Blogulblog's Blog

Numeralul – Lukusana – Generalități

Numeralul – Lukusana

Generalități

.

.

numeraali, lukusana ● numeral ■ räkneord; (mon myös) numeralia

numero ● cifră ■ (luvun kirjoitusmerkki, määrä numeroina) siffra

Definiții

lukusana kiel. sana joka ilmaisee lukumäärää (esim. kaksi, sata) t. järjestystä (esim. toinen, sadas), numeraali.

Numeraalit (lukusanat) on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin. Numeraali ilmaisee lukua ja määrää, ja suomessa se taipuu sijan ja luvun mukaan. Muissa kielissä se voi taipua myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.

Numeraaleja ovat suomen kielessä kaikki ne sanat, jotka voidaan myös esittää numeroilla, kuten yksi, kolmetuhatta, ensimmäinen ja nolla. Niitä on kahta tyyppiä: perus- eli kardinaalilukusanat, kuten yksi, kolmetuhatta ja nolla, sekä järjestys- eli ordinaalilukusanat kuten ensimmäinen ja kolmas. Numeraaleja eivät ole sellaiset sanat kuten viimeinen, joita ei voi ilmaista pelkillä numeroilla.

.

numeraali

  1. (kielitiede) lukusana, joka voidaan ilmaista arabialaisperäisin numeromerkein (myös roomalaiset ovat käytössä) tai niitä kuvaavilla substantiiveilla. Numeraalit jaetaan kahteen ryhmään, kardinaalilukuihin ja ordinaalilukuihin

Tekstissä numeraalit yhdestä kymmeneen esitetään tavallisesti kirjaimin ja sitä suuremmat numeroilla merkittyinä.

Numeraali eli lukusana on lukumäärää ilmaiseva nomini. Numeraalien rakenteellisia tyyppejä ovat peruslukusanat kuten kaksi, sata ja yhdyslukusanat kuten yksitoista, satatuhatta (» § 771). Numeraalit ovat sanaluokka, joka erottuu muista nomineista merkityksensä ja eräiden lauseopillisten ominaisuuksiensa vuoksi. Lauseke, jossa numeraali on edussanana, kuten seitsemän veljestä, katsotaan substantiivilausekkeeksi. Numeraali määrittää yleensä substantiivia (seitsemälle veljekselle) tai esiintyy itsenäisenä määränilmauksena sellaisissa lauseissa kuin Veljeksiä oli seitsemän.

 .

NUMERÁL, -Ă, numerali, -e, s. n., adj. 1. S. n. Parte de vorbire flexibilă care exprimă, sub diferite aspecte, un număr, o determinare numerică a obiectelor sau ordinea obiectelor prin numărare; I. adj. care desemnează, exprimă un număr. ♦ sistem ~ = ansamblu de simboluri care reprezintă numere. II. s. n. parte de vorbire flexibilă care exprimă un număr, o determinare numerică.. 2. Adj. (Înv.) Care se referă la numere, care se indică prin numere.

Numeral cardinal = numeral care exprimă un număr întreg abstract sau un număr determinat de obiecte, ființe etc.

Numeral ordinal = numeral care indică, într-o serie, locul, ordinea numerică.

ORDINÁL I. adj. numeral ~ = numeral care indică într-o serie locul, ordinea numerică. II. s. n. (mot.) număr care arată pentru un anumit obiect al câtelea este el într-un șir de obiecte.

.

numeromerkki, numero

(kirjoitusmerkki) kirjoitusjärjestelmässä oleva tietyn lukusanan eli numeraalin esittämiseksi sovittu merkki. [#]

[Deși numeromerkki a însemnat inițial semnul care desemnează o cifră, ulterior a intervenit și cea de a doua semnificație, pentru care nu se putea găsi un alt nume decât numeromerkki. Este vorba de semnul [merkki] care desemnează un număr # numit și risuaita sau ruutu dar al cărui numele oficial este doar numeromerkki; pentru a evita confuziile, pentru cifră cred că este mai util să se folosească cuvântul numero fără însă a-l confunda cu cuvântul românesc număr care se traduce cu luku.]

.

kardinaaliluku

(kielitiede) numeraaleihin kuuluva perusluku, joka ilmaisee lukumäärän.

Meillä suomen kielessä substantiivi, jonka määreenä on numeraali, on yksikkömuotoinen, „viisi omenaa”.

.

ordinaaliluku

(kielitiede) numeraaleihin kuuluva järjestysluku, joka ilmaisee järjestystä

Numerona esitetyn ordinaaliluvun loppuun tulee piste. Tässä kisassa 23. on viimeinen. Ensimmäinen on voittaja.

Numeraalit eli lukusanat ilmaisevat täsmällistä määrää tai järjestystä. Määrää ilmaisevat ovat peruslukuja eli kardinaaleja ja järjestystä ilmaisevat järjestyslukuja eli ordinaaleja.

Numeraalit taipuvat kuten muutkin nominit luvussa ja sijassa. Järjestysluvut muodostetaan johdinten avulla.

În finlandeză, ca și în română, deosebim cifrele de numere. Numărul 1491 este format din cifrele 1, 4, 9 și 1.

.

numero  (lyh. nro t. n:o)

 1.  luvun kirjoitusmerkki. Arabialaiset, roomalaiset numerot. Viiden numero [= 5]. Numerot 0—9. Kirjoittaa summa sekä kirjaimin että numeroin. Kuv. Tilastossa ihminen on pelkkä numero yksilöllisiä piirteitä vailla oleva kokonaisuuden osanen.

 Erik.

 a.  luvulla ilmaistu arvosana. Todistuksen numerot. Koenumero. Huolellisuusnumero. Saada hyvä numero matematiikasta.

 b.  luvuista, määristä. Esittää numeroita tuotannon kasvusta. Suomi voitti maaottelun numeroin [= pistemäärin] 106—96.

 2.  jnk paikkaa t. asemaa jssak järjestyksessä, sarjassa, luokituksessa tms. osoittavista luvuista.

 a.  järjestystä ilmaisemassa. Huoneiston numero. Virren numero. Puhelinnumero. Sivunumero. Hän asuu huoneessa numero 10. Äänesti ehdokasta numero 96.

 Kuv. Hän on suosikki numero yksi suurin suosikki.

 Erik. [Puhelin] numero on varattu, ei vastaa, numerossa ei vastata. Soita numeroon 123 456 ja kysy minua. Asun Rantakadulla numerossa 26 talossa jonka numero on 26.

 b.  jnk luokitusjärjestelmän mukaan kokoa tms. ilmaisemassa. Kengän numero myös » «. Takki on numeroa liian suuri. Numeron 4 virkkuukoukku.

 3.  sanoma- t. aikakauslehden kerrallaan ilmestyvä kappale. Sunnuntai-, näytenumero. Irtonumero. Artikkeli on [lehden] tiistain numerossa.

 4.  jnk tilaisuuden ohjelman osana oleva esitys tms. Musiikki-, ohjelmanumero. Bravuurinumero. Ohjelman ensimmäisenä numerona oli juhlapuhe. Trapetsitaiteilijat harjoittelivat uutta numeroaan.

 Kuv. Tehdä (suuri) numero jstak nostaa häly jstak, paisutella jtak. Hän ei tee numeroa itsestään ei esiinny tärkeänä, on vaatimaton.

.

Cifră

Numerot (lat. numerus: lukumäärä, joukko) ovat merkistön merkkejä, joita voidaan käyttää joko lukujen tai numerosarjojen ilmaisemiseen. Jos numeroita käytetään yhdessä muiden merkkien, kuten kirjaimien, kanssa, on tuloksena merkkijono.

Länsimaissa käytetään yleisesti arabialaisia numeroita kymmenkantaisessa lukujärjestelmässä. Tässä järjestelmässä on seuraavat numerot (pienimmästä suurimpaan):

0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9

Numeroiden sijainti luvussa määrittää niiden suuruuden.

Myös muita numeroita on ollut käytössä, esimerkiksi roomalaisessa numerojärjestelmässä. Cifre romaneRomerska siffror.

.

 

Perusluvut

Järjestysluvut

0 nolla nollas
1 yksi ensimmäinen
2 kaksi toinen
3 kolme kolmas
4 neljä neljäs
5 viisi viides
6 kuusi kuudes
7 seitsemän seitsemäs
8 kahdeksan kahdeksas
9 yhdeksän yhdeksäs
10 kymmenen kymmenes
11 yksitoista yhdestoista
12 kaksitoista kahdestoista
13 kolmetoista kolmastoista
14 neljätoista neljästoista
15 viisitoista viidestoista
16 kuusitoista kuudestoista
17 seitsemäntoista seitsemästoista
18 kahdeksantoista kahdeksastoista
19 yhdeksäntoista yhdeksästoista
20 kaksikymmentä kahdeskymmenes
21 kaksikymmentäyksi kahdeskymmenesensimmäinen
100 sata sadas
1000 tuhat tuhannes

.

Sistem numeric

Sistemul zecimal este un sistem de numerație pozițional, având baza 10. Este cel mai utilizat sistem de numerație, motivul presupus fiind că oamenii au zece degete la cele două mâini. Termenul „zecimal” provine din latină decimal (după zece).

Kymmenjärjestelmä on yleismaailmallisessa käytössä oleva lukujärjestelmä, jonka kantaluku on 10. Kymmenjärjestelmän numeroita merkitään yleensä arabialaisilla numeroilla (0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9).

Kymmenjärjestelmä on positiojärjestelmä, jossa numeron arvo on oikealta lukien ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet…

Käytännössä kymmenjärjestelmässä jokaiseen lukuyksikköön kuuluu aina 10 edellistä lukuyksikköä. 10 * 1 = 10,10 * 10 = 100,10 * 100 = 1000, ja niin edespäin.

Kymmenjärjestelmän mukaisesti voidaan merkitä myös murtolukuja ja irrationaalilukujen likiarvoja siten, että desimaalipilkun jäljessä ensimmäinen numero merkitsee kymmenesosia, seuraava sadasosia ja niin edelleen. Tällä tavoin merkittyjä lukuja sanotaan desimaaliluvuiksi.

.

Substantive numerale

Ca și în limba română, numerele de la 1 la 10 au o formă substantivată, adică au nume. Dacă în română forma substantivată nu diferă de cea a numărului, de ex. a luat un 2 (doi) la matematică și un 10 (zece) la desen, în finlandeză numele diferă în felul următor (ultimele sunt din limbajul școlăresc):

1 ykkönen ykkösen, ykköstä, ykköseen ykköset, ykkösten, ykkösien, ykkösiä, ykkösiin
2 kakkonen kakkosen, kakkosta, kakkoseen kakkoset, kakkosten, kakkosien, kakkosia, kakkosiin
3 kolmonen kolmosen, kolmosta, kolmoseen kolmoset, kolmosten, kolmosien, kolmosia, kolmosiin
4 nelonen, nelkku nelosen, nelosta, neloseen; nelkun, nelkkua, nelkkuun neloset, nelosten, nelosien, nelosia, nelosiin; nelkut, nelkkujen, nelkkuja, nelkkuihin
5 viitonen, vitonen viitosen, viitosta, viitoseen; vitosen, vitosta, vitoseen viitoset, viitosten, viitosien, viitosia, viitosiin; vitoset, vitosten, vitosien, vitosia, vitosiin
6 kuutonen, kutonen kuutosen, kuutosta, kuutoseen; kutosen, kutosta, kutoseen kuutoset, kuutosten, kuutosien, kuutosia, kuutosiin; kutoset, kutosten, kutosien, kutosia, kutosiin
7 seiska, seitsikko, seitikko, seitonen seiskan, seiskaa, seiskaan; seitsikon, seitsikkoa, seitsikkoon; seitosen, seitosta, seitoseen seiskat, seiskojen, seiskain, seiskoja, seiskoihin; seitsikot, seitsikkojen, seitsikoiden, seitsikoitten, seitsikkoja, seitsikoita, seitsikkoihin, seitsikoihin; seitoset, seitosten, seitosien, seitosia, seitosiin
8 kahdeksikko, kasi, kahdeksainen kahdeksikon, kahdeksikkoa, kahdeksikkoon; kasin, kasia, kasiin; kahdeksaisen, kahdeksaista, kahdeksaiseen kahdeksikot, kahdeksikkojen, kahdeksikoiden, kahdeksikoitten, kahdeksikkoja, kahdeksikoita, kahdeksikkoihin, kahdeksikoihin; kasit, kasien, kaseja, kaseihin; kahdeksaiset, kahdeksaisten, kahdeksaisien, kahdeksaisia, kahdeksaisiin
9 yhdeksikkö, ysi, yhdeksäinen yhdeksikön, yhdeksikköä, yhdeksikköön; ysin, ysiä, ysiin; yhdeksäisen, yhdeksäistä, yhdeksäiseen yhdeksiköt, yhdeksikköjen, yhdeksiköiden, yhdeksiköitten, yhdeksikköjä, yhdeksiköitä, yhdeksikköihin, yhdeksiköihin; ysit, ysien, ysejä, yseihin; yhdeksäiset, yhdeksäisten, yhdeksäisien, yhdeksäisiä, yhdeksäisiin
10 kymmen, kymppi kymmenen, kymmentä, kymmeneen; kympin, kymppiä, kymppiin kymmenet, kymmenien, kymmenten, kymmeniä, kymmeniin; kympit, kymppien, kymppejä, kymppeihin

.

De remarcat în tabelul de mai sus că genitivul plural are, cel puțin, două forme iar celelalte cazuri au forme multiple.

.

Hän aina vaihtaa ykköseltä kolmoselle Schimbă mereu dintr-a-ntâia într-a treia
Katsoin Nelosen uutiset M-am uitat la telejurnam pe canalul 4 (TV)
Sain seitsikon saksassa Am luat un șapte la germană
Seiska on televisiolehti Seiska este numele unui periodic de televiziune
Maksoin kympin setelillä Am plătit cu o bancnotă de 10
Vippaa mulle vitonen. Dă-mi 5 [mărci; numele unei melodii cântată de Fredi]

.

Pentru că în suedeză există și o a doua serie de numerale substantivate care desemnează câteva obiecte de același fel la un loc, a trebuit să aibă și în finlandeză cuvintele corespunzătoare (termenii suedezi în paranteză).

1 yksiö (etta) 6 kuusio (sexa)
2 kaksio (tvåa) 7 seiska (sjua)
3 kolmio (trea) 8 kahdeksikko (åtta)
4 neliö (fyra) 9 yhdeksikkö (nia)
5 viisikko (femma) 10 kymppi (tia)

Cum totul se declină, îți las, HyväYstävä, plăcerea declinării celor de mai sus. Ultimele sunt declinate în tabelul anterior.

În cuvintele compuse, numeralele de la 1 la 10 au niște forme trunchiate folosite în limbajul colocvial:

.

1 yks 7 seittemä 20 kaskyt
2 kaks 8 kaheksa 30 kolkyt
3 kolm, kolme 9 yheksä 40 nelkyt
4 nelj, neljä 10 kymmene 50 viiskyt
5 viis 11 ykstoist 70 seiskyt
6 kuus 12 kakstoist 90 yheksäkyt

.

Alte forme truncheate le întâlnim când ne referim la vârsta copiilor mici, a sugarilor sau bebeluși, cum se numesc mai modern, spunem că ”vauva on …kuinen” aici numerele, respectiv vârstele, sunt următoarele:

.

sugarul are … vauva on … vanha
1 o lună ykskuinen
2 două luni kaksikuinen
3 trei luni kolmikuinen
4 patru luni nelikuinen
5 cinci luni viisikuinen
6 șase luni kuusikuinen
7 șapte luni seitsenkuinen
8 opt luni kadeksankuinen
9 nouă luni yhdeksankuinen
10 zece luni kymmenkuinen
11 unsprezece luni yksitoistakuinen, yksitoista kuinen
12 un an vuoden vanha

.

Pentru cei mai mici folosim săptămânile cu numere 2 vk (kahden viikon) vanha, 14 vk vanha jne. Și pentru formele din tabelul de mai sus se pot folosi cifrele: viisikuinen = 5 kk (viiden kuukauden) vanha.

.

Etimologic yks– înseamnă și simplu!

De ex. yksiö, kaksio, kolmio se pot folosi pentru a desemna un apartament cu o, două sau cu trei camere. Kolmio – triunghi, neliö – pătrat. Viisikko, eroii unor cărți pentru copii; Enid Blyton: ”Viisikko aarresaarella”. Kuusio – hexagon. Restul ca mai sus.

Un cuvânt finlandez care poate crea încurături este tiu. El seamă mult cu tio/tia din suedeză doar că nu înseamnă zece ci … douăzeci!  Ex.: kaksi tiuta munia ● patruzeci de ouă ■ två tjog ägg

tusina ● duzină ■ dussin

paholaisen tusina ● duzina dracului ■ djävulens dussin (13 bucăți)

Pentru gemeni se merge pe linia: kaksoset, kolmoset, neloset, vitoset, kutoset, seitsoset, kahdeksikot, yhdeksiköt, kymppiset.

Pentru formații muzicale se merge pe linia: duetto – duet; trio, kolmikko – trio; kvartetti – cuartet; kvintetti – cvintet; sekstetti – sextet; seitsikko – septet; oktetti – octet; nonetti, nonetto – nonet.

.

§ 770 Mitä numeraalit ovat?

Numeraalit eli lukusanat ovat nomineja, jotka ilmaisevat lukumäärää. Numeraaleja on periaatteessa ääretön määrä. Muodoltaan ne jakautuvat peruslukusanoihin ja kymmentä suurempaa tarkoittaviin yhdysnumeraaleihin, joita muodostetaan rekursiivisesti peruslukujen yksiyhdeksän ja kymmenkantaisten peruslukujen kymmen(en), sata, tuhat jne. pohjalta (» § 780). Näiden kaikkien pohjalta muodostetaan erityyppisiä murtoluku- ja likimääräilmauksia, jotka käyttäytyvät monessa suhteessa kuten perus- ja yhdyslukusanat, vaikka voivatkin koostua useista sanoista (» § 781 – 786). Numeraalien tyypit ilmenevät asetelmasta 125.

.

Asetelma 125: Numeraalien tyypit

Peruslukusanat: nolla, yksi, kaksi, kolme, … yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona…; tusina
Yhdysnumeraalit: yksitoista, … kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi…
Murtolukuilmaukset: puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku kuusi
Likimääräilmaukset: pari, kolmisen, viitisentoista, puolenkymmentä, puolisensataa, kymmenkunta, toista sataa, kahdesta kolmeen

Numeraalit muodostavat nominien joukossa omanlaisensa sanaluokan (» § 772, 789). Niillä on sekä substantiivien että adjektiivien kieliopillisia ominaisuuksia ja yhteisiä piirteitä myös lukumäärän kvanttoripronominien kanssa (» § 762 – 765). Sanat pari, puoli ja tusina ovat osittain peruslukusanojen kaltaisia. Sen sijaan lukujärjestelmään kuuluva sana yksi käyttäytyy toisin kuin muut numeraalit, samoin enimmäkseen nolla (» § 775).

Numeraalien tyypillinen tehtävä on ilmaista lukumäärää, mutta niillä on myös selvemmin substantiivista käyttöä. Tällöin numeraali viittaa lukuarvoon tai numeroon (kaksi plus kaksi, numero viisi) tai aikayksikköön (kello viisi, vuonna kaksituhatta) (» § 791).

Etenkin kymmentä suurempia, moniosaisia numeraaleja merkitään kirjoituksessa ensisijaisesti numeroilla. Taivutusmuotoisten moniosaisten lukujen sanallinen ilmaiseminen on useimmissa kielenkäyttötilanteissa harvinaista.

Huom. 1. Numeraaleina voivat toimia myös matematiikan lukuja tarkoittavat kirjainvariaabelit ja ‑vakiot, joista puhekielessäkin esiintyy n, ännä: n kertaa, ännässä tapauksessa. Matemaattisissa esityksissä on hyvinkin monimutkaisia numeraali-ilmauksia kuten kaksi pilkku seitsemän kertaa kymmenen potenssiin viisikymmentäkuusi.

Huom. 2. Puheessa numeraalit esiintyvät usein lyhentyneinä: i:n loppuheitto on yleistä (yks, kaks, viis, kuus), ja kymmenluvuissa käytetään lyhentymää kyt(ä): viiskyt(ä)kaks. Sanojen kaksi, yksi, kahdeksan ja yhdeksän taivutusmuodot ovat itämurteisen asuisia kaheksan, yheksän, kahella, yhellä myös laajalti itämurteiden ulkopuolella (» p§ 41 huom. 1).

.

bd04.

Deși legătura este pusă la urmă consider textul lui Jukka Korpela despre numerale, despre numere, extrem de importantă și o recomand cu căldură. Ar fi fost prea mult text de copiat, fără permisiunea autorului, dar textul este scris pe înțelesul tuturor și merită parcurs.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.11.html cu supliment la http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.4.html unde după adresa poștală și numere de telefon analizează exhaustiv totul despre toate celelalte numere pe care nu le-am putut enumera eu, coduri, numere de conturi de bancă etc.

.

Suurten lukujen nimet

Ainoastaan miljoona, miljardi, biljoona, triljoona, kvadriljoona ja kvintiljoona ovat virallisia suurten lukujen nimiä. Muut ovat epävirallisia.
.

Luku Nimi
106 miljoona
109 miljardi
1012 biljoona
1015 biljardi
1018 triljoona
1021 triljardi
1024 kvadriljoona
1027 kvadriljardi
1030 kvintiljoona
1033 kvintiljardi
1036 sekstiljoona
1039 sekstiljardi
1042 septiljoona
1045 septiljardi
1048 oktiljoona
1051 oktiljardi
1054 noniljoona
1057 noniljardi
1060 desiljoona
1063 desiljardi
1066 undesiljoona
1069 undesiljardi
1072 duodesiljoona
1075 duodesiljardi
1078 tredesiljoona
1081 tredesiljardi
1084 kvattuordesiljoona
1087 kvattuordesiljardi
1090 kvindesiljoona
1093 kvindesiljardi
1096 seksdesiljoona
1099 seksdesiljardi
10102 septendekiljoona
10105 septendekiljardi
10108 oktodekiljoona
10111 oktodekiljardi
10114 novemdekiljoona
10117 novemdekiljardi
10120 vigintiljoona
10123 vigintiljardi
10126 unvigintiljoona
10129 unvigintiljardi
10132 duovigintiljoona
10135 duovigintiljardi
10138 trevigintiljoona
10141 trevigintiljardi
10144 kvattuorvigintiljoona
10147 kvattuorvigintiljardi
10150 kvinvigintiljoona
10153 kvinvigintiljardi
10156 seksvigintiljoona
10159 seksvigintiljardi
10162 oktovigintiljoona
10165 oktovigintiljardi
10168 novemvigintiljoona
10171 novemvigintiljardi
10174 trigintiljoona
10177 trigintiljardi
10180 untrigintiljoona
10183 untrigintiljardi
10186 duotrigintiljoona
10189 duotrigintiljardi

.


Lähteet:

.

Trimiterile sunt către Iso suomen kielioppi

.

Introdus  / lisätty 7.6.2011

Actualizat / päivitetty 10.12.2011

Actualizat / päivitetty 25.5.2016

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: