

Românul l-ar folosi și în următoarele situații:

-lta (elävältä – de viu)

-lta (vaikuttaa siltä – face impresia de)

-lta (maistuu siltä- are gust de)

-lta (näyttää siltä – arată, pare să fie)

3.1. Cazul ablativ exprimă complementul de mișcare dintr-un loc, de separare sau proveniență.

.

Anna on juuri tullut kaupungilta Anna abia a venit din oraș.
Otin kirjan pöydältä Am luat cartea de pe masă.
Mikä luo lunta talonsa katolta Mika dă zăpada de pe casă.
Mummo nousee penkiltä Bunica se scoală de pe bancă.
Sain kirjeen Sepolta Am primit o scrisoare de la Seppo.

.

3.2. Când este vorba de timp

Desinența -lta adăugată la numere desemnează timpul de când începe acțiunea. Se întrebuințează exclusiv pentru ore întregi sau pentru jumătăți de oră de ex. puoli kymmeneltäde la nouă și jumătate, dar trebuie spus kvartti yli nejäpatru și un sfert, kvartti vaille viisicinci fără un sfert sau kymmenen vaille viisicinci fără zece.

kello yksi yhdeltä
kello kaksi kahdelta
kello kolme kolmelta
kello neljä neljältä
kello viisi viideltä
kello kuusi kuudelta
kello seitsemän seitsemältä
kello kahdeksan kahdeksalta
kello yhdeksän yhdeksältä
kello kymmenen kymmeneltä
kello yksitoista yhdeltätoista
kello kaksitoista kahdeltatoista
Opetus alkaa [kello] yhdeksältä Cursul începe de la nouă.

.

3.3. Cu verbele percepționale

Se tuoksuu hyvältä. Miroase frumos.
Hän näyttää onnelliselta. Arată fericit.
Ehdotus tuntuu huonolta Propunerea nu mi se pare bună [mi se pare rea].
Tämä musiikki kuulostaa hyvältä Muzica asta sună bine, îmi place.
Ruoka maistuu sipulilta Mâncarea are gust de ceapă.

.

3.4. Cu verbul kysyä (a întreba, a cere) indică persoană care a fost întrebată sau de la care se cere ceva

Oppilaat kysyivät apua opettajalta Elevii au au cerut ajutorul profesoarei.

.

3.5. Cu pronumele personal:

minulta, sinulta, häneltä, meiltä, teiltä, heiltä; cu pronumele demonstrativ de loc: tältä, tuolta, siltä, näiltä, noilta, niiltä

.

Altfel așezate:

.

  • Ablatiivi ilmaisee lähinnä liikettä pois jonkin päältä tai läheisyydestä, esim.
    • Otatko maton lattialta?
    • Reino nousi penkiltä.
    • Tuula tulee kaupungilta.
    • Lakaisen roskat lattialta.
    • Lumi sulaa katoilta.

  • Se on yleinen myös merkityksessä saada tai pyytää jotakin joltakulta henkilöltä (ns. habitiiviadverbiaali, vrt. adessiiviin ja allatiiviin), esim.
    • Lainaa rahaa äidiltä.
    • Pyydän sinulta anteeksi.
    • Ano rehtorilta lupaa.
    • Sain kirjeen veljeltäni.
    • Pyydän apua ystävältäni.
    • Äiti kätki sakset lapselta.
    • Pääsy asiattomilta on kielletty.

  • Ablatiivi ilmaisee myös aikaa, määrää ja ominaisuutta, esim.
    • aika
      • Opetus alkaa kello yhdeksältä.
      • Tämä veitsi on pronssikaudelta.
      • Tapahtuma on viidenneltä päivältä heinäkuuta.
      • Kokous alkaa kello kuudelta.
      • Päivä päivältä
      • Vuosi vuodelta
  • määrä
    • Perunat maksavat markan kilolta.
    • Neljä euroa metriltä.
    • Viisi sentneriä hehtaarilta
  • ominaisuutta
    • Hän on luonteeltaan vilkas.
    • Hän näyttää iloiselta = Hän on iloisena.
    • Poika näytti aikuiselta.
    • Hän on iloinen luonteeltaan. = Hänellä on iloinen luonne.
    • Rosvo Roope oli kaunis kasvoiltaan ja nuori iältään.

  • Aistivaikutelmaa ilmaisevat verbit [verbele percepționale] saavat usein määritteekseen ablatiivin. Verbele percepționale răspund la întrebarea miltă? Aici limba română se dovedește mai săracă și toate traducerile sunt reduse la formula cum ți se pare?

haista

  • o Miltä täällä haisee? A ce miroase aici?
  • o Täällä haisee homeelta. Miroase a mucegai.
  • o Tämä haisee pahalta. Miroase urât.

kuulostaa

  • Miltä lintu kuulostaa? Cum ți se pare pasărea?
  • Se kuulostaa iloiselta. Îmi pare veselă.
  • Sinähän kuulostat masentuneelta. Îmi pari deprimat.
  • Miltä se kuulostaaCum ți se pare?
  • Tuo kuulostaa aivan tyhmältä. Sună destul de idiot.

maistua

  • o Maistuuko ruoka hyvältä? Îți place mâncarea?
  • o Ruoka maistuu hyvältä. Mâncarea are gust bun.
  • o Miltä suklaa maistuu? Ce gust are ciocolata?
  • o Suklaa maistuu makealta. Ciocolata e dulce.

näyttää

  • o Miltä ilma näyttää? Cum ți se pare vremea?
  • o Ilma näyttää kauniilta. Vremea pare să fie frumoasă.
  • o Miltäs minä nyt näytän? Cum arăt acum?
  • o Sinä näytätkin väsyneeltä ja mietteliäältäArăți obosit și gânditor, dus pe gânduri.
  • o Sinä näytät tyytyväiseltä. Arăți mulțumit.
  • o Ankaralta näyttävä herra. Pare să fie un domn dificil.
  • o Tämä näyttää kummalta. Arată straniu.
  • o Miltä hän näyttää? Cum ți se pare?
  • o Tuo näyttää aivan tyhmältä. Arată destul de prost, ca un prost.

tuntua

  • o Minusta takkisi tuntuu liian pieneltä.
  • o Ehdotus tuntuu huonolta.
  • o Hän tuntui onnelliselta.
  • o Miltä tämä asia tuntuu?
  • o Se tuntuu painavalta.

tuoksua

  • o Miltä ruusu tuoksuu?
  • o Ruusu tuoksuu ihanalta.
  • o Tuo ruusu tuoksuu ihanalta.

vaikuttaa

  • o Hän vaikuttaa tutulta.

.

Alte cuvinte care cer ablativul, în special verbe de mișcare care răspund la întrebările mistä?, keneltä?

  • etsiä
    • Etsin pöydältä kirjat.
  • jäädä + -mattA (de la infinitivul III al verbului)
    • Minulta jäi lehti lukematta. Ziarul [mi-]a rămas necitit.
  • lähteä
    • Juna lähti asemalta.
    • Lähdin työpaikalta myöhään.
    • Lähdimme Paasosilta iltayöllä.
    • Tytöt lähtivät tunnilta.
  • löytää
    • Löysit kadulta lompakkosi?
  • matkustaa
    • He matkustavat maalta kaupunkiin.
  • mennä
    • Ihmisiä meni torilta.
  • muuttaa
    • Hän muutti maalta viime vuonna.
  • onnistua
    • Ystävältäni onnistuu mikä vain.
  • ostaa
    • Ostin tomaatteja torilta.
  • ottaa
    • Otin Pekalta auton.
  • puuttua
    • Häneltä puuttuu rohkeutta.
  • tulla keneltä? kenen luota?
    • Juna tulee Rovaniemeltä illalla.
    • Tulitko jo yliopistolta?
    • Tulen Pekalta.
    • Lapset tulivat ongelta.
  • ottaa jkn hengiltä
    • Ottaa hengiltä tarkoittaa surmata tai tappaa. A lua viața cuiva înseamnă a omorî, a ucide.
  • saada hengiltä
    • Poika sai käärmeen hengiltä. Băiatul a omorât șarpele.
  • alte situații:
    • cauza
      • Laiva ei lähde sumulta (sumun vuoksi).
      • Etkö uskalla äidiltäsi mennä?.
    • situația în care ceva/cineva se găsește
      • Olen ammatiltani fyysikko.
      • Me söimme omenoita tuoreeltaan.
      • Mies ojensi kätensä seisaaltaan.

.

§ 1244 Ablatiivin ja elatiivin käyttöä

Osan ominaisuutta voi ilmaista rakenteella, jossa osa esitetään ablatiivi- tai joskus elatiivisijaisen lausekkeen muodossa ja ominaisuus tai muu luonnehdinta adjektiivi- tai substantiivilausekkeella: ulkonäöltään vaatimaton, ammatiltaan opettaja. Rakenteella ilmaistaan mm. ulkoista olemusta, luonnetta tai mitattavia piirteitä (a), nimeä, ammattia, koulutusta tai ikää (b) tai esim. ominaisuuden sijoittumista johonkin ruumiinosaan (c). Erosijainen substantiivi on ryhmissä (a–b) ablatiivissa ja ryhmässä (c) elatiivissa, ja siihen sisältyy possessiivisuffiksi.

(a)

Työ on luonteeltaan ennen kaikkea aivotyötä, – –. (l) | Audi on ajo-ominaisuuksiltaan hyvin perinteinen. (l) | Ahon pelinavaus on ajoitukseltaan yllättävä. (l) | Ohjeet ovat kieliasultaan ja käännöstermeiltään heikot, – –. (l) | – – kuvaruutunäyttö on sisällöltään runsas ja hyvä. (l) | Mikä on Yhdysvaltain pinta-alaltaan suurin osavaltio? (l) | Lisähaastattelut parantavat lukijamääriltään pienten lehtien tutkimustulosten luotettavuutta. (l)

(b)

Tyttönimeltäni olen Tenni. (k) | Ohjaajat ovat koulutukseltaan lähi- tai perushoitajia. (E) | Varsinaiselta ammatiltaan hän on ulosottomies. (l) | – – Kiinalla on ylivoimaisesti vanhin säilynyt kulttuuri, iältään ehkä viitisen tuhatta vuotta. (l)

(c)

– – loman voi pilata joku sormistaan näppärä rosvo keskellä kirkasta päivää. (k) | Hän on taitava käsistään, – –. (k) | Gepardi on jaloistaan nopea ja kolibri tikkaavasta nokastaan. (k)

Rakenteeseen liittyy monia semanttisia rajoituksia; kaikki tarkoitteeltaan jotenkin rajatummat tai konkreettisemmat osa–kokonaisuusilmaukset eivät ole mahdollisia: *Huone on ikkunoiltaan runsaslukuinen (vrt. korkeudeltaan 4 metriä); *Museo on huoneiltaan suuri (vrt. tiloiltaan avara), *Hän on hatultaan omaperäinen (vrt. pukeutumiseltaan omaperäinen).

Kun kokonaisuus tarkoittaa esinettä tai vastaavaa, sen luonnehdittavaa osaa ilmaistaan erosijaisella lausekkeella. Erosijaisessa lausekkeessa ei ole possessiivisuffiksia, kuten ryhmien (a–c) tapauksissa on.

(d)

– – [takki] on liian pieni hihoista ja hartioista. (E) | – – housutkin olivat polvista kuluneet. (E) | O-vartaloiselle taas eivät sovi vyötäröltä tiukat paidat ja lyhyet jakut. (L) | Ikkuna oli takaa murskana, – –. (E) | Kaappi, päältä, pohjasta ja sivuilta umpinainen. (E) | Rakkaus on helppo juttu ymmärtää, ellet satu olemaan vähän latvasta laho. (E)

Huom. Partitiivisijaisella lausekkeella voi eräissä tapauksissa ilmaista samantapaista suhdetta kuin possessiivisuffiksillisella ablatiivilausekkeella: Hän on syntyjään ~ omaa sukua Tenni; Hän on kokoa L.

.

§ 986 Minulla on rahaa, sain sen Maijalta, annan sen Liisalle

Habitiiviadverbiaali on tyypillisesti omistuslauseen adessiivisijainen lauseke, jonka tarkoite on tavallisimmin elollinen olento tai omistamiseen tai hallussa pitämiseen kykenevänä esitetty entiteetti: Minulla ~ firmalla on auto. Tässä rakenteessa habitiiviadverbiaali on lausetyypin edellyttämä täydennys (» § 895). Habitiivinen adverbiaali esiintyy myös lauseissa, jotka tarkoittavat tilassa olemista tai muuta kokijana olemista, esim. Hänellä oli asiat hyvin; Minulla on hyvä olla; Meillä ei ole mitään valittamista.

(a)

Et tiedäkään, kuinka paljon minulla on rahaa. (k) | Ja sitten sitä huomaa, että pomolla on ruoanmuru suupielessä. (k) | Kuinka monta maailmanmestaruutta Häkkisellä ja Schumacherilla on? (E) | Onko sinulla jotain sanottavaa, lapsi? (k) | Poikieni firmalla on hyvät toimitilat – –. (l) | – – mulla menee hermot kohta tässä jo (p) | – – klamydia on naisilla usein oireeton. (l) | Meillä miehet paiskovat 80 metrin kaaria – –. (l) | Espoolla on Suomenojalla oma puhdistamonsa – –. (l)

Habitiiviadverbiaali sijaitsee tietyin ehdoin lauseen loppukentässä (» § 897):

(b)

Omakohtaista kokemusta sodasta oli viidenneksellä haastatelluista. (l) | Ford valmisti Falconista kevyttä pakua, josta oli myös pikkubussiversio. Vastaava malli oli myös Chevroletilla. (l) | Vaihtoehdot ovat Katilla kovin harvassa, – –. (k) | Hieno hattu sinulla. (K)

Habitiivisia ovat myös ablatiivisijaiset adverbiaalit, jotka ilmaisevat sitä, jonka hallusta tai hallintapiiristä jokin siirtyy tai joka muuten esitetään jonkin menetyksen tai muun vastaavan tapahtuman kokijana (c), sekä allatiivisijaiset adverbiaalit, jotka ilmaisevat sitä, jonka haltuun tai hallintapiiriin jokin siirtyy tai joka muuten esitetään tapahtuman kokijana (d) (» § 896). Laajassa mielessä habitiivisia ovat myös mm. kommunikaatioverbien lähdettä ja kohdetta ilmaisevat adverbiaalit (» § 1247).

(c)

Olin saanut kirjeen Eevalta. (k) | – – suomen kieltä olen oppinut vain kavereiltani ja naapureiltani. (l) | Älä kysy minulta liikaa, – –. (k) | Siellä ryöstettiin minulta iso omaisuus – –. (l) | Jänikseltä menee henki. (l) | – – vanhemmiten asiat rupesivat monilta unohtuilemaan. (k) | Useilta autoilijoilta loppui bensa kesken matkan, – –. (l) | – – meiltä meni vähän yli kolme tuntia ennen kuin löysimme hänet. (k)

(d)

Annoin lottorahani Kääpiäiselle – –. (k) | Todellinen valta siirtyy pääsihteerille ja sihteeristölle. (a) | Hirvelle tuli yöllä jano – –. (k) | – – ja sitten meille tuli bänät. (k) | Lundahl ennustaa naisille suurvoittoa. (l) | Kansallispankille tuli kiire vaihtaa pääjohtajaa. (l) | Kerro se minulle, tyttäreni. (k) | No oikeen hyvä juttu nimittäin mulle tuli yks semmone pikku este (p)

Habitiiviadverbiaalina voi olla myös adpositiolauseke, esim. olla jonkun hallussa, joutua jonkun haltuun. Habitiivisuutta sisältyy lisäksi genetiivi-ilmaukseen Hänen on jano (» § 906).

.

Introdus  / lisätty 16.11.2010

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: