Blogulblog's Blog

Toinen & Co.

Toinen & Co.

.

.

Vezi și pagina Pronume Recicproc – Resiprookkipronomini cu care se completează.

.

Dacă la pagina Yksi – Unu vedem familia unui termen extrem de des întrebuințat de finlandezi, aici avem o altă familie de termeni pentru doi, de fapt pentru al doilea, sau unul din doi. La origine pare să fie rudă cu pronumele demonstrativ tuo – acela.

Plecăm de la rădăcina foarte prolifică toi-, [tois-] care îmbracă semnificații multiple. Sensul general este al doilea, ca numeral ordinal, alt, altă; diferit ca adjective și celălalt, cealaltă ca pronume demonstrativ, dar ultima semnificație se refera la unu din doi sau una din două, diferit unul de celălalt. Se calchiază pe termenul suedez andra (annan).

.

Pronomineilla on yhteisiä ominaisuuksia yksilöivien adjektiivien kanssa (» § 608). Näistä ainoa ja järjestysluvut kuten ensimmäinen tai viidestoista ovat sikäli pronominimaisia, että ne poimivat tarkoitteita mutta eivät luokittele tai luonnehdi niitä. Yksilöivät adjektiivit ja monet pronominit esiintyvät kokonaisuuden elatiivikonstruktiossa:

(a)                        Klinga oli ainoa suomalaisista, joka joutui karsimaan. (l)

Pronominimaisin yksilöivistä adjektiiveista on toinen (resiprookkipronominista » § 732 –733). Toisin kuin useimmat pronominit se voi saada indefiniittisen tai definiittisen tarkenteen:

(b)                        No, saattaa olla hyvinkin niin, että joku toinen on toista mieltä kuin minä. (l) | Et Soiliki oli jättäny sinne jotaki omia tavaroita ja, sit se toinen niist tytöistä, toi osan niistä Soilille. (p)

Toinen-sana implikoi, että kontekstissa on tarkoite, esimerkissä (c) Sinisalo, josta sanotaan jotakin toisen tarkoitteesta sanotun kanssa vertailukelpoista. Toinen esiintyy sellaisissa pareissa kuin joku – toinenyksi – toinentoinen – toinen (d) sekä monissa fraasiutumissa, joissa parin toinen jäsen on indefiniittinen ja mainitaan välittömästi toisen edellä (e):päivästä toiseenyksi toisensa jälkeensyystä tai toisestatavalla tai toisellaei puoleen eikä toiseen.

(c)                        Veikko Sinisalo on oppinut kolmannen kerran kävelemään. Joku toinen olisi luovuttanut ja siirtynyt eläkkeelle, – –. (l)

(d)                        Yhdestä lehdestä saa yhden tiedon, toisesta toisen ja näitä yhdistelemällä pääsee jo jyvälle, mitä tapahtuu. (la) | Humppilan lasit ovat aina olleet omailmeisiä. Joku sanoo niitä kauniisti kansanomaisiksi, toinen väittää kitschiksi. (l) | Ja että yhdestä tukista käytetään aina pareittain tulevat laudat, toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle; siten ne taipuvat samalla tavalla. (k)

(e)                        Jumalan luoma joki kiemurtelee edestakaisin, kulkee ihmisen luota toisen luo, paikkakunnalta toiselle, että mahdollisimman moni saisi veden siunauksen. (la)

Toisen kanssa paralleelisena voi myös olla tekstin ”itse”, näkökulman antaja. Paikanilmauksissa toinen tarkoittaa senhetkisestä näkökulmasta etäisempää (f). Ihmisistä puhuttaessa syntyy kontrasti ”itseen” (g); moitteissa puhuja voi identifioitua toiseen (h).

(f)                         Taksiasema on aseman toisella puolella. | – – Anna-Liisa, pitäjän toisella laidalla asuva tuttu agronomi. (k)

(g)                        Niillä on se luulo, ettei niiden tartte maksaa velkojaan eikä mitään. Että voi ottaa toisen rahat ja pitää. (k) | Kun pitää itsensä ihmisenä, niin toisetkin pitävät. (k)

(h)                        Tuollaisia se aina höpisee, nainen ajatteli, ja toisella tässä on hätä käsissä ja tosi kysymyksessä. (k)

.

Resiprookkipronomini toinen+POS on itsenäisen NP:n muodostava pronomini, joka on refleksiivipronominin tapaan samassa lauseessa kuin korrelaattinsa. Resiprookkinen eli vastavuoroinen suhde edellyttää kahden tai useamman jäsenen joukkoa. Jos on puhe kahdesta, sanottu pätee niistä molempiin (a). Jos puhe on joukosta, suhde voi päteä jokaiseen mahdolliseen pariin, joka sen jäsenistä muodostuu (b). Suhde voi kuitenkin koskea ainoastaan osaa joukon jäsenistä. Lauseessa (c) riittää, että jokin suhteellisen merkittävä osa ryhmäläisistä kosketteli yhtä tai useampaa muuta. Lause (d) taas ymmärretään kirjaimellisesti ajatellen niin, että jokainen lehti on tarttunut johonkin toiseen; olennaista on kuitenkin, että lehdistä on syntynyt yhtenäinen kokonaisuus.

(a)                        Esko ja Mikko kehuvat toisiaan. [Esko kehuu Mikkoa ja Mikko kehuu Eskoa]

(b)                        Ryhmäläiset sinuttelivat toisiaan.

(c)                        Ryhmäläiset koskettelivat toisiaan.

(d)                        Kirjan lehdet olivat tarttuneet toisiinsa enkä saanut sitä auki.

Kuten refleksiivipronomininkin tapauksessa, korrelaatti on yleensä subjektina ja pronomini jossakin muussa lauseenjäsentehtävässä (» § 1445 – 1455; muista toinen-sanan tehtävistä » § 767). Refleksiivi- ja resiprookkipronominille on yhteistä myös se, että niihin kuuluu possessiivisuffiksi, joka on persoonaltaan sama kuin pronominin korrelaatti. Lisäksi molempia pronomineja käytetään vain itsenäisesti eivätkä ne saa määritteitä. Erona on se, että resiprookkipronomini toimii vapaasti myös genetiivimääritteenä:

(e)                        He olivat vähän väliä kiinni toistensa tukassa. | He ovat tyytyväisiä toistensa suorituksiin.

.

Toinen-sana esiintyy resiprookkipronominina kolmella tavalla:

  • Monikollinen: toinen+monikko+sija+POS: He rakastavat toisiaan. (unul pe altul)
  • Sanaliitto: toinen toinen+(monikko+)sija+POS: He huolehtivat toinen toisestaan. (unul pe celålalt)
  • Yksiköllinen: toinen+sija+POS: Kukaan ei ole toisensa kaltainen. (un al doilea ca el)

Yksisanainen monikollinen pronomini on tavallisin, mutta se on yleensä vaihtoehtoinen kahdesta toinen-sanasta koostuvan liiton kanssa ja esiintyy sen kanssa samoissa yhteyksissä (a). Sanaliitto on kuitenkin vakiintunut komparatiivisanan täydennyksenä toimivaan partitiiviin (b) ja adpositioiden jälkeenperään yhteyteen (c). Tällaiset ilmaukset korostavat puheena olevan joukon tai ominaisuuden runsautta.

(a)                        Kaksi hommaa tukee toinen toistaan, mutta ne myös syövät toisiaan. (l) | Viime vuosikymmeninä historiantutkimus, sosiologia ja antropologia ovat lähestyneet toisiaan ja saaneet vaikutteita toinen toisiltaan. (a) | Suomen ja Kiinan kahdenvälinen kauppa on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaksi toisiaan täydentävää taloutta voi hyötyä toinen toisestaan. (a)

(b)                        Tiedotusvälineisiin kulkeutuneet tarinat Korkeimman totuuden [lahkon] toiminnasta ovat toinen toistaan sensaatiomaisempia. (l)

(c)                        Talouskasvun tutkijat toinen toisensa jälkeen sen sijaan neuvovat alentamaan verotusta, että talous pääsisi myönteisen kehityksen kierteeseen. (l) | Suunnitelmia tehtiin toinen toisensa perään, suit sait. (l)

Sanaliitto toinen toise- esiintyy yksikkömuotoisena, kun korrelaatti on yksikkömuotoinen mutta joukkotarkoitteinen, esim. kvanttoripronomini (d).

(d)                        Sama kuva tulee uuden vuosiesitteemme kanteen. Näin kaikki markkinointi tukee toinen toistaan. (l) ~ *kaikki markkinointi tukee toisiaan | Esimerkiksi sähköjärjestelmien rakentaminen on ollut spesiaalihommaa, sillä samalla alueella on monenlaista, toinen toistaan häiritsevää toimintaa. (l)

Myös kolmannen vaihtoehdon, yksisanaisen yksiköllisen pronominin, korrelaattina on yleensä kvanttoripronomini (e). Lisäksi yksinkertainen yksiköllinen pronomini on vakiintunut eräisiin toistumisen ilmauksiin, joissa korrelaatti on epäspesifinen (f): seurata-verbin yhteyteen sekä rakenteeseen x toisensa jälkeen ~ perään; vrt. toinen toisensa perään (c).

(e)                        Näinä aikoina jokainen kyselee toiseltaan, miten meidän käy tässä maailmassa, – –. (l) | Kulttuurin evoluutio ja aivojen evoluutio kulkivat rinta rinnan, kumpikin toistaan edistäen. (k) | – – aukion ylitti vain muutama kulkija toistaan kaihtaen. (l)

(f)                         Sensaatio seuraa toistaan. (l) | Täällä voisi viipyä kesän toisensa jälkeen kaivamassa. (la)

Huom. Tyyppiä toinen toisiaan, jossa jälkimmäinen osa on monikossa, on pidetty norminvastaisena (Räikkälä 1986a). Tekstikorpuksissa se on kuitenkin lähes yhtä tavallinen kuin monikollinen vastineensa, ellei lukuun oteta komparatiivin yhteyteen vakiintunutta

.

.

toinen38 järjestysluku, pron. ja adj. (toisekseentoiseksitoisintoissa ks. erikseen)

1. järjestyslukuna merkitään numerolla 2. t. II (suuremman luvun osana myös 2:s). Kesäkuun toinen päivä. Toinen pääsiäispäivä.  Toinen kerros. Toinen maailmansota. Kahdeskymmenestoinen (t. -kahdes).

2. järjestyksessä ensimmäisen jälkeen tuleva.

a. paikallisesti t. ajallisesti. Hän on kuvassa toinen vasemmalta. Asian toinen käsittely. Toisen polven helsinkiläinen. Meni toisiin naimisiin. Hänen toinen vaimonsa. Näin elokuvan nyt toisen kerran, toista kertaa.

b. arvo-, tärkeys-, suuruus- tms. järjestykseen liittyen. Toinen palkinto, sija. Tuli maaliin toisena. Hän on pääjohtajan jälkeen  toinen mies yhtiössä. Urheilu on hänen harrastuksissaan vasta toisella sijalla. Toisen asteen palovamma. Matkustaa toisessa  luokassa. Toisen luokan [= ei parhaimpiin kuuluva] kyky. Tunsi itsensä toisen luokan kansalaiseksi vähäarvoiseksi, huono-osaiseksi tms. Toisen käden [= ei asianomaisilta saatu, välikäsien kautta saatu] tieto.

Mus. Toinen [= matalampi] tenori, basso [moniäänisessä kuorossa]. Soittaa toista viulua myös kuv. ks. viulu.

c. Joka toinen sarjasta 2., 4., 6. jne. (t. 1., 3., 5. jne.); myös ilmaisemassa puolta jstak lukumäärästä t. yl. useutta. Rivistä komennettiin ulos joka toinen mies. Tilaisuus pidetään joka toinen vuosi. Lähes joka toinen suomalainen kärsii tästä vaivasta.  Tuntuu, että joka toisella on sama ongelma.

3. lukumäärästä.

a. yhden lisäksi yksi; ennestään olevaan lisäksi yhtä suuri määrä. Ota vielä toinen. Odotimme vielä toisen tunnin. Sai jo toisen  muistutuksen. Älä tee tätä toista kertaa enää, uudestaan. Joutui tekemään kaiken toiseen kertaan uudestaan, toistamiseen.  Yritys palkkasi lisää toiset sata työntekijää. Työ vie vielä toiset kaksi viikkoa. Toinen mokoma vars. ark. ks. mokoma 3.

b. ilmaisemassa että jtak on enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi mittayksikköä. Toista metriä pitkä. Toista kiloa  painava hauki. Työ kesti toista viikkoa. Uhrien määrä nousi toiselle sadalle. Toisella vuodella [= iältään yhden ja kahden vuoden välillä] oleva lapsi. Poika on toisella kymmenellä kymmenen mutta ei 20:tä täyttänyt.

Erik. -toista perus- ja järjestyslukujen 11–19 taipumattomana jälkiosana. Yksitoista, kolmetoista, viisitoista. Neljästoista, kahdeksastoista. Kahdennellatoista ikävuodella.

4. ilmaisemassa että jk vastaa jtak, on rinnastettavissa jhk, on samanarvoinen jnk kanssa. Hän oli minulle kuin toinen äiti. Ranska on  hänen toinen kotimaansa. Uskoi olevansa toinen Väinö Linna. Tottumus on toinen luonto SL. Toinen minä ks. minä 3.c. Niin hyvää  esimiestä ei hevin löydy toista. Niin komea talo, ettei toista koko kylässä. Toista sellaista ihmistä en ole tavannut.

Ark. Toinen hyvä harmia, kyllästymistä yms. ilmaisten osoittamassa, että jk on verrattavissa jhk. Ja Pekka sitten, toinen hyvä! No, siinä meillä on toinen tohelo!

5. indefiniittipron.

a. yhteyksissä joissa on kyse kahdesta: tietty t. jompikumpi kahdesta (mainitusta t. muuten tunnetusta). Molemmat kutsuttiin,  mutta vain toinen tuli. Veljeksistä toinen on naimisissa, toinen eronnut. Toiset saappaani ovat rikki. Hän näkee vain toisella  silmällään. Antaa puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toinen kotimainen kieli ks. kotimainen. Kääntää  penkki toisin päin. Mennä toiseen äärimmäisyyteen, äärimmäisyydestä toiseen. Heittelehti puolelta toiselle. En sano mitään  puoleen enkä toiseen. Oltiin uteliaita puolin ja toisin vrt. puoli 5. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli SL.

Erik. kahdesta se, joka on puhujan t. kuvattavan asian kannalta vastakkainen, kauempana oleva tms. Halu miellyttää toista  sukupuolta. Kävelin kadun toiselle puolelle. Järven toisella puolella näkyi kirkko. Lähti toiselle puolen maapalloa. Mitalin  toinen puoli us. kuv. ks. mitali.

Leik. se-pronominin yhteydessä viittaamassa jhk, jota ei haluta mainita. Taivaassa tai siinä toisessa paikassa helvetissä. Siellä puhuttiin yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista us. sopimattomia tms.

b. epämääräisestä lukumäärästä t. joukosta: joku, jotkut, muutama(t); us. vastakohtaparina: yksi – toinen, toinen – toinen tms. Kirja on toisin paikoin [= muutamin paikoin, paikoitellen]vaikeatajuinen. Yksi ja toinen on kysellyt asiaa. Sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista. Olen kuullut hänestä yhtä ja toista vars. epäedullista. Kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi  enempää kuin toinenkaan. Yksi sanoi sitä, toinen tätä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta. Jotkut kiittävät, toiset moittivat. Puhua yhtä ja ajatella toista. Tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas.  Syystä  tai toisesta [= jstak syystä] asia raukesi. Asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella. Erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä.  Puhui verkkaisesti sanan silloin, toisen tällöin.

c. ilmaistaessa toistuvaa tekemistä t. samanlaisten tapahtumien, ajanjaksojen tms. jatkuvaa toistumista. Muutti alituiseen paikasta toiseen. Olen odottanut kirjettä viikosta toiseen. Elettiin vain päivästä toiseen huomisesta murehtimatta, huolettomasti.

d. lukuisuutta ilmaisemassa: hyvin moni. Olen yrittänyt kerran jos toisenkin. Siihen yritykseen on uponnut tuhat jos toinenkin.  Siinä saa ottaa toisenkin askeleenennen kuin siellä asti on. Harkitse toisenkin kerran [= tarkkaan, huolellisesti], ennen kuin teet  mitään päätöstä!

e. jostakusta muusta ihmisestä t. muista ihmisistä kuin itsestä t. puheena olevasta henkilöstä; itsen t. oman vastakohtana. Himoita toisen omaa. Ei pidä sekaantua toisten asioihin. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa SL. Tapasi morsiamensa toisen sylistä. Toinen nainen av(i)omiehen rakastajatar. Olla toisen palveluksessa. Asua toisten nurkissa. Olla toisten armoilla. Istua toisen housuilla tuleen ks. tuli. Kyntää toisen vasikalla ks. kyntää. On se kumma, kuinka toisia [= eräitä, muutamia] aina onnistaa.

Erik. toinen kahdesta jssak tilanteessa mukana olevasta; muut tiettyyn ryhmään kuuluvat. Iski toista vasten kasvoja.  Koetti puhua, mutta toinen ei ollut kuulevinaan. Tässä saa raataa itsensä väsyksiin ja toinen ei muuta kuin makaa. Valvoi  toisten nukkuessa. Kerroin siitä toisillekin mukana olleille.

f. vars. puheessa viittaamassa puhujaan itseensä t. ryhmään, johon hän kuuluu. Älä nyt noin hermostu, kun toinen tässä yrittää  auttaa. Toiset saavat raataa ja te vain laiskottelette.

g. yl. ilmaisemassa muuta, eri henkilöä, asiaa tms. kuin se, joka mainitaan t. on kyseessä. Miehiä lähti, mutta toisia tuli tilalle.  Jos tämä menee pilalle, tehdään toinen. Kyllä sinä siinä pärjäät, missä joku toinenkin. Vaihtoi toiset vaatteet. Muutti toiselle  paikkakunnalle. Asiasta toiseen [huomautuksena uuteen puheenaiheeseen siirryttäessä]. Asiasta toiseen, oletko kuullut, että  saamme uuden työntekijän? Toinen [= eri] asia on, onko siitä mitään hyötyä. Tulen joskus toisen kerran muulloin. Palaan  tähän asiaan toisessa yhteydessä. Jätetään se asia toiseen kertaan.

h. ilmaisemassa laatua: (aivan, kokonaan) erilainen, toisenlainen. Minun asemani on aivan toinen kuin sinun. Ajat ovat nyt toiset. Asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos – –. Hän on aivan toista maata kuin äitinsä. Nyt on toinen ääni kellossa ks. kello 3.e. Minulla on asiasta hiukan toinen käsitys. Talossa on nyt toinen komento. Toista [helpompaa tms.] olisi, jos meillä olisi auto. Tämä on nyt aivan toista, kun olemme saaneet apuakin.

Erik. ilmaisemassa, että jkssa t. jssak on tapahtunut perusteellinen muutos. Loman jälkeen olin kuin toinen ihminen. Sairaalasta palattuaan hän on ollut aivan toinen mies. Sen jälkeen olen katsonut asiaa aivan toisin silmin. Koko seutu  tuntui muuttuneen aivan toiseksi.

6. resiprookkipron. ilmaisemassa kahden t. useamman vastavuoroista suhdetta. He auttavat toisiaan, toisiansa, toinen toistaan,  toinen toistansa, toinen toisiaan, toinen toisiansa. Vihasivat toisiansa. Rakastavaiset saivat toisensa. Tunnetteko te toisenne? He ovat kuin luodut toisilleen. Missä he tutustuivat toisiinsa? Veljekset ovat aivan toistensa näköiset. Vierailla toistensa luona, toisissaan. He päätyivät samaan tulokseen toisistaan tietämättä. Lähellä toisiaan lähekkäin. Toistensa kanssa [= keskenään] yhtäpitävät kertomukset. Päivä seurasi toistaan. Yksikään päivä ei ollut toisensa kaltainen. Lapset muuttivat kotoa  yksi toisensa,  toinen toisensa jälkeen. Kilpailija toisensa jälkeen tuli maaliin. Odoteltiin tunti toisensa perään. Yritti kerran toisensa jälkeen kerta kerran jälkeen, monta kertaa, yhtenään.

Erik. komparatiivin ohella. Tytöt olivat toinen toistaan kauniimpia kaikki erittäin kauniita. Hänestä kerrotaan toinen toistaan hurjempia juttuja.

.

Declinarea lui toinen (Kotus tip 38/nainen, fără gradație)
singular plural
nominativ toinen toiset
acuzativ nom. toinen toiset
gen. toisen
genitiv toisen toisten
toisien
partitiv toista toisia
inesiv toisessa toisissa
elativ toisesta toisista
ilativ toiseen toisiin
adesiv toisella toisilla
ablativ toiselta toisilta
alativ toiselle toisille
esiv toisena toisina
translativ toiseksi toisiksi
instructiv toisin
abesiv toisetta toisitta
comitativ toisine
formă adverbială singular plural
superessive toisaalla
delative toisaalta
sublative toisaalle

.

Termeni derivați

verb: toistaa

.

.

toinen 1 ● al doilea; secund (al doilea din doi); alt; altul, alta, alții, altele; alți; diferit, neasemănător ■ (lukus) andra; annan; (mask) andre

kesäkuun toinen päivä ● [ziua de] 2 iunie; a doua zi din iunie ■ den andra juni

toinen joulupäivä (pääsiäispäivä, helluntaipäivä) ● a doua zi de Crăciun (Paște, Rusalii) ■ annandag jul (påsk, pingst)

toinen kerros ● Fin: etajul doi, al doilea nivel; Sued: primul etaj ■ (suomr) andra våningen; (ruotsr) första våningen; en trappa upp

toinen maailmansota ● Al Doilea Război Mondial ■ andra världskriget

hänen toinen vaimonsa ● a doua sa soție ■ hans andra hustru [i ordningen]

toinen perämies ● al doilea ofițer de punte ■ andre styrman

toinen pääsiäispäivä ● a doua zi de Paște ■ annandag påsk

toinen helluntaipäivä ● a doua zi de Rusalii ■ annandag pingst

hän on kuvassa toinen vasemmalta ● el este al doilea de la stânga ■ han är den andre (nummer två) från vänster på bilden

hän on toisen polven helsinkiläinen ● este helsinkian de a doua generație ■ han är helsingforsbo av andra generationen

mennä toisiin naimisiin ● a se recăsători ■ gifta om sig

näin elokuvan toisen kerran ● am văzut filmul a doua oară ■ jag såg filmen för andra gången

toiseksi haluaisin mainita – ● în al doilea rând, vreau să menționez că … ■ för det andra vill jag nämna –

Kristuksen toinen tuleminen (usk) ● a doua venire a lui Iisus Hristos ■ Kristi återkomst; Kristi tillkommelse; Kristi andra ankomst; parusi

hän tuli toiseksi (arvo- tms. järjestyksestä, urh) ● a venit al doilea ■ han blev tvåa; han kom på andra plats

hän tuli maaliin toisena ● a sosit al doilea la finiș ■ han kom i mål som tvåa

hän on pääjohtajan jälkeen toinen mies yhtiössä ● după directorul general, el este al doilea om al firmei ■ han är bolagets andre man

matkustaa toisessa luokassa ● a călători la clasa a doua ■ resa i andra klass

toisen luokan lippu ● bilet de clasa a doua ■ andraklassbiljett

toisen luokan kyky ● capacitate de clasa a doua ■ en andra rangens förmåga

tuntea itsensä toisen luokan kansalaiseksi ● simți ca un cetățean de mâna/categoria a doua ■ känna sig som en andra klassens medborgare

jäädä jkhun nähden toiseksi ● a nu se putea măsura c u cineva; a sta în spatele cuiva ■ inte kunna mäta sig med ngn; stå tillbaka för ngn

toisen käden tieto ● informație de mâna a doua ■ andrahandsuppgift; en uppgift i andra hand

joka toinen (joka toinen) ● tot al doilea; unul pe altul; unul după celălalt ■ varannan; vartannat

joka toinen päivä ● tot a doua zi; în fiecare a doua zi; la două zile ■ varannan dag

tuntuu, että joka toisella on sama ongelma ● se pare că unul din doi [tot al doilea] are aceeași problemă ■ det förefaller som om var och varannan lider av det här problemet

toisen asteen palovamma (lääk) ● arsură de gradul doi ■ en andra gradens brännskada; delhudsbrännskada

toinen tenori (mus) ● tenor-doi ■ andre tenor; tenor II

toinen basso ● bas-doi ■ andra bas; bas II

.

toinen 2 a ● încă (unul, una); în plus ■ ([yksi] lisää) en till; ett till

ota [vielä] toinen! ● mai ia unul! ■ ta en till!

otatko toisen kupillisen kahvia? ● mai vrei [o] cafea (în plus)? ■ får det vara påtår?

odotimme toisen tunnin ● am mai așteptat încă o oră ■ vi väntade en timme till

haluatko toisen jäätelön? ● mai vrei și altă înghețată? ■ vill du ha en glass till?

hän sai jo toisen muistutuksen ● a primit deja un al doilea avertisment ■ han fick en påminnelse till; han fick en andra påminnelse

älä tee tätä toista kertaa! ● să nu mai faci asta altă dată! ■ gör inte om det här!

toista kertaa en käske! ● nu zic de două ori! ■ jag tänker inte säga till två gånger!

hän joutui tekemään kaiken toiseen kertaan ● a trebuit să refacă totul; să facă totul din nou/a doua oară ■ han fick göra om alltsammans

toiset kymmenen euroa ● încă zece euro; zece euro în plus ■ tio euro till

tarjoan lisää toiset sata euroa ● mai pun o sută [peste cea oferită deja] ■ jag bjuder hundra euro till; jag dubblar till tvåhundra

työ vie vielä toiset kaksi viikkoa ● lucrarea durează alte două săptămâni ■ arbetet tar två veckor till

verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinen mokoma särkiä (puhek) ● în plasă erau vreo zece bibani și cam tot atâtea babuști/ocheane ■ det fanns ett tiotal abborrar i nätet och lika många mörtar

.

toinen 2 b (enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi – unu și ceva)

toista metriä pitkä ● puțin peste un metru lungime; mai bine de un metru lungime ■ över (drygt) en meter lång

toista kiloa painava hauki ● știuca avea mai bine de un kil, peste o chilă (!) ■ en gädda på över ett kilo (drygt ett kilo)

työ kesti toista viikkoa ● lucrarea a durat mai mult de o săptămână ■ arbetet tog över (drygt) en vecka

kuolonuhrien määrä nousi toiselle sadalle ● numărul victimelor a trecut de o sută ■ över hundra personer omkom

toisella vuodella oleva lapsi ● un copil de peste un an; un copil de un am și ceva ■ ett barn på över ett år; ett barn på andra året

.

toinen 2 c (ilmaisemassa, että jk on rinnastettavissa jhk – cineva/ceva se compară cu altcinea/altceva)

hän oli minulle kuin toinen äiti ● îmi este ca o a doua mamă ■ hon var som en andra mor för mig

hän uskoi olevansa toinen Napoleon ● se credea un al doilea Napoleon ■ han trodde sig vara en andra Napoleon

niin hyvää esimiestä ei hevin löydy toista ● nu găsești un al doilea șef așa bun ca ăsta ■ en så bra chef får man leta efter

oli niin komea talo, ettei toista koko kylässä ● o casă așa frumoasă nu găsești o a doua în tot satul ■ det var ett så flott hus att det inte fanns maken till det i hela byn; maken till stiligt hus fanns inte i hela byn

tottumus on toinen luonto (sananl) ● obișnuința este o a doua natură ■ vanan är andra naturen

ja Pekka sitten, toinen hyvä (puhek) ● iar Pekka, unul de aceeași teapă ■ och Pekka då, han är precis likadan; och Pekka då, där har vi en till av samma skrot och korn; och Pekka då, inte ett spår bättre han heller

no, siinä meillä on toinen tohelo! ● așa, [acum] avem un al doilea neghiob neîndemânatec! ■ där har vi en klantskalle till!

.

toinen 2 d (toinen minä)

toinen minä ● latină: alter ego; un alt ego; un al doilea eu ■ (vieraat asenteet) ett andra jag; (kaksoisolento) alter ego

toinen, parempi minäni ● eul meu mai bun ■ mitt andra, bättre jag

päähenkilö on kirjailijan toinen minä ● erooul/protagonistul este alter ego-ul autorului ■ huvudpersonen är författarens alter ego

.

toinen 3 ● alt; altul, alta, alții, altele; alți; diferit, neasemănător ■ (indef.pron muu) annan; annat; (määr ja mon) andra; (mask määr myös) andre

jokin toinen päivä sopisi paremmin ● ar fi mai bine într-o altă zi ■ det skulle passa bättre [med] en annan dag

tulemme jonakin toisena päivänä ● venim altădată ■ vi kommer en (någon) annan dag

toiset menivät kotiin ● alții/ceilalți s-au dus acasă ■ de andra gick hem

olla toista mieltä ● a fi de altă părere ■ vara av annan åsikt; tycka annorlunda

sehän on aivan toista! ● e cu totul altă treabă! ■ det var en helt annan sak (puhek en annan femma)!

toiset [ihmiset] sanovat että … ● alții zic că … ■ andra säger att …

toista ei saa kiusata ● nu-l tachina pe altul; nu-i tachina [enerva, zeflemisi, irita, provoca] pe alții ■ man får inte retas; man får inte reta folk (sina kompisar tms.)

.

toinen 3 a (toinen kahdesta; ensimmäinen t. ainoa mainittu – unul din doi, când primul este menționat)

toinen teistä ● unul din voi ■ den ena av er; den ene av er; en av er

molemmat kutsuttiin, mutta vain toinen tuli ● au fost chemați amândoi, dar a venit doar unul ■ båda blev bjudna men bara den ena (ene) kom

otan toiset saappaat ● iau cizmele celelalte ■ jag tar [ett par] andra stövlar

hän näkee vain toisella silmällään ● vede doar cu un ochi ■ han ser bara på ena ögat

antaa puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ● a-i intra pe o ureche și a-i ieși pe cealaltă ■ låta det någon säger gå in genom ena örat och ut genom det andra

kääntää penkki toisin päin ● a întoarce banca [invers] ■ vända på bänken

mennä äärimmäisyydestä toiseen ● a trece dintr-o extremă în alta ■ gå från den ena ytterligheten till den andra

kadun toisella puolella ● pe partea celalată a străzii ■ på andra sidan gatan

toinen tyttö oli lähtenyt kotiin ● cealaltă fată a plecat acasă ■ den andra flickan hade gått hem

heittelehtiä puolelta toiselle ● a se bălăngăni dintr-o parte în alta ■ kränga från den ena sidan till den andra

en sano mitään puoleen enkä toiseen ● nu spun nici da, nici ba ■ jag tänker inte uttala mig vare sig för eller emot; (suomr myös) jag säger varken bu eller bä

on esiintynyt tyytymättömyyttä puolin ja toisin ● au existat nemulțumiri de ambele părți ■ det har förekommit missnöje på bägge sidor

toinen kotimainen kieli (Suom) ● cealaltă limbă națională ■ det andra inhemska språket

ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli (sananl) ● nu iese fum fără foc; ad litt.: cea mai mică glumă poate să aibă un sâmbure de adevăr ■ dåligt skämt som inte har något allvar med sig; (läh) ingen rök utan eld

.

toinen 3 a1 (erik vastakkainen, kauempana oleva tms. – de partea opusă, îndepărtat)

halu miellyttää toista sukupuolta ● dorința de a se face plăcut/plăcută sexului opus ■ en lust att behaga det motsatta könet

kävelin kadun toiselle puolelle ● am trecut pe trotuarul celălalt ■ jag gick över [till andra sidan] gatan

järven toisella puolella näkyi kirkko ● pe malul celălalt al lacului se vedea o biserică ■ på andra sidan sjön syntes en kyrka

hän lähti toiselle puolen maapalloa ● a plecat în cealaltă parte a globului ■ han reste till andra sidan jordklotet

mitalin toinen puoli ● reversul medaliei; fața cealaltă a unei medalii ■ (kuv) medaljens baksida; (konkr) baksidan (reversen) (av) en medalj

siellä puhuttiin yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista (leik viittaamassa jhk, jota ei haluta mainita) ● s-a spus vrute și nevrute, mai ales nevrute pentru auzul copiilor ■ där pratades mycket sådant som inte är för barnaöron

.

toinen 3 b (epämääräisestä lukumäärästä – despre ceva neprecizat)

toisin paikoin, paikoitellen, siellä täällä, paikka paikoin ● ici și colo ■ på sina ställen; här och där; ställvis

yksi ja toinen on kysellyt tätä ● unul și altul au întrebat de asta; mulți au cerut asta; unii s-au interesat de asta ■ det är flera som har hört sig för om det här; det har kommit en hel del förfrågningar om det här

sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista ● cu banii ăia poți cumpăra fel de fel/una și alta ■ för den summan får man både det ena och det andra (en hel del)

olen kuullut hänestä yhtä ja toista ● despre el am auzit câte ceva/fel de fel ■ jag har hört ett och annat om honom

kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan ● nici unul dintre ei nu este complet nevinovat, toți sunt la fel de vinovați ■ ingen av dem är helt oskyldig; ingen av dem kan svära sig fri

yksi sanoi sitä, toinen tätä ● unul zice una, altul zice alta ■ en sade ett, en annan ett annat; den ena (ene) sade ett, den andra (andre) ett annat

mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle ● ce se potrivește unuia, nu merge/nu-i bun pentru altul ■ det som passar för en passar inte för en annan

joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta ● unul se vaită de lipsa de bani, altul de lipsa de timp ■ somliga klagar att de inte har pengar, andra över att de inte har tid

puhua yhtä ja ajatella toista ● una spune, și-alta gândește ■ säga ett och mena något annat

tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas ● drumul șerpuiește întâi în sus, apoi în jos ■ vägen slingrar sig backe upp och backe ned

syystä tai toisesta ● dintr-un motiv sau altul ■ av en eller annan anledning; av någon (en eller annan) orsak

asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella ● într-un fel sau altul, treaba trebuie rezolvată ■ saken måste ordnas på ett eller annat sätt (puhek något vänster)

erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä ● cu greu am putut discerne din cuvântare câte un cuvânt pe ici, pe colo ■ jag kunde urskilja bara något [enstaka] ord här och där

.

toinen 3 c (toistumisesta – repetare)

toinen toisensa jälkeen ● unul după altul; una după alta ■ den ena efter den andra

kerta toisensa jälkeen ● mereu ■ gång på gång

hän muutti alituiseen paikasta toiseen ● s-a mutat din loc în loc ■ han flyttade gång på gång; han flyttade från ställe till ställe

olen odottanut kirjettäsi viikosta toiseen ● ți-am așteptat scrisoarea săptămână de săptămână, săptămâni de-a rândul ■ jag har väntat på ditt brev vecka ut och vecka in (i veckotal)

hän eli vain päivästä toiseen ● trăia de pe o zi pe alta ■ han levde bara för dagen

.

toinen 3 d (lukuisuutta ilmaisemassa – cantitate mare, mulțime, grămadă)

olen yrittänyt kerran jos toisenkin ● am încercat de mai multe ori ■ jag har försökt åtskilliga gånger (både en och två gånger)

siihen hankkeeseen on uponnut miljoona jos toinenkin ● proiectul a înghițit milioane și milioane ■ det projektet har slukat åtskilliga miljoner (miljon på miljon, många miljoner)

siinä saa ottaa toisenkin askeleen ennen kuin siellä asti on ● e cale lungă, mai poți face un pas într-acolo; n-ajungi acolo într-o clipită ■ dit är det lång väg; där är vi inte i en handvändning

harkitse toisenkin kerran, ennen kuin teet mitään päätöstä! ● ma gândește-te [chiar de două ori] înainte de a lua orice decizie! ■ tänk dig för en gång till (tänk två gånger) innan du fattar något beslut!

.

toinen 3 e (jksta muusta ihmisestä – despre altă persoană)

himoita toisen omaa ● a pofti la bunurile altuia ■ (omaisuutta) ha lust till annans egendom

ei pidä sekaantua toisten asioihin ● nu trebuie să te amesteci în treburile altuia ■ man skall inte blanda sig i andras affärer

hänellä on toinen nainen ● are o altă femeie; are o alta ■ han har en annan

olla toisen palveluksessa ● a fi în serviciul altuia; alucra pentru cineva ■ arbeta för någon; vara anställd hos någon

asua toisten nurkissa ● a locui la cineva; a locui în casa altuia ■ bo (vara inhyst) hos andra

toiset [ihmiset] sanovat, että – ● alții spun că … ■ andra säger att –

toista ei saa kiusata ● nu-l tachina pe altul; nu-i tachina [enerva, zeflemisi, irita, provoca] pe alții ■ man får inte retas; man får inte reta folk (sina kompisar tms.)

on se kumma, kuinka toisia aina onnistaa ● este ciudat cum alții reușesc întotdeauna ■ det är då märkvärdigt vad en del alltid skall ha tur

joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa (sananl) ● cine sapă groapa altuia cade singur în ea ■ den som gräver en grop åt andra faller själv däri

toiset menivät kotiin (jssak tilanteessa mukana olevista, tiettyyn ryhmään kuuluvista) ● alții/ceilalți s-au dus acasă ■ de andra gick hem

hän iski toista vasten kasvoja ● l-a lovit pe celălalt în față ■ han slog den andra (andre) i ansiktet

tässä saa raataa itsensä väsyksiin ja toinen ei muuta kuin makaa ● aici te spetești muncind pe când altul stă și lenevește/alții stau și lenevesc ■ här får man slita sig fördärvad och du (han jne.) bara ligger och drar dig (sig jne.)

hän valvoi toisten nukkuessa ● pe când ceilalți dormeau, el veghea ■ han vakade medan de andra sov

.

toinen 3 f (puhek viittaamassa puhujaan itseensä – despre vorbitorul însuși)

älä nyt noin hermostu, kun toinen tässä yrittää auttaa ● nu te enerva când altul încearcă să te ajute ■ bli inte arg nu, en annan försöker ju bara hjälpa till

toiset saavat raataa ja te vain laiskottelette ● alții pot să se istovească muncind, iar voi doar leneviți ■ andra får slita och ni bara latar er

.

toinen 3 g (yl ilmaisemassa eri henkilöä, asiaa tms. – altă persoană, altă treabă)

jos tämä menee pilalle, tehdään toinen ● dacă asta nu reușește, facem alta ■ om den här blir förstörd gör vi en ny

kyllä sinä siinä pärjäät, missä joku toinenkin ● sigur te descurci, ca toată lumea; nu-i mai dificil pentru tine ca pentru alții ■ du klarar dig nog lika bra som någon annan; det är väl inte värre för dig än för andra

hän vaihtoi toiset vaatteet ● s-a schimbat; și-a scumbat hainele [cu altele] ■ han bytte kläder; han bytte om

hän muutti toiselle paikkakunnalle ● s-a mutat în altă parte ■ han flyttade till en annan ort

asiasta toiseen ● de la una la alta ■ från det ena till det andra

tulen joskus toisen kerran ● vin altădată ■ jag kommer en (någon) annan gång

tulemme jonakin toisena päivänä ● venim altădată [într-o altă zi] ■ vi kommer en (någon) annan dag

palaan tähän asiaan toisessa yhteydessä ● revin la treaba asta într-un alt context ■ jag återkommer till saken i ett annat sammanhang

olla toista mieltä ● a fi de altă părere ■ tycka annorlunda; vara av annan åsikt

.

toinen 3 h (toisenlainen) ● altfel, în alt mod; diferit, neobișnuit ■ annorlunda

ajat ovat nyt toiset ● [acum] sunt alte timpuri; timpurile s-au schimbat ■ det är andra tider nu; tiderna har förändrats

asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos – ● situația se schimbă complet dacă … ■ det förändrar saken helt, om –

hän on aivan toista maata kuin äitinsä ● nu seamănă cu maică-sa, e complet diferit ■ han har inte mycket gemensamt med sin mor; (ei ole äitinsä näköinen) han liknar inte sin mor det minsta

sehän on aivan toista! ● asta-i altă treabă! ■ det var en helt annan sak! (puhek) det var en annan femma!

talossa on nyt toinen komento ● în viitor se vor lua măsuri mai severe; s-a întors foaia ■ nu har det blivit andra bullar (ordning på torpet); (liikeyrityksestä puhuttaessa) nu blåser det nya vindar i firman

toista olisi, jos meillä olisi auto ● ar fi altceva dacă am avea mașină ■ annat vore det om vi hade [en] bil

tämä on nyt aivan toista, kun olemme saaneet apuakin ● acum, că am primit ajutor, se schimbă treaba ■ det här är annat, det, när vi fått hjälp och allt

loman jälkeen olin kuin toinen ihminen (ilmaisemassa, että on tapahtunut muutos) ● după concediu, mă simt alt om ■ efter semestern var jag som en ny människa

sen jälkeen olen katsonut asiaa aivan toisin silmin ● după aceea, am văzut cu totul altfel toată treaba ■ efter det har jag fått en helt annan syn på saken; efter det ser jag på saken på ett helt annat sätt

koko seutu tuntui muuttuneen aivan toiseksi ● toată zona pare să se fi schimbat cu totul ■ hela trakten verkade ha förändrats (blivit helt annorlunda); hela trakten var som förvandlad

.

toinen 3 i (vastakkainasettelussa, vastavuoroisuutta ilmaisemassa – punere în paralel, reciprocitate)

toinen – toinen ● una – alta ■ den ena – den andra; (mask) den ene – den andre

toinen lähti, toinen jäi ● unul a plecat, celălalt a rămas ■ den ena gick men den andra stannade kvar

toinen tyttö jäi tänne mutta toinen on lähtenyt kotiin ● o fată a rămas aici, cealaltă a plecat acasă ■ den ena flickan stannade här men den andra har gått hem

toiset – toiset ● unii – alții; o parte – alții; o parte – altă parte ■ en del – andra; somliga – andra; en del – en del

toiset menivät elokuviin, toiset kotiin ● unii, o parte se duc la cinema, alți acasă ■ en del gick på bio och en del gick hem

toiset sanovat niin ja toiset näin ● unii zic așa, alții altfel ■ en del (somliga) säger si och andra så

veljeksistä toinen on naimisissa, toinen eronnut ● dintre frați, unul este căzătorit, altul divoțat ■ den ena (ene) av bröderna är gift, den andra (andre) frånskild

.

toinen 4 ● unul pe altul; una pe alta; unii pe alții; unele pe altele ■ (resiprookkipronominina) varandra

he eivät pidä toisistaan ● nu se plac; nu le place unul de altul ■ de tycker inte om varandra

he halasivat toisiaan ● s-au îmbrățișat [reciproc] ■ de kramades; de kramade varandra

he katsoivat toinen toistaan ● s-au uitat unul la altul ■ de såg på varandra

he rakastavat toisiaan ● se iubesc ■ de älskar varandra

he saavat tukea toisiltaan ● au primit sprijin unul de la celălalt ■ de har stöd av varandra

he sanoivat toisilleen hyvää yötä ● și-au spus unul altuia noapte bună ■ de sade god natt till varandra

he tuntevat toisensa ● se cunoșteau unii cu alții ■ de känner varandra

he tapasivat toisensa ● s-au întâlnit ■ de träffades; de träffade varandra

lopussa he saivat toisensa ● la sfârșit s-au căsătorit ■ de fick varandra på slutet

.

toka10 (myös taipum.) ark. toinen. Jäädä, päästä tokaksi. Olla tokalla, toka luokalla.

tokaluokkalainen ark. toisluokkalainen.

.

toka (ark.) ● al doilea; a doua ■ (slg) andra

jäädä tokaksi ● a veni e locul doi ■ komma på andra plats

olla tokalla ● a fi în clasa a doua ■ gå i andra klass

tokaluokkalainen, toisluokkalainen ● elev în clasa a doua; de categoria a doua ■ (suomr) andraklassist; (ruotsr) andraklassare

.

.

Despre toista

Frecvent folosit în această formă, toista este omonim, omograf și omofon; el poate fi:

  1. toista – partitivul singular al numeralului ordinal toinen,
  2. toista – partitivul singular al pronumelui indefinit toinen,
  3. toitsa – indicativul prezent negativ al verbului toistaaälä toista!

.

-toista

Numeralele cardinale și cele ordinale între 11 și 19 sunt cuvinte compuse; ele se formază cu numeralul cardinal de la 1 la 9 la care se adaugă -toista care corespunde, în românește lui -sprezece.

.

kahdeksantoista, kahdeksastoista, kahdestoista, kaksitoista, kolmastoista, kolmetoista, kuudestoista, kuusitoista, neljästoista, neljätoista, puolisentoista, puolitoista, seitsemäntoista, seitsemästoista, viidestoista, viisitoista, viitisentoista, yhdeksäntoista, yhdeksästoista, yhdestoista, yksitoista

.

toistaa53

  1. tehdä jtak toiseen t. useaan kertaan, (yhä) uudelleen, uusia, kerrata. Toistaa kysymyksensä. Hoito on toistettava viikon kuluttua. Liikesarja toistettiin moneen kertaan. Toistan vielä kerran, että tämä on pidettävä salassa. Toistaa itseään esittää vars. taiteessa (yhä) uudelleen aikaisemmin esittämäänsä t. luomaansa.
  2. esittää jk kuultu, luettu t. nähty samalla tavalla kuin sen on kuullut, lukenut t. nähnyt. Toistaa kuulemansa. Hänen sanansa eivät sovi tässä toistettavaksi. Toisti kuin kaiku toisen sanat.
  3. laitteista: välittää kuultavaksi t. nähtäväksi. Radion, nauhurin toistama musiikki. Televisio, joka toistaa värit luonnollisina.

 

toistella ● a repeta de mai multe ori, în mod repetat ■ reiterera

.

kahdeksantoista, kahdeksantoistasataa, kahdeksantoistavuotias, kahdeksastoista, kahdestoista, kaksitoista, kaksitoistasäveljärjestelmä, kaksitoistasävelmusiikki, kaksitoistavuotias, kolmastoista, kolmetoista, kolmetoistavuotias, kuudestoista, kuusitoista, kuusitoistavuotias, luontoistalous, nelitoistavuotias, neljästoista, neljätoista, neljätoistavuotias, puolisentoista, puolisentoistasataa, puolitoista, puolitoistakymmentä, puolitoistasataa, puolitoistavuotias, puolitoistavuotinen, seitsemäntoista, seitsemäntoistavuotias, seitsemästoista, seitsentoistavuotias, toistaa, toistainen, toistaiseksi, toistaitoinen, toistakymmentä, toistakymmentätuhatta, toistamiseen, toistasataa, toistatuhatta, viidestoista, viisitoista, viisitoistavuotias, viitisentoista, yhdeksäntoista, yhdeksäntoistasataa, yhdeksäntoistavuotias, yhdeksästoista, yhdestoista, yksitoista, yksitoistavuotias

.

toisen-, toisenlainen, toisenmoinen, toisennäköinen, toisentapainen, toisenuskoinen, toisenvarainen, toisenvärinen

 

Termeni derivați

Sinonome aproximative:

  • ilmaista uudelleen, kerrata
  • soittaa
  • kopioida, uusia
  • julkaista
  • kerrata
  • yhtyä
  • jäljitellä
  • jauhaa, vatvoa

.

toistaa 1 ● a repeta; a relua, a lua de la început; a recapitula; a bisa ■ upprepa; ta om; ta ngt på nytt; (kerrata) repetera; (toistaa pääkohdat selostuksessa) rekapitulera; (mus) bissera

toistaa kysymyksensä ● a repeta întrebarea ■ upprepa sin fråga

hoito on toistettava viikon kuluttua ● tratamentul trebuie repetat săptămâna viitoare/peste o săptămână ■ behandlingen måste upprepas om en vecka

liikesarja toistettiin moneen kertaan ● seria de mișcări a fost repetată de mai multe ori ■ rörelseserien togs om flera gånger

toistakaa perässäni! ● repetați după mine! ■ säg efter mig!

toistan vielä kerran, että – ● repet încă o dată, că … ■ jag upprepar än en gång att –

toistaa itseään ● a se repeta ■ upprepa sig

.

toistaa 2 (esittää jk kuultu, luettu tms.) ● a reproduce/repeta ceva auzit, citit etc.; a reda, a relata; a repovesti ■ återge; återberätta

toistaa kuulemansa ● reproduce ceea ce a auzit ■ återge det man hört

hänen sanansa eivät sovi tässä toistettavaksi ● cuvintele sale nu pot fi reproduse aici ■ hans ord är olämpliga att återges (upprepas) här; hans ord lämpar sig inte att återges här

.

toistaa 3 (välittää kuultavaksi t. nähtäväksi) ● a reproduce/relata ce a auzit sau a văzut ■ återge; reproducera

.

.

toistua52 tapahtua, ilmetä toiseen t. useaan kertaan, (yhä) uudelleen, uusiutua, kertautua. Sama tapaus toistui seuraavana päivänä. Tällainen ei enää saa toistua! Kirjailijan tuotannossa usein toistuva ajatus. Jatkuvasti toistuva häirintä.

.

toistua ● a se repeta; a se întâmpla din nou/încă o dată; a recidiva ■ upprepas, upprepa sig; (tapahtua uudelleen) hända igen, hända på nytt, hända en gång till; gå igen; (lääk) recidivera

usein toistuva ● care se repetă adesea/mereu ■ ofta återkommande

tällainen ei enää saa toistua ● așa ceva nu trebuie să se mai întâmple ■ det här får inte upprepas (hända igen)

virheet toistuivat seuraavassa tekstissä ● erorile s-au repetat [și] în textul următor ■ felen upprepades (gick igen) i nästa text

häirintä oli jatkuvasti toistuvaa ● perturbarea/dernajamentul apărea constant, se repeta mereu ■ störningen återkom ständigt

.

.

tois- ● alt, altă; celălalt, cealaltă; diferit; al doilea ■ en annan; den andra; olika, annorlunda

.

toisaalla, toisaalle, toisaalta, toisaanne, toisarvoinen, toisasteinen, toisekseen, toiseksi, toisen, toisenlainen, toisenmoinen, toisennäköinen, toisentapainen, toisenuskoinen, toisenvarainen, toisenvärinen, toiseus, toisin, toisinaan, toisinajatteleva, toisinajattelija, toisinajattelu, toisinnos, toisinpäin, toisintaa, toisinto, toisiokäämi, toiskertainen, toiskätinen, toisluokkalainen, toispaikkainen, toispaikkakuntalainen, toispuolinen, toissa, toissa-aamuinen, toissailtainen, toissakesäinen, toissapäiväinen, toissavuotinen, toissijainen, toissijaisesti, toissijaisuus, toissilmäinen, toistaa, toistainen, toistaiseksi, toistaitoinen, toistakymmentä, toistakymmentätuhatta, toistamiseen, toistasataa, toistatuhatta, toiste, toisteinen, toisteisuus, toistella, toisto, toistoalennus, toistoalue, toistotyö, toistua, toistuvaismaksu, toistuvaissuoritus, toistuvaisviisumi, toistuvasti, toistuvuus, toisuskoinen

.

.

toisaalla (toisaalta ks. erikseen) (myös paikallissijamuoto toisaalle) toisella taholla t. suunnalla, toisessa paikassa, muualla. Toisaalla oli vastassa suo, toisaalla kalliorinne. Yhtäällä konservatiivit, toisaalla radikaalit. Asiaa käsitellään laajemmin toisaalla tässä teoksessa. Käänsi katseensa toisaalle.

 

toisaalle ks. toisaalla.

 

toisaalta

  1. vrt. toisaallaSyytä on etsittävä toisaalta.
  2. toiselta puolen, toisesta näkökulmasta. Tilanteeseen vaikuttaa toisaalta se, että – –.

Sanat on taipumatomia tai vaillinaisesti taipuvia.

.

toisaalla [static ↓] ● în altă parte, altundeva; într-un alt loc; într-un alt context; pe de altă parte ■ (toisella taholla) på annat håll; (toisilla tahoilla) på andra håll; (toisessa paikassa) på ett annat ställe, på en annan plats; (toisissa paikoissa) på andra ställen, på andra platser; (muualla) annanstans; (ylät) annorstädes; (toisessa yhteydessä) i ett annat sammanhang; (kuv) å andra sidan

toisaalla – toisaalla ● pe de o parte – pe de altă parte ■ på ett ställe – på ett annat ställe; på det ena stället – på det andra stället; (kuv) å ena sidan – å andra sidan

toisaalla oli vastassa suo, toisaalla kalliorinne ● pe de o parte a era o mlaștină, în celălaltă parte un perete stâncă ■ åt det ena hållet var det ett kärr i vägen, åt det andra en bergvägg

yhtäällä konservatiivit, toisaalla radikaalit ● pe de o parte conservatirii, pe de alta radicalii ■ å ena sidan de konservativa, å andra sidan de radikala

asiaa käsitellään laajemmin toisaalla tässä teoksessa ● acest aspect este tratat mai mult în altă parte a lucrării ■ frågan kommer att få en mera omfattande behandling i ett annat sammanhang i detta verk

hän on nyt jossakin toisaalla ● el este acum altundeva ■ han är någon annanstans nu; han är på något annat håll nu

.

toisaalle [dinamic →] ● în altă direcție; în altă parte ■ i en annan riktning; åt ett annat håll; annanstans

kääntää katseensa toisaalle ● a-și întoarce privirea în altă parte ■ titta bort (åt ett annat håll); vända bort blicken

suunnata ajatukset toisaalle ● a-și îndrepta gândurile în altă parte ■ tänka på annat

.

toisaalta 1 [dinamic ←] (toisesta suunnasta) ● din altă direcție; din altă parte ■ från ett annat håll; från en annan riktning

etsiä jtak toisaalta ● a căuta ceav din altă parte ■ söka efter ngt på annat håll

syytä on etsittävä toisaalta ● cauza trebuie căutată pe de o parte; motivul trebuie căutat în altă parte ■ orsaken måste sökas på annat håll (ylät annorstädes)

toisaalta 2 (toiselta puolen, toisesta näkökulmasta, toiselta kannalta katsoen) ● pe de altă parte ■ å andra sidan

toisaalta – toisaalta ● pe de o parte – pe de altă parte ■ å ena sidan – å andra sidan

.

.

toisen yhdyssanojen alkuosana: muun-, eri-.

.

toisen-, toisenlainen, toisenmoinen, toisennäköinen, toisentapainen, toisenuskoinen, toisenvarainen, toisenvärinen

.

toisenlainen38 erilainen, muunlainen. Toisenlainen kuin olin kuvitellut. Aikaisemmin tavat olivat toisenlaiset.

toisenlainen ● un alt fel de; un alt tip de; de altă natură; de un alt soi; altfel, într-un alt mod; diferit, neobișnuit, neasemănător; eterogen, disparat, felurit ■ ett annat slags; en annan sorts; av ett annat slag; av en annan sort; (muunlainen) annorlunda; (erilainen) olik; olikartad

hän oli toisenlainen kuin olin kuvitellut ● era altfel decât mi-am închipuit ■ han var annorlunda än jag hade tänkt mig

aikaisemmin tavat olivat toisenlaiset ● înainte erau alte obiceiuri ■ sederna var annorlunda förr; förr var det andra seder

tänne tulee toisenlainen järjestys! ● aici se întoarce foaia, se schimbă sistemul ■ (puhek) här skall det bli andra bullar av!

.

.

Disparate

second adv toiseksi (dinamic →); toisena (static ↓)

jonakin/jonain toisena päivänä ● în altă zi; într-o altă zi ■ på en annan dag

toissapäivänä ● alaltăieri ■ i förrgår

toisena päivänä ● în altă zi; alaltăieri; a doua zi ■ den andra dagen

tulemme jonakin toisena päivänä ● venim în altă zi; vemi altădată ■ vi kommer en (någon) annan dag

hän tuli maaliin toisena ● a ajuns la finiș/sosire al doilea/a doua ■ han kom i mål som tvåa; han kom tvåa i mål

toisena yönä meillä oli yhteismajoitus ● noaptea trecută am dormit în dormitorul comun ■ andra natten sov vi (var vi inkvarterade) i sovsal

kesäkuun toisena päivänä uutta (vanhaa) lukua ● pe stil vechi; pe stil nou ■ June 2 New (Old) style, June 2 N.S. (O.S.)

.

jkna toisena esiintyminen – a se prezenta drept altcineva – impersonation

olla toisena osapuolena riidassa – a fi parte într-o dispută – bei einem Streit die eine Seite t. der eine Teil sein

toisena vuorossa oleva (esim. esiintyjä) – a fi interpretul care dă replica – der zweite Auftretend(e)

toisena adventtina – a doua duminicå de advent – le deuxième dimanche de l’Avent

.

andre m, andra f , I (lukus) toinen ● al doilea, a doua ■ —

toiseksi ● în al doilea rând; pe de altă parte ■ för det andra

välikäden kautta, toisena ● prin intermediar ■ i andra hand

alivuokralainen ● subchiriaș ■ hyresgäst i andra hand

tulla toiseksi, myöhemmin, olla vähemmän tärkeä ● a veni/ieși pe locul doi ■ komma på andra plats

kakkosasunto ● o a doua locuință ■ en andra bostad

.

andre m, andra f , II (pron) annan

toinen, muu ● altul, alta ■ annan, annat, andra, andre

kaikkea muuta kuin ● altceva decât ■ allt annat än

kaikki muut ● toți ceilalți ■ alla de andra

minä ja eräs toinen ● eu și un altul [altcineva] ■ jag och en annan

joku ● un altcineva ■ en eller annan

melko paljon, yhtä ja toista, sitä sun tätä ● una și alta ■ ett och annat

toinen – toinen ● unul – altul ■ den ena – den andra

toiset tulivat toiset eivät ● unii vin, alții nu vin ■ somliga kom andra inte

muun muassa ● printre altele ■ bland annat

.

I adj toinen, toisena syntynyt – secondogenito – al doilea născut

II sb. m. järjestyksessä toisena syntynyt lapsi

.

.

toiseksi ensimmäisen jälkeen seuraavaksi.

  1. aikaan, tapahtumien järjestykseen viitaten. Toiseksi ehti perille isä. Toiseksi kokous käsitteli eroanomuksen. Toiseksi paras. Toiseksi nopeimmin.
  2. tärkeysjärjestykseen viitaten. Ole ensiksi ihminen ja vasta toiseksi jotain muuta.
  3. Siksi toiseksi sitä paitsi, toisekseen. Ja siksi toiseksi haluan pysyä erossa politiikasta.

Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

toiseksi 1 (tapahtumien järjestyksestä – succesiunea evenimentelor)

toiseksi ehti perille isä ● al doilea a ajuns la tatăl ■ far hann fram som andre man

toiseksi kokous käsitteli eroanomuksen ● la al doilea punct pe ordinea de zi, reuniunea a examinat cererea de demisie ■ som nummer (punkt) två på dagordningen behandlade mötet avskedsansökan

maan toiseksi tärkein kaupunki ● ca importanță, al doilea oraș din țară ■ landets andra stad

toiseksi korkein ● al doilea cel mai înalt ■ näst högst

toiseksi nopeimmin ● al doilea cel mai rapid ■ näst snabbast

toiseksi nuorin ● al doilea cel mai tânăr ■ nästyngst

toiseksi paras ● al doilea cel mai bun ■ näst bäst; nästbäst

toiseksi suurin ● al doilea cel mai mare ■ näststörst

toiseksi vanhin ● al doilea cel mai bătrân ■ nästäldst

toiseksi viimeinen ● penultimul ■ nästsist

tulla toiseksi ● a veni al doilea, pe locul doi ■ komma på andra plats; bli tvåa

.

toiseksi 2 (tärkeysjärjestyksestä – în ordinea importanței) ● apoi, mai apoi; mai târziu; după aceea; în al doilea rând ■ sedan; därefter; i andra hand

.

toiseksi 3 (sitä paitsi, toisekseen – în afară de asta)

siksi toiseksi ● prin urmare; în al doilea rând; în plus, peste asta; în afară de asta; ca o dovadă în plus ■ för det andra; till yttermera visso; (sitä paitsi, liikkuvana määritteenä) dessutom; därutöver

ja siksi toiseksi haluan pysyä erossa politiikasta ● și, în consecință, în al doilea rând, vreau să stau departe de politică ■ och dessutom vill jag hålla mig ifrån (borta från) politiken

.

.

toisin

  1. toisella, muulla tavalla, eri tavalla. Teki toisin kuin käskettiin. Asian voi ymmärtää toisinkin. Ellei toisin ole sovittu. Toisin sanoen, sanottuna (lyhenne:ts.). Toisin päinmyös →←.
  2. Puolin ja toisin vrt. puoli 5. Neuvottelussa puolin ja toisin esitetyt näkökohdat.

Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

toisin 1 (eri tavalla)

hän teki toisin kuin käskettiin ● a făcut altfel decât i sa spus; nu a făcut așa cum i sa spus ■ han gjorde inte som han hade blivit tillsagd

asian voi ymmärtää toisinkin ● treaba poate avea și o altă interpretare ■ saken kan också ges en annan tolkning

ellei toisin ilmoiteta ● dacă nu se specifică altfel ■ om inte annat meddelas

ellei toisin ole sovittu ● dacă nu s-a convenit altfel ■ om man inte kommit överens om annat; om inte annat överenskommits

järjestää toisin ● a reorganiza ■ ordna om; omorganisera

toisin sanoen ● în alte cuvinte, altfel spus; vreau să zic ■ med andra ord; (lyh) m.a.o.; (siis) det vill säga; (lyh) d.v.s.

toisin kuin yleisesti otaksutaan ● altfel de cum se presupune ■ till skillnad från vad som allmänt antas

hän käänsi tuolin toisin päin ● a întors scaunul invers; a răsturnat scaunul cu susul în jos ■ han vände på stolen; (ylösalaisin) han vände upp och ner på stolen

.

toisin 2 (osapuolista)

puolin ja toisin ● de/pe ambele părți ■ på bägge sidor

puolin ja toisin tehtiin myönnytyksiä ● ambele părți au făcut concesii ■ båda sidorna kom med eftergifter

.

toisin 3 ● altfel; în alt mod; diferit ■ annorlunda

kaikki oli toisin kuin olin odottanut ● totul era altfel decât mă așteptam ■ allt var annorlunda än (mot) vad jag väntat

.

.

toissa adj. (taipum.) edellisen edellinen. Toissa päivänä. Toissa kesänä. Toissa kerralla. Toissa vuosi. Toissa kerrasta lähtien. Toissa päivän sanomalehti.

Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

toissa-aamuinen, toissailtainen, toissakesäinen, toissapäiväinen, toissavuotinen

.

toissa ● precedent; anterior; mai înainte; odinioară ■ i förr-

toissa päivänä ● alaltăieri ■ i förrgår

toissa iltana ● alaltăieri seară ■ i förrgår kväll

toissa kesänä ● acum două veri ■ förrförra sommaren

viime kerralla epäonnistuin, mutta toissa kerralla meni hyvin ● prima dată n-am reușit, dar a doua oară am reușit, a mers bine ■ förra gången misslyckades jag, men gången innan gick det bra

toissa vuonna ● acum doi ani ■ i förfjol

viime ja toissa vuonna ● anul trecut și acum doi ani ■ i fjol och året innan; i fjol och i förrfjol

toissa päivän sanomalehti ● ziarul de ieri ■ förrgårdagens tidning; tidningen av i förrgår

.

.

  1. toiste adv. toisen kerran, toisella kertaa, myöhemmin. Puhutaan siitä joskus toiste. Käykää toistekin.

Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

  1. toiste48 subst. vars. informaatioteoriassa: redundanssi.

yks. nom. – toiste

yks. gen. – toisteen

yks. part. – toistetta

yks. ill. – toisteeseen

mon. nom. – toisteet

mon. gen. – toisteiden, toisteitten

mon. part. – toisteita

mon. ill. – toisteisiin, toisteihin

.

toiste, toisteinen, toisteisuus, toistella

.

toiste 1 ● altădată; [o] altă dată; mai târziu ■ (adv) en annan gång; (myöhemmin) senare

puhutaan siitä joskus toiste ● vorbim despre asta mai târziu, altădată ■ vi talar om det en annan gång; vi talar om det senare

tulkaa toistekin! ● bun venit din nou! mai veniți și [o] altă dată! ■ välkommen åter!

älä tee sitä toiste! ● să nu mai faci asta altădată ■ gör inte om det!

Observație! De remarcat diferența între altădată (adverb, în alt timp, odinioară, mai târziu) și altă dată, (adverb de loc!, o altă dată, într-o altă împrejurare)

toiste 2 ● redundanță ■ (s redundanssi) redundans

.

.

toisto1 toistaminen; se mikä toistetaan t. toistuu.

  1. vrt. toistaa 1Saman sanan toisto. Toisto tyylikeinona. Esityksessä oli liikaa toistoa.
  2. tekn. vrt. toistaa 3Äänen-, kuvan-, värintoisto. Vastaanotin, jonka toistossa on säröä.

.

toisto, toistoalennus, toistoalue, toistotyö

.

toisto ● 1 repetare, repetiție, reluare; recapitulare; bisare 2 redare, reproducere, interpretare ■ 1 upprepning (jnk av ngt); omtagning (jnk av ngt); (kertaus) repetition (jnk av ngt); (pääkohtien toisto selostuksessa) rekapitulation (jnk av ngt); (mus) bissering (jnk av ngt); 2 (tekn, äänitekn) återgivning (jnk av ngt)

.

Infinitiul patru al verbului toistaa:

toistaminen ● repetare, repetiție, iterație, repriză; tautologie ■ omsägning; (harjoituskohdan tms.) omtagning; (toistaminen) upprepning; (TV, rad) repris; tautologi

saman asian tarpeeton toistaminen ● repetarea inutilă a aceluiași lucru ■ onödig upprepning av samma sak

työlästyttävä saman asian toistaminen ● o repetare obositoare a aceluiași lucru ■ ett tröttsamt upprepande av ett och det samma

.

Toistoa esiintyy kielen eri tasoilla. Retorisena keinona toiston kohteena ovat usein sanojen alkuäänteet ja sanat (päivästä päivään; puusta pitkään). Perättäisten sanojen alkuäänteiden toisto, alkusointu eli allitteraatio, on runoudessa ja sananparsissa viljelty poeettinen keino (Arvon mekin ansaitsemme), jota kuitenkin esiintyy myös arkipuheessa. Sanatasolla toistoa esiintyy toistoyhdyssanoissa (» § 425), affektisia ovat esim. intensifioivat adjektiivit tyyppiä suurensuuri. Tavallisesti toistossa sama elementti esiintyy kahdesti (kovin kovin vaikeaa; raskasta raskasta), mutta periaatteellista ylärajaa toistolle ei ole.

.

Toiston välittämä lisäsävy on useimmissa tapauksissa tavalla tai toisella ikoninen: sillä osoitetaan joko kuvauksen kohteen jatkuvuutta tai runsautta tai sitten esim. kuvattavan tunteen tai kokemuksen intensiteettiä. Keskustelussa vierusparin etujäsenen (esim. direktiivin kuten tule tule nytrauhoitu rauhoitu) toisto ilmentää hoputtelua tai maanittelua; jälkijäsenessä sanan toistamisella voidaan ilmaista vakuuttelua tai voimakasta samanmielisyyttä (» § 1738).

.

Periaatteessa minkä tahansa sanaluokan sana voidaan toistaa. Puheessa on tavallisinta partikkelien, nimenomaan interjektioiden ja dialogipartikkelien, toistaminen (» § 799). Verbin toisto on vähäistä; yleensä toistettuja verbejä on yhdistämässä ja-konjunktio: itki ja itki, ajaa ja ajaa, tai sitten toistuvat verbi ja sen substantiivijohdos: mennä menojaanitkeä itkemistään ~ itkemästä päästyään (» § 1093 – 1094). Nominaalisessa lausekkeessa olevan etumääritteen toisto on intensiteetin merkki (hyvin hyvin vanha); toistetut adjektiivit ovat luonnehtivia ja yleensä lyhyitä, johtamattomia (iso iso kissasatu pikku pikku eukosta).

Huom. Eri asia on maneeristunut toisto, joka on idiolektin piirre tai liittyy esim. puhujan institutionaaliseen rooliin pikemmin kuin affektiin:

.

Myyjä: – – elikkä tuota (.) Täs on nyt mä kattelin ihan, ihan noiden teiän kooditusten: kooditusten perusteella ja, ja tota (.) Totesin sitte et ku siin nyt mitään ihmeellistä hommaa hommaa tosiaan ei olis niin, niin tota- kyllä ne samat ehdot ihan ihan sitte ku Rakestaki että tota, että enempäähän me ei ei pystytä siinä tarjoomaan koska – –. (p)

.

Substantiivin, adjektiivin tai verbin määritteenä olevan sanan toisto on merkitykseltäänintensifioiva. Se on ikonista: toistamalla korostetaan puheenalaisen ilmiön suuruutta, painavuutta, etäisyyttä tms. Adjektiivi- (a), adverbi- (b) tai substantiivimääritteen (c) toiston merkitys on jokseenkin sama kuin intensiteettipartikkelin: ihana ihana ’aivan ihana’.

(a)                        Minäkö se laulan ja huojun? Iso iso tuska. (k) | Hän oli myöskin yksi kuivakiskoisimmista ihmisistä johon Jussi Vares oli törmännyt todella pitkään, pitkään aikaan. (k) | Profiilimme esiintyisi tv:ssä vielä monta, monta kertaa, mutta aivan toisenlaisissa merkeissä. (l)

(b)                        Moottori pyörähti käyntiin, ajoin tielle hyvin hyvin varovasti. (k) | Hän hävisi maan alle ja tuli esiin paljon, paljon myöhemmin – silloin kommunistina ja suurena sankarina. (k) | Vilkaisu ylös saa meidät epäilemään tehtävän onnistumista: kaukana kaukana suoraan yläpuolellamme – – näyttää olevan – –. (L)

(c)                        Potilas: – – ja sitten tämä vatsanpohjahan,
Lääkäri: Mm,
Potilas: vuosien vuosien kipeys. (P)

Merkitykseltään intensifioivia toisteisia ilmaustyyppejä ovat myös sellaiset konstruktiot, joissa verbi (d) tai nomini (e) toistuu jossain toisessa taivutusmuodossa tai verbi nominaalistettuna. Verbin toistossa jälkimmäiseksi osaksi on kiteytynyt verbikantaisenminen-johdoksen muodostama rakenne tai sellainen, jossa on MA-infinitiivin elatiivi ja päästyään-muoto. Rakenteen jälkimmäinen osa on possessiivisuffiksillinen ja partitiivisijainen.

(d)                        Paasio – – puhui puhumistaan. (l) | Kysyvät minulta kysymästä päästyäänkin, eikö mieheni ole mustasukkainen – –. (k)

(e)                        Hän on oikea roistojen roisto ~ kokkien kokki. | Elämä, vapaus ja rakkaus olivat todellakin niin paljon kalliimpia asioita kuin se pienen pieni kuukausittainen ropo! (k) | – – tuleekohan nyt kuus taikka seitsemän vuotta syyskuussa vai elokuussa kun en o (.) en oo tupakan tupakkaa (.) polttannu. (P)

Huom. Jokin sana voidaan toistaa myös partikkelin siis kanssa ja nostaa tällä tavoin sanan sisältö korosteisesti esille:

Otat kaiken, siis kaiken, haltuusi, johtoosi, siipiesi alle. (k) | Näistä yksi, siis vain yksirupesi kasvattamaan itseään kuin kide. (k)

.

Keskustelussa toistoa on sekä etu- että jälkijäsenissä. Yleistä se on tervehdys- jahyvästelyilmauksissa, esim. Terve terveHei hei. Niissä se on pitkälle konventionaalistunutta ja affektisuudeltaan haalistunutta. Interjektioiden ja dialogipartikkelien toistoon liittyy selvemmin affektista sävyä. Puhuja voi myös eri syistä toistaa edellisen puhujan koko vuoron; tällaisella toistamisella voidaan esim. tehdä kyseenalaiseksi jokin toisen puhujan esittämä väite tai sen osa; affektisuus ei suoranaisesti liity itse toistoon, vaan sitä ilmaistaan pikemminkin prosodisesti.

.

Vuorovaikutuksen kannalta merkityksellistä affektista toistoa esiintyy etenkin interjektioilla ja eräillä muilla yksin vuoroa muodostavilla partikkeleilla. Toistamattomana partikkeli aiilmaisee uutisen vastaanottamista; toistettuna se on mm. kipua ilmaiseva interjektio, samoin valittelua ilmaiseva interjektio voi (a). Monikäyttöinen no-partikkeli ilmaisee toistettuna yleisimmin torumista (b).

(a)                        – Ai ai, kylläpäs minua nyt kouriikin, Muori ähkäisi, – –. (k) | – Voi voi kun Abdi on muuttanut pois. (k)

(b)                        – No no, tyttö! – –. – Tuolla tavallako sinä isäsi vieraita kohtelet? (k)

Dialogipartikkeli joo on vastaanottamisen ja kuulolla olon partikkeli (» § 1045). Toistettuna se tulkitaan mm. vakuutteluksi (c) sekä itsestään selvän kehotuksen, tiedon tai muun sellaisen vastaanottamiseksi (d).

(c)                        Mutta, hei, mä aattelin koko ajan sua. Joo, joo ihan tosissani. (k)

(d)                        – Ja lupasitte maksaa tänään, mulla olisi sille rahalle kovasti käyttöä. – Joo joo! niin luvattiin, mutta älä Anna kiltti hermostu. (k) | Täälläkin on muuten voimassa oikeanpuoleinen liikenne, jos et satu tietämään. – Joo joo, kyllä tiedetään. (k)

Direktiivi-ilmauksen toistamisella on kontekstista riippuen eri tulkintoja: se voi olla hoputtava, esim. nosta nostapian pianvarovasti varovasti (e) mutta myös suostutteleva ja rohkaiseva (f).

(e)                        Sano sano vain! taustaksi. Tämä on epävirallinen keskustelu, ja kaikenlaiset seikat ovat tutkimuksissa tärkeitä, pienetkin. (k) | Mene mene mene (p; Rantala-Ekholm 1999) [jääkiekkovalmentaja]

(f)           K: Mie taia ottaa viel iha,
M: Ota ota vaa ota vaa. (p)

Affektiseksi tulkittavassa vierusparin jälkijäsenessä saatetaan sanoa kahteen kertaan jokin osa etujäsenestä, kuten kysymyksen tai käskyn verbi vahvan samanmielisyyden merkiksi (g). Edellä sanottu voidaan jyrkästi kiistää toistamalla kieltoverbi (h). Toisteinen vierusparin jälkijäsen voi tuoda esiin puhujan hämmästelyn, lepyttelyn tai vastaavan (i).

(g)                        A: Tuliko mitään kalaa? B: Tuli tuli. | A: Tuletteko mukaan? B: Tullaan tullaan.

(h)                        – Perhana, mä en huomannu, et sulla on kassi, Leo sanoi. – Anna tänne, mä voin kantaa. – Ei ei, tää ei paina yhtään mitään, Myski selitti. (k)

(i)                         Katohan katohan! | Hyvä on, hyvä on. | Okei okei, älä kiihdy.

.

.

toistamiseen toiseen kertaan, uudelleen, uudestaan, taas. Katsoi elokuvan toistamiseen. Piti käskeä toistamiseen.

 

toistamiseen ● pentru a doua oară; din nou; încă o dată; repetând ■ (toiseen kertaan) för andra gången; igen (vain lauseen lopussa); (vars ylät) åter; återigen; (uudestaan) på nytt; (vars ylät) ånyo; (vielä kerran) en gång till

hän katsoi elokuvan toistamiseen ● a văzut filmul încă o dată ■ han såg filmen för andra gången (en gång till, på nytt)

minun piti käskeä toistamiseen ● a trebuit să mai spun odată ■ jag fick säga till för andra gången (en gång till, på nytt)

.

.

toistainen38 tähänastinen. Toistaiset kokemukset.

 

toistainen ● până acum, până în prezent; de până acum ■ (tähänastinen) hittillsvarande

toistainen työmme ● activitatea noastră [de] până acum ■ vårt arbete hittills; vårt hittillsvarande arbete

.

.

toistaiseksi niin kauaksi (epämääräiseksi ajaksi) eteenpäin, kunnes asiantilaan tulee muutos. Valtakirja on voimassa toistaiseksi.  Toistaiseksi [= tähän mennessä] paras. Lykätä asia toistaiseksi. Toistaiseksi [= (ainakaan) vielä] ei ole hätää.

Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

toistaiseksi 1 ● pentru moment; deocamdată (de acum încolo); deocamdată (până acum) ■ (tästä eteenpäin) tills vidare; (tähän asti) hittills

valtakirja on voimassa toistaiseksi ● împuternicirea este valabilă pentru moment, în momentul de față și de acum încolo ■ fullmakten gäller tills vidare

lykätä toistaiseksi ● amânare pe termen nelimitat; a mâna deocamdată ■ uppskjuta på obestämd tid

.

toistaiseksi 2 ● deocamdată (până acum) ■ (tähän saakka) hittills

toistaiseksi paras vaihtoehto ● cea mai bună variantă/alternativă până acum ■ det hittills bästa alternativet

toistaiseksi ei ole mitään hätää ● deocamdată nu e nicio grabă/problemă, niciun pericol ■ än så länge är det ingen fara på taket

hänen toistaiseksi paras teoksensa ● lucrarea lui cea mai bună până acum; cele mai bune lucrări ale sale vreodată ■ hans bästa verk hittills

.

toistuvaisavustus ● suport/ajutor periodic ■ periodiskt understöd

toistuvuus ● repetabilitate ■ (toistuva ilmeneminen) upprepad förekomst

toistuvasti ● în mod repetat, repetabil; din nou; la/în ocazii repetate ■ (uudelleen) på nytt; (toistuen) upprepade gånger; vid upprepade tillfällen

syyllistyä toistuvasti rikoksiin ● a se face vinovat de infracțiuni în mod repetat; a fi recidivist ■ göra sig skyldig till upprepade brott

.

Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit or educational purposes.

– Hiihtäjä Mats Iskender sai toisen pojan. – Schiorul Mats Iskender are un al doilea băiat. [a primit alt băiat, băiatul altuia]

– Ei tuo ole minun. – Ăsta nu-i al meu.

– Eikö kelpaa, häh? – Da’ ce cusur are? De ce nu-ți convine?

.

Introdus / lisätty 9.5.2018

Actualizat / päivitetty 11.5.2018

.

 

 

Reclame

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: