Blogulblog's Blog

Ristiin rastiin – perechi celebre

Ristiin rastiin – perechi celebre

.

Sintagmele care urmează, toate funcționând ca adverbe, au fost adunate pornind de la ideea perechilor omogene, cu aceeași rădăcină de tipul ristiin rastiin dar, ca semnificație, unele au perechi neomogene de genul hädin tuskin care nu puteau fi ignorate. Astfel s-a născut lista care cuprinde doar o mică parte dintre cele mai frecvente sintagme. O listă exhaustivă pare imposibilă pentru că astfel de expresii sunt câtă frunză, câtă iarbă – pilvin pimein.

Tämän ilmiön taustalla taas on yksinkertaisempi ilmiö, jossa sanaa vahvistetaan toistamalla se sellaisenaan. Hupaisaa on, että tällainen yksinkertainen toisto on palannut kieleen ja sitä käytetään osoittamaan, että tarkoitetaan aitoa, varsinaista, alkuperäistä asiaa: esim. „kirjakirja” on oikea kirja vastakohtana esimerkiksi ns. sähköiselle kirjalle. Compară cu formula mai veche [să fie] masa masă și casa casă sau cu expresia mai nouă bărbat de bărbat formulă care suna cândva bărbat între bărbați.

.

Lista în curs de completare continuă.

.

• aika ajoin ● din când în când; când și când; uneori ■ tidtals; tidvis; periodvis; då och då; stundtals, stundvis; stundom; ryckvis

• blaa blaa ● sporovăială, pălăvrăgeală, flecăreală ■ blä, blä!

• hädin tuskin ● cu chiu cu vai, de-abia ■ med nöd och näppe; med knapp nöd; (juuri ja juuri) nätt och jämnt

• hissun kissun ● abia abia; câte puțin; treptat; agale; pe tăcute ■ 1 (hitaasti) sakta, långsamt; (verkalleen) i sakta mak; så sakteliga; (pikkuhiljaa) [] småningom 2 (melutta) tyst; stilla; (vähin äänin) i all tysthet

• hölyn pölyn, hölynpöly ● prostii!, fleacuri!, vorbe goale, vorbărie ■ (joutava puhe) meningslöst prat; struntprat, nys nyset; nonsens; gallimatias; (pöty) dravel; (roska) skräp; goja; munväder

• höpö höpö, höpön höpön ● prostii!, fleacuri!, vorbe goale, vorbărie; nu [te] cred! ■ struntprat

• hui hai, huit hait ● hai hui ■ pyttsan!; skitprat!; bah!; (ark) skit samma!; (höpsis) prata strunt; (höpö höpö) struntprat [cf turcă: hayhay, hay huy; ung. haya-huya]

• huiskin haiskin ● claie peste grămadă; de-a valma; talmeș balmeș ■ huller om buller, om vartannat, i en enda röra

• hujan hajan ● claie peste grămadă; de-a valma; talmeș balmeș ■ huller om buller, om vartannat, i en enda röra

• hyrskyn myrskyn, panna h. m. ● a devasta, a întoarce lucririle pe dos; a face tărăboi; a băga viteză, a se pune pe treabă ■ huller om buller; (riehumisesta) härja; leva rövare; skall det bli liv i luckan!; sätter vi full fart!

• juuri ja juuri ● cu chiu cu vai, de-abia ■ nätt och jämnt

• juurta jaksain ● complet; aprofundat, detalia, amănunțit; în cele mai mici detalii; cu toate amănuntele ■ (yksityiskohtaisesti) in i minsta detalj; (perusteellisesti) ingående; grundligt

• kipin kapin ● imediat, într-o clipă, cât ai clipi din ochi, cât ai bate din palme, cât ai zice pește; de-a valma, în mare grabă; pe loc; ■ (nopeasti) hux flux; hals över huvud; i all hast

• kynsin hampain ● morțiș; cu ghearele și cu dinții ■ med näbbar och klor

• lukuun ottamatta ● exclusiv; fără a considera ceva ■ bortsett från ngt; exklusive; frånsett; förutom; utom; oberäknad; sånär som på; undantagendes

• lässyn lässyn ● sporovăială, pălăvrăgeală, flecăreală ■ blä, blä!

• mielin määrin ● oricât, cât îți dorește/poftește inima, după bunul plac, cât te țin curelele ■ hur mycket som helst; (mielensä t. halunsa mukaan) efter behag; (ruoasta): (kyllikseen) så mycket [som] man orkar; (yllin kyllin) mer än nog, nog och övernog

• muitta mutkitta ● pur și simplu, fără ocolișuri ■ utan vidare; helt sonika; helt enkelt; utan vidare spisning / omständigheter; rätt och slätt; utan krumbukter / krus

• mukkelis makkelis ● cu capul înainte; de-a berbeleacul, de-a tumba, de-a dura, de-a rostogolul; peste cap; val vârtej; alandala; anapoda; cu susul in jos ■ kullerbytta; huller om bullerhuvudstupahandlöst! bompang!; hän kieri mukkelis makkelis rinnettä alas ● s-a rostogolit pe pantă de-a berbeleacul ■ han tumlade ned för sluttningen

• mullin mallin ● claie peste grămadă; de-a valma; talmeș balmeș ■ huller om buller; en enda röra, upp och ner; ett enda kaos

• nipin napin, nipin näpin ● cu chiu cu vai, de-abia; aproape exact ■ (hädin tuskin) med nöd och näppe, med knapp nöd; knappt; (juuri ja juuri) nätt och jämnt; (suomr myös) just och just

• niukin naukin, niukuin naukuin ● cu chiu cu vai, de-abia; aproape exact ■ (hädin tuskin) med nöd och näppe, med knapp nöd; knappt; (juuri ja juuri) nätt och jämnt; (suomr myös) just och just

• ohuen ohut ● foarte sau extrem de subțire; cel mai subțire

• omaan tahtiin, omalla ajallaan, kaikessa rauhassa ● pe îndelete ■ i lugn och ro

• omia aikojaan ● de la sine; la vremea sa; mai devreme sau mai târziu ■ efter hand; av sig själv

• omin neuvoin ● singur, fără ajutor; cu mijloace proprii ■ på egen hand; [sig] själv; ensam; självhjälp

• omin silmin ● cu ochii proprii ■ med egna ögon

• päin peetä, mennä (alatyyli! – argou!) ● a se duce dracului ■ gå åt skogen (pipan, pepparn, helvete)

• perin juurin ● complet; aprofundat, detalia, amănunțit; în cele mai mici detalii; cu toate amănuntele; de toți banii ■ grundligt; ingående; (juurta jaksain) in i minsta detalj; (läpikotaisin, tarkoin) utan och innan; (huvittelemisesta) för hela slanten

• perin pohjin ● complet; aprofundat, detaliat, amănunțit; în cele mai mici detalii; cu toate amănuntele; de toți banii ■ grundligt; ingående; (juurta jaksain) in i minsta detalj; (läpikotaisin, tarkoin) utan och innan; (huvittelemisesta) för hela slanten

• pienen pieni, hyvin pieni, pikkuruinen ● foarte mic, extrem de mic; infim, microscopic; prea subțire; cel mai mic (dintre toate) ■ pytteliten

• pikku hiljaa ● câte puțin; treptat; cu timpul; încetul cu încetul; încet-încet ■ så småningom

• pilvin pimein ● cât vrei; din abundență; cât vezi cu ochii ■ rikligt (jtak med ngt); i rikligt mått; ymnigt (jtak med ngt); (yllin kyllin) i överflöd; (reilusti, anteliaasti) generöst (jtak med ngt); (yli) drygt

• piripinnassa (myös paikallissijamuodot piripintaan, piripintanaan) laitojen yläreunaa myöten täynnä ● plin ochi ■ till brädden fylld, bräddfull, bräddad, full till randen

• pitkin hampain ● strângând din dinți; împotriva voinței; fără plăcere ■ motvilligt

• pitkin pituuttaan ● cât e de lung / lungă; pe toată lungimea ■ raklång; så lång han / den är

• putipuhdas, aivan puhdas, huippusiisti ● curat lună; ca scos din cutie; ca nou ■ (esineestä) skinande ren; (puhdas) ren

• ristiin rastiin, ristin rastin ● în lung și-n lat; în cruciș și-n curmeziș; încoace și-ncolo ■ kors och tvärs; härs och tvärs; (sinne tänne) hit och dit

• sikin sokin ● claie peste grămadă; de-a valma; talmeș balmeș ■ huller om buller, om vartannat, i en enda röra

• silloin tällöin ● din când în când; când și când; uneori ■ allt emellanåt; tidtals; tidvis; periodvis; nu / då och då; stundtals, stundvis; stundom; understundom; ryckvis; glimtvis; stötvis; sporadiskt; (toisinaan) ibland; av / från och till; (milloin – milloin) än – än

• sinne tänne ● ici și colo ■ hit och dit

• suoraa päätä ● direct, fără tăgadă / ocolișuri, de-a dreptul; imediat, neîntârziat, pe loc ■ direkt; raka vägen; raka spåret; (aikailematta, viivyttelemättä, heti) genast, omgående, på stående fot

• suuren suuri ● foarte sau extrem de mare; prea gros; cel mai mare (dintre toate)

• typö tyhjä, typötyhjä ● complet gol; absolut gol ■ alldeles tom

• täpö täysi, täpötäysi, aivan, tupaten, täpösen täynnä ● complet plin; absolut plin ■ (puhek) proppfull, fullproppad, proppad; smockfull, fullsmockad, smockad; (täynnä väkeä myös) fullsatt; fullspikad

• töin tuskin ● cu chiu cu vai, de-abia ■ nätt och jämnt; knappt; med knapp nöd; med nöd och näppe

• vitivalkoinen vitilumenvalkoinen, puhtaan valkoinen, lumivalkoinen, täysvalkoinen ● alb ca zăpada; alb ca varul, creta ■  (a) bländvit; (liidunvalkea) kritvit; (lumivalkoinen) snövit; (värin nimenä) snövitt

• vähä vähältä ● câte puțin; pas cu pas ■ undan för undan; så småningom; (puhek) så sakteliga; (vähän kerrallaan) lite[t] i sänder; bit för bit; steg för steg; (puhek) pö om pö; (asteittain) gradvis; successivt; (hiljalleen) efter hand

• vähän väliä ● din când în când; când și când; uneori ■ allt emellanåt; då och då; till och från

• vasten naamaa ● direct în față / mutră; peste bot; în / peste ochi;  ■ på käften; i ansiktet

• yhteen ääneen ● la unison; în cor;  ■ unisont; med en mun; i korus

• yllin kyllin ● mult mai mult, mult prea mult ■ mer än nog, nog och övernog

• yltä kyllin ● mult mai mult, mult prea mult ■ med råge; mer än nog, nog och övernog

• ympäri ämpäri ● claie peste grămadă; de-a valma; talmeș balmeș ■ huller om buller, om vartannat, i en enda röra

• yötä päivää ● zi și noapte, neîntrerupt ■ dygnet runt; dag och natt; (päivät pitkät) dagarna i ända

Vezi și pagina Sanaliito – Kahden sanan sanaliitot

.

La categoria asta aș mai putea adăuga o alta care se formează, oarecum, pe același principiu. Este vorba de construcția -ssA kuin -ssA. De ex.: talossa kuin talossa – în fiecare casă; apteekissa kuin apteekissa – în fiecare farmacie; maassa kuin maassa – în fiecare țară.

Sau alta:

leikki on lopussa ● gata s-a terminat, totul s-a sfârșit ■ spelet spelas,  festen är över

Model de construcție:

[substantiv] on [al doilea participiu pasiv al verbului legat de substantiv]. Sensul: Gata cu asta! S-a terminat! Nu mai urmează nimic!

juoma on juotu

peli on pelattu

sana on sanottu

uinti on uitu

 

.

Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta

”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.

.

Suomen kieleen on vakiintunut joukko ns. pari- eli kaksoiskonjunktioita. Ne ovat luonteeltaan kopulatiivisia eli rinnasteisia (sekä–että, ei–eikä), disjunktiivisia eli erottavia (joko–tai) tai adversatiivisia eli vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevia (ei ainoastaan – vaan myös, milloin–milloin, osaksi–osaksi, vuoroin–vuoroin jne.). Osa niistä on hyvinkin vanhoja, osa vakiintui vasta satakunta vuotta sitten. 1800-luvulla oli käytössä vielä useita sellaisiakin parikonjunktioita, joita nykyinen suomen kieli ei tunne.

 

Sekä–että

Konjunktiot sekä–että ja ei–eikä kuuluvat parikonjunktiojoukon vanhimpiin. Ne ovat sillä lailla toisiaan täydentäviä, että edellistä käytetään vain myöntölauseessa, jälkimmäistä vain kieltolauseessa. Tavallisista ja-lauseista ne eroavat siinä, että kopulatiiviset parikonjunktiot korostavat niitä seuraavia rinnasteisia lauseenosia erikseen. Silloin kun lauseenosia ei ole tarkoitus tällä tavoin korostaa, on parempi käyttää tavallista ja-lausetta:

Ei: ”Sekä Viro että Latvia ja Liettua olivat ennen neuvostotasavaltoja.”

Par.: Viro, Latvia ja Liettua olivat ennen neuvostotasavaltoja.

Vielä oudommalta sekä–että-rakenne kuulostaa, jos sitä käytetään synonyymisia sanoja yhdistämässä:

Ei: Nämä ovat aiheuttaneet Venäjälle sekä surua että murhetta.

Par.: Nämä ovat aiheuttaneet Venäjälle surua ja murhetta.

Sekä–että-konjunktiota voi kyllä käyttää moniosaisessakin rinnastuksessa, jos lueteltavista muodostuu ja-sanalla yhdistettäviä pareja:

Hän on tunnettu sekä poliitikkona että loistavana puhujana ja kynänkäyttäjänä.

Kori täyttyi sekä kantarelleista että voi- ja herkkutateista.

Sekä–että-parikonjunktio ei siis kuulu kieltolauseeseen, joten seuraavissa tapauksissa tulisi käyttää kieltolauseen ei–eikä-parikonjunktiota:

Ei: ”Sekä äideissä että lapsissa ei ole havaittu mitään normaalista terveydestä poikkeavia merkkejä, sanoi Ukrainan terveysministeri Anatoli Romanenko.”

Par.: Ei äideissä eikä lapsissa ole havaittu mitään – –.

Ei: ”Sekä kilpailun järjestäjät että televisioyhtiö eivät halunneet ilmoittaa kiekon heittäneen kilpailijan nimeä.”

Virke kannattaa rakentaa kokonaan uudelleen:

Kiekon heittäneen kilpailijan nimeä eivät kilpailun järjestäjät eikä televisioyhtiö(kään) halunneet ilmoittaa – –.

Vielä yksinkertaisempaa olisi muuttaa virke myönteiseksi:

Sekä kilpailun järjestäjät että televisioyhtiö kieltäytyivät ilmoittamasta kiekon heittäneen kilpailijan nimeä.

Pelkkä että-sanan käyttäminen vastaavassa tehtävässä on kyllä aikoinaan ollut kirjakielessäkin mahdollista ja ainakin jossain määrin se on kansanomaistakin, mutta hyvään yleiskieleen tämäntapainen käyttö ei enää kuulu:

Ei: ”Laittaisin silloin sellaista ruokaa, joka maistuisi Pekalle että itselleni.”

Par.: Laittaisin silloin sellaista ruokaa, joka maistuisi sekä Pekalle että itselleni.

 

Ei–eikä

Eniten virheitä tehdään ei–eikä-tyyppisissä kieltolauseissa. Syystä tai toisesta rakenteen ensimmäinen osa ei jätetään usein pois. Kielteisyyttä ei voi kuitenkaan jättää pelkästään eikä-konjunktion varaan, vaan edellä on oltava myös kieltosana ei. Sana eikä vastaa ja-sanaa kielteisessä lauseessa; sen voi ajatella koostuvan osista ja + ei.

Ei: ”Puhekielessä eikä aina kirjoitetussakaan näin selvää rajaa kuitenkaan ole.”

Par.: Puhekielessä ei kuitenkaan ole näin selvää rajaa eikä aina kirjoitetussakaan.

Ei: ”Uskonnosta eikä historiasta kuitenkaan tiedetä mitään.”

Par.: Ei uskonnosta eikä historiasta kuitenkaan tiedetä mitään.

Lause on kuitenkin kankea, ja siksi onkin luontevinta käyttää toisentyyppistä rakennetta:

Uskonnosta ja historiasta ei kuitenkaan tiedetä mitään.

Tai: Uskonnosta enempää kuin historiastakaan ei kuitenkaan tiedetä mitään.

Ei: ”(Seminaarin piti alkaa kello 9.30.) Kuvernööri eikä uskonnollinen neuvostokaan eivät olleet paikalla.”

Par.: Ei kuvernööri eikä uskonnollinen neuvostokaan ollut paikalla.

Tai: Paikalla ei ollut kuvernööriä eikä uskonnollista neuvostoakaan.

Ei: ”Syyrian, Marokon eikä Egyptinkään armeijoilla ole juuri sotilaallista merkitystä.”

Par.: Ei Syyrian, Marokon eikä Egyptinkään armeijoilla ole juuri sotilaallista merkitystä.

Tai: Syyrian, Marokon ja Egyptin armeijoilla ei juuri ole sotilaallista merkitystä.

Ei: ”Hän itse eikä kukaan hänen perheensä jäsenistä ole tupakoinut koskaan.”

Par.: Ei hän itse eikä kukaan hänen perheensä jäsenistä ole tupakoinut koskaan.

Tai: Hän ei itse ole tupakoinut koskaan eikä myöskään kukaan hänen perheensä jäsenistä.

Seuraavan romaaniesimerkin heikkoutena on kieltoverbin väärä sijainti:

Ei: ”Yksikään sanasi, ei ainoakaan ajattelemasi ajatus muuta maailmaa hitusen vertaa.”

Par.: Yksikään sanasi, ainoakaan ajattelemasi ajatus ei muuta maailmaa – –.

Tai: Ei yksikään sanasi ei(kä) ainoakaan ajattelemasi ajatus muuta maailmaa – –.

 

Verbin taipuminen

Konjunktio sekä–että katsotaan rinnastuskonjunktioksi. Kun sen avulla rinnastetaan kaksi subjektia, verbi taipuu niiden vaatimalla tavalla, aivan kuten ja-sanaakin käytettäessä.

Sekä Matti että Maija sairastuivat vesirokkoon (vrt. Matti ja Maija sairastuivat).

Sekä me että kadun toisella puolella asuva perhe valitimme metelistä.

Kielteisissä lauseissa kieltosanat ei ja eikä taipuvat subjektin persoonan ja luvun mukaan. Etenkin monikon kolmannessa persoonassa kieltosanan taivutus tuntuu unohtuvan helposti.

Tulosta eivät usko asiakkaat eivätkä kilpailijat.

Valmentajaa ei tyydyttänyt joukkueen torjunta eivätkä aloitussyötöt.

Emme me eivätkä hekään olleet ennen nähneet moista.

Kotivakuutusosan perusteella emme voi maksaa korvausta rikkoutuneesta markiisista emmekä taloyhtiön rakenteille aiheutuneista vahingoista.

Matti Punttila

.

Introdus  / lisätty 14.7.2010

Actualizat / päivitetty 21.11.2010

Actualizat / päivitetty 19.12.2010

Actualizat / päivitetty 23.10.2011

Actualizat / päivitetty 13.4.2013

Actualizat / päivitetty 30.4.2017

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: