Blogulblog's Blog

4. Ulkopaikallissijat: a) adessiivi

Adessiivi – Adesivul

.

.

Amintesc! . Ulkopaikallissijat ovat a) adessiivi, b) ablatiivi, c) allatiivi

.

adessiivi, ulko-olento ● adesiv ■ adessiv

.

Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.

Adessiivi on yksi suomen kielen ulkopaikallissijoista allatiivin eli ulkoisen tulosijan sekä ablatiivin eli ulkoisen erosijan ohella. Sen vastine sisäpaikallissijojen ryhmässä on sisäinen olosija eli inessiivi. Yleiseksi olosijaksi puolestaan voidaan joskus luonnehtia essiiviä.

Suomessa adessiivi ilmaisee sijainnin ohella myös teon välinettä. Joissakin kielissä on tätä tarkoitusta varten instrumentaali. Adessiivilla on myös tulkintoja omistukseen ja osasuhteeseen kuulumiseen (kuten tässäkin lauseessa). Samoin sitä käytetään määrän lisääntymisen ilmauksissa. Suomessa adessiivin pääte on -lla tai -llä vokaalisoinnun mukaisesti.

.

Vastaa kysymyksiin:

subst.: millä paikalla? missä? kenellä? millä?

adj.: millaisella? millaisilla? kummalla?

.

1 Sijapäätteet – Desinențe

Adessiivin pääte on –llA sekä yksikössä että monikossa. Vokaalisoinnun vuoksi päättestä on olemassa kaksi eri muotoa.

2 Muodostus – Formare

Yksikön adessiivi muodostetaan genetiivivartalon avulla ja monikon adessiivi monikkovartalon avulla. Adessiivin pääte liitetään suoraan näihin vartaloihin.

Gradul rădăcinii în vocală este, de obicei, grad moale dar sunt și excepții.

nominativ rădăcina în vocală sing. adesiv singular rădăcina în vocală plural adesiv plural
jalka jala- jalalla jaloi- jaloilla
katto kato- katolla kattoi- katoilla
nainen naise- naisella naisi- naisilla
talo talo- talolla taloi- taloilla
tori tori- torilla torei- toreilla
varas varkaa- varkaalla varkai- varkailla
vene venee- veneellä venei- veneillä
voimakas voimakkaa- voimakkaalla voimakkai- voimakkailla

.

Esimerkkejä

    • Pekka on koululla. Pekka este la școală. (sau undeva lângă ea, în curtea școlii)
    • Pekka on kaupungilla. Pekka este la oraș.
    • Puku kaksilla housuilla. Un costum cu două perechi de pantaloni.
    • Pekkalla on lintu olkapäällänsä. Pekka are o pasăre pe umăr.
    • Pekka elättää perheensä pienellä palkallansa. Pekka își hrănește familia cu salariul său mic.

În locul prepozițiilor românești pe și la finezii folosesc cazul adesiv adaugând cuvântului desinențele –lla sau –llä după caz. Se procedează exact la fel ca la cazul inesiv unde folosim –ssa!

.

2.1 Cuvinte care se termină într-o singură vocală -A, -U, -O (-a/-ä, -u/-y, -o/-ö) adaugă -llA (-lla/-llä)

.

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
kala kalalla pinta pinnalla tyyny tyynyllä
kato katolla pöytä pöydällä työ työllä
melu melulla seinä seinällä vasara vasaralla
mäki mäellä talo talolla äiti äidillä

.

2.2. Gradația consonantică

.

Cuvinte de tip A (vocale afară de -e)
Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
tyttö tytöllä pankki pankilla puku puvulla
pöytä pöydällä hattu hatulla kauppa kaupalla
silta sillalla kampa kammalla hiekka hiekalla
Cuvinte de tip B (-e și consoane)
Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
savuke savukkeella keitin keittimellä hammas hampaalla
tavoite tavoitteella soitin soittimella rakas rakkaalla
puhallin puhaltimella allas altaalla opas oppaalla

.

2.3. Cuvinte care se termină în -e: adaugă un -e înaintea lui -llA

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
huone huoneella perhe perheellä kappale kappaleella
kirje kirjeellä lentokone lentokoneella taide taiteella
parveke parvekkeella koe kokeella aste asteella

.

2.4. Cuvinte care se termină în -nen: înlocuiește pe -nen cu -se înainte de -llA

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
nainen naisella hevonen hevosella suomalainen suomalaisella
eteinen eteisellä iloinen iloisella ihminen ihmisellä
sininen sinisellä toinen toisella tavallinen tavallisella

.

2.5. Cuvinte care se termină în-i

.

2.5.1. Neologisme care se termină în-i: adaugă doar –llA

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
banaani banaanilla paperi paperilla kahvi kahvilla
pankki pankilla posti postilla maali maalilla
tili tilillä adverbi adverbilla dollari dollarilla

.

2.5.2. Cuvinte care se termină în -i: înlocuiește -i- cu -e și adaugă -llA

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
suomi suomella ovi ovella järvi järvellä
kivi kivellä suuri suurella nimi nimellä
pieni pienellä lehti lehdellä pilvi pilvellä

.

2.5.3. Cuvinte care se termină în-si: înlocuiește-l pe -si- cu -de și adaugă -llA

Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv Nominativ Adesiv
uusi uudella vuosi vuodella si dellä
kuukausi kuukaudella vesi vedellä reisi reidellä

.

2.6. Cuvinte care se termină în consoană:

.

Cuvinte care se termină într-o consoană în diferite cazuri

Pentru exemplificare au fost alese cuvinte tipice pentru anume grupuri.

Aici apar cuvintele alese la Partitiv, Genitiv, Inesiv, allative, Translativ și Esiv.

.

2.6.1. Cuvinte străine

cocktail și diesel
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
cockailia cocktailin cocktailissa cocktailiin cocktailiksi cocktailina
dieselia dieselin dieselissä dieseliin dieseliksi dieselinä
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
cockaileja cocktailien cocktaileissa cocktaileihin cocktaileiksi cocktaileina
dieseleita dieselien dieseleissä dieseleihin dieseleiksi dieseleinä

.

2.6.2. Cuvinte care se termină în -in

puhelin, keitin și puhallin
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
puhelinta puhelimen puhelimessa puhelimeen puhelimeksi puhelimena
keitintä keittimen keittimessä keittimeen keittimeksi keittimenä
puhallinta puhaltimen puhaltimessa puhaltimeen puhaltimeksi puhaltimena
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
puhelimia puhelimien puhelimissa puhelimiin puhelimiksi puhelimina
keittimiä keittimien keittimissä keittimiin keittimiksi keittiminä
puhaltimia puhaltimien puhaltimissa puhaltimiin puhaltimiksi puhaltimina

.

2.6.3. Cuvinte care se termină în -ton

onneton, rahaton și avuton
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
onnetonta onnettoman onnettomassa onnettomaan onnettomaksi onnettomana
rahatonta rahattoman rahattomassa rahattomaan rahattomaksi rahattomana
avutonta avuttoman avuttomassa avuttomaan avuttomaksi avuttomana
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
onnettomia onnettomien onnettomissa onnettomiin onnettomiksi onnettomina
rahattomia rahattomien rahattomissa rahattomiin rahattomiksi rahattomina
avuttomia avuttomien avuttomissa avuttomiin avuttomiksi avuttomina

.

2.6.4. Cuvinte care se termină în -nen

nainen, hevonen și iloinen
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
naista naisen naisessa naiseen naiseksi naisena
hevosta hevosen hevosessa hevoseen hevoseksi hevosena
iloista iloisen iloisessa iloiseen iloiseksi iloisena
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
naisia naisten naisissa naisiin naisiksi naisina
hevosia hevosten hevosissa hevosiin hevosiksi hevosina
iloisia iloisten iloisissa iloisiin iloisiksi iloisina

.

2.6.5. Cuvinte care se termină în -is

kaunis, kallis și ruumis
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
kaunista kauniin kauniissa kauniiseen kauniiksi kauniina
kallista kalliin kalliissa kalliiseen kalliiksi kalliina
ruumista ruumiin ruumiissa ruumiiseen ruumiiksi ruumiina
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
kauniita kauniiden kauniissa kauniisiin kauniiksi kauniina
kalliita kalliiden kalliissa kalliisiin kalliiksi kalliina
ruumiita ruumiiden ruumiissa ruumiisiin ruumiiksi ruumiina

.

2.6.6. Neologisme sau cuvinte din limbajul colocvial care se termină în -is

futis, tennis și roskis
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
futista futiksen futiksessa futikseen futikseksi futiksena
tennistä tenniksen tenniksessä tennikseen tennikseksi tenniksenä
roskista roskiksen roskiksessa roskikseen roskikseksi roskiksena
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
futiksia futiksien futiksissa futiksiin futiksiksi futiksina
tenniksiä tenniksien tenniksissä tenniksiin tenniksiksi tenniksinä
roskiksia roskiksien roskiksissa roskiksiin roskiksiksi roskiksina

.

2.6.7. Cuvinte care se termină în -As

lounas, taivas și eräs
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
lounasta lounaan lounaassa lounaaseen lounaaksi lounaana
taivasta taivaan taivaassa taivaaseen taivaaksi taivaana
erästä erään eräässä erääseen erääksi eräänä
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
lounaita lounaiden lounaissa lounaisiin lounaiksi lounaina
taivaita taivaiden taivaissa taivaisiin taivaiksi taivaina
eräitä eräiden eräissä eräisiin eräiksi eräinä

.

2.6.8. Cuvinte care se termină în-Os sau în -Us (dar nu în -Uus)

keskus, yritys și kerros
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
keskusta keskuksen keskuksessa keskukseen keskukseksi keskuksena
yritystä yrityksen yrityksessä yritykseen yritykseksi yrityksenä
kerrosta kerroksen kerroksessa kerrokseen kerrokseksi kerroksena
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
keskuksia keskuksien keskuksissa keskuksiin keskuksiksi keskuksina
yrityksiä yrityksien yrityksissä yrityksiin yrityksiksi yrityksinä
kerroksia kerroksien kerroksissa kerroksiin kerroksiksi kerroksina

.

2.6.9. Cuvinte care se termină în -UUs și câteva care se termină în -Us

osuus, rakkaus și hyvyys
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
osuutta osuuden osuudessa osuuteen osuudeksi osuutena
rakkautta rakkauden rakkaudessa rakkauteen rakkaudeksi rakkautena
hyvyyttä hyvyyden hyvyydessä hyvyyteen hyvyydeksi hyvyytenä
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
osuuksia osuuksien osuuksissa osuuksiin osuuksiksi osuuksina
rakkauksia rakkauksien rakkauksissa rakkauksiin rakkauksiksi rakkauksina
hyvyyksiä hyvyyksien hyvyyksissä hyvyyksiin hyvyyksiksi hyvyyksinä

.

2.6.10. Cuvinte care se termină în -es

ilves, vihannes și juures
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
ilvestä ilveksen ilveksessä ilvekseen ilvekseksi ilveksenä
vihannesta vihanneksen vihanneksessa vihannekseen vihannekseksi vihanneksena
juuresta juureksen juureksessa juurekseen juurekseksi juureksena
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
ilveksiä ilveksien ilveksissä ilveksiin ilveksiksi ilveksinä
vihanneksia vihanneksien vihanneksissa vihanneksiin vihanneksiksi vihanneksina
juureksia juureksien juureksissa juureksiin juureksiksi juureksina

.

2.6.11. Cuvinte care se termină în -el, -en, -er sau -ar

sisar, askel și jäsen
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
sisarta sisaren sisaressa sisareen sisareksi sisarena
askelta askelen askelessa askeleen askeleksi askelena
jäsentä jäsenen jäsenessä jäseneen jäseneksi jäsenenä
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
sisaria sisarien sisarissa sisariin sisariksi sisarina
askelia askelien akselissa askeliin askeliksi askelina
jäseniä jäsenien jäsenissä jäseniin jäseniksi jäseninä

.

2.6.12. Cuvinte care se termină în -tAr

kuningatar, tytär și ystävätär
Partitiv Genitiv Inesiv Ilativ Translativ Esiv
kuningatarta kuningattaren kuningattaressa kuningattareen kuningattareksi kuningattarena
tytärtä tyttären tyttäressä tyttäreen tyttäreksi tyttärenä
ystävätärtä ystävättären ystävättäressä ystävättäreen ystävättäreksi ystävättärenä
Partitiv pl. Genitiv pl. Inesiv pl. Ilativ pl. Translativ pl. Esiv pl.
kuningattaria kuningattarien kuningattarissa kuningattariin kuningattariksi kuningattarina
tyttäriä tyttärien tyttärissä tyttäriin tyttäriksi tyttärinä
ystävättäriä ystävättärien ystävättärissä ystävättäriin ystävättäriksi ystävättärinä

.

k. Adessiivi (ulko-olento)

Adessiivin pääte on -llA, ja se liittyy aina vokaali vartaloon.

Sen lisäksi mitä edellä sanottiin ulkopaikallissijojen käytöstä yleensä, käytetään adessiivia ilmaisemaan

1)      aikaa, joka ei ole täsmällisesti rajoitettu (esim. Isä tulee illalla kotiin. Talvella on usein kylmää. Sateella kala syö hyvin. Lähden maaliskuun lopulla matkoille),

2)      keinoa, välinettä (esim. Veistin tämän puukolla. Onnea ei saa rahalla­kaan),

3)      tapaa (esim. Hän kirjoitti minulle unkarin kielellä. Älä tee sillä tavalla. Teen tämän mielelläni).

1)      Ajan ilmaiseminen

Näitä käyttötapoja on syytä selvitellä hieman lähemmin. Aika, jolloin jotakin tapahtuu, ilmaistaan milloin adessiivilla, milloin inessiivillä, milloin taas essiivillä. Näiden sijojen käytöstä on vaikea esittää tarkkoja sääntöjä, mutta joitakin ohjeita sentään voidaan antaa. Essiiviä käytettäessä on kysymys täsmällisestä ajan ilmoituksesta, esim. tämän kuun kolmantena päivänä, huomenna, jouluna, sunnuntaina, ensi vuon­na. Kuukaudesta puhuttaessa ei kuitenkaan käytetä essiiviä vaan taval­lisesti inessiiviä, esim. tässä kuussa, ensi joulukuussa (myös joulu­kuulla). Sanoista viikko, vuosikymmen, vuosisata, luku, hetki käytetään tavallisesti adessiivia, vaikka olisikin kyseessä täsmällisesti ilmoitettu aika, esim. ensi viikolla, tällä vuosikymmenellä, 19. vuosisadalla, 1970­luvulla, sillä hetkellä; samoin myös viime kerralla.

2)      Keinon tai välineen ilmaiseminen

Keinon tai välineen ilmaisemisesta on kysymys silloinkin, kun adessiivi ilmaisee matkustusvälinettä, esim. Lähden matkaan autollani. Hän tulee lentokoneella (lähemmin s. 31). Myös ostohinnan ilmauksissa on kysymys välineestä, jolla tavara hankitaan, esim. Ostin auton viidellä­kymmenellätuhannella. Sain tämän kirjan sadalla markalla.

3)      Tavan ilmaiseminen

Tavan ilmaisimena adessiivi on aidossa suomen kielessä melko harvi­nainen. Vieraiden mallien vaikutuksesta se kuitenkin on suhteettomasti levinnyt. Tällainen adessiivin leviäminen suomen kielelle ominaisten ilmaisutapojen kustannuksella sekoittaa kielen ilmaisujärjestelmää. Siksi olisi torjuttava adessiivin laaja käyttö tavan ilmaisimena. Seuraa­vat esimerkit edustavat hylättävää adessiivin käyttöä (korjausehdotuk­set sulkeissa): „Valikoima on koottu asiantuntemuksella” (paremmin: asiantuntevasti). „Otimme tiedon ilolla vastaan” (par. iloisina). „Teok­sen ilmestymistä tervehditään ilolla” (par. ilmestymisestä iloitaan tai ilmestyminen on ilahduttava tapahtuma). „Hän jatkoi opintojaan hyvällä menestyksellä” (par. menestyksekkäästi tai hyvin menestyen). „Hän seurasi asian kehittymistä suurella mielenkiinnolla” (par. hyvin kiinnostuneena tai kiinnostuneesti). „Moottorivene kulki suurella nopeudella” (par. hyvin nopeasti). „Katselin kaupunkia ystäväni opas­tuksella” (par. opastamana). „Vanhauskoiset katselevat uusia teologisia oppeja pelolla ja vavisutuksella” (par. peläten ja vapisten). „Kuorma­-auton keula painui rysäyksellä pakettiauton kylkeen” (par. rysähtäen). „On tyydytyksellä todettava – -” (par. On oltava tyytyväisiä siihen, että – – tai On ilahduttavaa, että – -). „Asiaa ei vielä tiedetty varmuudella” (par. varmasti).

Kuten sanottu, tavan adessiivia on syytä yleensä karttaa. Toisaalta ei kuitenkaan pidä mennä adessiivin vieronnassa liian pitkälle. Adessiivi on moitteeton esim. seuraavassa lauseessa, jossa sen voidaankin käsit­tää ilmaisevan keinoa tai välinettä: Suurella vaivalla sain veneen vesille. Jotakin voidaan tehdä jonkun avulla, luvalla tai suostumuksella tai sillä ehdolla. Nämä sanonnat ovat vakiintuneita. On tapauksia, joissa selvä­kään tavan adessiivi ei ole luontevasti korvattavissa muunlaisella ilmauksella, esim. Työ sujui amerikkalaismallisella nopeudella.

Tavan ilmaisemisesta voidaan johtaa sellainenkin adessiivin käyttö­tapa, jossa on kysymys määrän muutoksesta, esim. Rakennuskustan­nukset ylittivät arvion 300 000 markalla. Viime vuonna tämä määrä lisääntyi kahdella. Työttömien luvun arvioidaan vähenevän ensi vuonna 15 000 hengellä. Tällainen adessiivi on usein luonteva, jos lauseessa on varsinainen objekti (ensimmäisessä esimerkissä arvion) tai jos määrä ilmaistaan pelkällä lukusanalla (kahdella) tai muulla kuin varsinaisella mittayksiköllä (henki ei ole varsinainen mittayksikkö). Muissa tapauk­sissa, etenkin jos predikaattina on enenemistä tai vähenemistä merkit­sevä intransitiiviverbi (nousta, lisääntyä, vähetä tms.), tulisi adessiivin sijasta yleensä käyttää ns. objektin sukuista määritettä, joka on objektin sijoissa. Esim. Elintarvikkeiden hinnat nousivat keskimäärin kolme prosenttia (ei: „kolmella prosentilla”). Dollarin kurssi laski kokonaisen pennin (ei: „kokonaisella pennillä”). Olen lihonut viisi kiloa (ei: „vii­dellä kilolla”). Juna myöhästyi kaksi tuntia (ei: „kahdella tunnilla”).

Vielä nykyäänkin kuulee käytettävän ns. myymäläadessiivia, esim. „vihko ruuduilla”, „sadetakki vyöllä”, „matkalaukku kahdella lukolla”. Tämän ilmaisutavan käyttäjillä täytyy olla erityisen huono kielikorva. Tällainen adessiivi voidaan aina korvata relatiivilauseella, esim. matka­laukku, jossa on kaksi lukkoa. Usein kuitenkin voidaan käyttää adjek­tiiviattribuuttia, joka on paljon lyhyempi, esim. ruudullinen vihko, vyöllinen sadetakki, kaksilukkoinen matkalaukku. Vielä lyhyempi on monesti tarjolla oleva yhdyssana, esim. keskuslämmityshuone (ei: „huone keskuslämmityksellä”).

.

Textul care urmează este desuet, exemplele sunt învechite dar exprimă expresii care mai pot fi încă auzite. Deci, pe de o parte aflăm cum trebuie folosită corect expresia iar pe de ală parte cum trebuie să înțelegem o expresie care nu se mai recomandă a fi folosită.

Tavan adessiivi – adesivul de mod

Adessiivi tapaa tai tilaa ilmaisevana on usein korvattavissa suomalaisemmalla sanontatavalla. Kirjeen alle ei ole syytä merkitä: Kunnioituksella, vaan kunnioittaen, kunnioit­tavasti. Surulla ilmoitamme; par. surren. Tiaisen hommia seurasi uteliaisuudella kaksi pirteännäköistä koulu­poikaa; par. uteliaasti, uteliaina, Taivaat katoavat ryskeellä; par. ryskyen. Tiedotus oli tehtävä kiireellä; par. kiireesti. Missä Pietari toimi Jerusalemista poistuttuaan, ei varmuu­della tunneta; par. ei varmasti tiedetä. Voimistelussa komen­nettiin aiemmin: Juoksua säären heitolla taaksepäin; p. o. heittäen säärtä taaksepäin. Hän kohosi vedestä aikomuk­sella nousta veneeseen; p. o. aikoen. Saanko kääntyä puoleenne avun pyynnöllä?; par. apua pyytäen. Kiitok­sella hyväksytty; par. kiittäen hyväksytty. Voimme sanoa pienellä varauksella; par. pienen varauksen tehden. Asian­tuntemuksella = asiantuntevasti. Antaumuksella = antautuvasti. Takuulla = taatusti. Hän sai kulkea penin­kulmia tyhjällä vatsalla (p. o. vatsa tyhjänä). Hän istui huonolla omalla tunnolla kirjoituspöytänsä ääressä. »Tuolinko puutteessa?» on eräs kielenarvostelija huomauttanut. Huonolla omallatunnolla ja hyvällä omallatunnolla ovat kieleen juurtuneita ilmauksia eivätkä ole varsin luontevasti korvattavis­sakaan. Ilmaukset omatunto huonona, omatunto hyvänä tuntuvat oudohkoilta, vaikka hyvin voidaan sanoa: omatunto rauhallisena. – Katselimme taloa isännän opastuksella sanottaisiin luon­tevasti: K. t. isäntä oppaana. Valiokunta työskenteli edustaja K:n puheen johdolla; par. edustaja K. puheenjohtajana. Orkesteri soittaa N. N:n johdolla (johtajana N. N.). Tiedustelu suoritettiin tarkoituksella valmistaa erinäisiä ratsuväen hyökkäyksiä; par. tarkoituksena – – hyökkäyksien valmistaminen. Potilas otet­tiin sairaalaan diagnoosilla infectio acuta; p. o. diagnoosina i. a. N. N. sai eron päivämäärällä 1.1.1935; par. päivä­määränä. Eron vakinaisesta sotapalveluksesta on omasta pyynnös­tään saanut jääkärikapteeni N. N. jääkärimajurin ar­volla ia siirrolla reserviin sekä oikeudella käyttää sotilaspukua. Tämä voidaan sanoa esim.: – – ­saaden jääkärimajurin arvon ja siirron reserviin sekä oikeuden käyttää sotilaspukua. Hänelle myönnettiin ero majurin ar­volla voitaisiin myös korjata muotoon: Hänelle myönnettiin ero ynnä maiurin arvo.

Jos adessiivissa olevalla tapaa ilmaisevalla substantiivilla on adjektiiviattribuutti, ilmaus käy paremmin laatuun. On joukko sellaisia vakiintuneita tavan adverbiaaleja kuin vähällä vaivalla, suurella vaivalla, hyvällä menestyksellä. Mutta tällöinkin on usein olemassa luontevampi ja aidompi toisenlainen ilmaisutapa. Esim. Vene kulki suurella nopeudella; par. hyvin nopeasti. Sotaa on käytävä suurimmalla: mahdollisella päät­täväisyydellä; par. mahdollisimman päättävästi, niin päät­tävästi kuin suinkin mahdollista. Isä meni ja painoi suojele­vaisella hymyllä oven puoleksi kiinni (Juhani Aho); par. suojelevasti hymyillen. suurella mielenkiinnolla = erittäin kiin­nostuneesti; tuulen nopeudella = t. vauhtia, tuulena; sillä erotuk­sella = se erona.

Sentyyppinen yleinen sanonta kuin kone lensi tuhannen kilo­metrin nopeudella on tuskin korjattavissa: kone lensi nopeutena tuhat kilometriä, vaikka luontevasti voidaan sanoa: lennettiin pitäen tuhannen kilometrin nopeutta. Merkinnät tehdään puolentoista mi­nuutin tarkkuudella; voidaan sanoa: Merkinnöissä noudatetaan p. m. tarkkuutta.

Mitan adessiivi – adesivul de cantittae

Adessiivilla ilmaistaan epäsuomalaisesti maaran muutosta:

Hinta on laskenut viidellä markalla; par. viisi markkaa. Sijoitukset lisääntyivät 100 miljoonalla (100 miljoonaa). Suomen kansa on lisääntynyt 60 %:lla (60 %). Samoin: Hinta on kohonnut tuhannella markalla. Toinen mies lyhensi välimatkaa 20 se kunnilla. Hyppyjen pituudessa hän voitti V:n puolella metrillä. Epäedullinen sää on myöhästyt­tänyt alusta parilla päivällä. Huoltoyhteydet lyhenevät lähes 600 km:llä. Asian käsittely siirrettiin kahdella viikolla. Tämä lausetapa, josta esim. kansanmurteitamme koskevat tutkimukset eivät tiedä mitään, on ilmeisesti syntynyt ruotsin kielen vaikutuksesta. Sanonta on nykyään vallalla mm. sanomalehdissä. Harvemmin esiintyy aidompaa kielnkäyttöä, esim. Voin hinta on laskenut markan kilolta. Kauppalaivasto väheni 37 alusta. Pankkien kassat pienentyneet 103 milj. markkaa. Eläinkunnasta saatujen ravintoaineiden indeksi aleni 36 pistettä.

Muuta hylättävää adessiivin käyttöä (p. o. – pitäisi olla – ar trebui să fie)

Adessiivin käytön alalta voidaan vielä esittää erilaisia vieraan­voittoisia lausetapoja. Esim. Asunto, jolla on sauna; p. o. jossa on sauna. Hänellä on helppo; p. o. Hänen on h., Hän on hel­polla. Kuulee sanottavan perin epäsuomalaisesti: Minulla oli eilen häneltä kirje. Suomalaisen on mahdoton ymmärtää, että tar­koitetaan: Sain häneltä eilen kirjeen. Samoin: Mistä sinulla on nuo rahat? P. o. Mistä olet saanut nuo rahat? Paha svetisismi: Hal­litus on jälleen tullut eduskuntaan sotilasavustuslain muutos­esityksellä; p. o. esim.: antanut eduskunnalle s. muutosesi­tyksen. Minulla on vilu on oikein, mutta hyvin luonteva on myös länsimurteissa ja vanhassa kirjakielessä esiintyvä ilmaus: Minun on vilu. Samoin: Minun on paha olla.

Ruotsin vaikutusta lienee seuraava kaupunkilaiskielen yleinen sanonta: Lapsella on tulirokko. Hänellä on kuumetta. Aidompaa on tässä tapauksessa kansanmurteiden mukainen inessiivin käyttö: Lapsella on tulirokko. Hänellä on kuumetta. (Asta nu înseamnă că nu poți spune așa cum spun toți cei din jur, chit că nu e corect.)

Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella?

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/paik.html#kaytto

.

Întrebuințarea adesivului

.

Adessiivia käytetään myös jonkin lähellä olemista tarkoittamassa, tai jossain paikassa, toimintaan kuulumatta:

  • Hän seisoi ovella. Koululla oli juhlat.

Adessiivi voi myös ilmaista jonkun luona olemista:

  • Meillä oli vieraita. Hän on hammaslääkärillä.

Adessiivi välineenä:

  • Kirjoitan koneella, matkustan laivalla, soitan kappaleen pianolla,, kuuntelen toisella korvalla, sormikopelolla

Adessiivi syyn tai tarkoituksen ilmaisimena:

  • tahallaan, uhallakin, kiusallaan

Adessiivi ilmaisee myös tekemisen tapaa:

  • Miten pääsisin helpommalla? Lähdetkös hyvällä? Puhu kunnolla! Millä ehdolla teet sen? Tein sen kiireellä.

Kielenhuoltajat eivät suosittele ruotsalaisvaikutteista adessiivin käyttöä (prepositio med käännetty adessiiviksi)

  • nopealla vauhdilla
  • odottaa ilolla

Myös tekemistä ilmaisevia adessiiveja on:

  • Mies on metsällä. Perhe istui kahvilla. Lapset olivat sokkosilla.

Adessiivi voi ilmaista asentoa tai olotilaa:

  • ilkosillaan, vatsallaan, raollaan, hämillään, näkyvillä, kädet rakoilla

On myös joitakin summittaisia ajan ja iän ilmauksia, joissa käytetään adessiivia:

  • illalla, talvella, 50-luvulla, toisella vuodella

Esimerkkejä määrän lisääntymisestä:

  • „Perhe oli lisääntynyt kahdella ja kolmatta ootettiin” (laulusta). Hinta oli noussut kympillä kilo.

Tärkeä adessiivin käyttö on korvaamassa esimerkiksi romanian kielen omistamista ilmaisevaa verbiä a avea

  • Minulla on kolme lasta. Hänellä ei ole hätää. Tytöllä on siniset silmät. Mitä sinulla on mielessäsi?

Kielitoimiston ohjeiden mukaan myöskään niin sanottua ravintola-adessiivia ei tulisi käyttää, koska se on svetisismi:

  • sämpylä kahdella nakilla (suositeltu muoto: sämpylä ja kaksi nakkia)

.

Altfel spus

1)      cazul adesiv indică starea, ceva care se găsește pe sau peste altceva

Matto on lattialla – covorul este pe podea

Pelargonia kukkii ikkunalla – mușcata înflorește la fereastră

2)      exprimă locul, vecinătatea

Tavataan torilla – ne vedem în târg

3)      indică posesorul în expresia (minulla) on = eu am. Verbul este întotdeauna la singular.

Eevalla on kolme koiraa – Eeva are trei câini

4)      exprimă modul cu care se îndeplinește o acțiune și cu ajutorul a ce

Kirjoitan kynällä – scriu cu creionul

Menin Tukholmaan laivalla – am fost la Stockholm cu vaporul

Puhukaa kovalla äänellä – vorbiți cu voce tare

5)      cu expresii temporale

aamulla – dimineața, în timpul dimineții

päivällä – ziua, în timpul zilei

illalla – seara, în timpul serii

yöllä – noaptea, în timpul nopții

talvella – iarna, în timpul iernii

keväällä – primăvara, în timpul primăverii

kesällä – vara, în timpul verii

syksyllä – toamna, în timpul toamnei

ensi viikolla – săptămâna viitoare, în cursul săptămânii viitoare

  • jllak on – cineva are
    • Minulla on yksi lapsi. Am un copil.
    • Heillä oli hauskaa naapurin tupaantuliaisissa. S-au distrat bine la inaugurarea noii locuințe a vecinilor.
  • jllak on ässiä hihassa – cineva are așii în mânecă
    • Suomella on ässiä hihassa ulkopolitiikassa. În politica externă, Finlanda are ași în mânecă.
    • Kyl Lordi veti ässän hihasta. [La concursul Eurovision] Lordi a scos asul din mânecă.
  • muotoilla jllak työkalulla – a da o formă cu un instrument
    • Veistää puukolla puusta eläimiä. A sculpta cu cuțitul animale din lemn.
    • olla ulalla = pudota kärryiltä = olla ulkona kuin lumiukko = pudota pulkasta – a pierde șirul, a fi pe dinafară, dus pe gânduri
    • En kuullut opettajan puhetta, joten olin ulalla. N-am auzit / ascultat spusele profesorului și am pierdut șirul.
  • locul unde se găsește ceva

Hattu on päällä.

Pöydällä on ruoka.

  • locul unde se găsește cineva

Hän asuu maalla.

Eilen kävin kaupungilla.

Aino on sairaalalla.

  • locul unde se petrece acțiunea

Pojat seisovat kioskilla ( kioskin luona).

Olen vastassa teatterilla (teatterin luona).

  • persoana la care merge cineva kenen luona?

Olin eilen Virtasilla (Olin Virtasen perheen luona).

Kävin Liisalla ja Pekalla (Kävin Virtasilla).

  • cineva, ceva are, posedă ceva kenellä on?

Minulla on lapset.

Kirjat ovat pojalla.

Oravalla on tuuhea häntä.

  • obiectul cu care se desfășoară acțiunea millä?

Puu hakattiin kirveellä poikki.

Hän tuli veneellä, bussilla, junalla.

  • felul în care se desfășoară acțiunea millä tavalla?

Hän huusi kovalla äänellä.

Odotan jännityksellä kirjettäsi.

Tein sen teidän kiusallanne.

  • situația temorară în care se află ceva

olla + -llA + (P. s.)

Lapset ovat piilosilla.

Ovi on raollaan.

Olen pahalla tuulella.

Olen pitkälläni.

  • fază a acțiunii

olla + adverb

Oletko jo hereillä?  (herätä)

Mitä on teillä erikoista tarjolla? (tarjota)

Pikkutakki on myös tekeillä.  (tehdä)

  • starea cu adverbul la superlativ

olla + superlatiivi (-in → -immi-) + P. s

Milloin olet iloisimmillasi?

Karlson on parhaimmillaan oleva mies.

  • timpul
    • acțiune în dezvoltare, creștere

Lapsi on neljännellä kuukaudella.

Äitini oli kahdeksannellakymmenennellä vuodella.

Raskaus on kuudennella kuukaudella.

  • termenul acțiunii           milloin?

Ensi viikolla lähden lomalle.

Kerran talvella menin metsästykselle.

  • cuvinte care cer adesivul
    • o loma               Olin lomalla kesäkuussa.
    • o kurssi             Olen suomen kielen kurssilla.
    • o ulkomaat        Asuuko hän ulkomailla?
    • o kieli                Puhukaa ruotsinkielellä!
    • o maa                Koulun talo on kunnan maalla.
    • o taivas             Lentokoneen näkee taivaalla.
    • o vasen             Onko asema vasemmalla?
    • o oikea              Olet väärässä, asema on oikealla.
    • o nimi               Hän eli väärällä nimellä.
    • verbi + adessiivi: olla kenellä + on / oli / on ollut
      • o asua               Me asummeTampereella.
      • o elää                Kilpikonnia elää vedessä ja maalla.
      • o erota              Erosimme Karpaateilla.
      • o esiintyä          Hän esiintyy näyttämöllä.
      • o jäädä              Jään pois seuraavalla pysäkillä.
      • o kadota           Tyttö katosi maalla.
      • o käydä             Kävin viikonloppuna Vantaalla.
      • o maata             Hän makasi sairaana sohvalla.
      • o nukkua          Lapsi nukkuuvuodella.
      • o näkyä             Taivaallanäkyy tähtiä.
      • o odottaa          Odotin häntä asemalla.
      • o ollaOlin viime vuonna Imatralla. Liisallaoli vanha auto. Meilläon onni aina myötä.
      • o pysyä             Pysy paikallasi!
      • o pysähtyä        PysähdyinHyvinkäällä.
      • o seisoa             Auto seisookadulla koko talven.
      • o sijaita             Finlaysonin museo sijaitseeTampereella.
      • o syntyä            On synnyttyAhvenanmaalla.
      • o tavata             Tapaammetorilla.
      • o vierailla          VierailimmeVenäjällä.
      • o viihtyä           Kuinka viihdytVantaalla?
      • o viipyä            Viivyinmatkalla kuukauden.
  • denumiri geografice: Karpaatit, Uusimaa, Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Mustameri, Tampere, Vantaa, Rovaniemi, Imatra, Venäjä, Krimi, Ural,
    • o Olen syntynyt Imatralla.
    • o Mustallamerellä on kalastus menoillaan.




    Adesiv vs. Inesiv

    Vezi pagina Adesiv vs inesiv, -lla vs -ssa unde sunt și exemplele de folosință.





Anunțuri

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: