Blogulblog's Blog

Acordul numeralului

 Acordul numeralului

.

.

Concordanța numeralelor cardinale

În finlandeză numeralul cardinal este declinabil. El primește toate desinențele cazurilor și poate avea atât forme de  singular cât și forme de plural ca oricare adjectiv.

.

Concordanța în număr

Spre deosebire de română, un nume gramatical care însoțește un un numeral trebuie să fie la singular partitiv și nu la plural ca în română (cu excepția lui unu, una, evident).

kaksi kättä două mâini
viisitoista kirjaa cincisprezece cărți
sata vuotta o sută de ani
viisituhatta puntaa cinci mii de lire

Problema apare abia la numele gramaticale care au doar formă de plural (vezi Numeralul – lukusana – generalități) pentru că aici și numeralul se acordă tot la plural. Aici apare curiozitatea pluralului numeralului care nu se mai întâlnește în alte limbi.

kolmet juhlat trei festinuri
neljähäät ja yhdet hautajaiset Patru nunți și o înmormântare

Compară și următoarele:

yksi jalka – un picior kaksi jalkaa – două picioare
yhdet kasvoto față kahdet kasvotdouă fețe

Numeralul se mai acordă cu substantivul la plural în unele expresii [consacrate] la istructiv:

kaksin käsin cu două mâini; la două mâini [despre muzică]
kaksin, kolmin, nelin kerroin (din kerta) în două, în trei, în patru
monin verroin nopeammin de multe ori mai rapid

Când sata și tuhat indică o cantitate nedeterminată (sutemii), acordul se face ca pentru un adjectiv normal adică la cazul și la numărul la care este numele gramatical pe care-l determină:

Sadat ihmiset kokoontuivat eduskuntatalon edustalle Sute de persoane s-au adunat în fața parlamentului
Tuhannet opiskelijat osoittivat mieltään hallintoa vastaan Mii de studenți au protestat contra governului

.

Concordanța în caz

Numeralele cardinale se declină ca oricare alt nume sau adjectiv:

Lähdimme matkaan kahdella autolla Am plecat în călătorie cu două mașini
Odotan kahta ystävääni Îmi aștept doi prieteni

Când numeralul face parte din subiect sau din complementul direct, numeralul este la nominativ în timp ce numele gramatical care urmează va fi în partitiv singular. Yksi face excepție și se decliană acordându-se cu numele gramatical care îl urmează:

Ostin viisi ruusua Am cumpărat cinci trandafiri
Talvella luen neljä kirjaa viikossa Iarna citesc patru cărți pe săptămână
Sain yhden ruusun Am primit un trandafir

În celelalte cazuri cuplul numeral–nume gramatical se consideră la plural și adjectivul care se referă la el precede numeralul și se acordă în caz dar luând forma de plural (ca și în română):

Hänet on tuomittu 80-luvulla tehdyistä kolmesta rikoksesta A fost condamnat pentru trei delicte comise prin anii ’80
näinä kahtena kuukautena în aceste două luni

Dacă adjectivul se referă exclusiv la numele gramatical însoțit de numeral, adjectivul se așează înaintea numelui gramatical și se acordă cu acesta în număr și caz:

Antti lähti lomalle kahden uuden ystävän kanssa Antti a plecat în vacanță cu doi prieteni noi

.

Concordanța cu verbul

Când numeralul face parte din subiect, verbul este întotdeauna la singular:

Huoneessa istuu kolme ihmistä În cameră șed trei persoane
Vain viisitoista ihmistä asuu saarella Pe insuulă locuiesc doar 15 persoane
Viisi nuorta loukkaantui kolarissa Cinci tineri s-au accidentat într-un accident
Neljä ihmistä kuoli tulipalossa Patru persoane au murit în incendiu

Dar verbul poate fi și la plural dacă se referă la un număr determinat de lucruri sau de persoane; regula pare să fie în discordanță cu exemplele de mai sus, traducerile românești din cele două tabele nu diferă câtuși de puțin dar originalele finlandeze sunt diferite, cel puțin după concepția finalandezului.

Nämä kaksi lasta syntyivät samana päivänä Acești doi copii sunt nnăscuți în aceeași zi
Kaikki viisi poikaa olivat sodassa Toți cei cinci băieți au făcut războiul

Poate că cele două exemple care urmează lămuresc, cât de cât, confuzia:

56 ihmistä kuoli lentoturmassa Turkissa 56 de persoane au murit într-un accident aerian în Turcia
Maahan syöksyneessä turkkilaiskoneessa olleet 56 ihmistä ovat kuolleet Cele 56 de persoane de la bordul avionului turcesc căzut au murit

În primul exemplu ni se spune că în accidentul aviatic a murit un anume număr de persoane, adică 56, dar nu se precizează nimic mai mult; în ciuda numărului 56, finlandezii consideră situația nedefinită, aici ar încăpea în traducere și supoziția „s-ar părea că au murit” (obișnuiește-te, HyväYstävä, cu felul finlandez de a gândi lucrurile!).

În cel de al doilea exemplu, pentru finlandezi situația este clară, definită, toți cei 56 de pasageri au murit (definitiv și irevocabil!)

.

Concordanța numeralelor ordinale

Numeralele ordinale se comportă ca adjcetive normale și concordă în număr și caz cu numele gramatical la care se referă.

Kävin ensimmäistä kertaa Lapissa – Am fost în Lapponia pentru prima dată

Yhdysvalloissa kiitospäivää vietetään marraskuun neljäntenä torstaina – În Statele Unite ziua recunoștinței se sărbătorește în a patra vineri din noiembrie

.

Epämääräiset eli indefiniittiset lukusanat

Ns. epämääräiset eli indefiniittiset lukusanat lasketaan perinteisessä kieliopissa tavallisesti indefiniittipronomineihin. Ne ovat merkitykseltään joko kardinaalisia tai ordinaalisia. Kardinaalisia ovat mm. pari, eräs, joku, jokainen, kaikki, harvat, molemmat, moni, muutama, paljo, usea. Ordinaalisia ovat esim. mones(ko), edellinen, jälkimmäinen, viimeinen.

 .

 

Epämääräiset lukusanat – numeralele nedefinite răspund la întrebarea paljonko?

.

hiukan – puțin, un fir, o țâră
joitakin – câțiva, câteva, câtva
jonkin verran – câtva
paljon – mult
valtava määrä – enorm
vähän – puțin

.

Numeralele nedefinite se pot întrebuința și la plural, de ex.: viisi esinettä – cinci obiecte, dar paljon esineitä – multe obiecte.

§ 791 Kuuden kertotaulu, Kirkkokatu kuusi, kuusi vs. kutonen

Numeraaleja käytetään myös tavallisen substantiivin tavoin, niin että ne eivät ilmaise lukumäärää. Ne voivat tarkoittaa mm. lukuarvoa tai numeroa:

kuuden kertotaulu [tabla înmulțirii cu șase] | Yhdeksän on pariton luku ~ onnennumeroni.

Kun numeraali ei ilmaise lukumäärää, sillä ei ole numeraalin kieliopillisia ominaisuuksia: siihen ei liity laskettavien määrää osoittavaa NP:tä niin kuin liittyy esim. tapauksissa yhdeksän numeroa ja kahdessatuhannessa vuodessa.

Tavallinen lukumäärää ilmaisematon numeraalin käyttöyhteys ovat kellonajan ilmaukset:

Kello on viisi ~ puoli viisi ~ viisitoista yli viisi. | Lähdetään viideltä. | Ravitsemisliikkeen saa pitää auki kello kahden ja viiden välisenä aikana, – –. (l) | Jo Turun keskustan puoli viiden ruuhkassa mielemme valtaa lähes kosminen ihmetys ja kauhu. (l)

Substantiiviset numeraalit esiintyvät myös mm. puhelinnumeroina, osoitteiden osina (Kirkkokatu kuusi), arvosanoina (saada yhdeksän miinus), tuotemallien erottimina (Nokian 3310) sekä liikennevälineiden tunnuksina (kuusitoista ’bussi numero 16’). Puhutussa kielessä ilmaistaan 20:tä suuremmat numerot näissä yhteyksissä usein luettelemalla osat (Windows yhdeksän viisi ~ ysiviis) pikemmin kuin yhdysnumeraalilla (Windows yhdeksänkymmentäviisi).

Numeroa ja numeron avulla nimettyä konkreettista oliota kuten bussia ilmaistaan tyypillisesti numeraalin substantiivijohdoksella, joita ovat ykkönen, kakkonen, kolmonenkahdeksikko, yhdeksikkö ja näiden puhekieliset variantit kasi, ysi, kymppi. Vastaavia ovat puhutussa kielessä myös rahayksiköistä käytetyt vitonen, kymppi, kybä, satanen, tonni. Nämä ovat kaikki tavallisia substantiiveja, jotka muun muassa saavat totaaliobjektina n-päätteen ja joihin voi liittyä adjektiivi- tai genetiivimäärite ja possessiivisuffiksikin. Samoin käyttäytyy mm. miljoona: Se oli ensimmäinen miljoonani (» § 776).

Tämä on ensimmäinen kymppini ~ *kymmeneni. | Mitä tekisit jos saisit tonnin ~ *tuhannen?

Silloin kun vastaavaa substantiivia ei ole, muukin numeraali voi saada n-päätteen: Näin kuudentoista ’bussin numero 16’. Tämä on mahdollista myös kun numero on osa nimeä:

– – Microsoft julkisti torstaina kauan odotetun uuden käyttöjärjestelmänsä Windows 95:n. (l) | Volvo on julkistanut uuden 900-sarjansa ensimmäisen automallin 960:n. (l) | Vaasan Sähkö omistaa Asunto-osakeyhtiö Kirkkopuistikko 2:n. (l)

Muuten substantiivinenkaan numeraali ei helposti saa n-päätettä eikä muutakaan sijaa. Sija ilmaistaan esimerkiksi tukisubstantiivirakenteella: Sain numeron viisi ~ *viiden (» § 567). [Notele la școală sunt numero.]

Huom. Rakennetyyppi numero viisi ilmaisee järjestystä kuten järjestysluvutkin: ilmaus osa (numero) viisi vastaa suunnilleen ilmausta viides osa. Se esiintyy esim. puhuttaessa rakennuksista (talo numero viisi), kilpailijoista (ehdokas numero viisi) ja aikakausjulkaisujen numeroista (Ylioppilaslehden numerossa viisi).

.

Lukusana-pronomini moni

yks. nom.: moni

yks. gen.: monen

yks. part.: monta (montaa)

yks. ill.: moneen

mon. nom.: monet

mon. gen.: monien

mon. part.: monia

mon. ill.: moniin

.

O particularitate a limbii finlandeze este cuvântul moni care este și pronume și numeral pe numele lui corect kvanttoripronomini – pronume de cantitate. Tradițional el este considera ca având funcția de adjectiv sau de substantiv. El se acordă în număr și caz și poate avea următoarele semnificații:

1)      yksikön (!) nominatiivi – mulți (unii):

Moni ihminen luulee, että … – Mulți (unii) oameni cred că …

2)      yksikön partitiivi – unii, mulți:

Monta ihmistä – Unii oameni.

Monta vuotta – Mulți ani. [Korot ovat nollassa vielä monta vuotta] [monen vuoden ajan; moneksi
vuodeksi]

Montako …? – Cât, câtă, câți, câte …?

3)      monikon partitiivi – mulți:

Monia vuosia – Mulți ani. [Dementiaan sairastuvalla vielä monia vuosia elinaikaa]

4)      monikon (!) nominatiivi, genitiivi – mulți, multor, multora (cu sens de substantiv):

Monet luulevat, että … – Mulți cred că…

Monien mielestä – După părerea multora

5)     în alte situații:

Ota niin monta …, kuin haluat! – Ia cât / câte vrei!

Yhtä monta kuin haluatkin – Cât / câte dorești

Monessa suhteessa – În multe privințe.

Moneen aikaan – De mult timp.

Monella tavalla – În diferite moduri. În felurite moduri / feluri.

Monen monta – Foarte mult. Mult mai mult.

Monen monta kertaa – De nenumărate ori. De mult mai multe ori.

Kuinka monta? – Cât? Cât de mult? Cât de mulți?

Moni muu – Mulți alții.

 .

moni: pron. (yks. ja mon. us. samamerkityksiset; yks. partitiivi monta t. joskus montaa) suuresta määrästä jnk ryhmän edustajia: usea; lukuisat, runsaslukuiset. Deși are formă de plural, se folosește cu singularul dar se traduce în românește cu pluralul.

  1. adjektiivin tavoin. Minä ja moni muu, monet muut. Tätä ei moni poika osaa. Monta kymmentä, sataa, tuhatta. On monta mahdollisuutta, monia mahdollisuuksia. Monta (monituista) kertaa, monet kerrat. Monen [= hyvin] monta kertaa. Monta metriä pitempi. Monin verroin parempi. En ole nähnyt häntä moneen vuoteen. Olen käynyt lenkillä monena aamuna. Säännöissä ei mainita, kuinka monta jäsentä hallituksessa on. Täällä on käynyt monta miestä, moni mies. Virkaan on monta hakijaa. Monta hakijaa täyttää [pitää olla: moni hakija täyttää, monet hakijat täyttävät] vaatimukset. Pöydässä oli montaa juustoa useaa juustolajia. Opiskelin työväenopistossa montaa kieltä. En ole käynyt siellä montakaan kertaa t. montaakaan kertaa. Tuskin meille monta t. montaa vierasta tulee.
  2. substantiivin tavoin. [respectiv numeral!] Moni, monet ystävistäni. Kiinaa ei meillä moni osaa. Monen, monien mielestä paras. Hanke epäilytti monia. Monilla on se käsitys, että – -. Kuinka monta, montako puuttuu? Ota niin monta kuin haluat. Monessa [= monenlaisissa asioissa] mukana ollut poliitikko. Meitä on moneksi [= meitä ihmisiä on monenlaisia] SP.

.

Pentru străin expresia on monta pare incorectă pentru că moni (nominativ) cu forma monta (partitiv) este, de fapt, un singular care se traduce în alte limbi cu pluralul. Pluralul adevărat al lui moni este monet.

Pentru că în limba vorbită s-a crezut că monta este la nominativ și este doar un sinonin al lui moni a făcut din el partitivul montaa (sic!) deci partitivul partitivului! Până aici nimic curios. Mai curios este faptul că Kielitoimisto, care este de părere că poporul crează limba și nu oamenii de știință, a aprobat forma populară și înscris-o în dicționare. Vezi mai jos explicația!

.

kvanttoripronomini

Kvanttoripronomini on sellainen pronomini, joka kvantifioi eli ilmaisee jotakin puheena olevan joukon suuruudesta.

.

§ 765 Irtautunut moni-pronominista

Muoto monta on pronominin moni paradigmasta osittain eriytynyt, itsenäinen kvanttoripronomini, joka käyttäytyy pitkälti numeraalien nominatiivimuotojen tapaan. Tämä on ilmeisintä, kun lauseke on totaaliobjektina, objektinsijaisena määrän adverbiaalina eli osmana tai intransitiivilauseen subjektina. Näissä asemissa esiintyy nominatiivin tai genetiivin sijasta muoto monta, johon liittyy yksikön partitiivissa oleva NP aivan kuten numeraaliinkin:

.

Yksiköllinen NP Numeraalit ja monta
Objekti Opin (yhden) uuden asian. Opin kaksi uutta asiaa.
Opin monta uutta asiaa.
Osma Sairastin (yhden) päivän. Sairastin kaksi päivää.
Sairastin monta päivää.
Subjekti Hyvä joukkue putosi. Kaksi hyvää joukkuetta putosi.
Monta hyvää joukkuetta putosi.

.

Osma = objektinsijainen määrän adverbiaali

Monta ei siis näissä yhteyksissä ole moni-sanan yksikön partitiivi. Osoitus eriytymisestä on partitiivimuoto montaa, joka esiintyy monta-muodon kanssa vaihdellen samoissa yhteyksissä kuin numeraalin partitiivi:

.

Numeraali partitiivissa montaa
Objekti Opin kahta uutta kieltä. Opin montaa uutta kieltä.
E-subjekti Aikaa ei ole kahtakaan päivää. Aikaa ei ole monta(a) päivää.
Muu Maahisia on kahta lajia. Maahisia on monta(a) lajia.
Tästä voi olla kahta mieltä. Tästä voi olla monta(a) mieltä.

Muoto montaa esiintyy etenkin kieltolauseissa (a) ja aspektiltaan rajaamattomissa lauseissa (b) sekä ilmauksessa olla montaa mieltä.

(a)

Emme olisi montaa tuhatta markkaa tarvinneet. (l) | En minä montaa kertaa ole lyönyt. (k) | Viisikymmentäluvulla ei ollut montaa kilpailua vuodessa. (l)

(b)

Hämeen Sähköstä ei osata kertoa, miten montaa kotitaloutta lähes 150 prosentin korotus koskee. (l) | Silta täyttyy heti aamulla taiteilijoista, rihkamakaupustelijoista ja turisteista; laske kuinka montaa eri kieltä kuulet. (l) | Mä haen nyt kyl montaa duunii (p)

.

 § 764 Adjektiivimaisia pronomineja

Kvanttoripronominit harva, moni ja usea ilmaisevat suhteellista lukumäärää: moni ja usea suhteellisen suurta, harva suhteellisen pientä määrää. Ne esiintyvät yksikössä (a) ja monikossa (b),

(a)

Hiki nousi jo miesten selkään, moni huohotti ja puuskutti. (k) | Se loi monelle kestoistujalle tarpeellisen illuusion että kyseessä oli vain pistäytyminen. (k) | Don Carlon ja Marian häitä juhlittiin ruhtinaallisesti usean päivän ajan. (k) | Harvasta asiasta on niin vaikea puhua kuin uskonnosta. (k)

(b)

Hän tiesi, että vastarinta olisi synnyttänyt huikean kansannousun ja monet olisivat kuolleet. (k) | Jeanne Le Blanc oli arvostettu eläinlääkäri ja tuttu monille kaupunkilaisille. (k) | Juhlallisuuksia oli valmisteltu useiden kuukausien ajan, – –. (k) | Harvat ihmiset tekevät itsemurhan. (k) | Hurskas toive siitä oppimisesta on tosi sangen harvoissa tapauksissa. (k)

Yksiköllisiksi ovat vakiintuneet esim. ilmaukset moneen ~ useaan kertaan ~ otteeseen, monta kertaa. Usein yksikkö ja monikko ovat vaihtoehtoiset, mutta monikko on tarpeen joukkoa edellyttävien predikaattien yhteydessä:

(c)

Illalla monet Romanovit kokoontuivat palatseihinsa päivälliselle. (k)

Objektina pronominin moni, usea ja harva sisältävä lauseke on useimmiten monikon partitiivissa tai nominatiivissa (d) (muodosta monta » § 765). Genetiivisijaisessa objektissa esiintyy lähinnä usea(mpi) sekä moni ihmisviitteisenä (e).

(d)

Näin monta ohikulkijaa ~ monia ~ harvoja ~ useita ohikulkijoita. | Euroopan neuvoston lista ylijalostetuista koirista saikin monet koiraihmiset ensin vain raivostumaan. (l)

(e)

Yleensä nuori tarvitsee useamman yrityksen, sillä päihteistä irtaantuminen on pitkällinen ja vaikea prosessi, – –. (l) | Myös tiedon ylitarjonta saa monen nykyihmisen voimaan pahoin. (E)

.

Fracțiunile

Fracțiunile se formează ajungând particula –osa la numeralul ordinal.
O altă formă este formarea cu sufixul -s adăugat la rădăcina în vocală, gradul moale al numeralului ordinal.

Murtoluvut

Murtoluvut muodostetaan yhdistämättömistä perusluvuista johtimella, jonka variantit –nnes, –nnekse– ovat täydennysjakaumassa. Johtimen alkuosa –nne– on järjestysluvun johdinta. Esim.

-nnes    kolma+nnes, neljä+nnes, viide+nnes

-nnekse  kolma+nnekse+t, neljä+nnekse+stä, viide+nnekse+en

kolma+nneks+i+lla, neljä+nneks+i+ä, viide+nneks+i+in

Murtolukujen kymmenennes, tuhannennes sijasta käytetään tavallisesti lyhempiä johdoksia kymmenes : kymmeneksen, tuhannes : tuhanneksen. Nämä murtoluvut ovat siten nominatiivissa samannäköiset kuin vastaavat ordinaalit.

Murtoluvut voidaan aina ilmaista myös yhdyssanoilla tai sanaliitoilla, esim. neljäsosa – neljäs osa, kolme neljäsosaa – kolme neljättä osaa.

.

§ 783 Desimaali-ilmaukset: neljä pilkku yhdeksän

Desimaali-ilmaukset kirjoitetaan yleensä numeroin (a). Puheessakin ne ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku– tai piste-sanan avulla (b).

(a)

Karppinen on kiskonut 2 000 metriä aikaan 6.48, mikä tarkoittaa 17,6 kilometrin keskivauhtia. Tällöin mies ja vene liikkuivat sekunnissa 4,9 metriä. (l)

(b)

Päivi: kansanedustuslaitos edustaa kansaa niin tietystihän se olisi vähän yli puolet olis se joka olis niinku oikea kuva siitä kansast.
Jokke: viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r)

Desimaali-ilmaukset käyttäytyvät numeraalien tavoin. Ne esiintyvät nominatiivissa partitiivimuotoisen NP:n kanssa: neljä pilkku yhdeksän metriä. Muissa sijoissa ne kongruoivat substantiivin kanssa. Tällöin kumpikin pilkun yhdistämä osa taipuu: kolmentoista pilkku kuuden kilometrin. Desimaali-ilmauksen yhteydessä on kuitenkin harvoin muu substantiivi kuin mittasana.

Remarcă!

Potrivit standardelor oficiale și recomandărilor făcute de Kielitoimisto în Finlanda zecimalele se despart cu virgulă, ca și în românește și nu cu punct ca în engleză. Excepție fac cifrele care se referă la standarde străine, la rezultate de laborator, unde aparatatul este setat din construcție să dea rezultatele cu punct în loc de virgulă. Deși este scris cu punct, avem opțiunea de a-i citi cuiva datele folosind cuvântul virgulă în loc de punct; în funcție de înțelegerea interlocutorului putem folosi, totuși și cuvântul punct.

.

§ 782 Kolmannes ja kaksi kolmasosaa

Kokonaisuuden elatiivirakenteessa esiintyviä murtolukusanoja ovat järjestyslukujen edelleenjohdokset kuten kolmannes, neljännes ja näitä vastaavat yhdyssanat kuten kolmasosa, neljäsosa, sadasosa, sadaskymmenesosa. Ne ovat substantiiveja, kuten sana osa, ja saavat totaaliobjektina n-päätteen:

(a)

Ikea osti viime vuonna lähes neljänneksen suomalaisen huonekaluteollisuuden viennistä. (l)

Tyypit kolmannes ja kolmasosa käyttäytyvät kuten prosentti-ilmaukset, esim. lähes 25 % viennistä. Niitä voidaan laskea samaan tapaan kuin prosentteja, jolloin tuloksena on periaatteessa ääretön joukko moniosaisia murtolukuilmauksia: kaksi kolmannesta, viisi kahdeksastoistaosaa. Nämä ovat sisäiseltä rakenteeltaan samanlaisia kuin numeraalin sisältävät lausekkeet: jos lukusana on nominatiivissa, osasana on yksikön partitiivissa (b), mutta muissa sijoissa lukusana kongruoi osasanan kanssa (c). Sen sijaan NP, jonka osasta on kysymys, on elatiivissa (b).

(b)

Noin seitsemän kymmenesosaa vuonna 1996 toteutuvien palkankorotusten aiheuttamasta työvoimakustannusten lisäyksestä päätyy siten eri teitä veroina yhteiskunnalle. (l)

(c)

Neljällä viidesosalla Suomen työikäisistä on edelleen kesäloma. (l)

.

O delicatesă a limbii finlandeze este jumătatea care crează dificultăți străinilor, nu se știe niciodată când se spune puoli și când puolet. Mai jos explicația oficială.

.

778 Puoli ja puolet

Murtolukua tarkoittava puoli (» § 781) saa peruslukusanojen tapaan nominatiivissa partitiivimuotoisen NP-täydennyksen (a); muissa sijoissa se kongruoi substantiivin kanssa (b). Totaaliobjektina puoli on nominatiivissa (c) (n-päätteestä » § 779).

(a)

puoli miljoonaa | Heti juoksun jälkeen en ymmärtänyt, miksi mitalissa etumaisella juoksijalla on vain puoli päätä. (l) | Joukkoon sipulia, loraus kermaa ja puoli pakettia voita. (l)

(b)

puolella miljoonalla | Puolen vuoden iässä lapselle voi antaa keitettyä perunaa. (l) | Työntekijä saa palkkaa puolelta ajalta ja sen päälle osa-aikalisän. (l)

(c)

Ruotsin kruununprinsessa saa tänään puoli valtakuntaa ja ajokortin! (l)

Yksikön nominatiivimuodon puoli sijasta käytetään monikkomuotoa puolet, jos sana esiintyy yksin tai siihen liittyy kokonaisuuden elatiivi (d). Muissa sijoissa kuin nominatiivissa on yksikkö (e).

(d)

Runsaasti yli puolet osallistujista on aivan uusia nimiä. (l) | Puualalla toimivat yritykset saivat lähes puolet kokonaissummasta. (l) | Ja siitä oikeat porvarit innostuivat tavattomasti, että puolet piti verohelpotuksia todella tärkeänä. (l)

(e)

Yli puolella suomalaisista on yhä väärä käsitys matkapuhelimeen soittamisen hinnasta. (l) | Työ oli vuonna 1979 yli puolelle ihmisistä keskeisin elämän sisältö, – –. (l)

.

Peukalosääntö: puoli când jumătatea este singură (fără element de comparație cu cealaltă jumătate) și puolet când avem în minte ambele jumătăți (comparabile între ele): puolella miljoonalla – cu jumătate de milion (despre cealaltă jumătate nu se vorbește, nu e necesar ca milionul să fie întreg!). Yli puolella suomalaisista on yhä väärä käsitys … – Peste jumătate din finlandezi consideră încă … (față de cealaltă jumătate care nu consideră). Exemplul ” Ruotsin kruununprinsessa saa tänään puoli valtakuntaa ja ajokortin!” pare să contrazică regula de mai sus dar de fapt aici puoli poate fi înlocuit cu a treia formă, puolikas, despre care Iso suomen kieliopi  nu pare să spună nimic.

puolikas ● jumătate [din ceva concret] ■ halva; hälft; (vars arvosta) halvpart – partea de jumătate

halkaistun tukin toinen puolikas ● o jumătate dintr-un buștean ■ den ena halvan av en kluven stock

leivän puolikas ● jumătate de pâine ■ ett halvt bröd

.

§ 781 Puolitoista, kaksi ja puoli

Murtolukuilmauksia on kahta tyyppiä, numeraalin tapaan käyttäytyviä kuten puoli (» § 778) ja puolitoista sekä kokonaisuuden elatiivirakenteessa esiintyviä kuten neljännes, neljäsosa.

Numeraaleihin kuuluvat puolen ja puolentoista lisäksi ilmaukset, joissa puoli liittyy kokonaislukuun ja-sanan välityksellä. Ne saavat nominatiivissa partitiivimuotoisen substantiivilausekkeen (a) ja kongruoivat muissa sijoissa substantiivin kanssa (b). Niillä ei myöskään ole totaaliobjektin n-päätettä.

(a)

Jyväskylän Talveen ryhmä sai kutsun puolitoista kuukautta sitten. (l) | Pirkan Hiihtoon on aikaa kaksi ja puoli kuukautta. (l)

(b)

Itämeren halleja ja norppia saa pyytää puolentoista kuukauden ajan keväisin ja syksyisin. (l) | Sieltä litran sai kolmella ja puolella markalla. (l)

Sanat puoli, puolitoista ja tyyppi kaksi ja puoli liittyvät myös kymmenkantaisiin lukuihin samaan tapaan kuin muut numeraalit yhdysnumeraaleja muodostettaessa (» § 780): puolitoista tuhatta vrt. kaksi tuhatta.

(c)

Kaukolämpö maksoi puolitoista miljoonaa. – –. Sähkö ja teleliikennekin veivät kolme ja puoli miljoonaa markkaa. (l) | Rattijuoppoja kärähti kolme vuotta sitten 1655, mutta 1995 päästiin alle puolentoista tuhannen. (l) | Alueelta saadaan juomavettä puolelle miljoonalle kalifornialaiselle. (l)

.

1/2 puoli (puolen, puolta)
1 ½ puolitoista (puolentoista, puoltatoista)
1/3 kolmasosa (kolmasosan sau kolmannenosan) kolmannes
1/4 neljäsosa neljännes
1/5 viidesosa viidennes
1/10 kymmenesosa kymmenes / kymmenennes
1/11 yhdestoistaosa
1/20 kahdeskymmenesosa
1/100 sadasosa sadannes
2/3 kaksi kolmasosaa / kaksi kolmattaosaa kaksi kolmannesta
3/4 kolme neljäsosaa / neljättäosaa kolme neljännestä
5% viisi prosenttia

.

Ostin sen puolella hinnalla L-am cumpărat la jumătate de preț
Ei ole satanut puoleentoista kuukauteen N-a mai plouat de o lună și jumătate
Yli neljännes suomalaisista asuu Uudellamaalla Mai mult de un sfert din finlandezi locuiesc în Uusimaa
Alle kuusi prosenttia Suomen kansalaisista puhuu ruotsia äidinkielenään Mai puțin de 6% din cetățenii finlandezi vorbesc suedeza ca limbă maternă

.

Substantivele puolikaspuolisko înseamnă jumătate:

1800-luvun ensimmäinen puolisko prima jumătate a secolului 19
Hän asuu paremman puoliskonsa kanssa Oulussa Locuiește la Oulu cu jumătatea sa

.

Numere fracționare

murtoluvut – fracții

desimaaliluvut – zecimale

.

.

1/2 puoli (yksi) yksi kahdesosa
1/3 kolmannes yksi kolmasosa
1/4 neljännes yksi neljäsosa
1/5 viidennes yksi viidesosa
1/6 kuudennes yksi kuudesosa
1/7 seitsemännes yksi seitsemäsosa
1/8 kahdeksannes yksi kahdeksasosa
1/9 yhdeksännes yksi yhdeksäsosa
1/10 kymmenennes yksi kymmenesosa
1/11 yhdennestoista
1/12 kahdennestoista
1/13 kolmannestoista
1/14 neljännestoista
1/15 viidennestoista
1/16 kuudennestoista
1/17 seitsemännestoista
1/18 kahdeksannestoista
1/19 yhdeksännestoista

.

.

1/10 kymmenennes

= yksi kymmenesosa1/100sadannes

= yksi sadasosa1/1000tuhannes

= yksi tuhannesosa1/20kahdenneskymmenennes1/200kahdennessadannes1/2000kahdennestuhannes1/30kahdenneskymmenennes1/300kahdennessadannes1/3000kolmannestuhannes1/40kahdenneskymmenennes1/400kahdennessadannes1/4000neljännestuhannes1/50viidenneskymmenennes1/500kahdennessadannes1/5000viidennestuhannes1/60kuudenneskymmenennes1/600kahdennessadannes1/6000kuudennestuhannes1/70seitsemänneskymmenennes1/700seitsemännessadannes1/7000seitsemännestuhannes1/80kahdeksanneskymmenennes1/800kahdeksannessadannes1/8000kahdeksannestuhannes1/90yhdeksänneskymmenennes1/900yhdeksännessadannes1/9000yhdeksännestuhannes

.

1/21 (yksi) kahdenneskymmenennesyhdennes
2/22 kaksi kahdenneskymmenenneskahdennes
3/23 kolme kahdenneskymmenenneskolmannes
4/24 neljä kahdenneskymmenennesneljännes
5/25 viisi kahdenneskymmenennesviidennes
6/26 kuusi kahdenneskymmenenneskuudennes
11/27 yksitoista kahdenneskymmenennesseitsemännes
15/28 viisitoista kahdenneskymmenenneskahdeksannes
25/29 kaksikymmentäviisi kahdenneskymmenennesyhdeksännes

.

Exemple de declinarekse  (-s kse)

 .

N. puoli kolmannes viidennes kymmenennes
puolet kolmannekset viidennekset kymmenennekset
G. puolen kolmanneksen viidenneksen kymmenenneksen
puolien kolmanneksien viidenneksien kymmenenneksien
puolten kolmannesten viidennesten kymmenennesten
P. puolta kolmannesta viidennes kymmenennes
puolia kolmanneksia viidenneksiä kymmenenneksiä
Ilat. puoleen kolmannekseen viidennekseen kymmenennekseen
puoliin kolmanneksiin viidenneksiin kymmenenneksiin
In. puolessa kolmanneksessa viidenneksessä kymmenenneksessä
puolissa kolmanneksissa viidenneksissä kymmenenneksissä
Abl. puolelta kolmannekselta viidennekseltä kymmenennekseltä
puolilta kolmanneksilta viidenneksiltä kymmenenneksiltä
Es. puolena kolmanneksena viidenneksenä kymmenenneksenä
puolina kolmanneksina viidenneksinä kymmenenneksinä

.

N. kaksi kolmannesta = 2/3 neljä yhdeksännestä = 4/9
kahdet kolmannekset neljät yhdeksännekset
G. kahden kolmanneksen neljän yhdeksänneksen
kaksien kolmanneksien/-sten neljän yhdeksänneksien/-sten
P. kahta kolmannesta neljää yhdeksännestä
kaksia kolmanneksia neljiä yhdeksänneksiä
Ilat. kahteen kolmannekseen neljään yhdeksännekseen
kaksiin kolmanneksiin neljiin yhdeksänneksiin
In. kahdessa kolmanneksessa neljässä yhdeksänneksessä
kaksissa kolmanneksissa neljissä yhdeksänneksissä
Abl. kahdelta kolmannekselta neljältä yhdeksännekseltä
kaksilta kolmanneksilta neljiltä yhdeksänneksiltä
Es. kahtena kolmanneksena neljänä yhdeksänneksenä
kaksina kolmanneksina neljinä yhdeksänneksinä

.

N. puolitoista = 1 ½ viisi kokonaista kolme kuudennes = 5 3/6
puolettoista viisi kokonaista kolme kuudennekset
G. puolentoista viisi kokonaista kolme kuudenneksen
puolientoista viisi kokonaista kolme kuudennesten
P. puoltatoista viisi kokonaista kolme kuudennesta
puoliatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksia
Ilat. puoleentoista viisi kokonaista kolme kuudennekseen
puoliintoista viisi kokonaista kolme kuudenneksiin
In. puolessatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksessa
puolissatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksissa
Abl. puoleltatoista viisi kokonaista kolme kuudennekselta
puoliltatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksilta
Es. puolenatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksena
puolinatoista viisi kokonaista kolme kuudenneksina

.

 Pentru numerele zecimale avem următoarele construcții:

 0.1 kymmenennes 0.01 sadannes 0.001 tuhannes 0.0001 kymmenennes tuhannes

.

0.5 viisi kymmenennestä 0.98 yhdeksänkymmentäkahdeksan sadannesta
72.89 seitsemänkymmentäkaksi kokonaista kahdeksankymmentäyhdeksän  sadannesta = seitsemänkymmentäkaksi piste kahdeksankymmentäyhdeksän sadasosa

.

Declinarea numeralelor zecimale

 .

N. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannesta 7,589
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannekset 7,589:t
G. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksen 7,589:n
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannesten 7,589:ten
P. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannesta 7,589:ta
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksia 7,589:ia
Ilat. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannekseen 7,589:seen
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksiin 7,589:iin
In. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksessa 7,589:ssa
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksessa 7,589:issa
Abl. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhannekselta 7,589:lta
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksilta 7,589:ilta
Es. seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksena 7,589:na
seitsemän pilkku viisisataakahdeksankymmentäyhdeksän tuhanneksina 7,589:ina

.

Deși operațiile aritmetice au pagină proprie, mai jos avem un rezumat pentru a reține expresiile adecvate când lucrăm cu cifre. Vezi și Matematică – matematiikka

.

Operații aritmetice elementare

.

2 + 3 = 5 2 ynnä (plus) 3 on 5 kaksi plus kolme on viisi
6 – 4 = 2 6 miinus (pois) 4 on 2 kuusi miinus neljä on (jää) kaksi
2 × 4 = 8 2 kertaa 4 on 8 kaksi kertaa neljä on kahdeksan
9 ÷ 3 = 3 9 jaettuna 3:lla on 3 yhdeksän jaettuna kolmella on kolme
4² = 16 4 potenssiin 2 on 16 neljä potenssiin kaksi on kuusitoista
√16 = 4 16:n neliöjuuri on 4 kuudentoista neliöjuuri on neljä
³√8 = 2 8:n kuutiojuuri on 2 kahdeksan kuutiojuuri on kaksi

.

yhteenlasku adunare laskea yhteen a aduna yhteenlaskettava număr de adunat
vähennys scădere vähentää a scădea vähennettävä descăzut
kerto(lasku) înmulțire kertoa a înmulți kerrottava deînmulțit
jako(lasku) împărțire jakaa a împărți jaettava deîmpărțit
jakanut împărțitor jaettu deîmpărțit jakaja divizor, împătțitor
osoittaja числитель nimittäjä numitor kerroin  coeficient

.

Trimiterile sunt către Iso suomen kielioppi

Introdus  / lisätty 8.6.2011

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: