Blogulblog's Blog

Genul gramatical

Genul gramatical

.

Lipsa genurilor gramaticale clasice din finlandeză este, uneori, o piedică în înțelegerea textelor finlandeze. Citind un roman tradus în fineză, străinul află că Biby este eroul/eroina romanului dar, din scoarță-n scoarță, nu reiese în nici un fel dacă Biby este femeie sau bărbat. Pe vremuri, pe spatele paginii de gardă erau enumerate personajele cu pozițiile și interrelațiile lor; mai nou s-a renunțat la sistem. Întrebat un get-beget cum deosebește el eroul sau eroina a răspuns că ce importanță are. D’aia suntem diferiți.

suku, genus, sanan suku ● genul gramatical ■ grammatiskt genus

Suku voi tehdä eron esimerkiksi seuraavien asioiden välillä:

  • eloton – elollinen ● animat – neanimat; ființă – obiect ■ levandedött
  • inhimillinen – epäinhimillinen ● uman – inuman ■ mänskligtomänskligt
  • järjellinen – järjetön ● rațional – irațional ■ rationelltirrationellt
  • seksuaalinen sukupuoli (välimuoto neutri) ● masculin – feminin – neutru ■ maskulintfeminintneutralt
  • ihminen – mikä tahansa muu ● om – orice altceva ■ mänskligtsom helst annat
  • vahva – heikko ● puternic – slab ■ starktsvagt
  • augmentatiivi (suur-) – deminutiivi (pikku-) ● augmentativ – diminutiv ■ augmentativt, förstorandediminutivt, förminskningsform

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Suku_(kielioppi)

Finlandeza nu cunoaște genul granatical și nu are nevoie de el. Prenumele, numele de botez este, în general, deosebit la femei și la bărbați. La fel, există cuvinte exclusive pentru persoane de de sex feminin precum nainen, äiti, tyttö, tytär, anoppi, sisko, piika sau pentru cele de sex masculin precum mies, isä, poika, veli, ukko, stuertti.

Genul ființelor, respectiv persoanelor, dacă este necesar să fie precizat se face prin compunerea cuvintelor din care prima sau ultima parte poate fi:

  • mies– (aproape toate de la nais– merg înlocuite cu mies-, în plus miesparka, miesraukka, miestoveri).
  • herra (aatelisherra, baneeriherra, feodaaliherra, hoviherra, kaluunaherra, kamariherra, kartanonherra, kirkkoherra, linnanherra, lääninherra, maaherra, neuvosherra, nuoriherra, pakkasherra, pikkukartanonherra, rötösherra, sotaherra, temppeliherra, vapaaherra)
  • nais– (naiseläjä, naisenpuoli, naishallitsija, naishenkilö, naisihminen, naisjohtaja, naisleski, naislukija, naislääkäri, naisministeri, naisopettaja, naisopiskelija, naispalvelija, naispappi, naispiispa, naispuolinen, naissankari, naisteologi, naistuttava, naistyöntekijä, naisupseeri,  naisurheilija, naisvanki, naisvieras, naisvoimistelija, naisystävä)
  • poika– (aproape toate de la –tyttö– merg înlocuite cu –poika-, în plus aikamiespoika, erauspoika, herraspoika, hissipoikka, hotellipoika, hulivilipoika, huutolaispoika, kiiltokuvapoika, kolkkapoika, kulkuripoika, kuoripoika, lankkipoika, lautapoika, lellipoika, lellikkipoika, mailapoika, mammanpoika, meripoika, neekeripoika, nokipoika, onnenpoika, poikamies, poikatyttö, poikaviikari, pojanpoika, pojanpojanpoika, pärinäpoika, rumpalipoika, solttupoika, sotapoika, sulhaspoika, suomipoika, talonpoika, tiernapoika, tuhlaajapoika, tyttärenpoika, tähtipoika, vaivaispoika, vanhapoika, velipoika, veljenpoika)
  • tyttö– (esikoistyttö, hulatyttö, hulivilityttö, hymytyttö, ihannetyttö, ilotyttö, juoksutyttö, kansikuvatyttö, kasvattityttö, katutyttö, kaupunkilaistyttö, kisatyttö, koulutyttö, kummityttö, laivatyttö, lehmityttö, lähettityttö, maalaistyttö, mansikkatyttö, messityttö, morsiustyttö, nakutyttö, oppityttö, orpotyttö, ottotyttö, paimentyttö, pallotyttö, partiotyttö, perhetyttö, pikkutyttö, poikamiestyttö, poikatyttö, puhelintyttö, puputyttö, raikulityttö, rattotyttö, revyytyttö, rippikoulutyttö, serkkutyttö, sisarentyttö, sukulaistyttö, teinityttö, tonttutyttö, tyttöihminen, tyttökoululainen, tyttölapsi, tyttöoppilas, tyttöparka, tyttövauva, tyttöystävä, vävytyttö)
  • neiti (hovineiti, kamarineiti, pankkineiti, pikkuneiti, seuraneiti, Neiti Aika)

Sunt multe cuvinte compuse cu mies– sau cu nais– care privesc nu numai ființele dar și lucrurile dar, de fapt, sunt echivalentele prefixelor miesten– sau naisten– care se traduc cu bărbătesc sau femeiesc, de femei, de damă de ex. naiskuoro – cor de femei, naiskauneus – frumusețe feminină etc.

.

Esimerkkejä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä

asiamies → valtuutettu, asioija (valtuutettua alempi)

ammattimies → ammattilainen

aulaemäntä → vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija

edusmies → edustaja

esi-isät → esivanhemmat

esimies → lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja

ihmisten veljeys → ihmisperhe, yhteenkuuluvuus

jokamiehenoikeus → jokaisenoikeus

jokamies → jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen

kadunmies → tavallinen kadunkulkija

katsastusmies → katsastaja

lakimies → juristi, lainoppinut

lautamies → maallikkotuomari, oikeusistuja

lehtimies, sanomalehtimies → toimittaja

lääninherra → lääninjohtaja

luottamusmies → luottamushenkilö

marjamies → marjastaja

mitalimies → mitalinsaaja

miestyövuosi → henkilötyövuosi

myyntimies → kauppaedustaja

palomies → pelastaja, palopelastaja

perustajaisä → perustaja

poliisimies → poliisi

putkimies → LVI-asentaja

rintamamies → sotaveteraani

saamamies → velkoja

saarnamies → saarnaaja

selvitysmies → selvittäjä

sotilaslakimies → oikeusupseeri

sähkömies → sähköasentaja

talonmies → talonhoitaja

toimitusmies → toimitsija

tukimies → tukija

tullimies → tullivirkailija

valtionpäämies → valtionjohtaja

varamies → varajäsen, varahenkilö

vartiomies → vartija

virkamies → viranhaltija

vuokramies → vuokralainen

äitiysloma, isyysloma → vanhempainloma, vanhempainrahakausi

.

Mai există cuvinte care sunt formate cu –isä– care desemnează persoane de sex masculin (isäntä) și altele formate cu –emä– sai –äiti– care desemnează persoane de de sex feminin (emäntä, kotiäiti).

.

Femininul în finlandeză

În ciuda faptului că genul gramatical feminin nu există în limba finlandeză, există totuși posibilitatea ca poziția sau profesia persoanelor de gen feminin să fie numite ca atare. Se pare că este o moștenire suedeză.

terminaţii:

-tAr

-tar adăugat la substantiv:  (Huom! atenție! genitivul cere dublarea t-ului de ex. kuningatar, kuningattaren, kuningattareen, kuningattarien, kuningattaria, kuningattariin)

aallotar, alttolaulajatar, arkkiherttuatar, balettitanssijatar, blueslaulajatar, ensitanssijatar, espanjatar, haltijatar, herttuatar, hoitajatar, iskelmälaulajatar, japanitar, jazzlaulajatar, johtajatar, jumalatar, kauneuskuningatar, kaunotar, kauppaneuvoksetar,  keijukaiskuningatar, kenraalitar, kirjailijatar, kohtalotar, konekirjoittajatar, kreikatar, kuningatar, kurvikuningatar, laulajatar, lemmenjumalatar, leskikuningatar, liedlaulajatar, lumoojatar, luonnotar, maaherratar, markiisitar, mehiläiskuningatar, mestaritar, muurahaiskuningatar, napatanssijatar, neuvoksetar, norjatar, onnetar, oopperalaulajatar, opettajatar, palvelijatar, papitar, pariisitar, paronitar, piispatar, povikuningatar, raivotar, rakastajatar, ranskatar, ravikuningatar, romaniatar, roomatar, ruhtinatar, runotar, ruotsitar, sairaanhoitajatar, sankaritar, seikkailijatar, seppeleensitojatar, seurapiirikaunotar, sodanjumalatar, sulotar, suuriruhtinatar, taiteilijatar, taloudenhoitajatar, tanskatar, tanssijatar, tarjoilijatar, tsaaritar, valtiatar, vapaaherratar, vatsatanssijatar, ylipapitar, yönkuningatar, äitijumalatar, äänikuningatar (77 sanaa). În plus în patronime: Karhutar fiica lui  Karhunen, sau în mitologie Hongatar ← honka.

-tär adăugat la substantiv:

esikoistytär, hengetär, kasvattitytär, kotihengetär, kreivitär, kummitytär, myyjätär, näyttelijätär, ottotytär, perijätär, pojantytär, sisarentytär, syöjätär, tyttärentytär, tytär, veljentytär, wienitär, viettelijätär, ystävätär (18 sanaa)

.

(Huom! atenție! doar  la nominativ singular și la partitiv singular apare un singur -t- restul cazurilor cer dublarea t-ului de ex tytär, tyttären, tyttäreen, tyttärien, tyttäria, tyttäriin)

.

Cuvintele din grupa asta se declină astfel:

Cazul Singular -tar Plural -tar Singular -tär Plural -tär
Nominativ runotar runottaret myyjätär myyjättäret
Partitiv runotarta runottaria myyjätärtä myyjättäriä
Genitiv runottaren runottarien myyjättären myyjättärien
Inesiv runottaressa runottarissa myyjättäressä myyjättärissä
Elativ runottaresta runottarista myyjättärestä myyjättäristä
Ilativ runottareen runottariin myyjättäreen myyjättäriin
Adesiv runottarella runottarilla myyjättärellä myyjättärillä
Ablativ runottarelta runottarilta myyjättäreltä myyjättäriltä
Alativ runottarelle runottarille myyjättärelle myyjättärille
Esive runottarena runottarina myyjättärenä myyjättärinä
Translativ runottareksi runottariksi myyjättäreksi myyjättäriksi
Abesiv runottaretta runottaritta myyjättärettä myyjättärittä

.

Puhuttelunimet

1800-luvulla puhuttelunimillä tehtiin eroa sekä sukupuoleen että naisten osalta myös siviilisäätyyn. Naimattomia naisia kutsuttiin neideiksi ja naineita rouviksi. 1900-luvulle tultaessa Kotikielen seura alkoi pohtia tasa-arvoisempaa puhuttelunimeä naisille; miehiähän nimitettiin vain herroiksi siviilisäädystä riippumatta. Vähitellen rouvasta tulikin hieman laajempikäsitteinen nimike ja neiti sai kielteistä leimaa lähinnä siksi, että sitä käytettiin palvelualoilla. 1900-luvun alussa naimattomuuttakaan ei pidetty arvossa. Kokonaan jako naimattoman ja naidun naisen välillä ei näistä käsitteistä ole unohtunut.

Jo aiemmin käsitelty -tar-johdin herätti huomiota jo 1900-luvun alussa. Muista kielistä mallina otettu eron tekeminen nais- ja miespuolisten ammattienharjoittajien välille aiheutti keskustelua. Toiset – kuten E. A. Saarimaa – sanoivat jaon tekemisen olevan turhaa, mutta katsoivat samalla esimerkiksi laulajattaren tai näyttelijättären vakiintuneen jo kieleen. Samaa johdinta on käytetty ammattien lisäksi myös naisten arvonimissä. Miehen arvonimestä tai ammatinnimistä johdettiin puolisolle pätevä puhuttelunimi: neuvoksen vaimosta tuli neuvoksetar. Tästä tavasta kuitenkin luovuttiin, tosin keisarinna ehti vakiintua kieleen pysyvästi. Johdinta on käytetty myös alkuperää ilmaisevana kertomaan, kenen tytär on kyseessä. Nenosen tyttärestä siis tuli Nenotar.

Apud http://fi.wikipedia.org/wiki/Seksismi_suomen_kieless%C3%A4

.

-inna

-inna adăugat la profesia soţului cu echivalentul în kyökkisuomi lui -skA

Probail modelul luat din suedeză: keisarinna ● împărăteasă ■ kejsarinna; ruustinna ● preoteasa protopopului / a preotului paroh ■ prostinna

ruustinna, rovastin rouva

rovastinna, tavallisemmin: ruustinna

keisarinna, keisarin puoliso; keisarikuntaa hallitseva naispuolinen monarkki; leskikeisarinna, văduva împăratului

pormestarinna, pormestarin puoliso

tohtorinna, tohtorin puoliso

.

skA

Tot din suedeză vine și terminația –ska foarte uzuală în secolele trecute în așa numita „kyökkisuomi” bazată pe svecisme. (Svetisismi eli svetismi on kielitieteen käsite, jolla tarkoitetaan ruotsista muuhun kieleen siirtynyttä lauserakennetta tai sanaa, joka on tämän kielen omien sääntöjen vastainen. ● Svecism este o noțiune lingvistică folosită pentru desemnarea unui cuvânt sau a unei construcții specifice limbii suedeze împrumutat în altă limbă și care contravine regulilor gramaticale ale limbii respective. ■ Svecism kallas det när ett typiskt svenskt uttryck används eller direktöversätts till ett annat språk.)

.

baderska – kylvettäjä, barnskööterska – lapsenhoitaja, bykerska – pyykkäri, pyykinpesijä, föörseljerska – myymälänhoitaja, huushollerska – taloudenhoitaja, kapteenska – kapteenin vaimo, kasöörska – kassaneiti, kenraalska  – kenraalin vaimo, kosthollerska – ruokalanpitäjä, kuukkerska – keittäjä, pastorska – pastorin vaimo, rohvessoorska, rohvessyörska – professorin rouva, sömmerska – ompelija, tirehtöörska – johtajan vaimo. În patronime precum Anderssonska – rouva Andersson, Niemiskä – rouva Niemi, rouva Nieminen.

Ehee, dar astea-s vremuri apuse, nu merită, HyväYstävä să le dai atenție sau să-ți încarci mintea inutil, doar dacă nu citești ceva literatură mai veche.

.

Ocazionale și absolut nespecifice:

-kkO

emakko         täysikasvuinen, tav. porsinut naarassika, emäsika

eukko            1. vanha(hko) kansannainen. 2. ark., leik. vaimo, emäntä. 3. slg. nainen.

femakko        ark., halv. feministi.

karjakko        karjanhoitaja (useimmiten nainen)

kylmäkkö     kylmien ruokien valmistaja ravintolassa tms.

nuorikko        1. vasta vihitty (nuori) vaimo.  2. maat. nuori kana.

sihteerikkö    leik. naispuolisesta sihteeristä

sisäkkö          siivouksesta, vuoteiden sijaamisesta, tarjoilusta yms. huolehtiva naispalvelija

venakko        venäläinen nainen

Unii cercetători au amestecat greșit aici și kuusikko ‘Fichtenwald’, lammikko ‘Pfütze, kleiner Teich’, kermakko ‘Milchkännchen’uitând că femininul în finlandeză se aplică EXCLUSIV ființelor, nu și lucrurilor. Kuusikko, lammikko și kermakko sunt diminutive; diminutivul are aceeași terminație -kkO. Dar chiar ființe cu terminația  -kkO nu sunt, obligatoriu, femei: poliitikko, häirikkö tai raudikko.

Iso suomen kieliopi, cât e de mare, nu cunoaște decât terminația –tar!

.

În ciuda faptului că finezii se descurcă cu un singur pronume personal pentru persoana a treia, se pare că tânjesc după o deosebire între genurile gramaticale sau, cel puțin, realizează ce încurcături poate crea lipsa acestei deosebiri.

.

Epäselvä tai väärä hän

Taitamattomat romaanien suomentajat eivät ota huomioon, että suomen hän-sana ei riitä vastaamaan vieraiden kielten kahta eri persoonapronominia, joista toinen on maskuliininen, toinen femi­niininen niin kuin ruotsin han ja hon, saksan er ja sie, englannin he ja she. He voivat siten saada aikaan aivan arvoituksellista tekstiä. Esim.: Hän [Vincent] piti lastentarhan ovea auki, ja kun tyttö kulki hän en ohitseen, hänen suloisesti muodostunut päänsä melkein sipaisi Vincentin Päätä, ja hänen silmänsä kat­soivat syvään hänen silmiinsä ja näyttivät vastaavan hänen kysymykseensä jo ennen kuin hän sitä tekikään. Tarkoitus on sanoa: Vincent piti lastentarhan ovea auki, ja kun tyttö kulki hä­nen ohitseen, tämän siromuotoinen pää melkein hipaisi nuorukai­sen kasvoja. Tytön silmät katsoivat syvään Vincentin silmiin ja näyttivät vastaavan tämän kysymykseen, ennen kuin hän sitä teki­kään.

Virkettä ei pitäisi rakentaa niin, että hän-pronominin korre­laatti joutuu pronominin jälkeen: Ystävän kuoleman tuottama tuska ja hänen oma heikko terveytensä vaikuttivat osaltaan, että Pestalozzi päätti ruveta maanviljelijäksi; pitäisi sanoa: Ystävän kuoleman tuottama tuska ja Pestalozzin oma heikko terveys vaikuttivat osaltaan, että hän päätt, tai mieluummin: Ystävän kuole­man tuottama tuska ja oman terveyden heikkous jne.

Hän (he) pronominia ei käytetä determinatiivisesti: Hän joka voi selittää tämän vaikutuksen on samalla ratkaissut persoonalli­suuden arvoituksen (p. o. se, joka). Hänelle joka kaipaa lisä­todistuksia huomautettakoon (p. o. sille. joka). »Hän voi olla relatiivipronominin korrelaattina vain silloin kun se tarkoittaa tiettyä henkilöä on siis persoonapronomini esim. hän. joka on alku.

.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Feminiinijohdin

.

Introdus  / lisätty 9.4.2010

Actualizat / päivitetty 16.10.2010

Actualizat / päivitetty 21.10.2012

.


Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: