Blogulblog's Blog

Pronume demonstrativ – Demonstratiivipronomini

 Pronumele demonstrativ – Demonstratiivipronomini

.

.

Demonstratiivipronominit (myös osoituspronominit eli osoitusasemot) ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin esineeseen tai asiaan. Suomen kielen demonstratiivipronominit ovat yksikössä tämä, tuo ja se, monikossa nämä, nuo ja ne.

.

Pronume demonstrativ = pronume care arată locul în timp sau în spațiu al unui obiect față de vorbitor.

.

O dată în plus, vedem că finlandezul deosebește concretul de abstaract, elementele care pot fi arătate de cele imaginare sau generale.

demonstratiivipronomini

Demonstratiivipronomineja ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Ne viittaavat puhetilanteessa havaittaviin ja puhetilanteessa tai tekstissä mainittuihin tarkoitteisiin; ne ovat siis deiktisiä tai anaforisia. Niiden yksikkö (tämä, tuo, se) ja monikko (nämä, nuo, ne) edustavat eri sanavartaloita. Pronominit tämä ja nämä ilmaisevat tarkoitteen kuuluvan puhujan huomiopiiriin, se ja ne taas puhuteltavan huomiopiiriin; tuo ja nuo kiinnittävät huomion sekä puhujan että kuulijan huomiopiirin ulkopuolella olevaan tarkoitteeseen. (» § 720–.)

§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne

Demonstratiivipronomineilla viitataan puhetilanteessa havaittaviin ja puhetilanteessa tai tekstissä mainittuihin tarkoitteisiin. Pronomini tämä ilmaisee tarkoitteen kuuluvan puhujan, pronomini se puhuteltavan huomiopiiriin; pronominilla tuo kiinnitetään huomio kummankin huomiopiirin ulkopuolella olevaan tarkoitteeseen (tarkemmin » § 722). Pronomineilla on siis läheinen suhde puhujan ja puhuteltavan rooleihin. Demonstratiivipronominien yksikkö ja monikko edustavat eri sanavartaloita (» § 101).

Yksikkö tämä tuo se
Monikko nämä nuo ne

Demonstratiivipronomineja käytetään sekä itsenäisinä NP:inä että substantiivia määrittävinä, puheessa usein artikkelimaisina tarkenteina (» § 14131418).

Itsenäinen Kongruoiva määrite (tarkenne)
Kato tätä. Kato tätä kaalia.
Tuosta saisi hyvän keiton. Tuosta kaalista saisi hyvän keiton.
Se on liian iso. Se kaali on liian iso.

Demonstratiivipronominin tarkoitteena voi olla yhtä lailla ihminen kuin muukin olio. Tarkenteina demonstratiivipronominit esiintyvät yleiskielenkin ihmistarkoitteisissa NP:issä (a). Useimmissa puhutun kielen varianteissa pronominia se käytetään neutraalisti ihmisistä (» § 717). Tämä ja tuo voivat viitata puhetilanteessa läsnä olevaan (b) (» § 1426) ja tämä tekstissä juuri mainittuun henkilöön (c) (» § 1432). Lisäksi se viittaa norminmukaisessa yleiskielessäkin ihmiseen, kun siihen liittyy rajoittava relatiivilause (d).

(a)

se mies | tämä tunnettu suomalainen rauhanpuolustaja

(b)

Toi ihmettelee välillä että m- nukun selkä häneem päin (P; Seppänen 1998: 11)

(c)

Ritari polvistui neidon eteen ja pyysi tämän isältä lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä tulisi keisarin puoliso. (k)

(d)

Uutisessa kerrottiin, että päivä- ja kuntoutusrahaa maksetaan vain niille, jotka ansaitsevat vähintään 5 000 markkaa kuukaudessa. (l)

Omanlaisensa demonstratiivipronominityypin muodostaa referoitaessa käytettävä rinnasteinen tyyppi se ja se, tämä ja tämä (» § 1471). Näillä korvataan referoinnin kannalta epäolennaisiksi katsottuja yksityiskohtia:

(e)

Se huutaa kuinka molen rikkonu sitä ja sitä vasthaan ja suututtannu papin ja kaikki. (k)

Huom. Demonstratiivipronominien variantteja puhutussa kielessä ovat eteläisen ja keskisen Suomen tää/nää ja lounais- ja hämäläismurteinen toi/noi. Ne ovat myös jossakin määrin yleistyviä (Mielikäinen 1991: 26–31).

.

Trecând pe românește vedem că:

Pronumele demostrative sunt: tämä, tuo, se la singular, nämä, nuo, ne la plural.

Ca și în română acestea au atât funcție de pronume cât și de adjective sau de adverbe.

Tuo kirja on minun.                                                  Cartea aia e a mea.

Tuo on minun kirja.                                                   Aia e cartea mea.

Pronumele se are, în plus, funcția de pronume personal pentru persoana a 3-a indicând animale sau lucruri și-i corespunde lui it din engleză sau lui es din germană.

Mai mult, se are și valoarea lui , sau a lui adică din română, putând fi utilizat chiar pleonastic pentru a substitui sau introduce o întregă propoziție.

Hän kertoi siitä, että hän oli tavannut Veeran.                     El a zis că a întâlnit-o pe Veera.

.

Demonstratiivipronominit ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Useimmissa sijoissa niiden taivutusvartalot ovat tä-, tuo-, si-, näi-, noi-, nii-. Se-pronominin sisäpaikallissijamuodot ovat poikkeukselliset (sii+nä, sii+tä, sii+hen).

Demonstratiivipronomineja käytetään sekä substantiivisesti että adjektiivisesti.

.

Puținele terminații care fac excepție sunt marcate cu roșu.

.

 

yksikkö

monikko

nominativ tämä tuo se nämä nuo ne
acuzativ tämä, tämä+n tuo, tuo+n se, se+n nämä nuo ne
partitiv tä+tä tuo+ta si+tä näi+tä noi+ta nii+tä
genitiv tämä+n tuo+n se+n näi+den noi+den nii+den
inesiv tä+ssä tuo+ ssa sii+ näi+ssä noi+ssa nii+ssä
elativ tä+stä tuo+ sta sii+ näi+stä noi+sta nii+stä
ilativ tä+hän tuo+ hon sii+hen näi+hin noi+hin nii+hin
adesiv tä+llä tuo+ lla si+llä näi+llä noi+lla nii+llä
ablativ tä+ltä tuo+ lta si+ltä näi+ltä noi+lta nii+ltä
alativ tä+lle tuo+ lle si+lle näi+lle noi+lle nii+lle
esiv tä+nä tuo+ na si+nä näi+nä noi+na nii+nä
translativ tä+ksi tuo+ ksi si+ksi näi+ksi noi+ksi nii+ksi
.

Demonstratiivipronominien tavallisimmat taivutusmuodot

Declinarea pronumelor demonstrative

 

singular

plural

 

acesta, aceasta, ăsta, asta

acela, aceea, ăla, aia

ăsta, asta, ăla, aia

aceștia, acestea, ăștia, astea

aceia, acelea, ăia, alea

ăștea, astea, ăia, alea

nominatiivi

tämä

tuo

se

nämä

nuo

ne

genetiivi

tämän

tuon

sen

näiden, näitten

noiden

niiden

partitiivi

tuota

si

näi

noita

nii

akkusatiivi

, tämän

tuo, tuon

sen, se

nämä

nuo

ne

inessiivi

ssä

tuossa

siinä

näissä

noissa

niissä

elatiivi

stä

tuosta

siitä

näistä

noista

niistä

illatiivi

hän

tuohon

siihen

näihin

noihin

niihin

adessiivi

llä

tuolla

sillä

näillä

noilla

niillä

ablatiivi

ltä

tuolta

siltä

näiltä

noilta

niiltä

allatiivi

lle

tuolle

sille

näille

noille

niille

essiivi

tuona

si

näi

noina

nii

abessiivi

ttä

tuotta

sittä (ipotetic)

näittä

noitta

niittä

translatiivi

ksi

tuoksi

siksi

näiksi

noiksi

niiksi

komitatiivi

ne (ipotetic)

tuone (ipotetic)

sine (ipotetic)

näine

noine

niine

instruktiivi

n (ipotetic)

sen

näin

noin

niin

superessiivi

täällä

tuolla

siellä

delatiivi

täältä

tuolta

sieltä

sublatiivi

nne

tuonne

sinne

latiivi

siis

temporaali

llöin

tuolloin

silloin

kausatiivi

ten

siten

.

Un tabel mai concis este următorul:

Kieliopilliset sijat

Yksikkö

Monikko

Nominatiivi tämä tuo se nämä nuo ne
Genetiivi tämän tuon sen iden noiden niiden
Partitiivi tuota sitä itä noita niitä
Akkusatiivi tämän tuon sen nämä nuo ne
Inessiivi ssä tuossa siinä issä noissa niissä
Elatiivi stä tuosta siitä istä noista niistä
Illatiivi hän tuohon siihen ihin noihin niihin
Adessiivi llä tuolla sillä illä noilla niillä
Ablatiivi ltä tuolta siltä iltä noilta niiltä
Allatiivi lle tuolle sille ille noille niille
Translatiivi ksi tuoksi siksi iksi noiksi niiksi
Essiivi tuona sinä inä noina niinä

.

samanlainen

sellainen

sama

yksikkö

monikko

yksikkö

monikko

yksikkö

monikko

nominatiivi samanlainen samanlaiset sellainen sellaiset sama samat
genetiivi samanlaisen samanlaisten, samanlaisien sellaisen sellaisten,sellaisien saman samojen
partitiivi samanlaista samanlaisia sellaista sellaisia samaa samoja
akkusatiivi samanlainen, samanlaisen samanlaiset sellainensellaisen sellaiset sama,saman samat
inessiivi samanlaisessa samanlaisissa sellaisessa sellaisissa samassa samoissa
elatiivi samanlaisesta samanlaisista sellaisesta sellaisista samasta samoista
illatiivi samanlaiseen samanlaisiin sellaiseen sellaisiin samaan samoihin
adessiivi samanlaisella samanlaisilla sellaisella sellaisilla samalla samoilla
ablatiivi samanlaiselta samanlaisilta sellaiselta sellaisilta samalta samoilta
allatiivi samanlaiselle samanlaisille sellaiselle sellaisille samalle samoille
essiivi samanlaisena samanlaisina sellaisena sellaisina samana samoina
translatiivi samanlaiseksi samanlaisiksi sellaiseksi sellaisiksi samaksi samoiksi
instruktiivi samanlaisin sellaisin samoin
abessiivi samanlaisetta samanlaisitta sellaisetta sellaisitta samatta samoitta
komitatiivi samanlaisine sellaisineen samoine-
kausatiivi (adverbi) samaten

.

Cazurile adverbelor sunt, în general, defective de plural.

După exercițiile pentru mâna stângă făcute pentru mi-, ku-, pronumele personal să mai încercăm și aici să sintetizăm cele scrise mai sus: – este ceva care este aproape atât de vorbitor cât și de ascultător iar tu– este, cel puțin, departe de vorbitor sau de amândoi. – are perechea – iar tu– (de fapt t[u]o-) are perechea no-. De ce zic to– în loc de tuo? Pentru că în dialecte tuo se spune toi! Vezi și jocul, inversarea –uo– / –ou– și –– / –öy– sau –öi-.

Separat discutăm de se.

Am mai spus că cine stăpânește se, sen, sitä și alternanța consoanelor, stăpânește limba finlandeză! Știai deja, HyväYstävä, că finezii nu se dau în vânt după reguli și teoreme; ei sunt persoane practice, dacă li se dau exemple elocvente, edificatoare, le urmează și se descurcă în viață. Urmând exemplul lor am putem considera declinarea lui se la toate modurile posibile și obținem un pattern valabil pentru toate situațiile.

.

se

se substantiivinen ja adjektiivinen demonstratiivipronomini (taivutus: yks. genetiivi, akkusatiivi ja instruktiivi: sen, inessiivi: siinä, elatiivi: siitä, illatiivi: siihen, muissa sijoissa vartalo si-, mon. nominatiivi ja akkusatiivi: ne, muissa sijoissa vartalo nii-; sen, senkin, siihen, siinä, 2. siitä, siksi, silleen, sillä, sillään, siltään, sinänsä, sitä ks. myös erikseen) substantiivinen ja adjektiivinen demonstratiivipronomini.

1. puhetilanteessa viittaamassa jhk (eläimeen, esineeseen t. asiaan), joka on lähellä kuulijaa t. muuten tämän huomion kohteena. Mikä se on? Älä ota sitä, se on minun! Voi, kuinka sillä on pitkä häntä.

 2. viittaamassa jhk edellä mainittuun sanaan t. asiaan. Mitä sinä sillä tarkoitat? Mikä sen pojan nimi oli? Sain kirjeesi, ja se ilahdutti minua. Sade alkoi yöllä, ja sitä on kestänyt koko päivän. Ne ajat ovat menneet. Sen kokoinen, hintainen, arvoinen myös » «. Tämä ei saa toistua, muista se! / „Emme pääse tulemaan.” „Sepä ikävää.” / Sen pituinen se [sadun loppusanoina]. Asia on sillä selvä loppuun käsitelty, muuta ei tarvita. Siitä alkaen, lähtien, saakka. No niin, se siitä [lopputoteamuksena: siitä asiasta ei enempää, asia on loppuun käsitelty]. Asunto oli pieni ja sitä paitsi huonossa kunnossa. Hän jää, minä sen sijaan lähden. Senkö vuoksi hän erosikin? Ei hyvä eikä huono vaan siltä väliltä. Hän ei ole ahkera, kaukana siitä. Väittivät, että tämä laukku on nahkaa, mutta sitä se ei ole. Hän oli hyökkäävä, mutta sitähän [paremmin: sellainenhan] hän on aina.

3. ihmisestä.

a. viittaamassa joka-lauseeseen t. sen määrittämään sanaan. Voi sitä, joka ei tottele. Se voittaa, joka tulee ensimmäisenä maaliin. Joka elää, se näkee. Kysy niiltä, jotka tietävät. Se mies, joka täällä kävi, oli veljeni. Se, joka oli tyytymätön, olin minä paremmin: minä se olin tyytymätön.

b. vastasyntyneestä ja monikossa ihmisryhmään viittaamassa. Onko se tyttö vai poika? Niitä oli kaikkiaan viisi miestä.

Ark. hän-pronominin (mon. he-pronominin) asemesta. Se sanoi, että kyllä hän hoitaa asian. Kutsutaan ne kylään.

4. viittaamassa tav. jäljessä seuraavaan sivulauseeseen t. sivulauseen määrittämään sanaan. Se, mitä sanoit, ei ole totta. Sain sen käsityksen, että hän ei aiokaan tulla. Kuka sen tietää, mitä hän aikoo. Mitä vain pyysimme, sen myös saimme. Siinä kohdassa, missä tie kääntyy. Niihin aikoihin, jolloin yritys perustettiin. Mitäpä siitä, vaikka hän ei tulisikaan. Sanon tämän siltä varalta, ettet muistaisi. Ei sitä päivää, ettei hän soittaisi. Hän pääsi mukaan sen tähden, että tunsi tien. Sen sijaan että olisi lukenut, poika vain urheili. Menimme nukkumaan sen jälkeen, kun vieraat olivat lähteneet. Siitä asti t. saakka kun lakko alkoi.

5. eräissä kiteytyneissä ilmauksissa. / „Entä kun rahat loppuvat?” „Se on sen ajan murhe.” / Hän soittaa harva se päivä melkein joka päivä. Hänessä on sitä jotakin viehätysvoimaa. Koira livahti ulos ja jäi sille tielleen. Uutisen kuultuaan hän pyörtyi siihen paikkaan heti. Asia on niin muodoin [= siis] selvä. Sillä tapaa, tavoin, keinoin. Sillä erää, haavaa, kertaa. Sillä aikaa. Käy sisällä, minä odotan sen aikaa. Niillä kohdin, main, tienoin. Siinä määrin. Katsoa jkta sillä silmällä ks. silmä 3. Pyyntö evättiin ja anoja sai lähteä niine hyvineen siihen tyytyen, sen enemmittä, tyhjin toimin. Lähti siinä samassa heti, kohta, oitis. En tunne asiaa, ja siksi toiseksi [= sitä paitsi, toisekseen], mitäpä se minulle kuuluukaan.

6. vars. puheessa ja ark.

a. viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun. Tuo on se kuuluisa laulaja. Tapasin tänään sen uuden naapurin. Onko teillä vielä niitä tarjouskäsineitä? Tuo on taas sitä herrojen viisautta.

Erik. (vars. ironissävyisissä) toistorakenteissa. Se rakkaus, se rakkaus! Ne naiset, ne naiset.

b. viittaamassa jhk jäljessä ilmaistavaan. Se on jo vähän vanha tämä meidän koira. Tulee se vielä meidänkin vuoromme. Semmoistahan se on köyhän elämä. Tuoltahan ne tulevat pojatkin. Mikä se sellainen laite on?

c. vahvistamassa edellä olevaa sanaa. Sinä se vain nuorrut. Herra se on herrallakin. Se se olikin pahinta. Voima se on joka jyllää SP. Kuka se sieltä tulee? Laivasto ei sekään selvinnyt vaurioitta.

d. Sitä vahvistussanana lauseissa, jotka ilmaisevat us. puhujan omaa tietoa, kokemusta t. suhtautumista. Sinä sitä olet mennyt naimisiin. Sitä tuntee itsensä niin avuttomaksi. Kaikkea sitä kuuleekin! Siinä sitä nyt ollaan!

e. toistettuna eräissä painokkaasti tähdentävissä ilmauksissa. Se oli oikein se. Ne olivat aikoja ne. / „Mutta kun hän ei tahdo.” „Sepä se.”

f. Sama se myöntymistä ja yhdentekevyyttä ilmaisemassa. Sama se, voin minä tullakin.

g. vieraiden kielten määräisen artikkelin tapaan. Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys SP. Olisko se isäntä kotona?

h. häveliään sävyisenä, vihjailevana tm. kiertoilmauksena viittaamassa vars. sukupuoliasioihin. Häneltä näkyi se. Aina se mielessä. Tyttö on nyt siinä tilassa raskaana.

7. toistettuna viittaamassa jhk jota ei haluta sanoa täsmällisesti. Se ja se (henkilö). Ilmoitettiin, että kokous on sinä ja sinä päivänä siinä ja siinä paikassa.

8. Se — tämä epämääräisyyttä, sattumanvaraisuutta ilmaisemassa. Hänen työntekonsa oli vähän sitä ja tätä, ark. sitä sun tätä. Yksi tekee sitä, toinen tätä tekevät kuka mitäkin, yhtä ja toista. Jutusta on vaikea sanoa sitä tai tätä mitään. Puhuttiin niitä näitä. Tekee käsitöitä ja sen sellaista muuta, kaikenlaista sellaista.

9. ark. vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan. Sateen se näyttää tekevän. Niin se vain kävi, ettei hän tullutkaan. / „Mitäs kuuluu?” „Siinä se menee.” / Ne sanovat [= kerrotaan, huhutaan], että – -. Se on, kuules, sillä tavalla, että nyt tämä saa riittää.

.

Declinarea lui se, ne

cazul singular plural formă adverbială singular plural
nominativ se ne superesiv siellä
genitiv sen niiden, niitten delativ sieltä
partitiv sitä niitä sublativ sinne
acuzativ se, sen ne lativ siis
inesiv siinä niissä temporal silloin
elativ siitä niistä cauzativ siten
ilativ siihen niihin prolativ
adesiv sillä niillä
ablativ siltä niiltä
alativ sille niille
esiv sinä niinä
translativ siksi niiksi
instructiv (niin)
abesiv (niittä)
comitativ niine

.

.

se

se 1 (în românește pronume și articol, în suedeză pronume personal) ● -ul; -a; engleză: it ■ den; (ett-suk) det; (gen) dess; (ark hän): (mask) han; (fem) hon

Kaverillani on kissa. Se on niin suloinen. ● Prietenul are o pisică. E așa de dulce ■ Min kompis har en katt. Den är så gullig.

kissa oli kuollut, mutta en tiennyt sitä ● pisica muriese dar eu n-am știut ■ katten hade dött, men det visste jag inte om

se on talo ● este o casă ■ det är ett hus

tyydyn siihen ● mă mulțumesc cu asta ■ jag är nöjd med det

luotan siihen ● în asta am încredere ■ jag litar på det

en aio lisätä siihen mitään ● la asta nu vreau să mai aadaug nimic ■ jag tänker inte tillägga något

(puhetilanteessa viittaamassa jhk, joka on lähellä kuulijaa) mikä se on? ● ce-i aia? ■ vad är det [för något]?; vad är det där?

älä ota sitä, se on minun ● nu-l lua că-i al meu / n-o că-i a mea ■ ta den inte, den är min; ta det inte, det är mitt

voi, kuinka sillä on pitkä häntä ● vai, ce coadă lungă are ■ oj, vad den (det) har lång svans; tänk vad lång svans den (det) har; vilken lång svans den har

(toistettuna painokkaasti tähdentävissä ilmauksissa) se oli oikein se ● era chiar asta / aia ■ det var rätt, det

„Mutta sehän on mahdotonta.” – „Sepä se.” ● Dar este imposibil. Desigur / chiar așa. ■ „Men det är ju omöjligt.” – „Javisst.” („Alldeles.”, „Det kan man lugnt påstå.„)

„Mutta kun hän ei tahdo.” – „Sepä se.” ● Dar el nu vrea. Tocmai asta-i treaba. ■ „Men när han inte vill.” – „Det är det som är kruxet.”

(puhek henkilöstä) se sanoi, että kyllä asia hoituu ● el / ea a zis că se aranjează ■ han (hon) sade att det nog skulle ordna sig

se 2 (osoittavasti)

se 2 a (adjektiivisesti) mikä sen pojan nimi on? ● cum se numește băiatul? ■ vad heter den pojken?

(viittaamassa jhk yleisesti tunnettuun) tuo on se kuuluisa laulaja ● acela este cântărețul celebru ■ det där är den där kände sångaren

tapasin tänään sen uuden naapurin ● azi m-am întâlnit cu noul vecin ■ jag träffade den nye (naisesta nya) grannen i dag

otin sen mekon, jota ensin olin sovittanut ● am luat rochia pe care am probat-o mai înainte ■ jag tog den klänning [som] jag hade provat först

se rakkaus, se rakkaus ● eh, dragoste, dragoste! ■ den kärleken, den kärleken

siihen aikaan ● la vremea aceea ■ på den tiden

sillä hetkellä ● în momentul acela ■ i det ögonblicket; just då

sinä vuonna ● în anul ■ det året

(raskaana olemisesta) tyttö on nyt siinä tilassa ● fata e acum gravidă ■ flickan är nu på det viset

se 2 b (substantiivisesti) sain kirjeesi, ja se ilahdutti minua ● am primit scrisoarea ta care m-a bucurat ■ jag fick ditt brev och jag blev mycket glad över det

mitä sillä tarkoitetaan? ● ce vrea să spună cu asta? ce înseamnă asta? ■ vad menas med det?

sen kokoinen talo ● casa de mărimea aia ■ ett hus i den storleken; ett så stort hus

sen hintainen kirja ● o carte la prețul ăla ■ en bok för det priset; en bok i det prisläget; (niin kallis) en så dyr bok; (niin halpa) en så billig bok

tämä ei saa toistua, muista se! ● ține minte, asta să nu se mai repete ■ det här får inte upprepas, kom ihåg det!

„Emme pääse tulemaan.” – „Sepä ikävää.” ● Nu pot să viu. Ce păcat. ■ „Vi kan inte komma.” – „Det var tråkigt” („Så tråkigt.”, „Så tråkigt då.”)

no niin, se siitä ● asta e! ■ det om det; detta om detta; det var det det

hän ei ole ahkera, kaukana siitä ● nu-i prea harnic, departe de el ■ han är inte flitig, långt [där]ifrån

väittivät, että tämä laukku on nahkaa, mutta sitä se ei ole ● au zis că geanta e de piele, dar nu e ■ de påstod att väskan är av skinn, men det är den inte

siihen ei ole aikaa ● e mult de-atunci ■ det finns det ingen tid för

mitä tarkoitat sillä? ● ce vrei să zici au asta? ■ vad menar du med det?

siihen en suostu ● asta nu accept ■ det går jag inte med på

siitä en tiedä mitään ● despre asta nu se știe nimic ■ det vet jag ingenting om

siitä on kymmenen vuotta ● sunt zece ani de-atunci ■ det är tio år sedan dess; det var tio år sedan

joko siitä on kauankin? ● e mult de-atunci? ■ är det länge sedan?

siitä johtuu, että … ● asta are ca urmare … ■ därav följer att

se siitä! ● asta e! ■ det var det!; (siitä ei enempää) ● nimic mai mult! ■ nog om det!

sepä se! ● Exact! Chiar așa! ■ just det!; precis!

sepä kummallista ● e ciudat, e curios, e straniu ■ det var då märkvärdigt

sen pituinen se ● ș-am încălecat p-o șa …. ■ så var det med det

sen koommin ● după aceea, mai apoi ■ aldrig sedan, aldrig mer

häntä ei ole sen koommin näkynyt ● după aceea, mai apoi nu l-a mai văzut ■ han har inte synts till sedan dess

se on (toisin sanoen) ● adică ■ det vill säga (lyh d.v.s.)

sen parempi ● mult mai bine ■ så mycket bättre

sen johdosta ● prin urmare ■ av den anledningen

sen tähden (vuoksi) ● pentru asta, pentru aceea; deci ■ därför

sen lisäksi ● în plus ■ dessutom; därutöver

sen jälkeen ● după ■ efter det; därefter

sen jälkeen kun … ● după ce … ■ efter det att …; sedan

sen sijaan ● în loc [de] ■ i stället

sen sijaan, että … ● în loc să ■ i stället för att

siihen asti ● până atunci ■ ända till dess; (paikasta) ända dit

siihen asti kunnes … ● până când ■ ända tills

siitä asti kun … ● de când; de atunci ■ alltsedan …; ända sedan

siitäkin huolimatta ● cu toate acestea, în ciuda faptului, în pofida ■ trots det

siitäkin huolimatta, että … ● cu toate acestea, deși ■ trots att

(vastasyntyneestä) onko se tyttö vai poika? ● e băiat sau fată? ■ är det en flicka eller en pojke?

(viittaamassa jhk jäljessä ilmaistavaan) se on hyvin kiltti tämä meidän koira ● câinele nostru este foarte cuminte ■ vår hund är mycket snäll; den är mycket snäll, vår hund

semmoistahan se on köyhän elämä ● asta-i viața omului sărac ■ är man fattig så är man; så är det att vara fattig

mikä se sellainen laite on? ● ce-i aparatul ăla? ■ vad är det för en manick?

(vahvistussanana) sinä se vain nuorrut ● tu doar întinerești ■ [och] du blir bara yngre, du; [och] du blir bara yngre och yngre

laivasto ei sekään – ● nici măcar întreaga flotă ■ inte heller flottan

se se olikin pahinta ● ăla a fost cel mai rău / aia a fost cea mai rea ■ det var det som var det värsta

kuka se sieltä tulee? ● Cine vine? Pe cine văd? ■ vem är det som kommer där då?

sinä sitä olet mennyt naimisiin ● așa dar te-ai căsătorit ■ och du har gift dig, du; och du har gått och gift dig

sitä tuntee itsensä niin avuttomaksi ● se simte așa de / atât de neajutorat ■ man känner sig så hjälplös

kaikkea sitä kuuleekin ● că multe mai auzi ■ allt skall man då få höra; mycket skall man få höra innan öronen trillar av

siinä sitä nyt ollaan! ● suntem unde suntem, am ajuns unde-am ajuns ■ där (här) sitter vi nu!; nu sitter vi där vi sitter!; nu har vi det som vi har det!; här står vi nu och kan inte annat!; ja, här står vi nu med vår tvättade hals!; det var just vackert!

(viittaamassa sukupuoliasioihin) häneltä näkyi se ● i s-a văzut aia ■ den syntes på honom

miehillä on aina se mielessä ● bărbații au doar aia-n minte ■ karlar tänker bara på en [enda] sak

se 3 a (relatiivilauseen yhteydessä) voi sitä, joka ei tottele ● vai de cel vare nu asculă, nu se supune ■ ve den som inte lyder

se voittaa, joka tulee ensimmäisenä maaliin ● câștigă acela care ajunge primul la sosire ■ den som kommer först i mål vinner

joka elää, se näkee ● om trăi și-om vedea ■ den som lever får se

se mies, joka täällä kävi, on veljeni ● bărbatul care a fost aici este fratele meu ■ mannen, som var här, är min bror

se, joka oli tyytymätön, olin minä ● eu sunt cel care a fost nemulțumit ■ den som var missnöjd var jag

se, mitä sanoit, ei ole totta ● ce-ai spus nu este adevărat ■ det [som] du sade är inte sant

mitä vain pyysimme, sen myös saimme ● am primit ce-am cerut ■ vad vi än bad om, [det] fick vi; vi fick allt [vad] vi bad om

siinä kohdassa, missä tie kääntyy ● acolo unde drumul cotește ■ där vägen svänger

se 3 b (viittaamassa jhk jäljessä seuraavaan) kuka sen tietää, mitä hän aikoo ● cine știe ce intenționează ■ vem vet vad han tänker ta sig för

mitäpä siitä, vaikka hän ei tulisikaan ● n-are nimica / n-are importanță, chiar dacă nu vine ■ vad spelar det för roll om han inte kommer

se 3 c (että-lauseen yhteydessä) sain sen käsityksen, että – ● eram convins că / mi-am format convingerea că ■ jag fick den uppfattningen att

ei sitä päivää, ettei hän soittaisi ● nu trece-o zi fără să sune / telefoneze ■ det går inte en dag utan att han ringer

haluan vain sanoa sen, että … ● vreau să spun doar că ■ jag vill bara säga att

hän ei suostunut siihen, että … ● nu a acceptat să ■ han gick inte med på att

se 4 (eräissä ilmauksissa) se on sen ajan murhe ● toate la timpul lor ■ den dagen (stunden), den sorgen

hän soittaa harva se päivä ● sună / telefonează în fiecare zi ■ det går knappast en dag utan att han ringer; han ringer var och varannan dag

hänessä on sitä jotakin ● are el un „ceva” ■ det är något visst med honom; han hardet

uutisen kuultuaan hän pyörtyi siihen paikkaan ● când a auzit vestea, a leșinat ■ när han hörde nyheten svimmade han på fläcken

sillä tapaa ● așa! așa fel! în acest fel! ■ på det viset; på så sätt;

sillä erää ● de data aceea; pentru o [singură] dată ■ för den gången

sillä aikaa ● atunci; în timpul acela; în timp ce ■ under tiden

siinä määrin ● în [acea] măsură; în acel punct ■ till den grad

(vieraiden kielten määräisen artikkelin tapaan) olisko se isäntä kotona? ● e-acasă domnul? ■ råkar herrn i huset vara hemma?

se 5 (se ja se) se ja se ● cutare ■ den och den; se ja se [henkilö] ● cutărescu ■ den och den [personen]

ilmoitettiin, että kokous on sinä ja sinä päivänä siinä ja siinä paikassa ● s-a anunțat că adunarea / ședința se va tine în cutare zi și în cutare loc ■ det meddelades att sammanträdet utsatts till den och den dagen på den och den platsen

se 6 (epämääräisyyttä ilmaisemassa) hänen työntekonsa oli vähän sitä ja tätä ● activitatea lui era așa și-așa ■ det var litet si och så med hans arbetande

yksi tekee sitä, toinen tätä ● unul face una, altul face alta ■ de sysslar var och en med sitt

jutusta on vaikea sanoa sitä tai tätä ● despre chestia [asta] e greu de spus una sau alta ■ det är svårt att uttala sig om det

hän tekee puutöitä ja sen sellaista ● se ocupă de tâmplărie și de-alde d-astea ■ han sysslar med slöjd och sådant (och annat smått och gott)

(puhek) sitä sun tätä ● una și alta ■ litet av varje; ett och annat

se ei tee sitä eikä tätä ● nu face nici una nici alta ■ det gör varken till eller från; det går på ett ut; det är hugget som stucket

se 7 (puhek muodollisen subjektin tapaan) sateen se näyttää tekevän ● se pare că o să plouă ■ det drar visst ihop sig till regn; det ser ut att dra ihop sig till regn; det ser ut att bli regn

„Mitäs kuuluu?” – „Siinä se menee.” ● Ce mai faci? – Merge bine. ■ „Hur står det till?” – „Det knallar och går.” („Jämna plågor.”)

se on, kuules, sillä tavalla – ● auzi, așa e [cum spun eu] ■ nu är det på det sättet att – ; nu är det så att

se 8 (determinatiivi pronomini) se joka haluaa tulla mukaan … ● cine vrea să vină cu mine / noi … ■ den som vill komma med

otin sen, jota ensin olin sovittanut ● am luat ce-am probat mai-nainte ■ jag tog den [som] jag hade provat först

se, mitä sanoit, ei ole totta ● ce-ai spus nu este adevărat ■ det [som] du sade är inte sant

.

.

ne

ne 1 (în românește articol, în suedeză pronume personal) ● -i; -le; îl, o, îi; engleză: they ■ de; (objektina ja preposition yhteydessä) dem; (puhek) dom; (gen) deras;

älä ota niitä, ne ovat minun ● nu le lua că sunt ale mele ■ ta dem inte, de är mina; ta inte de där, de är mina

niille pitäisi tehdä jotakin ● ar trebui să le facă ceva ■ det borde göras något åt dem; det borde sättas pli på dem; någon borde få ordning på dem

kutsutaan ne kylään (ark) ● îi chemăm în vizită ■ vi bjuder hem dem

ne 2 (osoittavasti)

ne 2 a (adjektiivisesti) ne ajat ovat menneet ● au trecut vremurile alea ■ de tiderna är förbi

niille pojille pitäisi tehdä jotakin ● băieților ăia trebuie să le facă ceva ■ det borde göras något åt de pojkarna (de där pojkarna)

asia on niin muodoin selvä ● așadar, treaba e limpede ■ saken är alltså (således) klar

niillä tienoin ● [cam] pe-acolo ■ där i närheten; i den trakten; i de trakterna

hän sai palata niine hyvineen ● a trebuit să se mulțumească cu astea ■ han fick nöja sig med det

hän ei saanut asiaansa toimitetuksi ● a trebuit să se întoarcă cu mâna goală ■ han fick återvända med oförrättat ärende

ne naiset, ne naiset ● femeile! femeile! ■ ja se kvinnor

ne lapset, ne lapset ● copii! copii! ■ de barna, de barna

tuoltahan ne tulevat pojatkin ● vin și băieții ■ där kommer ju pojkarna

ne 2 b (substantiivisesti) ne olivat aikoja ne ● erau alte timpuri ■ det var tider det

niitä oli kaikkiaan viisi poikaa ● erau, cu totul, cinci băieți ■ de var sammanlagt fem; det var sammanlagt fem pojkar

(puhek kuukautisista – despre menstruație) minulla on ne ● am chesta aia, știi ■ jag har det där [du vet]

ne 3 (relatiivilauseen yhteydessä; determ. pron.) sano se niille, jotka ovat tulleet ● spune celor care au venit ■ säg det till dem som kommit

sano se niille, jotka näet ● spune celor pe care-i vezi ■ säg det till dem [som] du ser; tala om det för dem [som] du ser

haluan tehdä tämän niille, joista pidän ● aș vrea s-o fac pentru cei la care țin ■ jag vill göra det här för dem [som] jag tycker om

kysy niiltä, jotka tietävät ● întreabă-i pe ceiu care știu ■ fråga dem som vet

niitä näitä ● una și alta ■ ditt och datt

hän jaaritteli niitä näitä ● a pălăvrăgit una și alta ■ han malde på om ditt och datt

niihin aikoihin, jolloin yritys perustettiin ● pe vremea când s-a fondat întreprinderea ■ [vid den tiden] då företaget grundades; [] när företaget grundades

ne 4 (ne ja ne) ne ja ne ● cutăreștii ■ de och de ; ne ja ne [henkilöt] ● cutare și cutare ■ de och de

hän kertoi, että oppitunnit ovat niinä ja niinä päivinä ● a spus că [se țin] cursurile în cutare și cutare zile ■ han berättade att lektionerna är de och de dagarna

ne 5 (ne – nämä) puhuimme niitä näitä ● am vorbit ba de una, ba de alta ■ vi pratade om ditt och datt (om ett och annat); (ylät) vi samtalade om varjehanda

ne 6 (puhek persoonattomasti t. passiivin sijaan) ne sanovat, että – ● au zis că ■ folk säger att – ; det sägs att – ; de (dom) säger att –

ne ovat päättäneet että tähän tulee tie ● au decis că aici o să se facă un drum ■ de har beslutat att det skall bli en väg här

.

Declinarea lui tuo, nuo

cazul singular plural formă adverbială singular plural
nominativ tuo nuo superesiv
genitiv tuon noiden, noitten delativ
partitiv tuota noita sublativ tuonne
acuzativ tuo, tuon nuo lativ
inesiv tuossa noissa temporal tuolloin
elativ tuosta noista prolativ
ilativ tuohon noihin
adesiv tuolla noilla
ablativ tuolta noilta
alativ tuolle noille
esiv tuona noina
translativ tuoksi noiksi
instructiv noin
abesiv (tuotta) (noitta)
comitativ noine

 .

 

 .

tuo

tuo (mon. nominatiivi ja akkusatiivi: nuo, muissa mon. sijoissa vartalo noi-; tuolla, tuolta, tuonne, tuossa, tuosta, tuohon, tuollaan, tuoltaan, tuolleen ks. erikseen) substantiivinen ja adjektiivinen demonstratiivipron.

 1.  vars. puhetilanteessa viittaamassa jhk, jonka puhuja osoittaa kuulijalle: se jonka tuossa t. tuolla näet tms. Tuo tuossa on kytkin. Ota sinä tämä, minä otan tuon toisen. Eikö sinulla ole muita kenkiä kuin nuo? Kuka tuo nainen on? Mistä tuo ääni kuuluu? Tuon verranko sinä vain otit? Tuon pituinen, levyinen [myös » «], ark. tuota pitkä, leveä. Pitäisi sinun tuossa iässä jo ymmärtää. Tuohon käteen ks. käsi 1.

 Erik.

 a.  kahdesta paikasta tm. puhujan t. kirjoittajan kannalta kaukaisempi, toinen. Joen tuolla puolella, puolen. Portaat ovat käytävän tuossa päässä. Kokous siirtynee vuodenvaihteen tuolle puolen vuodenvaihteen jälkeen pidettäväksi.

 b.  ihmettelevissä, ihastelevissa t. paheksuvissa ilmauksissa. Tuo tyttö se jaksaa! Voi tuota poikaa, mitä se taas on keksinyt. Aijai noita lapsia!

 2.  viittaamassa jhk edellä mainittuun, puheena olleeseen: mainittu, se, tämä. Mitä sinä tuolla [sanomallasi] tarkoitat? Mitä nuo mainitsemasi ehdot sitten olisivat? Tuo on sitä hänen ikuista pessimismiään. Palelsi, mutta ihmekös tuo, kun oli pakkastakin. Samapa tuo ks. sama 6. Ikäviähän sellaiset asiat ovat, mutta mitäpä noista. Se tapahtui tuona samana yönä. / „Koska pojat tulevat?” „Johan nuo näkyvät olevan tulossa.”

 3.  viittaamassa jhk jäljessä mainittavaan.

 a.  viittaamassa jäljessä seuraavaan sivulauseeseen t. sivulauseen määrittämään sanaan. Tuo, mitä sanoit, pitää paikkansa. Yksi noita harvoja ja valittuja, jotka – -. Mitäs tuosta, vaikka vähän koskeekin.

 b.  viittaamassa jäljessä seuraavaan sanaan. Tuollahan nuo näkyvät tulevan toisetkin. Mahtaisiko tuo pystyä lääkärikään auttamaan. Eiköhän tuo riittäisi vähempikin.

 4.  selittävästi viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun. Nyt tarvittaisiin tuota kuuluisaa suomalaista sisua. Tahtoo tuo terveyskin jo pettää. Se on hauskaa puuhaa tuo kalastus. Cicero, tuo kuuluisa puhuja.

 5.  eräissä kiteytyneissä yhteyksissä. Tuon tuosta(kin) vähän väliä, usein, tämän tästä(kin). Hän pistäytyy meillä tuon tuostakin. Tuossa paikassa, tuokiossa ks. paikka 9, tuokio. Tuota pikaa ks. pikaa. Tuon taivaallista ks. taivaallinen.

 6.  Tuota puhetilanteessa ilmaisemassa epäröintiä, hämillään oloa, harkintaa tms. Tuota (noin) — mitenkähän olisi, jos – -. Tuota tuota, mitäs minun pitikään sanoa.

 7.  ark. vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan ja täytesanana. Jokohan tuo tekee talven? / „Mitäs kuuluu?” „Siinähän tuo menee.” / „Hän on kuulemma rikaskin.” „Niinhän nuo sanovat.” / „Mitä kuuluu?” „Eipä tuota ihmeitä.” / Päivää, tai iltahan tuo jo taitaa olla.

.

.

tuo

tuo 1 (adjektiivisesti ja substantiivisesti) ● acela, aceea; ăla, aia [de acolo] ■ den där; (ett-suk) det där (pääsana määr)

haluan tuon ● vreau acela / aceea ■ den där vill jag ha

haluan tuon kirjan ● vreau cartea aceea ■ jag vill ha den där boken

tuossa laatikossa se on ● e în cutia aia ■ den finns i den där lådan

tuo tuossa on kytkin ● acolo e întrerupătorul ■ det där är kopplingen; (puhek) där har vi kopplingen

kuka tuo nainen on? ● cine e femeia aceea? ■ vem är den där kvinnan?; (puhek) vem är hon [där]?; vem är det där?

tuon verran minäkin tiedän ● [cam] așa știu și eu ■ så mycket vet jag också

tuon verranko sinä vain otit? ● ai luat doar atât? ■ tog du inte mera än så där?; tog du så där lite?

tuolla tavoin ● așa; în felul acesta ■ så där; på det där viset

tuon pituinen ● de lunegimea aia ■ så där lång;

tämän pituinen ● de lungimea asta ■ så här lång

tuossa iässä ● la vârsta aia ■ i den [där] åldern

(ihmettelevissä tms. ilmauksissa) tuo tyttö se jaksaa leikkiä ● fata aia știe să se joace ■ så den flickan orkar leka

voi tuota poikaa, mitä se taas on keksinyt ● uite ce-a mai făcut iar băiatul ■ nej men, vad har han (pojken) hittat på nu igen; den pojken, [den pojken] vad har han hittat på nu igen

tuo 2 (toinen) ● alt, altă; celălalt, cealaltă ■ andra (määr); (kaukaisempi) bortre (komparatiivi)

joen tuolla puolella ● de cealaltă parte a râului ■ på andra sidan älven; (neuvottaessa) ● pe partea cealaltă a râului ■ på den sidan om älven

portaat ovat käytävän tuossa päässä ● scara este în capătul ăsta al culoarului ■ trappan finns i bortre ändan av korridoren; (neuvottaessa) ● scara este în capătul coridorului ■ trappan finns i den ändan av korridoren

kokous siirtynee vuodenvaihteen tuolle puolen ● adunarea / ședința se amână după Anul Nou ■ mötet kommer förmodligen att flyttas till efter årsskiftet

tuo 3 (viittaamassa jhk edellä mainittuun) mitä sinä tuolla tarkoitat? ● ce vrei să spui cu asta? ■ vad menar du med det?

tuo on sitä hänen ikuista pessimismiään ● ăsta-i veșnicul lui pesimism ■ det är hans vanliga pessimism

palelsi, mutta ihmekös tuo, kun oli pakkasta ● mă mir că na-nghețat pe gerul ăla ■ undra på att jag frös, det var ju minusgrader

samapa tuo ● n-are importanță; oricare [ar fi] ■ det spelar ingen roll; (vaihtoehdoista) vilket som

se tapahtui tuona samana yönä ● s-a întâmplat în aceeași noapte ■ det hände samma natt; det hände den natten

tuo 4 (viittaamassa jhk jäljessä mainittavaan)

tuo 4 a (viittaamassa sivulauseeseen) tuo, mitä sanoit, pitää paikkansa ● e adevărat ce-ai spus ■ det du sade stämmer

mitäs tuosta, vaikka vähän koskeekin ● chiar dacă doare puțin, nu-i nimic ■ det är inte hela världen om det gör litet ont

tuo 4 b (viittaamassa sanaan) mahtaisiko tuo pystyä lääkärikään auttamaan? ● n-aș mira dacă vreun medic ar putea face ceva ■ undrar om ens en läkare kan göra något?

eiköhän tuo riittäisi vähempikin ● cred că și mai puțin ar fi destul ■ skulle det inte räcka med litet mindre

tuo 5 (viittaamassa jhk yleisesti tunnettuun) nyt tarvittaisiin tuota suomalaista sisua ● acum să vedem „sisu” finlandez ■ nu skulle det behövas finsk sisu

tahtoo tuo terveyskin jo pettää ● sănătatea începe să scârțâie ■ det börjar vara litet skralt med hälsan också; hälsan är inte vad den [har] varit

se on hauskaa puuhaa tuo kalastus ● e plăcut să pescuiești ■ det är roligt att fiska

Cicero, tuo kuuluisa puhuja ● Cicero, celebrul orator ■ Cicero, den berömde talaren

tuo 6 (eräissä kiteytyneissä yhtymissä, ajasta) tuon tuosta[kin] ● din când în când ■ med jämna mellanrum; allt emellanåt; då och då allt som oftast; (puhek) stup i kvarten; i ett kör

tuossa tuokiossa ● într-o clipă; în aceeași clipă; totodată ■ (hetken kuluttua) om ett ögonblick; alldeles strax; (samassa) i samma ögonblick; (heti) med detsamma

tuo 7 (ilmaisemassa epäröintiä tms.) tuota [noin], mitenkähän olisi, jos – ● mda, ce-ar fi dacă … ■ hm, tja, hur vore det om – ; hör ni ni, hur vore det om –

tuota tuota, mitäs minun pitikään sanoa ● hm, ce-am vrut să zic ■ öh, hm, vad var det nu jag tänkte säga; alltså, vad var det nu jag tänkte säga

tuo 8 (puhek subjektin tapaan ja täytesanana) jokohan tuo tekee talven? ● oare vine iarna? ■ undrar om det håller på att bli vinter? skall det bli vinter nu då?

„Mitäs kuuluu?” – „Siinähän tuo menee.” („Eipä tuota ihmeitä.”) ● Ce mai faci? – Merge bine. ■ „Hur är läget?” – „Det knallar och går.” („Så där.”)

päivää, tai iltahan tuo jo taitaa olla ● bună ziua, sau mai bine zis bună seara ■ goddag, eller kväll börjar det väl vara; goddag, eller god kväll skall man väl kanske säga

.

 .

nuo

nuo 1 (adjektiivisesti ja substantiivisesti) ● aceia, acelea; ăia, alea [de acolo] ■ de där; (puhek) dom där (pääsana määr)

otatko nuo? ● le iei? ■ tar du de där?

otatko nuo kengät? ● iei pantofii? ■ tar du de där skorna?

eikö sinulla ole muita kenkiä kuin nuo? ● nu mai ai alți pandefi decât ăia? ■ har du inga andra skor än de där?

ketkä nuo tytöt ovat? ● ale cui sunt fetele alea? ■ vad är det där för flickor?

(ihmettelevissä tms. ilmauksissa) nuo tytöt ne jaksaa leikkiä ● fetele alea știu să se joace ■ så de flickorna orkar leka; så de orkar leka, de där flickorna

aijai noita lapsia! ● ah, copii [ăștia]! ■ de barna, de barna!; hå hå ja ja, de barna!

noita en halua ● pe alea nu le vreau ■ de där vill jag inte ha

noita housuja en halua ● nu vreau pantalonii ăia ■ de där byxorna vill jag inte ha

nuo 2 (viittaamassa jhk edellä mainittuun) mitä nuo mainitsemasi ehdot sitten olisivat? ● care ar fi condițiile tale [de care ai pomenit] ■ och vilka är villkoren du talade om?

ikäviähän sellaiset asiat ovat, mutta mitäpä noista ● sunt lucruri neplăcute, dar asta e ■ sådant där är alltid tråkigt, men man kan ju inte bry sig om allt

„Koska pojat tulevat?” – „Johan nuo näkyvät olevan tulossa.” ● Când vin băieții? Uite-i că se văd. ■ „När kommer pojkarna?” – „Nej men, där kommer de ju.” („Där tycks de ju komma.”)

nuo 3 (viittaamassa jhk jäljessä seuraavaan)

nuo 3 a (viittaamassa sivulauseeseen) hän on yksi noita harvoja ja onnellisia, jotka – ● este unul din puținii norocoși …. ■ han är en av de få lyckliga som –

nuo 3 b (viittaamassa sanaan) tuollahan nuo näkyvät tulevan toisetkin ● uite că vin și ceilalți ■ där tycks de andra komma

nuo 4 (viittaamassa jhk yleisesti tunnettuun) ne olivat fiksuja nuo vanhat kreikkalaiset ● erau isteți vechii greci ■ de var kloka, de gamla grekerna

nuo 5 (puhek subjektin tapaan ja täytesanana) „Hän on kuulemma rikaskin.” – „Niinhän nuo sanovat.” ● Se zice că e și bogat. Dsa, așa se zice. ■ „Han lär vara rik.” – „Så sägs det.” („Så säger de.”, „Ja, det sägs så.”, „Ja, man säger det.”)

.

.

tämä

tämä (taivutus: yks. genetiivi, päätteellinen akkusatiivi ja instruktiivi: tämän, muissa sijoissa vartalo tä-, mon. nominatiivi ja akkusatiivi: nämä, muissa sijoissa vartalo näi-; tällään, tältään, tälleen, tässä, tästä, tähän, tää ks. myös erikseen) substantiivinen ja adjektiivinen demonstratiivipron.

 1.  viittaamassa jhk aivan puhujan lähellä olevaan, jota puhuja osoittaa, johon puhuja t. kirjoittaja kiinnittää huomiota t. jossa hän on; viittaamassa käsillä olevaan, parhaillaan, nykyisin olevaan. Ota tämä. Tämä puu on kovempaa kuin tuo. En voi lähteä näissä vaatteissa. Mennään tämän kautta, tätä kautta. Tätä tietä, olkaa hyvä. Tämän yhtiön johtokunta. Näillä seuduin. Tätä kirjoitettaessa tulos ei ole vielä selvillä. Voin hiukan huonosti, mutta kyllä tämä tästä ohi menee. Tulen hulluksi, jos tätä menoa jatkuu. Tätä [= nykyistä] edellinen hallitus. Tämä on jo toinen kerta, kun unohdat asian. Tämä puoli ylöspäin [käsittelyohjeena esim. kuljetuslaatikon kyljessä].

 Erik.

 a.  viittaamassa parhaillaan kuluvaan, juuri menneeseen t. heti tulevaan aikaan, parhaillaan vallitsevaan tilaan tms. Päätöksen pitäisi syntyä tämän päivän kuluessa. Tänä [= parhaillaan kuluvana t. tämän päivän] iltana. Tänä [= kuluvana, juuri tulevana t. juuri kuluneena] kesänä. Tämän kuun viidentenä päivänä. Tällä hetkellä, tänä päivänä ks. hetki, päivä. Aivan näinä päivinä tav. lähiaikoina, kohdakkoin. Juna saapuu näillä minuuteilla. Näihin aikoihin hänen pitäisi tulla. Näihin [aikoihin] asti käytössä ollut tapa. Tarvikkeita ei tähän hätään [= tähän tarpeeseen, juuri nyt] saa mistään. Tästä lähtien aion olla varovaisempi. Tällä kerralla, kertaa, erää, haavaa. Tätä nykyä nykyään.

 b.  kahdesta paikasta tms. puhujan t. kirjoittajan kannalta lähempi. Kadun tämä puoli. Tällä puolen Pohjanlahden.

 c.  painokkaasti, kerskailevasti tm. puhujasta itsestään t. ryhmästä, johon hän kuuluu. Ei tämä poika pelkää! Nyt nämä tytöt lähtevät kotiin.

 d.  täytesanana. Tämä meidän poika aikoo lääkäriksi. Tässä ovat nämä sinun rahasi.

 e.  last. nukke- tms. leikeissä puhujan rooliminästä. Tämä lähtee nyt ostoksille.

 2.  viittaamassa jhk (juuri) edellä mainittuun, puheena olleeseen t. parhaillaan puheena, kyseessä olevaan: mainittu, se, tuo. Valittiin viisi jäsentä ja näille varamiehet. Tämä kaikki tapahtui nopeasti. Tällä välin oli tullut pimeä. / Sää on ollut huono. Tämän vuoksi ei ole kumma, jos – -. / Näillä [juuri lausumillani] sanoilla toivotan kaikki tervetulleiksi. Mitäs näistä maallisista!

 Erik. viittaamassa kahdesta jälkimmäiseen, jos se- t. hän-pronominin käyttö aiheuttaisi epäselvyyttä. Mies, hänen vaimonsa ja tämän sisar. Tyttö moitti poikaa, koska tämä myöhästyi. Hän erotti muille kuuluvat tavarat omistaan ja näistä taas myytäväksi aikomansa.

 3.  viittaamassa jhk jäljessä mainittavaan.

 a.  Paina tämä mieleesi: – -. Tauluun oli kirjoitettu nämä sanat – -.

 b.  viittaamassa jäljessä seuraavaan sivulauseeseen t. sivulauseen määrittämään sanaan; tavallisemmin: tuo, se. Kuka on tämä, joka istuu oikealla? En voi suostua tähän ehdotukseen, että – -. Tämä mies, joka juuri tuli sisään, on uusi kirkkoherra.

 4.  selittävästi viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun. Mitä mieltä olet tästä uudesta hallituksesta? En tunne tätä nykyistä rehtoria. On se kummallista tämä elämä.

 5.  eräissä kiteytyneissä yhtymissä. Tässä paikassa, tähän paikkaan heti, aivan pian, tuossa tuokiossa. Ruoka tulee tässä paikassa. Lopetan tupakanpolton tähän paikkaan. Vaihtoi asuntoa tämän tästä vähän väliä, tuon tuosta, usein.

 6.  rinnastettuna se-pronominiin; ks. se 8.

.

Declinarea lui tämä, nămă

cazul

singular

plural

formă adverbială

singular

plural

nominativ tämä nämä superesiv täällä
genitiv tämän näiden
näitten
delativ täältä
partitiv tätä näitä sublativ tänne
acuzativ tämä, tämän nämä lativ
inesiv tässä näissä temporal tällöin
elativ tästä näistä cauzativ täten
ilativ tähän näihin prolativ
adesiv tällä näillä
ablativ tältä näiltä
alativ tälle näille
esiv tänä näinä
translativ täksi näiksi
instructiv näin
abesiv näittä
comitativ näine
.

tämä

tämä 1 (adjektiivisesti ja substantiivisesti) ● acesta, aceasta; ăsta, asta ■ den här; (ett-suk) det här (pääsana määr); (ylät) denna; (mask) denne; (ett-suk) detta (pääsana epäm); (mask) denne; (muulloin: mask) han; (fem) hon

ota tämä ● ia asta ■ ta den här (det här)

tätä kirjoitettaessa tulos ei ole selvillä ● în ceea ce s-a scris, rezultateu este neclar ■ i skrivande stund (när detta skrivs) är resultatet inte klart

kyllä tämä tästä ● bine și-așa ■ det blir nog bra; det går nog bra [ska du se]

voin hiukan huonosti, mutta kyllä tämä tästä ohi menee ● mă simt un pic rău dar o să-mi treacă ■ jag mår litet dåligt, men det går väl över

tätä edellinen hallitus ● guvernul precedent; guvernul dinaintea celui actual ■ föregående regering; den förutvarande regeringen; regeringen före den nuvarande; förra regeringen

tämä on jo toinen kerta, kun unohdat asian ● e, deja, a doua oară când uiți ceva ■ det är redan andra gången [som] du glömmer det; nu är det redan andra gången [som] du glömmer det

tämä puu on kovempaa kuin tuo ● lemnul ăsta e mai tare decât celălalt ■ det här träslaget är hårdare än det där

mennään tätä kautta ● s-o luăm p-aici ■ vi tar den här vägen

tätä tietä, olkaa hyvä ● pe-aici, vă rog ■ den här vägen, var så god

tulen hulluksi, jos tätä menoa jatkuu ● înnebunec, dacă mai continuă ■ jag blir tokig om det här (detta) skall fortsätta (om det fortsätter) så här

tämä puoli ylöspäin ● cu partea asta în sus ■ denna sida upp

(virkakielessä) tämän lisäksi ● cu acestea; la acestea; în plus; în afară de asta ■ härjämte; härtill

tämän ohella ● pe lângă aceasta; în plus [de asta] ■ vid sidan om detta

(ajan ilmauksissa) päätöksen pitäisi syntyä tämän päivän kuluessa ● decizia trebuie luată azi ■ beslutet borde fås till stånd i dag

tänä aamuna ● de dimineață ■ nu på morgonen; i morse

tästä lähtien ● începând de acum ■ härefter; hädanefter; i fortsättningen; från och med nu

tällä kerralla (kertaa, erää, haavaa) ● de data asta ■ den här gången; denna gång

tällä hetkellä ● acum; în momentul ăsta ■ just nu; för närvarande

tällä hetkellä asukkaita on 30 000 ● acum sunt 30 000 de locuitori ■ invånarantalet uppgår för närvarande (i dagens läge) till 30 000

tätä nykyä ● în prezent ■ nuförtiden; i nuläget; i dag; i dagens läge; (nyttemmin) ● acum; de acum ■ numera

(painokkaasti, kerskailevasti) ei tämä poika pelkää ● nu mă tem; nu se teme băiatu’ ■ här har vi en som inte är rädd; jag är då inte rädd

(täytesanana) tämä meidän poika aikoo lääkäriksi ● băiatul nostru vrea să se facă medic ■ vår son tänker bli läkare[, han]

haluan tämän ● vreau asta ■ den här vill jag ha; jag vill ha denna

haluan tämän kirjan ● vreau cartea asta ■ jag vill ha den här boken; jag vill ha denna bok

tässä laatikossa se on ● este în cutia asta ■ den ligger i den här lådan (i denna låda)

tähän aikaan päivästä ● în momentul ăsta [al zilei] ■ så här dags; vid den här tiden på dagen

tällä puolen ● pe partea asta; pe fața asta ■ på den här sidan

tämän kuun 6. päivänä ● ziua de 6 a lunii curente ■ den sjätte dennes (i denna månad)

tämän jälkeen ● după asta ■ efter detta; efter det här

10 vuotta tämän jälkeen (tästä päivästä lukien) ● la 10 ani după asta ■ om tio år; (kymmenen vuotta myöhemmin) tio år efter detta

tämän verran ● cam atât ■ så här mycket

tänä iltana ● astă seară ■ i kväll

tässä kohden ● aici; în locul ăsta; la punctul ăsta ■ här; (asiasta) på den här punkten

tätä tietä ● pe aici ■ den här vägen; denna väg

en tiedä tästä mitään ● despre asta nu știu nimic ■ jag vet ingenting om det här

tästä johtuu (seuraa) että … ● de aici rezultă că … ■ härav (av detta) följer att …

tämä 2 (puhujan kannalta lähempi) kadun tämä puoli ● pe partea asta a străzii ■ den här sidan [av] gatan; denna sida [av] gatan

tulimme metsästä tällä puolen kylää ● am venit din pădure în capătul ăsta de sat ■ vi kom ut ur skogen hitom byn

tämä 3 (viittaamassa jhk edellä mainittuun t. puheena olevaan) tämä kaikki tapahtui nopeasti ● toate astea s-au petrecut rapid ■ allt det här (detta) gick så snabbt

tällä välin oli tullut pimeä ● între timp s-a întunecat ■ under tiden hade det blivit mörkt

tämän vuoksi ei ole kumma, jos – ● din cauza asta nu e de mirare, dacă … ■ därför (av den orsaken) är det ingenting att undra över om – ; det är alltså inte konstigt om –

(viittaamassa juuri mainittuun – selkeyden vaatiessa)

mies, hänen vaimonsa ja tämän sisar ● bărbatul, nevastă-sa și cumnată-sa ■ mannen, hans hustru och hennes syster

mies, hänen veljensä ja tämän vaimo ● bărbatul, frate-su și cumnată-sa ■ mannen, hans bror och dennes hustru; (puhek) mannen, hans bror och broderns fru

tyttö hermostui anoppiinsa, koska tämä aina ruikutti ● fata s-a enervat pe soacră-sa care bombăne mereu ■ flickan blev nervös på svärmodern för att denna alltid gnällde; (puhek) flickan blev nervös på svärmodern som alltid gnällde

hän yritti selittää sitä veljelleen, mutta tämä ei kuunnellut ● a încercat să-i explice fratelui dar n-a vrut să asculte ■ han försökte förklara det för sin bror, men denne (puhek myös brodern) hörde inte på

hän yritti selittää sitä vaimolleen, mutta tämä ei kuunnellut ● a încercat să-i explice nevesti-si dar n-a vrut să asculte ■ han försökte förklara det för sin fru / hustru, men hon hörde inte på

tämä 4 (viittaamassa jhk jäljessä mainittavaan) paina tämä mieleesi: – ● bagă la cap! ■ lägg det här (detta) på minnet: –

(viittaamassa sivulauseeseen) kuka on tämä, joka istuu oikealla? ● cine-i ăla care stă la dreapta? ■ vem är det som sitter till höger?

en voi suostua tähän ehdotukseen, että – ● nu pot să accept propunerea, pentru că … ■ jag kan inte gå med på [det här] förslaget om att –

tämä mies, joka juuri tuli sisään, on uusi kirkkoherra ● bărbatul, care tocmai a intrat, este parohul ■ mannen (puhek myös han) som just kom in är den nya kyrkoherden

tämä 5 (viittaamassa jhk yleisesti tunnettuun) mitä mieltä olet tästä uudesta hallituksesta? ● ce părere ai de noul guvern? ■ vad tycker du om den nya regeringen?

en tunne tätä nykyistä rehtoria ● nu-l cunisc pe noul director ■ jag känner inte den nuvarande rektorn

on se kummallista tämä elämä ● ciudată e viața [asta]! ■ livet är [då för] underligt; livet är bra underligt; det är underligt, det här livet

tämä 6 (eräissä kiteytyneissä yhtymissä, ajasta) tässä paikassa ● pe loc; imediat ■ på en gång; meddetsamma; (puhek) på fläcken; på momangen; i rödaste rappet; på stubinen; på stubben; bums, tvärt

ruoka tulee tässä paikassa ● mâncarea vine imediat ■ maten kommer alldeles strax (om ett ögonblick)

lopetan tupakanpolton tähän paikkaan ● lasă imediat fumatul ■ nu slutar jag röka; (puhek) nu fimpar jag för gott

tämän tästä ● din când în când; din timp în timp ■ med jämna mellanrum; allt emellanåt; då och då; (puhek) stup i kvarten; i ett kör

tämä 7 (se – tämä) ks. se 6

.

.

nämä

nämä 1 (adjektiivisesti ja substantiivisesti) ● aceia; acelea; ăia, alea [de aici] ■ de här; (puhek) dom här (pääsana määr); (kirj) dessa (pääsana epäm)

nämä ovat minun kirjojani ● astea-s cărțile mele ■ det här är mina böcker; det här böckerna är mina

ota nämä ● ia-le [pe astea] ■ ta de här

ota nämä kirjat ● ia cărțile astea ■ ta de här böckerna

en voi lähteä näissä vaatteissa ● nu pot pleca cu hainele astea ■ jag kan inte ge mig i väg i de här kläderna

näillä seuduin ● prin părțile astea ■ i de här trakterna

aivan näinä päivinä ● chiar zilele astea ■ i dessa dagar

juna saapuu näillä minuuteilla ● trenul sosește imediat ■ tåget anländer [precis] när som helst; tåget anländer alldeles strax (vilket ögonblick som helst)

näihin aikoihin hänen pitäisi tulla ● acum trebuia să vină [deja] ■ han borde komma [precis] när som helst; han borde komma vilket ögonblick som helst

tapa on ollut käytössä näihin [aikoihin] asti ● în timpurile noastre, așa s-a procedat ■ seden har varit i bruk intill våra dagar

(painokkaasti, kerskailevasti) ei nämä pojat pelkää ● nu ne temem; nu se tem băieții ■ här har ni två som inte är rädda; vi är då inte rädda

nyt nämä tytöt lähtevät kotiin ● acum trebuie să plecăm [spun fetele] ■ nu är det vi som går hem

(täytesanana) tässä ovat nämä sinun rahasi ● ăștia-s banii tăi ■ här har du dina pengar

näitä en halua ● nu le vreau ■ de här vill jag inte ha; dessa vill jag inte ha

näitä housuja en halua ● nu vreau pantalonii ăștia ■ de här byxorna vill jag inte ha; dessa byxor vill jag inte ha

näihin asti ● până în prezent ■ tills nu

näillä main ● cam pe-aici ■ i de här trakterna

nämä 2 (viittaamassa jhk edellä mainittuun t. puheena olevaan) valittiin viisi edustajaa ja näille varamiehet ● au fost aleși cinci delegați / reprezentanți / deputați și locțiitorii lor ■ det valdes fem representanter och fem suppleanter för dessa

näillä sanoilla toivotan kaikki tervetulleiksi ● cu cuvintele astea vă urez tuturor, bun venit ■ med dessa ord (de här orden) hälsar jag er alla välkomna

(viittaamassa juuri mainittuun – selkeyden vaatiessa) Virtaset, heidän lapsena ja näiden ystävät ● Familia Virtanen, copii lor cu prietenii ■ Virtanens, deras barn och barnens vänner; Virtanens, deras barn med vänner

äiti hermostui lapsiin, koska nämä aina riitelivät ● mama s-a enervat pe copii pentru că se certau ■ modern blev nervös på barnen för att de alltid bråkade

vanhemmat hermostuivat lapsiin, koska nämä aina riitelivät ● părinții s-au enervat pe copii pentru că se ceartă mereu ■ föräldrarna blev nervösa på barnen som alltid bråkade (för att dessa alltid bråkade)

nämä 3 (viittaamassa jhk jäljessä mainittavaan) tauluun oli kirjoitettu nämä sanat: – ● pe tablă erau scrise următoarele cuvinte … ■ de här orden (dessa ord, följande ord) stod skrivna på tavlan –

nämä 4 (viittaamassa jhk yleisesti tunnettuun) nämä uudet ministerit ovat kovin nuoria ● acești miniștri noi sun foarte tineri ■ de nya ministrarna är mycket unga; våra nya ministrar är mycket unga

mitäs näistä maallisista! ● Este doar firesc! Este doar lumesc! ■ det är ju bara världsligt!

nämä 5 (ne – nämä) puhuimme niitä näitä ● am vorbit de una, de alta ■ vi pratade om ditt och datt (om ett och annat); (ylät) vi samtalade om varjehanda

.

.

Întrebuințare

se, ne

tämä, nämä

tuo, nuo

sama

sellainen

samanlainen

.

De deosebit forma definită – määräinen muoto, de forma nedefinităepämääräinen muoto. Ele nu au corespondent în românește.

se, ne

  • se ● acela, ăla (corespunde în engleză lui it) ■ den, det,(det här, detta); ne ● aceia, ăia ■ de
    • itsenäisenä tai substantiivin kanssa
    • jäljessä tuleva adjektiivi ja substantiivi molemmat määräisessä muodossa
    • substantiivin edellä aina painollinen
    • subjektina, vaikka predikatiivina (kahdessa viimeisessä esimerkkilauseessa)
      • Sen elokuvan minä haluan myös nähdä ● Filmul ăla aș vrea să-l văd ■ Den filmen vill jag också se.
      • Siinä talossa olen aina halunnut asua ● Mereu mi-am dorit să locuiesc în casa aia ■ Det huset har jag alltid velat bo i.
      • Oletko nähnyt uuden elokuvan?● Ai văzut filmul cel nou? ■ Har du sett den nya filmen?
      • Mikä se on? Se on minun pyörä ● Ce-i asta? Este bicicleta mea ■ Vad är det? Det är min cykel.
      • Mikä tämä on? Vanhoja sanomalehtiä ● Ce-i aici? Ziare vechi ■ Vad är det här? Det är gamla tidningar.

tämä, nämä

  • tämä ● acest, acesta / aceasta [de aici] ■ den här / det här; nämä ● acești, aceștia / acestea [de aici] ■ de här
    • adjektiivista määräinen muoto
    • substantiivista määräinen muoto
    • tämä hieno maljakko ● această vază delicată ■ den här fina vasen
    • tämä pieni pöytä ● această măsuță ■ det här lilla bordet
    • nämä suuret joet ● acele râuri mari ■ de här stora älvarna
  • tämä ● acesta / aceasta ■ denna / detta; nämä ● aceștia / acestea ■ dessa
  • adjektiivista määräinen muoto
  • substantiivista epämääräinen muoto
    •  tämä suuri koira● acest câine mare ■ denna stora hund
    •  tämä korkea tunturi● acel munte înalt ■ detta höga fjäll
    •  nämä korkeat koivut● acești mesteceni înalți ■ dessa höga björkar

tuo, nuo

  • tuo ● acel, acela / acea, aceea ■ den där / det där; nuo ● acei, aceia / acele, acelea ■ de där
    • adjektiivista määräinen muoto
    • substantiivista määräinen muoto
      •  tuo pieni kuusi ● acel brăduț ■ den där lilla granen
      •  tuo kaunis maa ● acea țară frumoasă ■ det där vackra landet
      •  nuo uudenaikaiset rakennukset ● acele clădiri moderne ■ de där moderna byggnaderna

sama

  • sama, samat ● același / aceeași / aceiași / aceleași ■ samma (masc. same)
    • adjektiivista määräinen muoto
    • substantiivista epämääräinen muoto
    • muistisääntö adjektiivin ja substantiivin oikeista muodoista (sama tyhmä eukko ● aceeași babă proastă ■ samma dumma gumma)
    • itsenäisenä ei voi käyttää (eli samma-pronominin kanssa täytyy tulla aina substantiivi)
      • sama ruma paita ● aceeași cămasă urâtă ■ samma fula skjorta
      • sama vanha presidentti ● același bătrân președinte ■ samma gamla president
      • samat vanhat ongelmat ● aceleași vechi probleme ■ sammagamla problem
  • sama, samat; samoin ● același / aceeași / aceiași / aceleași; asemenea; totodată; totuna ■ densamma / detsamma / desamma (masc. densamme)
    • käytetään vain itsenäisenä (ilman substantiivia)
    • määräinen artikkeli kirjoitetaan yhteen pronominin kanssa
    • tavallinen sanonnoissa
      •  Mukavaa matkaa! Kiitos samoin!● Drum bun! Mulțumesc, asemenea! ■ Trevlig resa! Tack detsamma!
      •  Samassa hän tuli sisään● Totodată a și intrat înăuntru ■ I detsamma kom han in.
      •  Se on minulle samantekevää● Mi-e totuna ■ Det gör detsamma för mig.
      •  Säännöt ovat kaikille samat● Regulile sunt aceleași pentru toți ■ Reglerna är desamma för alla.
      •  Laki on kaikille sama● Legile sunt aceleași pentru toți ■ Lagen är densamma för alla.

samanlainen

  • samanlainen (kuin jk) ● asemenea, asemănător, la fel; identic ■ likadan, likadant, likadana (ihmiset EN-sukuisia, esineet ET-sukuisia)
    • käytetään kuten adjektiivia
    • edessä oltava epämääräinen artikkeli silloin, kun substantiivin edessä muutenkin on artikkeli.
      • Katso, hänellä on samanlainen koira kuin sinun ● Uite, are un câine la fel cu al tău ■ Titta! Han har en likadan liten hund som du.
      • Muistutat veljeäni ● Tu semeni cu fratele meu ■ Du är likadan som min bror.
      • Saitko sinäkin samanlainen outo kirjen? ● Ai primit și tu ca mine o scrisoare stranie? ■ Har du också fått ett likadant konstigt brev som jag?

sellainen

  • sellainen ● astfel de ■ sådan / sådant / sådana (puhekielessä sån, sånt, såna)
    • käytetään kuten adjektiivia
    • edessä oltava epämääräinen artikkeli silloin, kuin substantiivin edessä muutenkin on artikkeli
      • Haluaisin myöskin sellaisen pentu ● Aș mai vrea așa, un cățeluș ■ Jag skulle vilja också ha en sådan liten hund.
      • En ollut koskaan tavannut sellaista miestä ● N-am ami întâlnit astfel de om ■ Jag hade aldrig tidigare träffat en sådan man.
      • En pidä näitä naisia ● Nu-mi plac astfel de femei ■ Jag gillar inte sådana kvinnor.
      • Sellaisessa tapauksessa en voi olla vaikuttamatta ● La de-alde de-astea n-am să stau de lemn-tănase ■ Något sådant tänker jag inte stanna och höra på.
.

.

Folosim hän sau se?

.

Cândva animalele de companie erau numite se dar acum se consideră că fac parte din famile [poate în unele familii chiar îndeplinesc unele atribuții ale vreunui membru al familiei!], motiv pentru care acum sunt numite hän.

hän – se

Valinta pronominien hän ja se välillä tuottaa joskus pulmia, koska puhekielessä se-pronominia käytetään paljon laajemmin kuin kirjakielessä.

Pääero näiden pronominien välillä on selvä: hän viittaa ihmiseen tai muuhun persoonalliseen olentoon, se eläimeen, esineeseen, asiaan tms. Näin on kuitenkin vain, kun pronomini on yksinään, substantiivin määritteenä se viittaa myös ihmiseen:Se mies on nero. Poika se vain vihelteli.

Erityisen huomattavaa on joka-lauseisiin liittyvä ns. determinatiivinen käyttö. Sanotaan esim. Se, joka ensiksi ilmoittautuu, saa paikan. Hän olisi tässä virhe.

Kuitenkin voi joka-sanankin korrelaattina olla hän, nimittäin tapauksissa, joissa joka-lause ei rajoita pronominin tarkoitetta, vaan ainoastaan kuvailee sitä, niin että relatiivilause voitaisiin myös jättää pois tai panna sulkumerkkeihin. Esim. Turvatkaa Häneen, jonka voima on heikoissa väkevä. (Ilman relatiivilausettakin Hän tarkoittaisi Jumalaa.) Samoin seuraavassa katkelmassa Juhani Ahon lastusta Tuhlaajapoika: Vielä kerran oli meillä siis tuhlaajapoikamme kotonamme … Olihan vähän sääli näitä säästöjämme, jotka nyt menetimme, mutta enemmän kuitenkin häntä, jonka viimeinen ote oli onnistunut niin masentavan huonosti. Relatiivilause voitaisiin jättää poiskin, ja hän-sanan sisällys olisi sama. Jos sen sijaan jätämme lauseesta Se, joka ensiksi ilmoittautuu, saa paikan pois relatiivilauseen (ja korvaamme se-pronominin sanalla hän), siis Hän saa paikan, on pronominin sisällys muuttunut ratkaisevasti (hän on määräyksilö, se joka kuka tahansa).

Jos joka-lause on päälauseensa edellä, hän-pronominia voidaan varsinkin hiukan juhlallisessa tyylissä käyttää, vaikka relatiivilause on rajoittavakin, esim. Jota jumalat tahtovat rangaista, hänet he ensin lyövät sokeudella.

Välinpitämättömyyden ilmauksissa käytetään hän-pronominia muutenkin kuin henkilöön viittaamassa: Menkööt lehmät minne haluavat, minä en heistä välitä! Kuinka lienen jäänyt pois, tiedä häntä.

Epäsuorassa esityksessä käytetään päälauseen subjektipersoonaan viittaamassa hän-pronominia, ei koskaan pronominia se tai tämä, esim. Kissa kiipesi puuhun ja ajatteli, ettei koira häntä nyt saisi. Seuraavassa virkkeessä kirjoittaja on käyttänyt nämä-pronominia: Luonnonsuojelijat ovat saaneet maanomistajat uskomaan olevansa yhteiskunnan vihollisia, jos nämä lannoittavat metsiään. Hän on tahtonut selventää sen, että metsien lannoittajia ovat maanomistajat eivätkä luonnonsuojelijat, kuten voisi käsittää, jos pronomini olisi he. Se ei kuitenkaan käy, koska on kyseessä epäsuora esitys (maanomistajat uskovat olevansa – – ). Pronomini olisi voitu jättää tykkänään pois: Luonnonsuojelijat ovat saaneet maanomistajat uskomaan olevansa yhteiskunnan vihollisia, jos lannoittavat metsiään.

se että, se kuka, se mikä jne.

Että-lause ja epäsuora kysymyslause saattavat sellaisinaan olla virkkeessä subjektina tai objektina: Ei ole varmaa, että asia on niin. Tiedän kyllä mitä teen. Adverbiaalina tällainen lause sen sijaan ei yleensä voi olla, vaan päälauseessa on tällöin se-sana tehtävän edellyttämässä paikallissijassa, esim. Luotan siihen, että tulet. Kaikki riippuu siitä, kuinka asia tulkitaan.

On joitakin tapauksia, joissa tämmöinen sivulause voi esiintyä yksinään, esim. Olen varma (siitä), että asia on näin. Olen iloinen, että tulit. Minusta tuntuu (siltä), että kaikki ei ole kunnossa. Ne ovat kuitenkin poikkeuksia eivätkä sääntö. Seuraavat virkkeet esimerkiksi eivät kävisi ilman se-sanaa: Olemme tottuneet siihen, että unohtamisesta on meille harmia. Ehkä tämä johtuu ainoastaan siitä, että tällaista toimintaa mainostetaan. Eri mieltä ollaan siitä, miten kilpailu soveltuu naisille. Hyvä esimerkki siitä, kuinka oikukas muoti voi olla.

se jos, se kun

Hyvä se vain on jos lasta kuritetaan. Onko siinä jotakin pahaa jos ei ryyppää? Olipa se herttaista kun muistitte! Tällaiset virkkeet, joissa kun– tai jos-lause esiintyy että-lauseen tehtävässä, ovat tavallisia puhekielessä ja puhekielenomaisessa tyylissä, mutta asiatyylissä niitä on syytä varoa. Ne ovat mahdollisia – huolimatta kieltämättömästä epäloogisuudestaan – jos konjunktio kun tai jos on etäällä se-sanasta, esim. Jos erehdyksiä on vain pari, se ei vielä paljon merkitse. Kun edes joku on tyytyväinen, se riittää. Sen sijaan seuraavat esimerkit ovat normaalityylissä käymättömiä: Ihmiselle tulee kärsimykseksi se, jos hän ei sovi ammattiinsa. Asian ymmärtämistä helpottaa se, kun muistaa tapauksen taustan. Po. esim. Jos ihminen ei sovi ammattiinsa, hän kärsii. Asian ymmärtäminen helpottuu, kun muistaa tapauksen taustan.

sitä predikatiivina

Se, mitä pidetään taiteen määritelmänä, ei lainkaan ole sitä. Ehkä päätöksesi on peruuttamaton, mutta sitä on minunkin. Tällainen sitä-sanan käyttö on varsin yleistä, mutta epäsuotavaa.

Erillisenä, substantiivisesti käytettynä, se-pronomini yleensä on korvattavissa sillä ilmauksella, johon se viittaa, samassa sijassa ja luvussa kuin se lauseessaan on. Esim. virke Isän lempiharrastus oli šakki, ja sitä pelasi poikakin voidaan sanoa muodossa Isän lempiharrastus oli šakki, ja šakkia pelasi poikakin. Jos sovellamme tätä edellä oleviin esimerkkeihin, saamme: Se, mitä pidetään taiteen määritelmänä, ei lainkaan ole taiteen määritelmää, ja: Ehkä päätöksesi on peruuttamaton, mutta peruuttamatonta on minunkin. Sanat määritelmää ja peruuttamatonta ovat väärässä sijassa, ja tämä osoittaa, että sitä alkuperäisissä virkkeissä ei ole normaalissa tehtävässään. Sitä paitsi se muutoin aina viittaa substantiiviseen ilmaukseen, ei adjektiiviin. Emme sano: Olen 30-vuotias, ja se on Aarnekin, vaan: – – ja niin on Aarnekin, emme: Tämä tuoksuu hyvältä, ja siltä tuoksuu tuokin, vaan: – – ja niin tuokin.

Oikaistuina nuo ensimmäiset esimerkkivirkkeet kuuluisivat esim. Se, mitä pidetään taiteen määritelmänä, ei sellainen olekaan ja Ehkä päätöksesi on peruuttamaton, mutta niin on minunkin.

Luontevalta ei aina kuulosta edes sellainen sitä, joka viittaa partitiivissa olevaan substantiiviin, vaikka viittaus on kieliopillisesti moitteeton. Esim. virke On kohtia, jotka ovat todellista musiikkia tai alkavat olla sitäon aidomman tuntuinen asussa On kohtia, jotka ovat todellista musiikkia, tai alkavat olla tai On kohtia, jotka ovat tai alkavat olla todellista musiikkia.

Linkki on kopioitu ja muokattu luvatta rehellisen käytön perusteella.

Articol din Kielikello 10/1971 (accesibil doar abonaților!)

.

Introdus  / lisätty 16.6.2012

.

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: