Blogulblog's Blog

Pronume de cuantificare – Kvanttoripronomini

Pronumele de cuantificare – Kvanttoripronomini

.

Sol_or

.

Printre multiplele particulairtăți ale limbii finlandeze, particularități care o fac să se deosebească mult de celelalte limbi, este și pronumele de cuantificare care se referă la mărimea entității despre care se vorbește, altfel spus o cuantifică. În românește avem astfel de pronume, dar care fac parte din categorii pronominale diverse, toți copiii, unii copii, ambii copii, niște copii ș.a.m.d.

kvanttoripronomini

Kvanttoripronomini on sellainen pronomini, joka kvantifioi eli ilmaisee jotakin puheena olevan joukon suuruudesta. Esim.

  • kaikki lapset ilmaisee koko puheena olevan joukon lapsien joukkoa.
  • molemmat lapset ilmaisee kumpaakin kahden joukosta
  • moni lapsi ilmaisee suurta osaa lapsista

Kvanttoripronomineja ovat

  • indefiniittiset (jokujokinjompikumpi),
  • universaaliset (kaikkijokainenkukinkumpikinmolemmat) ja
  • kieltohakuiset pronominit (kukaanmikäänkumpikaan) sekä
  • samantekevyyttä (kuka tahansamikä vainkumpi hyvänsä) ja
  • suhteellista tai summittaista lukumäärää ilmaisevat pronominit (muutamaharvajokunenmonimontausea).
  • Osa viimeksi mainituista lukumäärän kvanttoripronomineista on epätyypillisiä pronomineja sikäli, että ne komparoituvat ja saavat adjektiiveille tyypillisiä määritteitä: yhä useammataika moni. (» § 740–.)

Kvanttoripronomineihin rinnastettavissa on myös osa epätyypillisiä komparoituvia ja adjektiiville tyypillisiä määritteitä kuten „yhä useammat” ja „aika moni„.

Ar mai fi de menționat aici și proadjectivele kaikenlainen, minkäänlainen.

samantekevyyden kvanttoripronomini

Samantekevyyden kvanttoripronomini on nimitys sellaisille pronomineille kuin kuka tahansa tai mikä hyvänsä, jotka ilmaisevat, että sanottu pitää paikkansa riippumatta siitä, mikä olio tai joukko kyseiseen tehtävään kuvitellaan. Tällaisia pronomineja käytetään tyypillisesti mahdollisuutta ilmaisevissa lauseissa: Mitä hyvänsä voi tapahtua, Tuon nyt tekee kuka vain. Samantekevyyden kvanttoripronominit koostuvat interrogatiivipronominista ja partikkelista hyvänsä, tahansa, vain, vaan: kenelle vain, kumpi tahansa. Lähimerkityksinen on vaikka -sanan ja interrogatiivipronominin muodostama ilmaus: Kun oikein haluaa, saa aikaan vaikka mitä. (→ § 759–.) Pronomineja vastaavat samaan tapaan muodostetut proadverbit ja proadjektiivit kuten minne vain, millainen hyvänsä.

.

Kvanttoripronominit kvantifioivat eli ilmaisevat jotakin tarkoitetun joukon suuruudesta suhteessa ilmauksen potentiaaliseen viittausalaan. Esimerkiksi ilmaus kaikki puut tarkoittaa puheena olevaa puujoukkoa kokonaisuudessaan, muutama puu yhtä suurempaa mutta ei kovin suurta puumäärää ja moni puu suhteellisen suurta osaa puista. Useimmat kvanttoripronominit ovat samalla indefiniittisiä, eivät kuitenkaan ’kaikki’-merkityksiset eli universaaliset kvanttoripronominit.

Kvanttoripronominien alaryhmät esitellään asetelmassa 124. Useimmissa ryhmissä on pronomineja, joista käy ilmi, millaista joukkoa kvantifiointi koskee. Pronomini molemmat ja kumpi-vartalon sisältävät pronominit rajaavat kvantifioinnin kahden jäsenen joukkoihin. Muut saman ryhmän pronominit, esim. jokainen, implikoivat että joukko on kahta suurempi. Ku(ka)-vartalon sisältävät pronominit kuten (ei) kukaan rajaavat puheen ihmisiin, samoin osittain joku (» § 748).

Asetelma 124: Kvanttoripronominien ryhmät
kahden jäsenen joukkoa edellyttävät pronominit esimerkkejä muista
Indefiniittiset jompikumpi joku, jokin » § 746
Universaaliset kumpikin, molemmat jokainen, kaikki, kukin » § 750
Kieltohakuiset kumpikaan kukaan, mikään » § 757
Samantekevyyden pronominit kumpi tahansa, kuka tahansa, mikä vain kuka, mikä » § 759
Lukumäärän pronominit jokunen, muutama; harva, moni, useampi » § 762
.
Kvanttoripronomineja on kuvattu logiikan universaalisen ja eksistentiaalisen kvantifikaation käsitteillä. Eksistentiaalista kvantifikaatiota ’on ainakin yksi johon sanottu pätee’ vastaavat indefiniittiset pronominit joku, jokin, eräs, yksi ja jompikumpi. Universaalista kvantifikaatiota ’sanottu pätee koko joukkoon’ vastaavat universaaliset kvanttoripronominit jokainen, kaikki, joka, kukin, kumpikin ja molemmat. Kieltohakuiset pronominit kukaan, mikään, yksikään ja kumpikaan ilmaisevat kieltolauseessa, että kielto pätee koko tarkoitejoukkoon. Tällöin universaalisen ja eksistentiaalisen ero kumoutuu: ’kaikkiin pätee, että sanottu ei päde’ on sama kuin ’ei ole sellaista, johon sanottu pätee’:

 .

Indefiniittinen Kieltohakuinen Universaalinen
Kai joku suostuu. Jospa kukaan ei suostu. Kai jokainen suostuu.
Tässä on jotakin uutta. Tässä ei ole mitään uutta. Tässä on kaikki uutta.
Jompikumpi näistä kelpaa. Kumpikaan näistä ei kelpaa. Kumpikin näistä kelpaa.

.

Samantekevyyden pronomineilla, jotka koostuvat pro-sanasta ja tahansa-, hyvänsä‑tyyppisestä osasta, on sekä universaalisten että eksistentiaalisten kvanttorien merkitysominaisuuksia. Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat summittaista tai suhteellista määrää; niistä monet ovat lähellä numeraaleja ja adjektiiveja.

Kvanttoripronominien määritteitä ovat pronomineihin kaikki, koko ja jokainen liittyvät asteen ja likimäärän ilmaukset, esim. aivan kaikki, melkein jokainen, ja adjektiivimaisten usea– ja harva-sanojen määritteet kuten aika ja varsin. Muuten pronominit eivät saa määritteitä.

Tässä kieliopissa kvanttoripronomini korvaa aiemman nimityksen indefiniittipronomi.

Indefiniittiset kvanttoripronominit ilmaisevat, että tarkoitettu entiteetti tai joukko on identifioimaton, yksi monista mahdollisista. Kaikkiin indefiniittisiin pronomineihin sisältyy eksistentiaalinen kvantifikaatio: Joku tulee ’on ainakin yksi (ihminen), joka tulee’. Eri yhteyksissä korostuu joko määrä (’ainakin yksi’) tai tarkoitteen identifioimattomuus.

Kun indefiniittisyys on keskeistä, pronominit joku, jokin ja jompikumpi antavat ymmärtää, että puhuja ei ole selvillä tarkoitteen identiteetistä, ja eräs, muuan ja puheessa käytetty yks(i), että se on puhujan mutta ei puhuteltavan tiedossa. Määrää ilmaistessaan joku ja jokin ovat verrattavissa pronomineihin jokunen ja muutama (a). Määrää ilmaisevana yksi kuuluu numeraaleihin (b) (» § 775).

(a)

Pukeutumiseltaan jonottajat eivät eronneet muista kadun kulkijoista. – –. Toppiksia, maihareita, joku nahkatakki. (k) | Ei pitäisi tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, jos kulutus nousee jollakin desimaalilla. (l)

(b)

Minun luokallani on vain yksi lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet.

.

§ 747 Monikäyttöisiä pronomineja

Sanat joku ja jokin ovat monikäyttöisiä indefiniittipronomineja, jotka ilmaisevat, että kyseessä on yksi tarkemmin identifioimaton tarkoite monesta mahdollisesta. Kyseeseen tulevat elolliset ja elottomat yksilöt (a) yhtä lailla kuin jaolliset paljoudet ja abstraktiot (b). Myös tunnettu, nimetty henkilö voidaan esittää yhtenä laajemmasta joukosta, jolloin häntä käsitellään tyyppiesimerkkinä (c). Määrän ja ajankohdan ilmauksissa identifioimattomuuden merkitys ’en tiedä mikä’ taas täsmentyy merkitykseksi ’suunnilleen’ (d).

(a)

Joku koputti selkääni, vilkaisin taakseni ja – Hevosnaama! (k) | Minä sanon siitä yksityisesti presidentille tai jollekulle ministerille. (l) | Ja sit tääll oli jossain tääl lähellä on joku tämmönen, joku, alkoholistien yömaja ja, sev vaikutuksen kyl huomaa aina sillon tällöj ja (p)

(b)

OH: Opitsä siitä jotain?
HV: Kyyl siit aina jotai oppii jos ny rupee kuuntelemaan. (p)

(c)

Wright rakasti avaria, valoisia tiloja, mutta vastapainoksi hänen suunnittelemiensa asuntojen keskipiste on yleensä turvallisuutta tuova tulisija. Joltakin Le Corbusierilta vastaavaa ei missään tapauksessa odottaisi. (l)

(d)

se painaa jotain kymmenkunta kiloo (.) kappale (p) | Tupakointi esimerkiks meillä koulussa alko jossaiv viidennellä ja kuudennella luokalla, viinan käyttö, normaalisti jossain seitsemännellä, (p)

Pronomini jompikumpi ilmaisee, että sanottu pätee kahdesta jäsenestä toiseen, mutta ei kerro kumpaan.

(e)

Eri puolilla Suomea on viime kuukausina tapahtunut useita järkyttäviä henkirikoksia, joissa jompikumpi vanhemmista on surmannut lapsensa. (l) | Koirien maailmassa ei ole demokratiaa. Joku tai jompikumpi on aina pomo – –. (l)

.

§ 748 Vaihtelun yhteys ihmistarkoitteisuuteen

Pronomini joku rajaa tarkoitteiden alan ensisijaisesti ihmisiin, pronomini jokin muihin entiteetteihin. Käytäntö kuitenkin vaihtelee, ja joku– ja jokin-pronomineja käytetään paljolti samoissa yhteyksissä. Puhutussa kielessä joku esiintyy lähinnä yksikön ja monikon nominatiivissa sekä yksikön genetiivissä, jokin muissa sijoissa. Nelitavuiset jollekulle-tyyppiset muodot ovat harvinaisia.

Joku tarkoittaa ihmistä (a) ja jokin enimmäkseen muita tarkoitteita (b) silloin, kun pronomini esiintyy itsenäisesti subjektina tai objektina. Muissa asemissa ihmistä voidaan tarkoittaa kummallakin pronominilla (c).

(a)

Miten joku voi olla näin ylivoimainen? (l) | Minä hommaan sulle jonkun. (k) | Tai jos multa joku kysyy niinku jotain, katuuki Vallilasta ni se o ihav varma ettem mä tiedäs sitä, (p)

(b)

Se [isä] oli laihtunut kovasti vaikkei ennenkään ollut lihava. – –. Jokin sitä kalvoi. (k) | Jokin viuhahti oikealla ja samassa rysähti ja lasinsiruja oli kaikkialla. (l)

(c)

– Kun joltakulta otetaan pois toivo, viedään samalla hänen rationaalisuutensa, Alony sanoo. (l) | – Ehkä olisin saanut etukäteen joltain neuvoja, mutta en kehdannut pyytää, – –. (l) | En halua luovuttaa aarteitani jollekin, joka väittää, että ne kuuluvat hänelle, koska hänellä on pitempi nenä tai erimuotoiset sukuelimet. (l)

Tarkenteena pronominin valinta korreloi ihmistarkoitteisuuden kanssa vielä heikommin:

(d)

ihminen: Jos minä menisin kysymään joltakin naiselta Espan puistossa, syökö tämä makkaratuotteita usein ja minkä ikäinen hän on, minut vietäisiin mustamaijaan. (l) | Oot sä usein, tuollai et sä jäät jonkun kaveril luo yöks? (p) | ei ihminen: Minun on pakko hankkia joku ammatti. (l) | Joku muu suunnitelma on loppujen lopuksi paljon viisaampi kuin se oma. (l) | Kaupallinen ala on aina jollain tavalla kiinnostanut. (l) | ihminen ja muu tarkoite: Ma oon ollu, sillon tällön tollasessa, erilaisis tilaisuuksis niin ku säestämässä, jotai yksillaulajaa tai, sellasta, esimerkiks jossai häissä mä oon olluj ja, tommosissa (p)

Pronominia joku käytetään tarkenteena ilmaisemaan määrää (e). Näin on mm. sanaliitoissa jonkin ~ jonkun aikaa ~ kerran ~ verran ~ matkaa.

(e)

Oli varhainen aamuyön hetki, utuisella lammella uiskenteli joitakuita vesilintuja, kuului kuovin huuto, – –. (l) | – – ministerivuosista tulee joku tonni, ja sukanvarressa voi olla säästöjä. (l)

Huom. Totaaliobjektina, joka edellyttää yksilöintiä, esiintyy enimmäkseen pronomini joku: Onko isä tappanut jonkun? (k). Jokin-pronominin partitiivimuoto toimii useimmiten yksilöimättömänä partitiiviobjektina: Löysitkö jotain? Objektimuoto jonkin esiintyy määräisen tarkenteen kanssa (sen jonkin) tai kokonaisuuden elatiivikonstruktiossa: Pyörän sijasta voi kulkuvälineeksi luonnollisesti valita auton tai jonkin monista venemalleista (l).

.

§ 749 Eräs, muuan ja yks(i)

Eräs, muuan ja puhutun kielen yks(i) toimivat spesifisinä indefiniittipronomineina. Silloin ne antavat ymmärtää, että puhujalla on mielessään tarkoite, jonka identiteetin hän tietää mutta ei paljasta puhuteltavalle (a) (» § 1410). Pronominia muuan käytetään vain nominatiivissa ja partitiivissa (b).

(a)

Kielto ei koske eräitä ajoneuvoryhmiä kuten esimerkiksi kiireisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, – –. (l) | – Gunilla, yks tyhmä akka joka on äidin entisii kavereita, haki mut koulusta. (k) | Tässä on justii yksip (.) potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)

(b)

Merkillistä kyllä, muuan maineteko on tykkänään unohtunut: Zavidovo. (l) | – – karamelli on saanut kansan suussa liikanimen ”väyrynen”, koska makeisen kasvopuoli muistuttaa etäisesti muuatta suomalaispoliitikkoa. (l)

Sanalla eräs on monikossa kvantifioiva merkitys ’muutama’ (c); yksikkömuotoisella ilmauksella eräänkin kerran on niin ikään monikollinen merkitys. Merkitys ’yksi mahdollisesti monista’ taas nousee esille predikatiivissa tai predikatiiviadverbiaalissa (d).

(c)

He [sotilaat] varastavat ruokaa tai aseita, joita sitten vaihtavat ruokaan tai rahaan. Eräät yrittävät hankkia lisäansiota esimerkiksi taksinkuljettajina tai vartiointitehtävissä, – –. (l) | Mies kiisti, että heillä olisi ollut mitään tarkoitusta ”rullata” eli viedä vieraan rahoja, vaikka he aiemmin olivat eräitä kertoja niin toimineetkin. (l)

(d)

Alprint on Suomen suurin ja eräs Euroopan suurimmista painotaloista. (l) | – – Lauri Ihalainen pitää työttömyysturvaleikkauksia eräänä elokuun budjettiriihen kuumista kysymyksistä. (l)

Samanlaisissa yhteyksissä esiintyy myös yks(i). Silloin sen kvantifioivan eli numeraalisen ja spesifisen merkityksen ero jää päättelyn varaan. Esimerkissä (e) yks(i) ymmärretään kvantifioivaksi, ts. numeraaliksi, koska puhuja kertoo yleisesti kirjoitustyöstään eikä siis yhdestä erityisestä otsikosta. Spesifinen yks(i) on painottomampi kuin pääsanansa.

(e)

Ni menee (.) tuntikin joka mum mielestä on aika pitkä aika ni jopa tunti yhden otsikon miettimiseen. (r)

Spesifiset indefiniittipronominit esiintyvät lähinnä tarkenteina. Itsenäisenä käytetään lähinnä eräs-pronominin monikkoa, joka viittaa yhteenkin ihmiseen ja luo ironisen implikaation, että tiedetään, kuka on kyseessä:

(f)

En kuitenkaan iloitse hänen kuolemastaan niin kuin eräät. (k)

Huom. Muuan ja muuatta ovat eriytyneet pronominista muutama, jonka partitiivi on muutamaa (» § 763).

.

eräs41  pron.

 1.  jstak jonka puhuja t. kirjoittaja tietää mutta jota hän ei (heti) tarkemmin ilmaise; muuan, tietty. Labradorinnoutaja on eräs koirarotu. Eräs hyvin tunnettu henkilö. Eräs ystävistäni. Täällä on eräs, joka odottaa sinua. Eräänä päivänä. Eräillä tahoilla. Tuli mieleeni eräs asia, jonka haluaisin tuoda esiin.

 Erik. vihjailevissa ilmauksissa. Minulla ei ole varaa kaikkeen kuten eräillä.

 2.  ilmaisemassa yksilöä jstak ryhmästä, yhtä useasta; yksi, muuan. Tämä oli varmasti eräs syy siihen, että – -. Tämä on vain eräs keino selvitä tilanteesta. Kotka on eräs tärkeimmistä satamistamme Kotka on tärkeimpiä satamiamme t. yksi tärkeimmistä satamistamme. Suomi on eräs rikkaimpia maita paremmin: Suomi on eräs t. yksi rikkaimmista maista t. Suomi on rikkaimpia maita.

 3.  ilmaisemassa epämääräisyyttä; muutama, joku(nen). Eräitä vuosia sitten.

 Ark. Olen sitä eräänkin kerran [= monesti] katunut.

.

yks.

nom. eräs
gen. erään
part. erästä
ill. erääseen

mon.

nom. eräät
gen. eräiden, eräitten
part. eräitä
ill. eräisiin, (eräihin)

.

eräs 1 ● un, una / o; un / o anume; cineva; câtva, câtăva, câțiva, câteva; oarecare ■ en (myös yksi useasta); ett; någon; (ett-suk) något; (mon) några; (muuan, tietty) viss

eräät muut ● alții ■ vissa andra

tässä eräänä päivänä ● deunăzi; acum câteva zile ■ för några dagar sedan; häromdagen

eräässä tapauksessa ● într-un caz (oarecare) ■ i ett fall

eräs hyvin tunnettu henkilö ● un oarecare, persoană binecunoscută (sic!) ■ en välkänd person

eräs ystävistäni ● unul din prietenii mei (neprecizat) ■ en av mina vänner

täällä on eräs, joka odottaa sinua ● e cineva aici care te așteaptă ■ här är en [person] som väntar på dig

eräänä päivänä ● odatî; într-o zi ■ en dag

eräillä tahoilla ● într-un sens; într-o direcție ■ på vissa håll

tuli mieleeni eräs asia ● mi-am amintit o treabă / chestie ■ jag kom att tänka på en sak

minulla ei ole varaa kaikkeen kuten eräillä (vihjailevissa ilmauksissa) ● n-am eu bani [s-arunc pe] de toate [alea], ca alții ■ jag har inte råd till allt som vissa andra (som somliga)

eräs 2 (yksi useasta) ● un; o ■ en; ett

tämä oli eräs syy siihen, että –  ● ăsta-i un motiv [din multe altele] să … ■ det här var en orsak till att –  (en av orsakerna till att – )

eräs tärkeimmistä satamistamme ● unul din porturile noastre cele mai importante ■ en av våra viktigaste hamnar

eräs 3 (muutama, joku[nen]) ● vreun, vreo; niște; oarecare; ceva ■ någon; (ett-suk) något; (mon) några; ett antal

eräitä vuosia sitten ● niște ani în urmă; acum câțiva ani ■ för några (ett antal) år sedan

olen sitä eräänkin kerran katunut (puhek monesti) ● l-am regretat ​​/ am regretat-o de mai multe ori ■ jag har ångrat det många gånger; jag har ångrat det både en och två gånger

.

În mare, diferența între cele două, eräs și muuan este că primul este neprecizat, oarecare, pe când al doilea este precizat, anume.

.

muuan (yks. partitiivi: muuatta, muut sijat samat kuin sanalla muutama) pron. eräs, tietty. Muuan tuttavani. Muuan Etelä-Amerikan valtio. Muuan kasvilaji. Haluaisin tähdentää muuatta seikkaa. Päivänä muutamana. Hän ja muutamat muut. Muuan miehistä. Joukossa oli muuan, joka aina purnasi. Muutamat eivät koskaan ota opikseen.

.

muuan ● un, una / o; un / o anume; câtva, câtăva, câțiva, câteva; anume ■ en; ett; någon; (ett-suk) något; (mon) några; (adj tietty) viss

muuan henkilö ● o anume persoană ■ en [viss] person

muuan tuttavani ● una din cunoștințele mele (anume) ■ en av mina bekanta; en bekant till mig

muuan kasvilaji ● un anume soi de plante ■ en växtart

haluaisin tähdentää muuatta seikkaa ●  ■ det är en sak jag skulle vilja framhålla

päivänä muutamana ● într-o bună zi ■ en dag

hän ja muutamat muut ● el și toți ceilalți ■ han och några till

muuan miehistä ● unul dintre ei (dintre bărbați) ■ en av männen

joukossa oli muuan, joka aina purnasi ● în grup era unul care bombănea mereu ■ det var en i gruppen som alltid klagade

muutamat eivät koskaan ota opikseen ● unii [anume] nu învață niciodată [din experiență, de la viață, din greșeli] ■ en del (somliga) lär sig aldrig

.

yks.

nom. muuan
gen. muutaman
part. muuatta
ill. muutamaan

mon.

nom. muutamat
gen. muutamien, (muutamain)
part. muutamia
ill. muutamiin

.

Linkuri către Ison suomen kieliopin verkkoversio

» § 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines

kvanttoripronomini usea sekä substantiivit hopea, häpeä, …

» § 441 Edussana edustaa lauseketta

… (c) NP:ssä kvanttoripronomini joihinkin on edussana ja lauseessa (d) …

» § 571 Tarkennemääritteiden sijainti ja vaikutusala

… Universaalinen kvanttoripronomini kaikki sijaitsee joko …

» § 628 Pronominin ja adjektiivin kiinteä liitto

kvanttoripronomini (a) tai esim. sana muuta, kaikenlaista (b). …

» § 633 Mitä on komparaatio?

Kvanttoripronomini usea, harva useampi, harvempi useimmat …

» § 719 Pronomini appositiorakenteessa: me naiset

… Appositiorakenne, johon kuuluu kvanttoripronomini kaikki tai …

» § 733 Vaihtoehdot toisiaan, toistaan ja toinen toistaan

kvanttoripronomini (d). … korrelaattina on yleensä kvanttoripronomini (e). Lisäksi …

» § 742 Indefiniittisyys ja kvanttori

… Tässä kieliopissa kvanttoripronomini korvaa aiemman nimityksen … Nimitys kvanttoripronomini perustuu logiikan käsitteeseen kvanttori; …

» § 744 Jokainen, jokainen ihminen ja jokainen meistä

… Kun kvanttoripronomini määrittää substantiivia, tämä ilmaisee muine …

» § 745 Me olemme kaikki samanlaisia

… ennen finiittiverbiä ja kvanttoripronomini verbin jäljessä (a). … Näin käytetty kvanttoripronomini on syntaktiselta kannalta lisäys … kvanttoripronomini eroavat usein vain siinä, että lauseen …

» § 750 Yleiskäyttöinen pronomini, yksiköllinen tai monikollinen

kvanttoripronomini on kaikki. Se eroaa muista universaalisista …

» § 753 Joka ja joka kolmas

… Suppeakäyttöinen distributiivinen kvanttoripronomini on taipumaton …

» § 756 Puhutaan kahdesta yksikössä tai monikossa

… Kuten universaali kvanttoripronomini yleensäkin, pronomini on kiellon …

» § 765 Irtautunut moni-pronominista

… itsenäinen kvanttoripronomini, joka käyttäytyy pitkälti numeraalien …

» § 787 Runsaat kolmekymmentä, vajaalla tuhannella

… Numeraalin määritteeksi voidaan katsoa myös kvanttoripronomini

» § 903 Määränilmaukset kvanttorilauseissa

… etenkin jos siihen sisältyy kvanttoripronomini tai vertailusana, esim. …

» § 918 Jos meitä ei olisi vs. jos me emme olisi täällä

… jos lausekkeessa on kielteinen kvanttoripronomini tai muu kieltoa …

» § 919 Lauseessa ei predikatiivia, objekti joskus mahdollinen

… tai kvanttoripronomini (a–c). Objekti voi olla epäreferentiaalinen …

» § 934 Yleiskatsaus: milloin n-pääte, milloin ei

… Huom. Kvanttoripronomini kaikki käyttäytyy yksiköllisen …

» § 1056 Lisäys parafraasina

… NP:ssä voi olla indefiniittinen kvanttoripronomini kuten joku tai …

» § 1109 Paitsi vs. mutta

… ilmaisevassa jaksossa on usein jokin kvanttoripronomini kuten … lauseessa on kvanttoripronomini, mutta-lause vastaa merkitykseltään …

» § 1372 Mitä teemapaikassa voi olla

… ensisijainen täyttäjä; esim. kieltohakuinen kvanttoripronomini ei …

» § 1376 Mitä käänteisellä järjestyksellä tarkoitetaan

kvanttoripronomini kukaan, mikään voi esiintyä yhtä lailla …

» § 1396 Mitä hajarakenteella tarkoitetaan?

… Huom. Myös kvanttoripronomini tai muu määränilmaus voi olla erillään …

» § 1617 Kiellon vaikutus merkityksen ja muodon kannalta

… samaa. Esimerkiksi kvanttoripronomini jokin on kieltolauseen …

» § 1620 Kielto vs. modaalisuus tai kvanttorit

… lauseenalkuinen indefiniittinen kvanttoripronomini joku, moni ei … kvanttoripronomini kuuluu (» § 746 – § 756). Kieltohakuinen kvanttoripronomini kukaan on kieltolauseen edellyttämässä muodossa …

» § 1683 Kysymyselementti muuallakin kuin lauseen alussa

kvanttoripronomini mikäkin, milloinkin jne. (d) (» § 755). …

» indefiniittinen kvanttoripronomini § 746

» § 572 ↓ joku, jokin substantiivin yhteydessä, esim. Se on joku osakas siellä

» § 572 yksi substantiivin yhteydessä, esim. yks Maija

» § 747 monikäyttöiset joku, jokin, jompikumpi

» § 748 vaihtelu joku, jokin

» § 749 eräs, muuan ja yks, yksi vs. numeraali

» § 855 joku, jotain, yksi partikkelistuneena likimääräisyyden ilmauksena

» § 1409 luontaisesti epämääräinen

» § 1410 osoittamassa epämääräisyyttä

» § 1437 ensimaininnassa, sallii anaforisen uudelleenmaininnan

» § 1715 affektinen, esim. jotain niin uskomatonta

» indefiniittipronomini (tässä kieliopissa kvanttoripronomini) § 742

» kieltohakuinen kvanttoripronomini § 757

» § 758 vrt. muut kieltoa vahvistavat ainekset, esim. yhtään

» kvanttoripronomini § 740–765

» § 103 taivutus, mm. joku, jokin, kukaan, mikään

» § 570 substantiivin tarkennemääritteenä

» § 571 sijainti substantiivin tarkenteena

» § 714 muotorakenteen kannalta

» § 742 nimityksen perustelut

» § 903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» § 1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» § 1298 possessiivisuffiksittomuus tapaustyypissä meidän jokaisen apuna

» § 1639 harva, jokainen, kaikki ja kieltohakuiset ainekset

» lukumäärän kvanttoripronomini § 762

» § 763 pienehkö määrä, muutama, jokunen

» § 764 suhteellinen määrä, harva, moni, usea

» § 765 monta vs. moni

» § 786 numeraalin yhteydessä, esim. muutamia satoja

» samantekevyyden kvanttoripronomini § 759

» § 760 ilmaustyyppi vaikka mikä

» totalitiivi (tässä kieliopissa universaalinen kvanttoripronomini) § 750 ↓

» universaalinen kvanttoripronomini § 750

» § 750 kaikki

» § 751 koko

» § 752 distributiivinen, esim. jokainen, kukin

» § 753 joka (ikinen, kolmas)

» § 754 (itse) kukin

» § 755 kysymyslauseen ku(ka)kin, mi(kä)kin

» § 756 molemmat, kumpikin

» § 934 ↓ kaikki objektina, esim. Söin kaiken ~ kaikki

Jakso „kvanttoripronomini” esiintyy myös seuraavien hakusanojen alakohdissa

kvanttori » § 745 ↓ ajelehtiva, ts. kvanttoripronomini lisäyksenä, esim. Ne ovat kaikki samanlaisia

kvanttorilause » § 762 mukana lukumäärän kvanttoripronomini

Universaaliset kvanttoripronominit

Kaikki

§ 750 Yleiskäyttöinen pronomini, yksiköllinen tai monikollinen

Koko

§ 751 Kvantifioiva ja affektinen käyttö

Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin

§ 752 Kaikki, mutta joukon yksittäisten jäsenten kannalta

§ 753 Joka ja joka kolmas

§ 754 Kukin ja itse kukin

Kukakin, kukin ja mi(kä)kin kysymyslauseissa

§ 755 Mitä ku(ka)kin syö

Kumpikin, molemmat

§ 756 Puhutaan kahdesta yksikössä tai monikossa

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

§ 757 Kukaan, mikään, kumpikaan

§ 758 Mitään vs. rajatapaukset yksikään, yhtään

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka ~ mikä tahansa

§ 759 Yleistysten ja mahdollisuuden ilmausten pronomineja

Vaikka kuka ~ mikä

§ 760 Ääriarvon pronomineja

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

§ 761 Kuka milloinkin, se jos mikä

Lukumäärän kvanttoripronominit

§ 762 Suhteellinen tai summittainen lukumäärä

Muutama, jokunen, joku

§ 763 Pienehkö määrä, yksikkömuoto

Harva, moni, usea

§ 764 Adjektiivimaisia pronomineja

Monta

§ 765 Irtautunut moni-pronominista

.

Introdus  / lisätty 29.3.2013

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: