Blogulblog's Blog

Yksi – unu

Yksi – unu

..

Yksi, piatra de încercare a spionilor străini despre care scriam pe pagina Cum sună fineza ta în urechea finezului, are o familie extrem de bogată despre care s-ar putea scrie un tom voluminos, nu doar o pagină. Aici sunt spicuite doar elementele strict necesare învățăcelului într-ale finlandezei.

.

Cuvânt prolific, yksi are pe lângă rădăcina de bază yks– a nominativului, alte două rădăcini, una tare yhd– și alta moale yht– rădăcina tare fiind folosită și la formarea numeralelor cardinale. Cele două rădăcini secundare stau la baza a două semnificații aproximativ diferite, yhd– vizează situații în curs de împlinire prin unire (situații neîmplinite, nedefinite), în timp ce yht– vizează situații deja împlinite, rezultate din unire (situații finite, împlinite). Desigur că excepțiile sunt numeroase, limita celor două semnificații este o linie trasă pe apă pentru că alternanța consonantică respectă regulile compoziției silabei care urmează rădăcinii.

Pentru declinarea lui yksi rădăcina de bază yks– se folosește cu precădere la formele de plural, cu două excepții, în timp ce rădăcinile secundare yhd– și yht– cu precădere la formele de singular, cu excepția nominativului și a acuzativului din nominativ.

Linkurile cu cuvintele compuse din aceste rădăcini au fost grupate la urmă.

.

Declinarea lui yksi (tip kaksi 31) yks-; yhd-; yht

cazul declinării

singular plural formă adverbială

singular

plural

nominativ yksi, 1 yhdet, 1:t superesiv yhtäällä, 1:äällä
genitiv yhden, 1:n yksien, 1:ien delativ yhtäältä, 1:äältä
partitiv yhtä, 1:tä yksiä, 1:iä sublativ yhtäälle, 1:äälle
acuzativ/nom. acuzativ/gen. yksi 1
yhden 1:n
yhdet, 1:t lativ yhä (*yhtiä)
inesiv yhdessä, 1:ssä yksissä, 1:issä temporal
elativ yhdestä, 1:stä yksistä, 1:istä cauzativ
ilativ yhteen, 1:een yksiin, 1:iin multiplicativ yhdesti, 1:sti
adesiv yhdellä, 1:llä yksillä, 1:llä distributiv yksittäin, 1:ttäin
ablativ yhdeltä, 1:ltä yksiltä, 1:iltä temporal distributiv
alativ yhdelle, 1:lle yksille, 1:ille prolativ
esiv yhtenä, 1:nä yksinä, 1:inä situativ
translativ yhdeksi, 1:ksi yksiksi, 1:iksi opozitiv
instructiv yksin, 1:in  *Formă de lativ presupusă teoretic.
abesiv yhdettä, 1:ttä yksittä, 1:ittä
comitativ yksine, 1:ine+sufix posesiv

.

Cardinal : yksi
Ordinal : ensimmäinen
Adverbial : kerran
Multiplicativ : yksinkertainen
Distributiv : yksittäin

Când se întrebuințează yksi?

  • Yksi plus yksi on kaksi. Unu și cu un fac doi.
  • Ostin yhdet kengät. Am cumpărat [o pereche de] pantofi noi.
  • Yks asia ennen kuin lähdet… Și încă o chestie înainte să pleci…
  • Yy kaa koo nee! Unu, doi, trei, patru! (semnal de începere a unei piese muzicale)

.

Formele prescurtate ale lui yksi

  • yks (forma vorbită)
  • yy (când trebuie numărat foarte repede: yy kaa koo nee)

.

Semnificațiile lui yksi

  • unu
  • uni-
  • solitar, singur
  • yksinäinen
  • [yksi] ainoa

.

Exemplu de adjectiv bazat pe yksi (vezi mai jos lista cuvintelor)

  • yksinäinen
    • solitar, singur, singuratec

.

O formă a lui yksi care nu are corespondent în românește

Substantivele care au doar formă de plural pentru că sunt pereche, precum housut, lasit (silmälasit), dar și juhlat, kärryt, cer acuzativul de plural.

Ostin yhden kirjan, yhdet housut ja yhdet uudet lasit.

Osta uusia silmälaseja, ostat maksat yhdet, saat kahdet. 

Rahat yksissä käsissä – banii într-o singură mână

Pentru a-l înțelege pe ykkönen și pe următoarele compară cu șesar, șeptar, optar, nouar, decar (dacă ar exista în românește s-ar numi „unar”)

.

Termeni derivați din yksi:

.

.

yksi31 (yhdessä, yhteen, yhtä, yhtään, yksiin, yksissä, yksin ks. myös erikseen)

  1. perusluku merkitään numerolla 1. Yksi tai useampia. Yksi ainoa. Yksi kilo, litra, prosentti. Heillä on vain yksi lapsi. Yhdet housut, sakset. Kolmekymmentäyksi. Numero yksi, yhden numero. Kello on yksi, käy yhtä. Laiva lähtee yhdeltä. Kohdassa yksi. Yhden koon sukkahousut. Yhden asian liike vain yhtä asiaa ajamaan keskittyvä kansanliike. Yhden kerran. Yhteen kertaan maalattu. Sano yksikin syy, mikset voi tulla. Hammasta ei saatu pois yhtenä kappaleena. Myydä jtak yksin kappalein yksittäin, kappaleittain. Yksi tie, kaksi asiaa [= samalla käynnillä tms. voi hoitaa toisenkin asian] SP. Ei yksi pääsky kesää tee [ks. pääsky] SL. Ei sota yhtämiestä kaipaa ks. sota 2. Lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ks. kärpänen 1. Tuli tunnetuksi yhdellä iskulla äkkiä. Panna kaikki yhden kortin varaan ks. kortti 2.

Substantiivina Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Mutta yksi on heille tärkeä: vapaus. Yksi kerrallaan. Kyllä tuosta vielä yhdelle riittää. Kymmenen yhtä vastaan. Yhdet [alkoholijuomat] vielä ja sitten lasku.

Ark. Hän on nykyisin suosikki numero yksi suurin suosikki. Voi yhden kerran [ks. kerta 1]!

  1. Yksikään (partitiivi yhtään t. yhtäkään) kielteisissä yhteyksissä: ainoakaan, kukaan, mikään. Yksikään ihminen ei ole sieltä palannut. Yhtäkään vuotta ei ehtinyt kulua, kun – –. Heillä ei ole yhtään lasta. Onko sinulla yhtään kolikkoa? Tieto ei pitänyt paikkaansa yhdessäkään kohdin. Ei jättänyt lenkkeilemättä yhtenäkään päivänä.

Substantiivina Hän tuntee asian paremmin kuin yksikään.

  1. vahvistussanana. Yhdessä hetkessä kaikki muuttui. Talo paloi yhtenä tulipatsaana. Oli yhtä hymyä koko tyttö. Yhtä helvettiä tämä elämä! Vaatteet lojuivat yhdessä mykkyrässä. Kyllä siihen yksi 10 000 euroa uppoaa.
  2. ilmaisemassa yksilöä jstak ryhmästä; eräs, muuan. Tämä on vain yksi tapa tehdä se. Tapaus on yhtenä osoituksena siitä, että – –. Kotka on yksi tärkeimmistä satamistamme Kotka on tärkeimpiä satamiamme, eräs tärkeimmistä satamistamme. Hän on yksi maan parhaita lakimiehiäparemmin: hän on maan parhaita lakimiehiä. Toimi yhteen aikaan opettajanakin. Hän oli yhteen otteeseen Amerikassa opiskelemassa.

Substantiivina Yksi teistä saa jäädä siivoamaan. Hän oli aina kuin yksi meistä. Vastanneista vain yksi kuudesta asui kaupungissa. Onni yksillä, kesä kaikilla SL.

Erik. kiertoilmauksena. Pojat eivät muuta ajattele kuin sitä yhtä seksiä. Tuli äkkiä kiire (siihen) yhteen paikkaan vessaan.

Ark.

  • eräs. Olin yhden ystäväni kanssa kävelemässä. Yhtenä päivänä hän sitten tuli.
  • vähättelevästi. Ei siinä yhden piensäästäjän sana paljon painanut. En minä rupea yhden matkan takia koko puvustoa uusimaan.

5. Yksi – toinen, yksi ja toinenks. toinen 5.b.

  • epämääräisestä lukumäärästä t. joukosta: joku, jotkut, muutama(t); us. vastakohtaparina: yksi – toinen, toinen – toinen tms. Kirja on toisin paikoin [= muutamin paikoin, paikoitellen]vaikeatajuinen. Yksi ja toinen on kysellyt asiaa. Sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista. Olen kuullut hänestä yhtä ja toista vars. epäedullista. Kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan. Yksi sanoi sitä, toinen tätä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta. Jotkut kiittävät, toiset moittivat. Puhua yhtä ja ajatella toista. Tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas. Syystä tai toisesta [= jstak syystä] asia raukesi. Asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella. Erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä. Puhui verkkaisesti sanan silloin, toisen tällöin.

6. sama.

  • ilmaisemassa jnk muuttumattomuutta t. vaihtumattomuutta. Istui vain ja tuijotti yhteen paikkaan. Soitti koko päivän yhtä ja samaa pianokappaletta. Kyseessä on yksi ja sama henkilö. Elämä oli yhtä juhlaa. Yhteen menoon, yhtä kyytiä, menoa, mittaa, painoa, päätä pysähtymättä, saman tien. Yhdellä istumallaks. istumalla.

Substantiivina Juhliin kutsuttiin aina yhdet ja samat.

  • kahdelle t. useammalle yhteinen. Luentosalit ja ruokailutilat yhden katon alla. Varallisuuden kertyminen yksiin käsiin. Olivat kuin yhtä suurta perhettä. Puhaltaa yhteen hiileen, vetää yhtä köyttäks. hiili 1, köysi. Olla yksissä leivissä ks. leipä 2. Yksissä tuumin, neuvoin, yhtenä miehenä, yhtenä naisena yhteistuumin, yhdessä. Vastasivat kuin yhdestä suusta. Huusivat yhteen ääneen.

Erik. samanaikaisuutta merkitsevissä sanonnoissa. Yhtä aikaa. Yhdellä kertaa. Yhtä matkaa. Astua jkn kanssa yhtä jalkaa samassa tahdissa. Yksin tein ks. tie 5. Yksin teoin ks. teko 1.

  • ominaisuuksiltaan, laadultaan tms. jtak vastaava, samanlainen. Olla yhtä mieltä jkn kanssa. He olivat asiasta yhtä mieltä. Taulut olivat kuin yksi yhteen täsmälleen samanlaiset. On yksi ja sama, teki niin tai näin. Yksiä pulliaisia kaikki. Yhtä lailla samalla tavalla, samoin. Yhtä maata kuin maalarin housut[ks. 1. maalari 1] SP.

Ark. Yksi lysti ks. lysti 1.

Substantiivina Ihminen on yhtä luonnon kanssa. Moinen apu oli yhtä tyhjän kanssa merkityksetön. Yhtä kaikki ks. kaikki 2.a. Pitivät yhtä [= toimivat yksissä tuumin, pitivät samaa puolta] kovinakin aikoina. Todistajien kertomukset pitivät yhtä olivat yhdenmukaiset, yhtäpitävät.

.

ATENȚΙΕ! În românește numeralul cardinal este unu, una care poate avea și forma un, o, dar a nu se confunda cu articolul sau  adjectivul nehotărât sau cu pronumele un, o. Asta pentru că și în finlandeză, care nu folosește articolul, yksi îmbracă toate cele trei forme, numeral, pronume și articol. Să vedem mai amănunțit.

.

singular plural exemple
nominativ genitiv-dativ nominativ genitiv-dativ  
pronume un m (articulat: unul) unui (unuia) unii unor (unora) Caut pe un amic, nu pe altul. Am văzut unul, nu altul.
o f (articulat: una) unei (uneia) unele
articol nehotărât un m unui niște unor Este un erou.
o f unei
numeral scurt un m unui Am un frate, nu doi.
o f unei
lung unu m             ATENȚΙΕ!  NU  unul unuia Am văzut unu, nu doi
una f uneia
substantiv unu m (articulat: unul) unu (unului) Unu este o cifră.

.

 

yksi, yks 1 a ● unu, una ■ (perusluku) en; ett

numero yksi ● numărul unu ■ nummer ett

yhden asian liike ● o singură problemă, chestiune ■ enfrågerörelse; (suomr myös) ensaksrörelse

sano yksikin syy, mikset voi tulla ● spune măcar un motiv, de ce nu poți să vii ■ ge en enda orsak till att du inte kan komma

putki toimitettiin yhtenä kappaleena ● tubul a fost livrat întreg, într-o singură bucată ■ röret levererades i ett [enda] stycke

hammasta ei saatu pois yhtenä kappaleena ● dintele nu a putut fi scos întreg, a trebuit să fie fracturat ■ tanden måste spjälkas för att kunna dras ut

myydä jtak yksin kappalein ● a vinde ceva doar cu bucata ■ sälja ngt styckevis

yksi kymmenestä ● unul din zece ■ en av tio

kolme yhtä vastaan ● trei la unu; trei împotriva unuia ■ tre mot en; (esim. vedonlyönnissä) tre mot ett

yhden hengen huone ● cameră singură, single ■ enkelrum

.

yksi 1 b (substantiivisesti)

yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta ● unu pentru toți și toți pentru unu; toți pentru unu și unu pentru toți ■ en för alla och alla för en

on yksi ja sama, teki niin tai näin ● e totuna, făcută așa sau așa; nu contează cum se face; n-are importanță dacă se face așa sau altfel ■ det går på ett ut hur man än gör; det spelar ingen roll hur man gör; det är egalt hur man än gör

mutta yksi on heille tärkeä: vapaus ● dar [cel puțin] una este importantă pentru ei: libertatea ■ men ett är viktigt för dem: friheten

yksi kerrallaan ● unul câte unu; una câte una; pe rând ■ en (ett) åt gången

kymmenen yhtä vastaan ● zece contra unu; zece la unu ■ tio mot en (ett)

yhdet vielä ja sitten lasku ● încă una și plătim ■ var sin till (en omgång till), sedan betalar vi; (tarjoilijalle sanottuna) en omgång till, och så notan, tack

.

yksi 1 c (päivittelyissä)

voi yhden kerran! ● blestem, damnațiune; chinurile iadului! veșnică osândă! ■ men jämmer och elände!

.

yksi 1 d (parillisista esineistä)

yhdet sakset ● foarfecă, foarfece ■ en sax

yhdet housut ● o pereche de pantaloni ■ ett par byxor

yhdet kengät ● a pereche de pantofi ■ ett par skor

.

yksi 1 e (yhtenäinen, pelkkä)

yksi ainoa ● doar; [un] tot; numai ■ en (ett) enda

talo oli yhtenä tulimerenä ● casa era toată o mare de flăcări ■ huset var ett enda eldhav

koko tyttö oli yhtä hymyä ● fata era toată un zâmbet ■ flickan var ett enda stort leende

äiti oli yhtä hymyä ● mama era numai zâmbet ■ modern var ett enda stort leende

.

yksi 2 a (kielt) (yksikään)

ei yksikään ● (obiecte) nici; nici măcar; (persoane) nimeni, nicunul, niciuna ■ inte en enda

ei yhdessäkään talossa ● în nicio casă ■ inte i ett enda hus

yksikään ihminen ei ole sieltä palannut ● nimeni nu s-a întors de-acolo ■ ingen (det finns ingen som) har återvänt därifrån

heillä ei ole yhtään lasta ● nu au niciun copil ■ de har inga barn

yhtäkään vuotta ei ehtinyt kulua ● nu a trecut nici măcar un an ■ det hann knappt gå ett år; det hann inte gå ens ett år

onko sinulla yhtään kolikkoa? ● n-ai vreo monedă? ■ råkar du ha några slantar på dig?

tieto ei pitänyt paikkaansa yhdessäkään kohdin ● datele nu corespundeau în niciun punct ■ uppgifterna stämde inte på en enda punkt

hän ei jättänyt lenkkeilemättä yhtenäkään päivänä ● n-a lăsat nicio zi fără a face mișcare ■ han hoppade inte över motionsrundan en enda dag

.

yksi 2 b (substantiivisesti)

hän tietää sen paremmin kuin yksikään ● știe asta mai bine decât nimeni altul ■ han vet det bättre än någon annan

.

yksi 3 (vahvistussanana)

yhdessä hetkessä kaikki muuttui ● într-o clipă, totul s-a schimbat ■ på ett enda ögonblick förändrades allt; i (med) ett slag förändrades allt

talo paloi yhtenä tulipatsaana ● casa a ars ca un rug, ca o coloană/mare de foc ■ huset stod i ljusan låga; huset var ett enda hav av eld

yhtä helvettiä tämä elämä ● viața asta este un infern ■ livet är ett [enda] helvete; livet är rena helvetet

vaatteet lojuivat yhdessä mykkyrässä ● hainele erau toate [într-o singură] grămadă ■ kläderna låg i en [enda] hög

kyllä siihen yksi 100 000 euroa uppoaa ● în orice caz, o sută de mii se duce ■ 100 000 går den nog lös på, alltid

.

yksi 4 a (eräs, muuan)

tämä on vain yksi tapa tehdä se ● aceasta este doar o modalitate de a o face ■ det här är bara ett sätt att göra det []

Kotka on yksi tärkeimmistä satamistamme ● Kotka este unul din porturile noastre cele mai importante ■ Kotka är en av (hör till) våra viktigaste hamnar; bland våra viktigaste hamnar märks Kotka

hän toimi yhteen aikaan opettajana ● a fost profesor de câtva timp ■ han var lärare en tid

hän oli yhteen otteeseen Amerikassa opiskelemassa ● un timp a studiat în Statele Unite ■ han studerade i USA en tid

.

yksi 4 b (substantiivisesti)

yksi teistä saa jäädä siivoamaan ● unul din voi să rămână să facă curat ■ en av er får stanna kvar och städa

hän oli aina kuin yksi meistä ● a for în totdeauna unul dintre noi ■ han var alltid som en av oss

vain yksi kuudesta ● doar unul din șase ■ bara en av sex

.

yksi 4 c (kiertoilmauksena – perifrastic, eufemistic)

pojat eivät muuta ajattele kuin sitä yhtä ● băieții se gândesc doar la un singur lucru ■ pojkar har bara en enda sak i huvudet

hänelle tuli äkkiä kiire [siihen] yhteen paikkaan ● de-odată s-a grăbit într-un loc anume ■ han fick bråttom på ett visst ställe

.

yksi 4 d (vähättelevästi)

ei siinä yhden pienosakkaan sana paljon painanut ● cuvântul unui simplu/mic acționar nu are nicio greutate ■ en [enkel] småaktieägares ord vägde lätt

en minä rupea yhden matkan takia koko puvustoa uusimaan ● doar pentru o singură călătorie, nu m-apuc acum să-mi înnoiesc toată garderoba ■ bara för en resa (för en enda resas skull) börjar jag inte förnya hela garderoben

.

yksi 5 (yksi – toinen, yksi ja toinen) (epämääräisestä lukumäärästä)

yhtä ja toista, sitä sun tätä ● ba una, ba alta ■ (kaikenlaista, monenlaista) ett och annat; (toinen – toinen) den enaden andra

toisin paikoin ● ici și colo; pe alocurea; pe ici, pe colo; în unele locuri ■ ställvis; bitvis

yksi ja toinen on kysellyt tätä ● mulți au cerut asta; unii s-au interesat de asta ■ det är flera som har hört sig för om det här; det har kommit en hel del förfrågningar om det här

sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista ● cu banii ăia poți cumpăra una și alta ■ för den summan får man både det ena och det andra (en hel del)

olen kuullut hänestä yhtä ja toista ● despre el am auzit câte ceva ■ jag har hört ett och annat om honom

matkan varrella sattui yhtä ja toista ● în timpul călătoriei s-a întâmplat ba una, ba alta ■ det hände allt möjligt under färden

hän on joutunut elämässään näkemään yhtä ja toista ● a văzut în viața lui multe ■ han har fått gå igenom litet av varje (utstå mycket) här i livet

kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan ● nici unul dintre ei nu este complet nevinovat, toți sunt la fel de vinovați ■ ingen av dem är helt oskyldig; ingen av dem kan svära sig fri

yksi sanoi sitä, toinen tätä ● unul zice una, altul zice alta ■ en sade ett, en annan ett annat; den ena (ene) sade ett, den andra (andre) ett annat

mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle ● ce se potrivește unuia, nu merge/nu-i bun pentru altul ■ det som passar för en passar inte för en annan

joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta ● unul se vaită de lipsa de bani, altul de lipsa de timp ■ somliga klagar att de inte har pengar, andra över att de inte har tid

puhua yhtä ja ajatella toista ● una spune, și-alta gândește ■ säga ett och mena något annat

tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas ● drumul șerpuiește întâi în sus, apoi în jos ■ vägen slingrar sig backe upp och backe ned

syystä tai toisesta ● dintr-un motiv sau altul ■ av en eller annan anledning

asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella ● într-un fel sau altul, treaba trebuie rezolvată ■ saken måste ordnas på ett eller annat sätt (puhek: något vänster)

erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä ● cu greu am putut discerne din cuvântare câte un cuvânt pe ici, pe colo ■ jag kunde urskilja bara något [enstaka] ord här och där

.

yksi 6 (sama – același)

yksi 6 a (ilmaisemassa muuttumattomuutta)

hän istui vain ja tuijotti yhteen paikkaan ● doar stătea și privea în gol ■ han satt bara och stirrade framför sig

hän soitti koko päivän yhtä ja samaa pianokappaletta ● toată ziua a cântat una și aceeași piesă de pian ■ hela dagen klinkade han på ett och samma pianostycke

kyseessä on yksi ja sama henkilö ● este vorba de aceeași persoană ■ det är fråga om [en och] samma person

elämä oli yhtä juhlaa ● viața-i o sărbătoare continuă ■ livet var en enda fest

juhliin kutsuttiin aina yhdet ja samat (substantiivisesti) ● au fost întotdeauna aceiași oameni care au fost invitați la petreceri ■ det var alltid samma personer som blev inbjudna till festerna

.

yksi 6 b (yhteinen)

luentosalit ja ruokailutilat ovat yhden katon alla ● sălile de curs și cantina sunt sub același acoperiș ■ föreläsningssalar och matsal finns under samma tak

varallisuus kertyi yksiin käsiin ● bogăția era concentrată în mâinile unei singure persoane ■ förmögenheten koncentrerades i händerna på en enda person

he olivat kuin yhtä suurta perhettä ● erau ca o singură familie mare ■ de var som en enda stor familj

he vastasivat kuin yhdestä suusta ● au răspuns într-un singur glas ■ de svarade med en mun; de svarade i korus

he huusivat yhteen ääneen ● urlau în cor ■ de skrek i korus

astua jkn kanssa yhtä jalkaa ● a merge în pas cu cineva; a ține pasul; a păstra ritmul/tactul ■ gå i takt med ngn; (pysyä vauhdissa) hålla jämna steg med ngn

he olivat kaikki yhtä mieltä ● toți au fost de acord ■ de tyckte alla lika; de var alla av samma åsikt; de var enhälliga

yksissä neuvoin jkn kanssa ● în sonsultare cu cineva ■ i samråd med ngn

kuin yhdestä suusta ● la unison; în unanimitate ■ med en mun

.

yksi 6 c (vastaava, samanlainen)

taulut olivat kuin yksi yhteen ● tablourile erau identice ■ tavlorna var precis (exakt) likadana; tavlorna var identiska

sain tietää yhtä ja toista ● am aflat una, alta ■ jag fick veta ett och annat

on yksi ja sama, teki niin tai näin ● nu contează cum se face, așa sau altfel ■ det spelar ingen roll hur man gör; det går på ett ut hur man än gör

ihminen on yhtä luonnon kanssa (substantiivisesti) ● omul este unul/una cu natura ■ människan är ett med naturen

moinen apu on yhtä tyhjän kanssa ● un astfel de ajutor nu are nici un folos, nu servește nimic ■ en sådan hjälp är till ingen nytta (tjänar ingenting till); en sådan hjälp är det inte mycket bevänt med; en sådan hjälp är ingenting att ha

tulos on yhtä tyhjän kanssa ● rezultatul este egal cu zero ■ resultatet är lika med noll

pitää yhtä ● a ține unii cu alții; a ține laolaltă; a rămâne solidar cu; a fi de acord; a se potrivi cu ■ hålla ihop; (olla yhdenmukaiset) stämma överens

.

.

yhdessä (yhteen ks. erikseen)

  1. kiinni toisissaan; kimpussa, nipussa. Jalat, huulet tiukasti yhdessä.
  2. samalla kertaa, samanaikaisesti, yhtaikaa. Voitte tulla kaikki yhdessä tai jokainen erikseen. Olimme viimeistä kertaa koossa yhdessä.
  3. jkn t. jnk kanssa, ohessa, ohella, yksissä. He elävät yhdessä. Yhdessä tai erikseen ratkaistavat ongelmat. Tämä seikka yhdessä muiden kanssa.

 

yhdessä 1 (kiinni toisissaan) ● împreună ■ ihop

hän seisoi huulet tiukasti yhdessä ● stătea cu gura închisă, cu buzele strânse ■ han stod med läpparna tätt sammanpressade; han stod med tätt sammanpressade läppar

 

yhdessä 2 (samanaikaisesti) ● simultan, concomitent, în același timp; împreună cu; în colaborare cu ■ samtidigt; på samma gång; (koossa) tillsammans

voitte tulla kaikki yhdessä ● puteți veni toți odată, în același timp ■ ni kan komma alla samtidigt

olimme viimeistä kertaa koossa yhdessä ● am fost împreună pentru ultima oară ■ vi var tillsammans för sista gången

 

yhdessä 3 (jnk kanssa, yksissä) ● împreună; împreună cu; în colaborare cu; în înțelegere cu ■ tillsammans (jkn kanssa med ngn); (yksissä tuumin) i samråd (jkn kanssa med ngn)

tämä seikka yhdessä muiden kanssa ● acest fapt, împreună cu celelalte circumstanțe ■ detta tillsammans med övriga omständigheter

kaikki yhdessä ● toți împreună ■ alla tillsammans

vaikuttaa yhdessä ● a acționa împreună ■ samverka

he elävät yhdessä ● ei trăiesc împreună; sunt conviețuitori ■ de bor ihop; de är sambor; de sambor

.

.

yhteen

1. ilmauksissa jotka merkitsevät kosketukseen saattamista t. joutumista: kiinni, vastakkain. Purra hampaat yhteen. Ajoi yhteen kuorma-auton kanssa. Törmäsivät yhteen.

Erik. Iskeä, ottaa yhteen käydä toistensa kimppuun, taistella, otella, kilpailla, kiistellä. Armeijat iskivät yhteen. Joukkueet ottivat yhteen ensi kertaa. Puolueet ottivat lujasti yhteen veronkorotuksesta.

2. ilmauksissa jotka merkitsevät kohtaamista, tapaamista, tekemisiin, tovereiksi tms. tulemista t. saattamista. Osua, joutua, sattua, tulla yhteen jonkun kanssa. Heidän tiensä veivät yhteen jo kouluaikana.

Ylät. Liittää yhteen [= vihkiä] kaksi nuorta.

3. ilmauksissa jotka merkitsevät yhdeksi ryhmäksi, kokonaisuudeksi tms. kerääntymistä t. kokoamista t. tällaisena kokonaisuutena toimimista. Haalia tavaransa yhteen. Yhteen kootut tiedot. Linnut kokoontuivat yhteen muuttomatkaa varten. Seurustelivat pitkään, ennen kuin menivät yhteen naimisiin.

Ark. Lyödä hynttyyt yhteen muuttaa yhteen, mennä naimisiin.

Erik.

  • mat. Laskea luvut yhteen laskea lukujen summa. Laskea yhteen viisi ja seitsemän. Puolisoiden yhteen lasketut [myös →←] tulot.
    • Kuv. Kyllä minä osaan laskea yhteen päätellä, yhdistää asioita.
  • Pelata yhteen pelata yhteispeliä; tehdä yhteistyötä, toimia yhteisymmärryksessä. Joukkue pelasi hyvin yhteen. Hallitus ja keskuspankki pelasivat yhteen valuuttakriisin hoidossa.
  • Soittaa, laulaa yhteen yhteissoitosta, -laulusta.

4. ilmauksissa jotka merkitsevät toisiinsa (kiinteäksi kokonaisuudeksi) liittämistä t. liittymistä. Sitoa, solmia, kytkeä jtak yhteen jnk kanssa. Naulata, liimata, hitsata, ommella jtak yhteen. Yhteen kasvaneet puunrungot. Yhteen [= yhdyssanaksi] kirjoitettavat sanat. Yhteen liittyneet [= yhdistyneet] puolueet. Lyöttäytyi yhteen [ryhtyi toimimaan yhdessä] toisen yrittäjän kanssa. Loogisesti yhteen kuuluvat asiat.

Kuv. Monella tavoin yhteen kietoutuneet ongelmat.

5. ilmauksissa jotka merkitsevät yhdeksi kokonaisuudeksi, seokseksi, massaksi tms. sekoittamista, sulattamista t. sekoittumista, sulautumista tms. Sokeri ja munanvalkuaiset vatkataan yhteen. Muistoissa yhteen sulautuneet tapaukset.

6. ilmauksissa jotka merkitsevät kohdakkain, päällekkäin sattumista t. saattamista t. tapahtumien samanaikaisuutta. Käyrien huiput sattuvat yhteen. Yhteen lankeavat varjot. Talouslama osui yhteen radikaalien aatteiden nousun kanssa.

7. ilmauksissa jotka merkitsevät keskinäistä sopivuutta, vastaavuutta, yhdenmukaisuutta, yhtäpitävyyttä. Sopia, soveltua, sopeutua, sointu yhteen jnk kanssa. Yhteen sointuvat värit, äänet. Hyvin yhteen sopivat luonteet. Heidän näkemyksiään on vaikea sovittaa yhteen. Havainto sopii yhteen [= on sopusoinnussa] aiempien tutkimustulosten kanssa.

.

yhteen 1 a ● împreună; laolaltă ■ ihop; samman

purra hampaat yhteen ● a mușca; a strănge/scrâșni din dinți ■ bita ihop tänderna

hän ajoi yhteen kuorma-auton kanssa ● s-a ciocnit cu un camion ■ han körde ihop med en lastbil; (ajoi kolarin) han krockade (kolliderade) med en lastbil

he törmäsivät yhteen ● s-au ciocnit; s-au întâlnit ■ de stötte samman (ihop)

.

yhteen 1 b (erik kimppuun – ciocnire, întâlnire intenționată)

iskeä (ottaa) yhteen ● a se ciocni, a se încăiera; a se angaja într-o dispută; a se lua la ceartă; a intra în conflict cu; a se lua la bătaie ■ (kiistellä) drabba samman (jstak om ngt); komma ihop sig (jstak om ngt); komma i strid (jstak om ngt); (puhek) ryka ihop (jstak om ngt); råka i luven på varandra

kuulua yhteen, sopia yhteen ● a se asorta; a se potrivi; a ține unul de altul; a merge împreună cu ■ höra samman (ihop) (jhk med ngt)

ottaa yhteen ● a se ciocni, a se încăiera ■ drabba samman

armeijat iskivät yhteen ● armatele s-au cicnit, s-au izbit, s-au încăierat ■ arméerna drabbade samman

joukkueet ottivat yhteen ensi kertaa ● echipele se întâlnesc pentru prima dată ■ lagen möttes för första gången

puolueet ottivat lujasti yhteen veronkorotuksesta ● partidele au avut o dezbatere aprinsă în privința majorării impozitelor ■ partierna hade en häftig debatt om skattehöjningen

.

yhteen 2 a (ilmauksissa jotka merkitsevät kohtaamista tms. – întâlnire întâmplătoare)

osua (joutua, sattua, tulla) yhteen jkn kanssa ● a se întâlni întâmplător cu cineva ■ sammanträffa med ngn; stöta ihop med ngn

osua yhteen jkn kanssa ● a se întâlni cu cineva; a da de cineva; a se întâmpla să fie în același loc cu cineva ■ sammanträffa med ngn

heidän tiensä veivät yhteen jo kouluaikana ● drumurile lor s-u întretăiat încă din timpul școlii ■ deras vägar korsades redan under skoltiden

.

yhteen 2 b (erik avioliitosta)

he seurustelivat pitkään, ennen kuin menivät yhteen ● au fost împreună mult timp înainte de a se căsători ■ de sällskapade länge innan de flyttade ihop (slog sig ihop)

.

yhteen 2 c (ylät vihkimisestä)

liittää yhteen nuoret ● a cununa tânara pereche ■ viga samman de unga tu

.

yhteen 3 a (yhdeksi ryhmäksi tms.)

koota yhteen ● a aduna; a strânge; a pune împreună; a colecta, a colecționa; a uni, a reuni ■ samla

kokoontua yhteen ● a se aduna; a se strânge împreună; a se ui, a se reuni ■ samlas, samla sig

lyödä hynttyyt yhteen (puhek), muuttaa yhteen, mennä naimisiin ● a se căsători; a se muta împreună; a-și uni soarta ■ slå ihop sina påsar

.

yhteen 3 b (mat)

laskea yhteen viisi ja seitsemän ● a aduna cinci ci șapte ■ addera fem och sju; räkna ihop fem och sju

puolisoiden yhteen lasketut tulot ● veniturile soților considerate împreună ■ makarnas sammanlagda inkomster

kyllä minä osaan laskea yhteen (kuv) ● pot să fac o adunare; știu cât face doi cu doi ■ jag kan minsann lägga ihop två och två

.

yhteen 3 c (yhteistyöstä)

pelata yhteen ● a juca un joc de echipă; a colabora; a interacționa, a avea o acțiune concertată ■ ha samspel; samarbeta

joukkue pelasi hyvin yhteen ● echipa a avut o bună interacțiune, a jucat sudat ■ laget hade bra samspel; laget var samspelt

.

yhteen 3 d (yhteissoitosta, yhteislaulusta)

soittaa yhteen ● a cânta/interpreta împreună ■ spela tillsammans

.

yhteen 4 a (ilmaisemassa kiinteäksi kokonaisuudeksi liittämistä)

sitoa jk yhteen jnk kanssa ● a lega ceva de ceva ■ binda ihop ngt med ngt

hitsata yhteen ● a suda [împreună] ■ svetsa ihop

liimata yhteen ● a lipi [împreună] ■ limma ihop

naulata yhteen ● a bate în cuie [împreună] ■ spika ihop

ommella yhteen ● a coase [împreună] ■ sy ihop

laskea yhteen ● a aduna [împreună], a sumá ■ räkna ihop; addera, summera

yhteen kasvaneet puunrungot ● trunchiurile copacilor crescute împreună ■ sammanvuxna trädstammar

yhteen kirjoitettavat sanat ● cuvinte care se scriu îmreună ■ sammanskrivna ord; ord som skrivs samman

ilmiöt kuuluvat loogisesti yhteen ● fenomenele sunt legate logic ■ det finns ett logiskt samband (sammanhang) mellan fenomenen

.

yhteen 4 b (yhdistymisestä)

liittää yhteen ● a uni, a împreuna; a lega; a combina, a îmbina ■ förena; (kiinnittää) fästa ihop

puolueet ovat liittyneet yhteen ● partidele s-au unit îmreună ■ partierna har gått samman

hän lyöttäytyi yhteen toisen yrittäjän kanssa ● s-a unit cu un alt antrepenor ■ han gick samman med en annan företagare

ongelmat ovat kietoutuneet yhteen monella tavoin (kuv) ● problemele s-au împletit în multe feluri ■ problemen är sammanflätade (hopsnärjda) på många sätt

.

yhteen 5 (yhdeksi kokonaisuudeksi tms.) ● împreună, laolaltă ■ samman

sokeri ja munanvalkuaiset vatkataan yhteen ● zahărul ți albușurile se bat împreună ■ socker och äggvita vispas

tapaukset olivat sulautuneet yhteen muistoissani ● în amintirile mele, evenimentele s-au concentrat într-un singur tot ■ händelserna hade smält samman i mina minnen

.

yhteen 6 a (kohdakkain, päällekkäin)

juottaa yhteen ● a lipi, a suda [împreună] ■ löda ihop

törmätä yhteen ● a se ciocni; a se tampona, a face un accident de mașină ■ stöta ihop; (kolarista) krocka

sattua yhteen ● a se întâmpla să fie împreună ■ sammanfalla (jkn kanssa med ngt)

varjot lankeavat yhteen ● umbrele coincid ■ skuggorna sammanfaller

.

yhteen 6 b (tapahtumien samanaikaisuudesta)

talouslama osui yhteen radikaalien aatteiden nousun kanssa ● recesiunea economică a coincis cu creșterea idealurilor radicale, a avut loc în timp ce ideile radicale au câștigat un impuls ■ den ekonomiska nedgången inträffade samtidigt som de radikala idéerna fick ett uppsving

seminaarit osuvat yhteen ● seminarele sunt aranjate în același timp ■ seminarierna arrangeras samtidigt (päällekkäin: kolliderar)

.

yhteen 7 (keskinäisestä sopivuudesta, vastaavuudesta)

sopia yhteen ● a se asorta; a se potrivi; a ține unul de altul; a merge împreună cu ■ passa ihop

heidän näkemyksiään on vaikea sovittaa yhteen ● opiniile lor sunt dificil de reconciliat ■ deras synsätt är svårförenliga

tiedot eivät sovi yhteen ● datele nu se potrivesc, sunt incompatibile ■ uppgifterna stämmer inte överens

värit eivät sovi yhteen ● culorile nu se potrivesc, nu merg ■ färgerna går inte ihop [med varandra]

.

.

yhtikäs ark. yhtään, ollenkaan. Ei yhtikäs mitään.

yhtikäs ● nimic; nici măcar ■ (vard) alls; det minsta;

ei yhtikäs mitään ● absolut nimic ■ inte ett dugg (dyft); inte det minsta (ringaste, bittersta); ingenting alls; absolut intet

.

.

yhtä adv. ilmaisemassa että jk on määrältään tm. ominaisuudeltaan samanveroinen jhk vertauskohtaan nähden; samassa määrin, saman verran, niin; ks. myös yksiHän on täsmälleen yhtä pitkä kuin isänsä. Yhtä suuri, voimakas, kylmä, kaunis kuin – –. Yhtä huonot vaihtoehdot. Yhtä mahdoton kuin ennenkin. Yhtä paljon, kauan, usein, nopeasti. Aina yhtä iloinen. Yhtä älykäs kuin kauniskin. Se koskee minua yhtä hyvin t. lailla kuin sinua. Molemmat ovat yhtä lailla syyllisiä.

yhtä ● egal, la fel de; acelați, identic ■ (adv) lika

yhtä suuri kuin – ● egal, la fel de mare ca ■ lika stor som –

se koskee minua yhtä hyvin (lailla) kuin sinua ● mă privește pe mine tot atât de bine cât te privește și pe tine ■ det berör mig lika väl som dig

molemmat ovat yhtä lailla syyllisiä ● a mândoi sunt la fel de vinovați ■ båda är lika skyldig

yhtä aikaa ● în același timp, simultan, concomitent ■ samtidigt

yhtä helposti ● tot atât de ușor ■ lika lätt

yhtä hyvä kuin ● tot atât de bun ca ■ lika bra som

yhtä kuin ● egal cu ■ lika med

yhtä lailla ● tot atât de bine, în același mod ■ på samma sätt

yhtä mittaa ● într-una; neîntrerupt, neîncetat, continuu ■ i ett; utan avbrott; oavbrutet

yhtä suuri ● la fel de mare, egal cu ■ lika stor

yhtä vanha kuin ● la fel de bătrân; de aceeași vârstă ■ lika gammal som; i samma ålder som

.

.

yhtään kielteisissä yhteyksissä: ensinkään, lainkaan, laisinkaan, ollenkaan, vähääkään, hiukkaakaan. Lapsi ei itkenyt yhtään, kun rokotettiin. Älä yhtään hätäile! En tiedä siitä yhtään mitään. Tuskin yhtään sen paremmin. Onko sinulla yhtään rahaa? Ei yhtään hassumpi aika hyvä tms.

yhtään ● nimic; deloc; nici un, nici o; cel mai mic; cel mai puțin; absolut ■ (ollenkaan) alls; det minsta; ks. myös yksi 2 a

lapsi ei itkenyt yhtään, kun rokotettiin ● când l-a vaccinat, copilul nu a plâns deloc ■ barnet grät inte alls (inte det minsta) då det vaccinerades

älä yhtään hätäile ● nu-ți face griji, stai liniștit, potolește-te, ia-o blând ■ ta det [alldeles] lugnt; ta det lilla lugna; (älä kiirehdi) du behöver inte alls jäkta; du behöver inte jäkta det minsta; (älä huolehdi) du behöver inte oroa dig det minsta

en tiedä siitä yhtään mitään ● nu știu despre ata absolut nimic ■ jag vet ingenting alls om det; (puhek) jag vet inte ett dyft (smack) om det

en yhtään ymmärrä, minkä takia – ● nu înțeleg delod de ce … ■ jag förstår inte alls varför – ; (puhek) jag kan inte för mitt liv begripa varför

A ei ole yhtään sen huonompi kuin B ● A nu este deloc mai rău decât B ■ A är inte alls (puhek  inte ett dugg) sämre än B

onko sinulla yhtään vaihtorahaa? ● n-ai ceva bani mărunți? ■ har du någon växel?

onko sinulla yhtään rahaa? ● n-ai ceva bani [la tine]? ■ har du pengar? har du några pengar [på dig]?

minulla ei ole yhtään rahaa ● n-am nici un ban ■ jag har inga pengar; (puhek) jag är pank

ei yhtään hassumpi ● nu-i deloc mai rău, mai prost, mai bizar, mai ciudat ■ inte så illa; inte så dum; inte alls oäven; inte så pjåkig

ei yhtään mitään ● absolut nimic ■ ingenting alls; (ark) inte ett smack; inte ett muck

ei yhtään parempi ● nu e nici un pic mai bine ■ inte ett dugg bättre

hän ei tehnyt yhtään mitään, hän ei pannut tikkua ristiin ● n-a făcut absolut nimic, n-a mișcat un pai ■ han gjorde inte ett skit

en yhtään tiedä milloin tulen ● nu știu deloc când vin ■ jag vet inte alls när jag kommer

en välitä yhtään ● nu-mi pasă deloc ■ det rör mig inte i ryggen

hänellä ei ole [yhtään] häpyä ● n-are nici un pic de rușine ■ han har ingen skam (hut) i kroppen

eikö sinua yhtään hävetä? ● nu ți-e rușine deloc? ■ skäms du inte alls?

heillä ei ole yhtään lasta ● n-au nici un copil ■ de har inga barn

.

.

yksin

  1. yksikseen, itsekseen, yksinään.
    • ilman muiden läsnäoloa, erillään muista; ilman seuraa, ystävää, huoltajaa tms.; omissa oloissaan. Olla yksin kotona. Matkustaa, asua, elää yksin. Jättäisitkö meidät hetkeksi yksin? Lapset jäivät yksin kotiin. Jäi täysin yksin, ypö yksin [myös →←] puolison kuoltua. Sekä yksin että ryhmänä kaunis puutarhakasvi. Onnettomuus tulee harvoin yksin.
    • omin päin, omin neuvoin, omin avuin. Osaan yksinkin perille. Huolehti yksin perheen toimeentulosta. Söi yksin koko kakun. Kuntien yksin kustannettavat hankkeet.
  2. yksistään, yksinomaan, pelkästään.
    • ainoastaan, vain. Minä yksin, yksin minä tiedän ratkaisun. Ei tämä yksin sinua, sinua yksin koske. Ei yksin hän vaan moni muukin. Aikomus ei yksin riitä, tarvitaan myös tekoja.
    • jo (4), jopa, vieläpä. Yksin kaupunkialueella napattiin kymmenen rattijuoppoa. Yksin viime vuonna myytiin kolme suuryritystä. Monelle ihottumapotilaalle yksin aurinkokin on lääkettä. Asia on tärkeä jo yksin siitä syystä, että – –. Yksinpä silmäripsetkin olivat jäässä.

.

yksin 1 (yksikseen, itsekseen)

yksin 1 a (ilman seuraa) ● singur, solitar; numai; însuși, însăși ■ ensam; (vanh) allena; (omin neuvoin) själv; (omissa oloissaan) för sig själv

olla yksin kotona ● a fi singur acasă ■ vara ensam hemma

yksin asuminen ● care locuiește singur; locuitul singur ■ ensamboende

asua yksin ● a locui singur ■ bo ensam (för sig själv); bo för sig själv

jättäisitkö meidät hetkeksi yksin? ● poți să ne lați o clipă singuri? ■ kan du lämna oss [för oss själva] ett ögonblick? kan vi få vara för oss själva (ensamma) för ett ögonblick?

kasvi on kaunis sekä yksin että ryhmänä ● planta este frumoasă atât singură cât și în stratul de flori ■ växten är vacker både ensam för sig och i rabatt

matkustitko aivan yksin? ● ai călătorit în totdeauna singur? ■ reste du alldeles ensam?

hän jäi yksin kotiin ● a rămas singur acasă ■ han stannade ensam hemma

hän teki tämän aivan yksin ● a făcut-o absolut singur ■ han gjorde den här alldeles själv

pärjään kyllä yksin ● mă descurc singur ■ jag klarar mig själv

ypöyksin, ypö yksin ● singur-singurel; absolut singur ■ helt ensam; alldeles ensam; mol allena; helt allena

onnettomuus tulee harvoin yksin (sananp) ● un necaz nu vine niciodată singur ■ en olycka kommer sällan ensam

.

yksin 1 b (omin päin, omin neuvoin) ● singur; pe cont propriu; însuși, însăși; personal, în regie proprie ■ ensam; på egen hand; själv; (itse järjestelyistä huolehtien) i egen regi

osaan yksinkin perille ● ajung și singur ■ jag hittar dit själv (på egen hand)

hän huolehti yksin perheen toimeentulosta ● avea grijă de mijloacele de trai ale familiei ■ han svarade ensam för försörjningen av familjen

hän söi yksin koko kakun ● a mâncat singut tot tortul ■ han åt upp hela tårtan själv

kuntien yksin kustannettavat hankkeet ● proiecte pe care comunele însele le vor finanța în regie peroprie ■ projekt som kommunerna själva skall finansiera; projekt som kommunerna skall finansiera i egen regi

.

yksin 2 (ainoastaan, vain) ● doar, numai; exclusiv ■ bara; enbart; endast

minä yksin tiedän ratkaisun ● doar eu știu rezolvarea ■ bara (endast) jag känner till lösningen

hän yksin tietää ● doar el știe [despre asta] ■ sen endast han vet om det

hänestä yksin riippuu ● depinde doar de el ■ det beror enbart på honom

ei yksin hän vaan myös … ● nu numai el, ci și … ■ inte bara han utan också …

ei tämä yksin sinua koske ● treaba asta nu te privește doar pe tine ■ det här berör inte enbart (bara) dig

.

yksin 3 (yksistään) ● doar, numai; până și, chiar și; realmente, de fapt; de-a dreptul, chiar; ba chiar; deja, încă de pe ■ bara; enbart; (jopa, vieläpä) till och med; rentav; (jo) redan

yksin viime vuonna myytiin kolme suuryritystä ● doar anul trecut s-au vândut trei mai întreprinderi ■ bara (enbart) i fjol såldes tre storföretag

monelle ihottumapotilaalle yksin aurinkokin on lääkettä ● pentru mulți pacienți cu eczeme, soarele poate fi singurul tratament ■ för många patienter med eksem är redan solen ett läkemedel

asia on tärkeä jo yksin siitä syystä, että – ● problema este importantă pentru singurul motiv că – ■ saken är viktig redan av den anledningen att –

yksinpä silmäripsetkin olivat jäässä ● chiar și genele îi erau înghețate ■ till och med ögonfransarna var frusna

.

.

yksiin yhteen. Sattua yksiin jkn kanssa tavata, kohdata jku. Sinä kesänä lomamme sattuivat yksiin olivat samanaikaisesti. Lausunnot eivät käyneet yksiin olleet yhtäpitävät. Mielipiteet kävivät yksiin. Tulojen ja menojen erotus kävi yksiin kassan kanssa vastasi kassaa.

yksiin ● împreună; doar ■ ks. yhteen

sattua yksiin jkn kanssa ● a se întâmpla să se întâlnească [singur] cu cineva ■ stöta ihop med ngn; sammanträffa med ngn

sinä kesänä lomamme sattuivat yksiin ● în vara aia concediile noastre au coincis ■ den sommaren sammanföll våra semestrar

lausunnot eivät käyneet yksiin ● declarațiile nu se potriveau ■ uttalandena stämde inte överens

tulojen ja menojen erotus kävi yksiin kassan kanssa ● diferența dintre venituri și cheltuieli a a corespuns cu casa ■ skillnaden mellan inkomster och utgifter stämde med kassan

käydä yksiin ● a fi de acord, a se potrivi cu ■ stämma överens

.

.

yksissä toistensa kanssa, yhdessä (3). Olivat opiskeluaikana paljon yksissä.

yksissä ● înpreună; într-unul singur; ca unul singur ■ tillsammans

yksissä tuumin jkn kanssa ● de acord cu; în bună înțelegere cu; gând la gând ■ i samråd med ngn; (yhteisymmärryksessä) i samförstånd med ngn

.

yksituumainen38 yksissä tuumin tehty tms., yksimielinen. Yksituumainen päätös, joukko.

yksituumainen ● comun, colectiv; unit, unanim; concordant; de acord ■ samfälld; (yksimielinen) enig; enhällig; samstämmig; endräktig; ense (taipum, vain predikatiivina); överens (taipum, vain predikatiivina)

yksituumainen päätös ● o decizie unanimă ■ ett enigt beslut

yksituumaisuus40 vrt. yksituumainen.

yksituumaisuus ● unitate; concordie; unanimitate; armonios, în [bună] înțelegere;de acord ■ samfälldhet; (yksimielisyys) enighet; enhällighet; samstämmighet; samförstånd; endräkt, endräktighet

.

yhteistuumin yksissä tuumin, yhteisymmärryksessä; yhdessä. Yhteistuumin tehty päätös. Pitivät yhtä [= toimivat yksissätuumin, pitivät samaa puolta] kovinakin aikoina. Yksissä tuumin, neuvoin, yhtenä miehenä, yhtenä naisena yhteistuumin, yhdessä. Tekivät teon yksissä tuumin yhteisymmärryksessä; yhdessä. Yksissä neuvoin [= yksissätuumin, yhdessä] jkn kanssa. Yhtenä miehenä yksimielisesti, yksissä tuumin

.

yhteistuumin ● în [bună] înțelegere cu; în comun, în colectiv ■ i samråd (jkn kanssa med ngn); (yhteisymmärryksessä) i samförstånd; (yhdessä) gemensamt

yhteistuumin tehty päätös ● o decizie luată în colectiv ■ ett gemensamt beslut

.

tuuma10 (us. kirjallissävyisenä:) aie, aikomus; ajatus, miete. Nerokas tuuma. Tekivät teon yksissä tuumin yhteisymmärryksessä; yhdessä. Tuumasta toimeen SP

Oik. Vakain tuumin [= harkiten] tehty rikos.

.

tuumia61 tuumata, tuumailla, tuumiskella.

  1. ajatella, miettiä, pohtia, harkita, aprikoida. Lupasi tuumia ehdotusta.
  2. aikoa, suunnitella. Pojat tuumivat lähteä karkuun.
  3. arvella, sanoa (arvellen). ”Taitaa hankkia sadetta”, tuumi isäntä.

.

tuuma, tuumailla, tuumailu, tuumainen, -tuumainen, tuumakoko, tuumamitoitus, tuumamitta, tuumata, tuumaus, tuumaustauko

.

.

Alte expresii bazate pe yksi

  • yhtenä kappaleena = ehjänä
    • dintr-o bucată
  • olla yhtä jnk kanssa (olla yhtäpitävä, olla sopusoinnussa)
    • a se potrivi cu cineva
      • Tunsin heti alusta olevani yhtä vaimoni kanssa. Încă de la început am simțit că eu și soția mea ne potrivim.
  • olla yhtä kuin jk
    • a fi egal cu, fac (matematică)
      • Yksi ynnä yksi on yhtä kuin kaksi. Unu și cu unu fac doi.
  • pitää yhtä jnk kanssa
    • a ține cu cineva, a ține legătura cu, „a socializa”
      • Suomen romanialaiset eivät pidä yhtä. – Românii din Finlanda nu țin unii cu alții.
  • pitää yhtä
    • ține (pitää paikansa), nu ține (ei pidä paikansa)
      • Matin ja Maijan tarinat eivät pidä yhtä. Relatarea lui Matti și a Maijei nu corespund.
  • yksin tein
    •  într-un singur drum, tot odată (în timp ce aveam drum spre altceva)
      • Kävin postissa ja kaupassa yksin tein. Am fost la poștă și la magazin în același drum.
  • yhtä ja toista = sitä sun tätä
    • una și alta
      • Mä ostin yhtä ja toista. Am cumpărat una și alta.
  • ei yksikään
    • nimeni
    • nici unul
      • Ei yksikään annomus jää käsittelemättä. – Nici o cerere nu rămâne neprelucrată.
  • ei yhtään (în propoziții negative)
    • deloc
    • nici măcar
    • nimic
      • En saanut yhtään lahjaa viime jouluna. De Crăciunul trecut n-am primit nici un cadou.
  • ei yhtään mitään (mult mai precis decât ei yhtään)
    • absolut nimic
    • deloc
    • nici măcar
    • nimic
      • En saanut yhtään mitään viime jouluna. De Crăciunul trecut n-am primit absolut nimic, [nici un cadou].
  • yhtään (cu sens pozitiv)
    • nici, nici un
      • Onko sinulla yhtään kolikkoa? – N-ai nici o monedă?
  • yhtä lailla kuin
    • egal
    • la fel cu
    • ca și
    • în același fel cu
      • Molemmat ovat yhtä lailla syyllisiä. – Amândoi sunt la fel de vinovați.
  • tuskin yhtään
    • nici măcar o dată
    • aproape nimic, mai nimic
    • o nimica toată
  • olla yhdessä jnk kanssa
    • a fi împreună cu cineva
  • yhdesti = kerran
    • o dată
    • o singură dată
  • yhtaikaa
    • în același timp
    • totodată
    • simultan
  • yhteensä
    • cu totul
    • împreună
    • în total
    • suma totală (la sfârșitul unei facturi)
  • yhteensä on X euroaa
      • Se tekee 10 euroa. – Face, în total, 10 euro
  • olla yhtenä korvana
    • a fi doar [ochi și] urechi
      • Kerro, olen yhtenä korvana. – Spune, te ascult, sunt doar ochi și urechi.
  • jankata yhtä ja samaa, jankuttaa yhtä ja samaa
    • a stărui repetând același lucru
    • a pisa tot timpul
    • a o ține una și bună
    • a cicăli, a bate la cap
      • Jankuttaa yhtä ja samaa eikä osaa vastata kysymyksiin. – Bate apa-n piuă dar nu poate răspunde la întrebări.
  • yhtä kyytiä, yhtä menoa, yhtä mittaa, yhtä painoa, yhtä perää, yhtä päätä, yhteen jaksoon, yhteen kyytiin, yhteen menoon, yhteen painoon
    • fără încetare, oprire
    • dintr-o dată
    • într-un șvung
  • yksi pitää äidistä, toinen tyttärestä
    • fiecăruia după gust; unuia-i place mama, altuia fiica
  • olla yhtä mieltä / yhtäpitävä jnk kanssa jstk
    • a fi de acord cu cineva asupra unui lucru, a ceva

.

§ 572 Yksi artikkelimaisena määritteenä

Puhutussa kielessä sana yksi – yksikössä tai monikossa – voi toimia substantiivin spesifisenäindefiniittisenä määritteenä (» § 749, 1410), joka on artikkelimainen. Ryhmän (a) esimerkeissä henkilöt mainitaan keskustelussa ensimmäisen kerran. Erisnimienkään tapauksessa puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan henkilöitä entuudestaan.

(a)
no (.) sit yks toinen kaveri (.) lähti armeijaan ja me oltiin sovittu – –. (p) | Me lähetään Maarianhaminaa, yhen Liisan kanssa (p) | – – me oltiin yksie (.) Kaisan ja Pepen häissä täs (p)

Määritteenä saattaa olla myös definiittisen ja indefiniittisen pronominiaineksen yhdistelmä se yksi(tai tämä yksi). Se antaa ymmärtää, että kyseisestä henkilöstä tai asiasta on aiemmin ollut puhetta, ja yksi implikoi, että puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan kyseistä henkilöä tai asiaa.

(b)
Minä jo vähän ihmettelin tiistaina kun Huurre ei avannut liikettään, Nurminen sanoi. – Enemmän vielä ihmettelin eilen. Ja sitten se yksi kaveri tuli kyselemään housujaan. (k)

Puhutussa kielessä proadjektiiveja käytetään myös indefiniittisinä tarkenteina. Niiden avulla esitellään kuulijalle uusi mutta tyypiltään tunnistettava tarkoite (» § 1411). Lisäksi ne toimivat esittelevässä tehtävässä tai sanahaun merkkinä siten, ettei niiden merkitys ole selvästi kuvattavissa.

S: – – vaikka hh. syksy syksy onki ja noin, ja ja hh. niin ei oo ei oo taudit eikä muut hätyyttänneet.
V: No mul on semmonen pieni flunssa ollu päällä täs kyl (p)

Huom.

Substantiivin määritteenä käytetään esim. vähättelyä ilmaisemassa sanaa joku tai ilmaustayksi ~ joku semmoinen: Ja se ukko on joku osakas siälä (p); – – on joku hemmetin lonkka tai joku vähä vaivannu. – – tää on niinku nivelpussijuttu tai joku semmone – – (p).

.

§ 749 Eräs, muuan ja yks(i)

Eräs, muuan ja puhutun kielen yks(i) toimivat spesifisinä indefiniittipronomineina. Silloin ne antavat ymmärtää, että puhujalla on mielessään tarkoite, jonka identiteetin hän tietää mutta ei paljasta puhuteltavalle (a) (» § 1410). Pronominia muuan käytetään vain nominatiivissa ja partitiivissa (b).

(a)                  Kielto ei koske eräitä ajoneuvoryhmiä kuten esimerkiksi kiireisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, – –. (l) | – Gunilla, yks tyhmä akka joka on äidin entisii kavereita, haki mut koulusta. (k) | Tässä on justii yksip (.) potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)

(b)                 Merkillistä kyllä, muuan maineteko on tykkänään unohtunut: Zavidovo. (l) | – – karamelli on saanut kansan suussa liikanimen ”väyrynen”, koska makeisen kasvopuoli muistuttaa etäisesti muuatta suomalaispoliitikkoa. (l)

Sanalla eräs on monikossa kvantifioiva merkitys ’muutama’ (c); yksikkömuotoisella ilmauksellaeräänkin kerran on niin ikään monikollinen merkitys. Merkitys ’yksi mahdollisesti monista’ taas nousee esille predikatiivissa tai predikatiiviadverbiaalissa (d).

(c)                  He [sotilaat] varastavat ruokaa tai aseita, joita sitten vaihtavat ruokaan tai rahaan. Eräätyrittävät hankkia lisäansiota esimerkiksi taksinkuljettajina tai vartiointitehtävissä, – –. (l) | Mies kiisti, että heillä olisi ollut mitään tarkoitusta ”rullata” eli viedä vieraan rahoja, vaikka he aiemmin olivat eräitä kertoja niin toimineetkin. (l)

(d)                 Alprint on Suomen suurin ja eräs Euroopan suurimmista painotaloista. (l) | – – Lauri Ihalainen pitää työttömyysturvaleikkauksia eräänä elokuun budjettiriihen kuumista kysymyksistä. (l)

Samanlaisissa yhteyksissä esiintyy myös yks(i). Silloin sen kvantifioivan eli numeraalisen ja spesifisen merkityksen ero jää päättelyn varaan. Esimerkissä (e) yks(i) ymmärretään kvantifioivaksi, ts. numeraaliksi, koska puhuja kertoo yleisesti kirjoitustyöstään eikä siis yhdestä erityisestä otsikosta. Spesifinen yks(i) on painottomampi kuin pääsanansa.

(e)                  Ni menee (.) tuntikin joka mum mielestä on aika pitkä aika ni jopa tunti yhden otsikonmiettimiseen. (r)

Spesifiset indefiniittipronominit esiintyvät lähinnä tarkenteina. Itsenäisenä käytetään lähinnäeräs-pronominin monikkoa, joka viittaa yhteenkin ihmiseen ja luo ironisen implikaation, että tiedetään, kuka on kyseessä:

(f)                  En kuitenkaan iloitse hänen kuolemastaan niin kuin eräät. (k)

Huom. Muuan ja muuatta ovat eriytyneet pronominista muutama, jonka partitiivi on muutamaa (» § 763).

.

§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

Indefiniittisen NP:n tarkoite on puhuteltavan eli vastaanottajan kannalta yksi monista mahdollisista eikä siis ole tunnistettavissa eli identifioitavissa. Puhujalla itsellään voi silti tällöinkin olla mielessään jokin tietty tarkoite tai tarkoitejoukko. Tämä spesifinen indefiniittisyys tuodaan ilmi tarkenteilla eräsmuuan ja yks(i) (» § 749). Niillä puhuja osoittaa, ettei puhuteltavan tarvitsekaan tietää tarkoitteesta enempää, esim. koska siitä ei tule uudestaan puhetta (a). Spesifiset indefiniittiset tarkenteet esittelevät myös tarkoitteita, joista puhumista jatketaan. Tarkoitteen identiteetti voidaan paljastaa ensimaininnan jälkeen (b), mutta tämä ei ole välttämätöntä käsittelyn jatkamiselle (c).

(a)                  Siinä vain siteerasin Ulpu Iivarin (.) lausuntoa ni eräästä asiasta ja (.) ja (.) valitettavasti se lausunto ni ei pitäny paikkaansa. (R) | Kyllä ne ovat aika jännittäviä kun niitä luetaa. Kuteneräässä toisessa yhteydessä olen sanonut pitää lukea myös riviev välistä. (TV) | Tässä on justii yksi potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)

(b)                 E: Kuule.

M:

Nii,

E:

Yks juttu. Että jos siihen Mastrojannii ei saa lippuja – –. (p)

(c)                  Minun luokallani on eräs lapsi, joka asuu varuskunnan lähellä. Yhtenä aamuna se tuli ihan peloissaan kouluun. (k) | Pari kuukautta sitten meidän naapuriin muutti asumaan yks mies. Se siis osti sen [asunnon]. (k) | Muistui mieleen muutaman vuoden takaa eräät naispuoliset kuntonyrkkeilijät kuuluisalla salilla. – – Koordinaatiot ja motoriikat olivat tytöillä jotenkin nurinperin. (l)

Indefiniittinen tarkenne joku ~ jokin antaa ymmärtää, ettei lausekkeen tarkoitteen identiteetti ole puhujankaan tiedossa (d); lauseke ei välttämättä ole spesifinen. Implikaationa voi olla, että puhuja on välinpitämätön tarkoitteesta.

(d)                 Ja tota niin, siin oli joku ihme ovisysteemi mhh siin oli joku summeri mut se summeri o niihiasuntoihi. (p)

Huom. 

Konsonanttivartaloon perustuva partisiippimuoto tietty on leksikaalistunut merkitsemään spesifistä indefiniittisyyttä: Ja ehkä olisi yksinomaan hyvä, että tietyt tiedot pysyvät mahdollisimman suppeassa piirissä (k) (vrt. Tämä on tiedetty jo kauan). Tietty esiintyy määritteenä myös joku– ja eräs-sanojen yhteydessä: Ja mitä siitä mahtaisi tuumia eräs tietty syyrialainen tanssijatar? (k); Jokaisessa nauhassa on vain lyhyt pätkä jotakin tiettyä sävelmää, – – (k). Tietty-sana soveltuu näitä paremmin abstraktisten ilmausten yhteyteen: tietty musiikki, tietty tyyli jne. Sillä on kuitenkin jäljellä merkitys, että puhuja tai puheena oleva taho on selvillä tarkoitteiden määrästä tms., mutta ei pidä sen kertomista relevanttina: Esimerkiksi Isolla-Britannialla ja Espanjalla on kahdenvälinen sopimus, jonka mukaan Espanjasta rekrytoidaan tietty määrä sairaanhoitajia vuodessa Isoon Britanniaan (E); vrt. *eräs määrä.

.

.

yksi, yksiavioinen, yksiavioisuus, yksihenkinen, yksi-ilmeinen, yksiin, yksijumalainen, yksijumalaisuus, yksikamarijärjestelmä, yksikamarinen, yksikantaan, yksikerroksinen, yksikielinen, yksikielisyys, yksikkö, yksikköhinta, -yksikköinen, yksikköluku, yksikkömuoto, yksikkömuotoinen, yksikköupseeri, yksikotinen, yksikotisuus, yksikseen, yksikyttyräinen, yksikäsitteinen, yksikätinen, yksiköittäin, yksiköittää, yksiköllinen, yksilappeinen, yksilapsinen, yksilevyinen, yksilevykytkin, yksilö, yksilöidä, yksilöinti, yksilöittäin, yksilöittäinen, yksilöityä, yksilökeskeinen, yksilökeskeisesti, yksilökeskeisyys, yksilökohtainen, yksilökohtaisesti, yksilökohtaisuus, yksilökäsite, yksilökäyttäytyminen, yksilölaji, yksilöllinen, yksilöllisesti, yksilöllistyä, yksilöllistää, yksilöllisyys, yksilömurre, yksilönkehitys, yksilönumero, yksilöpsykologia, yksilöpsykologinen, yksilösuoritus, yksilötaso, yksilöterapia, yksilöurheilija, yksilöurheilu, yksilöys, yksimetallikanta, yksimielinen, yksimielisesti, yksimielisyys, yksimoottorinen, yksin, yksinedustaja, yksinedustus, yksineläjä, yksineuvoinen, yksineuvoisuus, yksinhuoltaja, yksinhuoltajaisä, yksinhuoltajaperhe, yksinhuoltajaäiti, yksinhuoltajuus, yksiniitinen, yksinkertainen, yksinkertaisesti, yksinkertaistaa, yksinkertaistua, yksinkertaisuus, yksinlaulu, yksinlento, yksinluistelija, yksinluistelu, yksinmyyjä, yksinmyynti, yksinmyyntioikeus, yksinoikeus, yksinoikeutettu, yksinolo, yksinomaan, yksinomainen, yksinomaisesti, yksinpeli, yksinpuhelu, yksinpurjehdus, yksinpurjehtija, yksintanssi, yksin tein, yksinvalta, yksinvaltainen, yksinvaltaisesti, yksinvaltaisuus, yksinvaltiaasti, yksinvaltias, yksinvaltius, yksinäinen, yksinäisselli, yksinäistalo, yksinäistalous, yksinäistyä, yksinäisyys, yksinäytöksinen, yksinään, yksioikoinen, yksioikoisesti, yksioikoisuus, yksiosainen, yksiotehana, yksiotesekoitin, yksipaikkainen, yksipersoonainen, yksipiippuinen, yksipuinen, yksipuolinen, yksipuolisesti, yksipuolistaa, yksipuolistua, yksipuolisuus, yksipuoluejärjestelmä, yksipuoluemaa, yksiraiteinen, yksiravinteinen, yksirivinen, yksisarvinen, yksiselitteinen, yksiselitteisesti, yksiselitteisyys, yksisilmäinen, yksisilmäisesti, yksisilmäisyys, yksisirkkainen, yksisoluinen, yksissä, yksistään, yksisuuntainen, yksisuuntaistaa, yksisuuntaisuus, yksisuuntaventtiili, yksisylinterinen, yksisäikeinen, yksisäkeistöinen, yksitalvinen, yksitaso, yksitasoinen, yksiteholasit, yksitellen, yksiteräinen, yksitoikkoinen, yksitoikkoisesti, yksitoikkoisuus, yksitoista, yksitoistavuotias, yksitoistikko, yksitotinen, yksitotisesti, yksitotisuus, yksittäin, yksittäinen, yksittäisesti, yksittäispakattu, yksittäistapaus, yksittäistuotanto, yksittäisyys, yksitulkintainen, yksituumainen, yksituumaisesti, yksituumaisuus, yksityinen, yksityisajattelija, yksityisajo, yksityisalue, yksityisasia, yksityisasunto, yksityisauto, yksityisautoilu, yksityiselämä, yksityisesti, yksityisetsivä, yksityisetsivätoimisto, yksityishenkilö, yksityishoitaja, yksityishuone, yksityiskauppa, yksityiskeskustelu, yksityiskirje, yksityiskirjeenvaihto, yksityiskohdittain, yksityiskohta, yksityiskohtainen, yksityiskohtaisesti, yksityiskohtaisuus, yksityiskokoelma, yksityiskone, yksityiskoti, yksityiskoulu, yksityiskäynti, yksityiskäyttö, yksityislentokone, yksityisliike, yksityisluonteinen, yksityisluontoinen, yksityislääkäri, yksityismaa, yksityismetsä, yksityismetsänomistaja, yksityismetsätalous, yksityisoikeudellinen, yksityisoikeus, yksityisolot, yksityisomaisuus, yksityisomistus, yksityisopettaja, yksityisopetus, yksityisopiskelu, yksityisoppilas, yksityispotilas, yksityispraktiikka, yksityispuhelu, yksityissairaala, yksityissektori, yksityissihteeri, yksityistaloudellinen, yksityistalous, yksityistapaus, yksityistie, yksityistila, yksityistilaisuus, yksityistunti, yksityistyä, yksityistää, yksityisvastaanotto, yksityisyritteliäisyys, yksityisyrittäjyys, yksityisyrittäjä, yksityisyritys, yksityisyys, yksiulotteinen, yksivaiheinen, yksivaihevirta, yksivaimoinen, yksivaimoisuus, yksivakaa, yksivakainen, yksivakaisesti, yksivakaisuus, yksivartinen, yksiviivainen, yksiviivaisesti, yksiviivaisuus, yksivuotias, yksivuotinen, yksivärinen, yksiväripainatus, yksiymmärteinen, yksiääninen, yksiö, yksiöinen

.

.

yhdeksikkö, yhdeksisen, yhdeksisenkymmentä, yhdeksäinen, yhdeksän, yhdeksänkertainen, yhdeksänkymmenluku, yhdeksänkymmentä, yhdeksänkymmentäluku, yhdeksänkymmentävuotias, yhdeksänkymmenvuotias, yhdeksänkymmenvuotinen, yhdeksänluokkainen, yhdeksännes, yhdeksänsataa, yhdeksäntoista, yhdeksäntoistasataa, yhdeksäntoistavuotias, yhdeksäntuhatta, yhdeksänvuotias, yhdeksänvuotinen, yhdeksäs, yhdeksäskymmenes, yhdeksäsluokkalainen, yhdeksäsosa, yhdeksässadas, yhdeksästoista, yhdelmä, yhdenarvoinen, yhdenikäinen, yhdenjaksoinen, yhdenkertainen, yhdenlaatuinen, yhdenlainen, yhdenmukainen, yhdenmukaisesti, yhdenmukaistaa, yhdenmukaistua, yhdenmukaisuus, yhdenmuotoinen, yhdennäköinen, yhdennäköisyys, yhdensuuntainen, yhdensuuntaisaksiooma, yhdensuuntaistaa, yhdensuuntaistua, yhdensuuntaistus, yhdentekevä, yhdentyä, yhdentää, yhdenveroinen, yhdenvertainen, yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdes, yhdessä, yhdessäolo, yhdesti, yhdestoista, yhdetä, yhdiste, yhdistellä, yhdistelmä, yhdistelmäehkäisypilleri, yhdistelmähoito, yhdistelmäkaappi, yhdistelmäpilleri, yhdistelmäpuku, yhdistelmätakki, yhdistelmätutkinto, yhdistelmävakuutus, yhdistelmävaunut, yhdistely, yhdistetty, yhdistymisoikeus, yhdistymisvapaus, yhdistymä, yhdistys, yhdistysrekisteri, yhdistystoiminta, yhdistyä, yhdistäjä, yhdistää, yhdyntä, yhdysadjektiivi, yhdyselin, yhdyselämä, yhdyshenkilö, yhdysjana, yhdysjärjestö, yhdyskunta, yhdyskuntahyönteinen, yhdyskuntajäte, yhdyskuntalintu, yhdyskuntapalvelu, yhdyskuntaseuraamus, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntatekniikka, yhdyskuntatyö, yhdyskäytävä, yhdysköysi, yhdyslause, yhdysliikenne, yhdysluokka, yhdysmerkki, yhdysmies, yhdysopettaja, yhdysosa, yhdysrakenteinen, yhdysreitti, yhdyssana, yhdysside, yhdyssubstantiivi, yhdystie, yhdysvaltalainen, yhdysverbi, yhdysviiva, yhdysväylä, yhdyttää

.

.

yhtaikaa, yhtaikainen, yhtaikaisesti, yhtaikaisuus, yhteen, yhteenajo, yhteenkasvettuma, yhteenkuuluvaisuus, yhteenkuuluvuudentunne, yhteenkuuluvuus, yhteenlaskettu, yhteenlasku, yhteenliittymä, yhteenotto, yhteensattuma, yhteensopiva, yhteensopivuus, yhteensä, yhteentörmäys, yhteenveto, yhteinen, yhteis-, yhteisalue, yhteisantenni, yhteisarvo, yhteisasunto, yhteisauto, yhteiselin, yhteiselo, yhteiselämä, yhteisesiintyminen, yhteisesitys, yhteisesti, yhteishaku, yhteishallinta, yhteishanke, yhteishankinta, yhteisharjoitus, yhteishauta, yhteishenki, yhteishinta, yhteishuoltaja, yhteishuoltajuus, yhteishuolto, yhteishuone, yhteishyvä, yhteisjakelu, yhteiskeittiö, yhteiskelluntajärjestelmä, yhteiskoulu, yhteiskunnallinen, yhteiskunnallisesti, yhteiskunnallistaa, yhteiskunnallisuus, yhteiskunnanparantaja, yhteiskunnanvastainen, yhteiskunta, yhteiskuntaeläin, yhteiskuntaelämä, yhteiskuntafilosofia, yhteiskuntahyönteinen, yhteiskuntajärjestelmä, yhteiskuntajärjestys, yhteiskuntakelpoinen, yhteiskuntakelpoisuus, yhteiskuntakerros, yhteiskuntakriitikko, yhteiskuntakriittinen, yhteiskuntakritiikki, yhteiskuntaluokka, yhteiskuntaoppi, yhteiskuntapoliittinen, yhteiskuntapolitiikka, yhteiskuntarakenne, yhteiskuntarauha, yhteiskuntaromaani, yhteiskuntasatiiri, yhteiskuntasuhde, yhteiskuntasuunnittelu, yhteiskuntatakuu, yhteiskuntatiede, yhteiskuntatieteellinen, yhteiskuntavastuu, yhteiskuva, yhteiskäyttö, yhteislaukaus, yhteislaulu, yhteislyseo, yhteislähetys, yhteislähtö, yhteismaa, yhteismajoitus, yhteismarkkinat, yhteismetsä, yhteismitallinen, yhteismitaton, yhteismitattomuus, yhteisnäyttely, yhteisomaisuus, yhteisomistus, yhteispeli, yhteispisteet, yhteispituus, yhteispohjoismainen, yhteispäätös, yhteisrantainen, yhteissauna, yhteissuoli, yhteistalous, yhteistoimi, yhteistoiminta, yhteistoimintamenettely, yhteistoimintaneuvottelu, yhteistoimivuus, yhteistulos, yhteistutkinto, yhteistuumin, yhteistyö, yhteistyöelin, yhteistyöjärjestö, yhteistyösopimus, yhteistyötalous, yhteistyövaltuuskunta, yhteisvaikutteinen, yhteisvaikutus, yhteisvalinta, yhteisvastuisesti, yhteisvastuu, yhteisvastuullinen, yhteisvastuullisesti, yhteisvastuullisuus, yhteisverottaa, yhteisverotus, yhteisvoimin, yhteisymmärrys, yhteisyritys, yhteisyys, yhteisö, yhteisöasuminen, yhteisö- ja yritystunnus, yhteisöllinen, yhteisöllisyys, yhteisöpalvelu, yhteisösakko, yhteisötalous, yhteisövero, yhteisöviestintä, yhtenevyys, yhtenevä, yhteneväinen, yhtenäinen, yhtenäisesti, yhtenäiskoulu, yhtenäiskulttuuri, yhtenäispäällystö, yhtenäistyttää, yhtenäistyä, yhtenäistää, yhtenäisyys, yhtenään, yhteydenotto, yhteydenpito, yhteys, yhteysalus, yhteyshauta, yhteyshenkilö, yhteyskäytäntö, yhteyssihteeri, yhteystiedot, yhteysupseeri, yhteysväline, yhteyttäjä, yhteyttää, yhteytys, yhtikäs, yhtiö, yhtiöittää, yhtiöityä, yhtiöjärjestys, yhtiökokous, yhtiökumppani, yhtiökumppanuus, yhtiömies, yhtiömuoto, yhtiösopimus, yhtiövastike, yhtye, yhtymä, yhtymäkohta, yhtyä, yhtä, yhtä aikaa, yhtäaikainen, yhtäaikaisesti, yhtäaikaisuus, yhtäjaksoinen, yhtäjaksoisesti, yhtäjaksoisuus, yhtä kaikki, yhtäkkinen, yhtäkkisesti, yhtäkkisyys, yhtäkkiä, yhtä kuin, yhtä lailla, yhtäläinen, yhtäläisesti, yhtäläistyä, yhtäläistää, yhtäläisyys, yhtäläisyysmerkki, yhtälö, yhtälöryhmä, yhtä mittaa, yhtämittainen, yhtämittaisesti, yhtämittaisuus, yhtäpitävyys, yhtäpitävä, yhtäpitävästi, yhtä päätä, yhtäsuuruus, yhtäsuuruusmerkki, yhtäälle, yhtäällä, yhtäältä, yhtään, yhtäänne

.

.
teksti3j040815MH_uuCifrele în caligrafia finlandeză, potrivit ultimei reglementări.
.

Hakutulos hakemistopoiminnalle yksi

Jakso „yksi” esiintyy myös seuraavien hakusanojen alakohdissa

indefiniittinen kvanttoripronomini » § 749 eräs, muuan ja yks, yksi vs. numeraali

indefiniittinen kvanttoripronomini » § 572 yksi substantiivin yhteydessä, esim. yks Maija

indefiniittinen kvanttoripronomini » § 855 joku, jotain, yksi partikkelistuneena likimääräisyyden ilmauksena

.

Introdus  / lisätty 26.6.2011

Actualizat / päivitetty 12.9.2015

Actualizat / päivitetty 8.12.2015

Actualizat / päivitetty 2.8.2016

Actualizat / päivitetty 24.9.2017

Actualizat refăcut pagina / päivitetty 20.4.2018

.
Reclame

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: