Blogulblog's Blog

Adverbul – adverbi, seikkasana

Adverbul – Adverbi, seikkasana

.

Adverb

Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit and educational purposes.

.

Puțin despre istoricul și soarta adverbului în finlandeză.

.

Spuneam despre bătălia crâncenă de adaptare a gramaticii finlandeze la modelul gramaticilor europene, bătălie câștigată în mare parte în secolele trecute dar ținută pe loc, dacă nu chiar trasă înapoi de elementele gramaticale uralice de care, ABSOLUT, nu se poate debarasa. De unde și exotismul limbii!

Deși adverbul nu are, în românește, o terminație sau o formă specifică, așa cum are în alte limbi europene și cel mai adesea el se confundă cu adjectivul, vorbitorilor de română nu le este ușor nici cu adverbul finlandez care are o definiție destul de vagă. Considerând limba română  cazurile adverbelor corespund diverselor tipuri de adverbe:  de loc, de timp,  de mod, de cauză, de scop, de cantitate, de grad. Toate sugestiile de corespondență se referă la gramatica tradițională în vigoare înainte de apariția lucrării ”Iso suomen kielioppi”.

În gramatica finlandeză eroii principali sunt substantivul și verbul, restul sunt doar figuranți. Despre adverb nici nu se vorbește cu voce tare, ci mai pe șoptite, pentru că nu este intrat de prea mult timp în rândul figuranților și nu se știe prea mult despre el. Pe vremuri, până prin anii ’50 încă de mai definea așa: Jokainen verbin määräys, joka ei ole objekti tai predikatiivi, sekä jokainen adjektiivin ja partikkelin määräys on advebiaali (seikanmääräys). Principale erau două forme: objektiivi / datiivi adverbiaali și predikatiivi-adverbiaali. Sepä se!

.

Să vedem cum este considerat acum adverbul.

Kielitoimiston sanakirja îl consideră particulă după vechiul model: adverbi5 kiel. aikaa, paikkaa, tapaa tms. ilmaiseva partikkeli.

Noua gramatică finlandeză, Iso suomen kielioppi a ridicat în rang adverbul și zice că:

Adverbi on sanaluokkanimitys taipumattomille tai vajaasti taipuville sanoille, jotka ilmaisevat lauseessa esitetyn tilanteen erilaisia puitteita ja suhteita kuten aikaa (eilen, myöhemmin, kauan, usein, kahdesti), paikkaa (lähellä, kauas, eteenpäin), tilaa (hämillään, puuduksissa), tapaa (nopeasti, hyvin) tai määrää (vähän, liikaa, täynnä). Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen. (→ § 646–.)

Mai apropiuată de română este formularea următoare:

Adverbi eli seikkasana on ennen luettu kuuluvaksi partikkelien sanaluokkaan, mutta nykyään ne muodostavat oman sanaluokkansa. Adverbul se inflectează și are grade de comparație ca adjectivul. Useimpia tapaa ja määrää ilmaisevia adverbejä voi taivuttaa vertailumuotoihin, esimerkiksi: hitaasti – hitaammin – hitaimmin ja paljon – enemmän – eniten.

Adverbit ilmaisevat tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, määrää tms. ja toimivat verbin tai koko lauseen määritteinä. Deci ele sunt grupate, ca și în românește, în adverbe de timp, de loc, de mod, de cantitate ș.a.m.d. Samanlaisessa tehtävässä käytetään usein myös nominien taivutusmuotoja, esimerkiksi paikallissijamuotoja, ja adverbeja syntyy myös kiteytymällä taivutetuista nomineista. Monet paikkaa ilmaisevat adverbit muodostuvatkin itse asiassa nominivartalosta, joka on taivutettu muuten suomen nykykielestä hävinneessä sijamuodossa, kuten esimerkiksi latiivissa.

Recapitulând concis cazurile ne amintim că sunt două mari grupe:

►  Kieliopilliset sijat: Kieliopillisiksi sijoiksi nimitetään sijoja, joilla ilmaistaan keskeisimpien lauseenjäsenten, kuten subjektin tai objektin, tehtäviä. Aici sunt celebrele 14–15 cazuri. Prolativul încă oscilează.

►  Adverbisijamuotoja ovat ne alemmaksi mainittuja.

Adverbejä ovat esimerkiksi:

  • aikaa ilmaisevat – eilen, tänään, huomenna, aina, joskus, harvoin, jo, yhä
  • paikkaa ilmaisevat – ylös, alas, ulos, ulkoa, ulkona.
  • tapaa ilmaisevat – lukuisat -sti-loppuiset sanat: nopeasti, kamalasti, varovasti
  • määrää ilmaisevat – paljon, kosolti, hiukan

La finlandezi terminațiile adverbelor sunt multiple, adverbele fiind „nomini – nume gramaticale” se declină dar, la cazurile substantivului se mai adaugă alte 14 cazuri specifice adverbelor și, precum adjectivele, ele au și grade de comparație; totul la singular și la plural, după caz.

Suomen kielen tapaa ja määrää ilmaisevilla adverbeillä esiintyy komparaatiota” deci gradele de comparație apar doar la adverbele de mod și la cele de cantitate. Și, după vestea proastă și vestea bună. Adverbele nu au forme pentru toate cazurile ci doar pentru unele, după situație. Așa zice și originalul: Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.

Observația englezilor: So there appears to be a bit of a grey area as to what is and is not a „case”, and what is a suffix or particle.

Fraza de mai sus este îndreptățită. Dacă următoarele ar fi „cazuri” ar trebui ca același adverb să treacă prin toate ceea ce nu se întâmplă. Suomeksi kuulostaa seuraavalta: Määritelmällinen raja sijamuotojen ja adverbijohdannaisten välillä ei suomessa ole aivan yksiselitteinen; joskus myös prolatiivi luetaan sijamuodoksi, mahdollisesti eräät muutkin johdannaistyypit, joita käytetään vain muutamista sanoista. Osa näistä on nykykielestä muuten hävinneitä sijoja, jotka ovat jäänteitä uralilaisesta kantakielestä. Kysymys siitä, nimitetäänkö näitä muotoja sijamuodoiksi vai adverbijohdoksiksi, on tulkinnanvarainen, koska näissä muodoissa taipuvat vain muutamat sanat.

.

HyväYstävä, dacă ești tare de inimă, în josul paginii ai și definițiile în finlandeză.

.

Nominisijat suomeksi (citate doar pentru comparație. Pentru întrebările cazurilor substantivale vezi Cazurile limbii finlandeze: tabel sinoptic.)

Nominatiivi, Genetiivi, Akkusatiivi, Partitiivi, Essiivi, Translatiivi, Inessiivi. Elatiivi, Illatiivi, Adessiivi, Ablatiivi, Allatiivi, Abessiivi, Komitatiivi, Instruktiivi.

.

Adverbisijat suomeksi

Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.

(întrebările sunt neoficiale, unele sunt construcțiile mele ipotetice! Nu le lua de bune!)

superessiivi ‑AllA/-ellä/-olla missä?
delatiivi ‑AltA/-eltä mistä?
sublatiivi ‑Alle/‑nne/-anne mihin?, minne?
temporaali ‑llOin milloin?
kausatiivi ‑ten miten?, kuinka?
multiplikatiivi ‑sti kuinka monesti?, misti? (construcție ipotetică)
distributiivi ‑ttAin mittäin?  (construcție ipotetică)
temporaalinen distributiivi ‑sin (monikossa) mittäin (construcție ipotetică) ajassa?
prolatiivi -tse mitä tietä, millä tiellä, mitse? (construcție ipotetică)
situatiivi ‑kkAin mikkäin? (construcție ipotetică)
oppositiivi ‑tUsten mitä vastakkain?
latiivi ‑s/‑ mihin suuntaan?
separatiivi (partitivul adverbelor) -A —► partitiivi mistä?
lokatiivi (esivul adverbelor) – nA —► essiivi

Yhdessä lokatiivin ja latiivin kanssa separatiivi muodostaa yleisten paikallissijojen järjestelmän.

Pentru adverbele de loc sunt trei cazuri: separatiivi, lokatiivi ja latiivi

Aici este cazul să reamintesc următoarele:

Pentru a ușura prelucrarea elementelor gramaticale, s-a făcut următoarea convenție notându-se cu majuscule:

C tarkoitaa:  konsonantti

V tarkoitaa:      vokaali vai verbi (tilanteen mukaan)

A tarkoitaa:      väljä vokaali, a tai ä

U tarkoitaa:      suppea pyöreä vokaali, u tai y

O tarkoitaa:  puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö

astfel putem scrie terminația cazului inesiv  – ssA = -ssa/-ssä sau a cazului ilativ -n (Vn) = vocală+n

.

Adverbit

Adverbi on sana, joka kertoo, millä tavalla, milloin, missä jne. joku tekee jotakin.

Adverbele pot fi constituite din cuvinte autonome, sintagme adverbiale derivate, cu ajutorul unui sufix, din substantive, din adjective sau din participiul prezent activ sau pasiv al unor verbe.

În cuvintele compuse, adverbul poate fi exprimat prin prefixe sau sufixe.

Adverbele de mod pot fi formate din adjective adăugând sufixul -sti la rădăcina în vocală, obținută de la forma genitivului singular, după eliminarea desinenței –n.

Adverbin tunnukset ovat –sti,  –in, isin, -(i)ttAi, –lti, –kkAin tai vaikka ilman minkälaista tunnusta.

.

adjectiv adverb exemplu
kaunis kauniisti Hän laulaa kauniisti.
nopea nopeasti Tulin niin nopeasti kuin mahdollista.
hidas hitaasti Etana kulkee hitaasti.
hyvä hyvin Sinä puhut suomea hyvin.
aikainen aikaisin Hän herää aikaisin aamulla.
lähi- lähellä Tätini asuu minun kotini lähellä.

.

Alte exemple derivate din adjective:

adjectiv adverb
ehdoton absolut, necondiționat ehdottomasti [în mod] absolut, necondiționat
kova dur kovasti [în mod] dura
rauhallinen liniștit rauhallisesti [în mod] liniștit
tiivis etanș tiiviisti [în mod] etanș
voimakas puternic voimakkaasti [în mod] puternic

.

Puhu hitaasti! – Vorbește rar!

.

Sufixul –sti poate fi utilizat pentru derivarea adverbelor din participiul prezent, activ sau pasiv, al verbelor:

verb adverb
jatkua a continua jatkuva part. prez. act. jatkuvasti [în mod] continuu
luulla a crede luultava part. prez. pas. luultavasti [în mod] probabil
miellyttää a place miellyttävä part. prez. act. miellyttävästi [în mod] plăcut
nähdä a vedea nähtävä part. prez. pas. nähtävästi [în mod] aparent
sanoa a zice sanottava part. prez. pas. sanottavasti [în mod] notabil

.

Työolot ovat muuttuneet huomattavasti Condițiile de muncă s-au schimbat evident.
Toivottavasti olet oikeassa Să sperăm că ai dreptate.

.

Alte adverbe se formează adăugând unui adjectiv sufixul -in.

adjectiv adverb
harva rar harvoin rar
hyvä bun hyvin bine
oikea just oikein corect
väärä greșit, fals väärin fals

.

Vastasit oikein Ai răspuns corect.

.

Alte sufixe pot trasforma un cuvânt oarecare într-un adverb.
Sufixul -isin servește de obicei, dar nu întotdeauna, pentru formarea adverbelor de timp care indică o repetare:

cuvânt adverb
aamu dimineață aamuisin dimineața
jalka picior jalkaisin pe jos, pe picioare
kesä vară kesäisin în timpul verii
kolme trei kolmisin în trei

.

Kauppa on avoinna iltaisin klo 22:een Prăvălia e deschisă seara până la orele 22.

.

Cu sufixul -(i)ttAin se formează adverbele de mod, de cantitate sau de timp:

cuvânt adverb
aika timp ajoittain din când în cțnd
kaksi doi kaksittain doi odată, câte doi
kilo kilogram kiloittain la kilogram
vuosi an vuosittain anual

.

Metsämarjoja myydään litroittain Fructele de pădure se vând la litru.

.

Sufixul –lti servește la formarea adverbelor de cantitate:

cuvânt adverb
laaja extins, larg laajalti pe larg
paljo mult, cantitate mare paljolti în mare parte

.

Tämä on laajalti tunnettu romaani Acesta este un roman foarte cunoscut.

.

Sunt convins, HyväYstävä, că paljo de mai sus te-a mirat pentru că, mai toți străinii spun paljon pentru mult. Ei bine, paljo este adjectivul din care se formează adverbul paljon.

.

paljo 1 (monikkomuodot harv.; komparatiivi enempi ja superlatiivi enin ks. erikseen; vrt. paljon)

1. adj. määrältään suuri, lukuisa, runsas. Paljo lukeminen rasittaa silmiä. Asia ei ole paljon [= suuri] arvoinen. Paljon lumen aikana. Paljosta työstä uupunut.

Substantiivina Sain kiittää häntä paljosta. He ovat paljossa [= monessa suhteessa] samanlaisia. Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan SL. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi UT.

2. adv. paremmin: paljon.

.

paljon adv. (kielteisissä yhteyksissä ja joskus komparatiivin yhteydessä myös paljoa; komparatiivi enemmän ja superlatiivi eniten ks. erikseen) suuressa määrin, runsaasti, huomattavasti, suuresti, kovasti, kosolti, viljalti.

1. myönteisissä yhteyksissä. Paljon rahaa. Paljon iloa, surua, vaikeuksia, meteliä. Hänessä oli niin paljon herrasmiestä, että – -. Paljon kiitoksia t. kiitoksia paljon! Paljon (t. paljoa) suurempi, nopeammin. Nukkuminen olisi paljon mukavampaa. Paljon (t. paljoa) ennen meitä. Yhtä paljon metsää ja niittyä, metsää kuin niittyä(kin). Ota niin paljon kuin haluat. Siitä on liian paljon vaivaa. Sellaisia ihmisiä on paljon. Kävellä, syödä paljon. Se maksoi paljon. Pidän hänestä hyvin paljon. Hän teki sen yhtä paljon itsensä kuin toisten tähden. Paljon [= usein] käytetty hakuteos. Paljon puhuttu [= paljon keskustelua herättänyt] uutinen. Paljonko kello on [= mitä aikaa kello osoittaa]? Paljon mahdollista paremmin: hyvin mahdollista.

Ark. Se on sitten niin paljon kuin 120 markkaa maksu, hinta on 120 markkaa. Se on nyt sitä paljon [= asia on nyt niin], että – -.

2. kielteisissä yhteyksissä. Se ei maksa paljon t. paljoa. Asialla ei ole paljonkaan t. paljoakaan merkitystä. Ei paljon t. paljoa puuttunut, etten itkenyt olin vähällä itkeä, melkein itkin. / „Mitä hän sanoi?” „Ei paljon [= juuri] mitään.”

.

Alte adverbe se formează cu sufixul -kkAin:

cuvânt adverb
käsi mână käsikkäin mână-n mână
rinta piept rinnakkain unul lângă altul
alla / alle sub allekkain unul peste altul
perä partea posterioară, spate peräkkäin unul după altul

.

Lapset istuivat rinnakkain Copii ședeau unii lângă alții.

.

Multe alte adverbe sunt formate cu ajutorul desinențelor cazurilor și al sufixelor posesive:

cuvânt adverb semnificație
hilja + partitiv hiljaa tăcut, liniștit
hilja + traslativ + suf.pos. hiljakseen lent, puțin câte puțin
hilja + alativ + suf. pos. hiljalleen
koko + esiv + suf. pos. kokonaan total, complet
mieli + adesiv + suf. pos. mielellään cu plăcere
myöhä + ilativ myöhään târziu
uusi + alativ + suf. pos. uudelleen din nou
uusi + relativ + suf. pos. uudestaan
viime + translativ viimeksi în final

.

Teen sen mielelläni O fac cu plăcere.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Mai bine mai târziu, decât niciodată.

.

Unele adverbe de loc sunt derivate din pronume demonstrative și interogative și au forme diferite corespunzând diiferitelor cazuri de loc:

Caz

tämä

aproape și de vorbitor și de ascultător


tuo

departe atât de vorbitor cât și de ascultător


se

departe de vorbitor, aproape de ascultător


mikä


Inesiv tässä aici tuossa acolo siinä acolo missä unde?
Elativ tästä de aici (din) tuosta de acolo (din) siitä de acolo (din) mistä de unde?
Ilativ tähän încoace tuohon într-acolo siihen într-acolo mihin încotro?
tänne tuonne sinne minne încotro?
Adesiv täällä aici (pe) tuolla acolo (pe) siellä acolo (pe)

Ablativ täältä de aici tuolta de acolo sieltä de acolo

.

Alte adverbe au o formă simplă, invariabilă, ca de exemplu:

aina mereu joskus uneori
kyllä da, desigur liian prea
yhtä tot atât melko destul de

.

Un adjectiv poate lua funcția de adverb atunci când precede un alt adverb și îi întărește semnificația. În acest caz adjectivul  se găsește în forma de genitiv singular.

Tämä harjoitus on uskomattoman vaikea. Toden totta Acest exercițiu e incredibil de dificil. Adevărul adevărat

.

Adverbilla voi olla vertailuasteet kuten adjektiivilla.

.

Adverbele, ca și adjectivele, suferă gradele de comparație, au un grad comparativ și un grad superlativ, exact ca în română.

Gradul comparativ komparatiivi.

Adverbele de mod care se formează cu ajutorul sufixului -sti (ex. selvästi clar) formează comparativul cu ajutorul  sufixului -mmin adăugat la rădăcina în vocală în gradul slab al adjectivului din care derivă adverbul. Când rădăcina se termină în –A, aceasta se schimbă în –e– în fața sufixului –mmin, tot așa cum se formează comparativul adjectivelor.

.

Gradul superlativ superlatiivi.

Gradul superlativ se formează cu ajutorul sufixului -immin care modifică vocala cu care se termină rădăcina  adjectivului în același fel în care se modifică sufixul care formează superlativul adjectivului in.

.

Positiivi –sti Komparatiivi –mmin Superlatiivi –immin
kauniisti
nopeasti
hitaasti
hyvin
aikaisin
kauniimmin
nopeammin
hitaammin
paremmin
aikaisemmin
kauneimmin
nopeimmin
hitaimmin
parhaimmin
/ parhaiten
aikaisimmin
Aasi kulkee hitaasti. Kilpikonna kulkee hitaammin kuin aasi. Etana kulkee hitaimmin.
Kalle puhuu espanjaa yhtä hyvin kuin Minna. Raija puhuu espanjaa paremmin kuin Kalle ja Minna. Juan puhuu espanjaa parhaiten.
Mari asuu lähellä. Eric asuu lähempänä kuin Mari. Jukka  asuu lähimpänä.

parhaiten <=> huonoiten, pahiten, pahasti

.

adjectiv adverb grad pozitiv adverb grad comparativ
huono huonosti rău huonommin mai rău
nopea nopeasti rapid nopeammin mai rapid
siisti siististi curat siistimmin mai curat
vankka vankasti solid vankemmin mai solid
ystävällinen ystävällisesti prietenos ystävällisemmin mai prietenos

.

Äitini ajaa aina hitaammin kuin isäni Maică-mea conduce mereu mai încet decât taică-miu.
Hän laskee helpommin kuin ennen El socotește mai ușor decât înainte.

.

adjectiv adverb grad pozitiv adverb grad superlativ
huono rău huonosti rău huonoimmin cel mai rău
vocalele scurte -A / -e finale dispar la superlativ:
nopea rapid nopeasti rapid nopeimmin cel mai rapid
selvä clar selvästi clar selvimmin cel mai clar
vocalele lungi -AA / -ee devin scurte la superlativ:
voimakas puternic voimakkaasti puternic voimakkaimmin cel mai puternic
-i și -ii devin –e la superlativ:
kallis drag kalliisti drag kalleimmin cel mai drag
siisti curat siististi curat siisteimmin cel mai curat

.

Kiinassa on mailman nopeimmin kasvava talous – Economia Chinei crește cel mai rapid pe plan mondial.

.

Unele adverbe formeaxă comparativul și superlativul neregulat:

grad pozitiv grad comparativ grad superlativ
hyvin bine paremmin mai bine parhaiten foarte bine
parhaimmin

pitkästi îndelung pitemmin mai îndelung pisimmin cel mai îndelung

paljon mult enemmän mai mult eniten cel mai mult
enimmin
enimmän

vähän puțin vähemmän mai puțin vähiten cel mai puțin
vähimmin
vähimmän

mielellä(än) cu plăcere mieluummin preferabil
(mai cu plăcere)
mieluimmin cel mai cu plăcere
mieluiten

.

Mitä seuraavista kielistä osaat parhaiten? Pe care din limbile următoare le cunoști mai bine?
Sain paremmin palkatun työn Am obținut un serviciu mai bine plătit.
Mistä pidät (kaikkein) eniten? Ce-ți place cel mai mult?
Maailman vähiten kehittyneet maat sijaitsevat Afrikassa Țările cel mai puțin dezvoltate din lume sunt în Africa
Soita mieluummin kello kuuden jälkeen Sună-mă mai bine după ora șase.

.

Adverbele care se termină în –lti formează gradele comparativ și superlativ ca și adverbele de mod terminate în –sti.

grad pozitiv grad comparativ grad superlativ
laajalti pe larg laajemmin mai pe larg laajimmin și mai pe larg

.

Adverbele de loc pot avea gradele comparativ și superlativ.

grad pozitiv grad comparativ grad superlativ
stare pe loc ylhäällä sus ylempänä mai sus ylimpänä cel mai sus
kaukana departe kauempana mai departe kauimpana cel mai departe
alhaalla jos alempana mai jos alimpana cel mai jos
lähellä aproape lähempänä mai aproape lähimpänä cel mai aproape
mișcare
din
loc
ylhäältä de sus ylempää de mai sus ylimpää de cel mai de sus
kaukaa de departe kauempaa de mai departe kauimpaa de cel mai departe
alhaalta de jos alempaa de mai jos alimpaa de cel mai de jos
läheltä de aproape lähempää de mai aproape lähimpää de cel mai de aproape
mișcare
spre
loc
ylös în  sus ylemmäksi
(ylemmäs)
mai în sus ylimmäksi
(ylimmäs)
cel mai în sus
kauas (spre) departe kauemmaksi
(kauemmas)
mai departe kauimmaksi
(kauimmas)
cel  mai departe
alas în jos alemmaksi
(alemmas)
mai în jos alimmaksi
(alimmas)
cel mai în jos
lähelle (spre) apropae lähemmäksi
(lähemmäs)
mai aproape lähimmäksi
(lähimmäs)
cel mai aproape

.

Asut ylempänä kuin minä Locuiești mai sus decât mine.
Ylimpänä sijaitseva huoneisto Apartamentul cel mai de sus.
Pluto on auringosta kauimpana oleva planeetta Pluton este planeta cea mai depărtată de soare.
Asun lähempänä koulua kuin sinä Locuiesc mai aproape de școală decât tine.
Kauimpaa lähetetty kortti Vederea trimeasă de mai de departe.
Katso lähempää! Uită-te mai de aproape!
Muutimme hiukan kauemmaksi kaskustasta Ne-am mutat un pic mai departe de centru
Kauimmaksi heitetty keihäs. Sulița aruncată mai departe.
Bussi, jolla pääsee lähimmäksi kotiani Autobuzul cu care ajung mai aproape de casa mea.

.

Unele adverbe de timp au gradele comparativ și superlativ.

grad pozitiv grad comparativ grad superlativ
aikaisin devreme aikaisemmin mai devreme aikaisimmin cel mai devreme
kauan mult timp kauemmin mai mult timp kauimmin cel mai mult timp
usein adesea useammin mai adesea useimmin cel mai adesea
harvoin rar, rareori harvemmin mai rar harvimmin cel mai rar
myöhään târziu myöhemmin mai târziu myöhimmin cel mai târziu
pian curând pikemmin mai curând pikimmin cel mai curând
ennen înainte, dinainte ennemmin mai dinainte ennimmin cel mai dinainte

.

Eilen menin nukkumaan aikaisemmin kuin tavallisesti Ieri m-am culcat mai devreme decât de obicei.
Käyn elokuvissa entistä harvemmin Merg la cinema mai rar decât înainte.
Teen sen ennemmin tai myöhemmin Oi face-o, mai devreme sau mai târziu.
Mitä pikemmin, sen parempi Cu cât mai devreme, cu atât mai bine.
Minun pitää lähteä mitä pikimmin Trebuie să plec cât mai repede.

.

Adverbisijat         

Johdanto

Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.

Ns. adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja, jotka tavallisesti eivät saa attribuutteja ja joita käytetään useimmiten vain yksikössä: niitä pidetään usein adverbeinä.

Superessiivi

Superessiivi on sijamuoto.

Superessiivin on esitetty esiintyvän suomen kielessä adverbisijana, joka ilmaisee jossakin tietyssä paikassa olemista. Superessiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Superessiivin pääte on yksikössä –AllA (tai –VllA). Monikkomuotoja ei käytetä.

  • kaikkialla
  • kotosalla
  • moniaalla
  • muualla
  • siellä
  • toisaalla
  • tuolla
  • ällä
  • yhtäällä

.

Delatiivi

Delatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Delatiivi ilmaisee liikettä jostakin pois. Delatiivin pääte on yksikössä –AltA (tai –VltA). Monikkomuotoja ei käytetä.

Delatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jostakin pois. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja,

  • kahtaalta
  • kaikkialta
  • moniaalta
  • muualta
  • sieltä
  • ältä
  • toisaalta
  • tuolta
  • yhtäältä

Sublatiivi

Sublatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jonnekin. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Sublatiivin pääte on yksikössä –Alle tai –nne. Monikkomuotoja ei käytetä.

  • jonne
  • kaikkialle
  • minne
  • moniaalle
  • muualle
  • muuanne
  • sinne
  • nne
  • toisaalle
  • tuonne
  • yhtäälle

.

Latiivi

Latiivi -nimitystä voidaan käyttää sijamuodosta, joka ilmaisee liikettä johonkin.

Uralilaisissa kielissä oletetaan vanhastaan olleen ainakin kolmen paikallissijan sarja: latiivi, lokatiivi ja separatiivi. Tämän sarjan jatkajia nimitetään suomen kieliopissa toisinaan yleisiksi paikallissijoiksi: ne eivät enää esiinny elävinä paikallissijoina vaan toisenlaisissa tehtävissä.

Alkuperäisiä uralilaisia latiivinpäätteitä on oletettu olleen useammankinlaisia. Näiden jatkajia ovat suomen kielessä mm. -s sekä rajageminaatio (seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentuma). Nämä eivät enää ole produktiivisia sijapäätteitä vaan esiintyvät lähinnä adverbeissa ja adverbinomaisissa sanoissa (lisäksi verbien ns. a-infinitiivin lyhyen muodon lopussa oleva rajageminaatio palautunee vanhaan latiivin päätteeseen -k).

  • ylös, alas, ulos, pois, kauas, alas, taa, luo, työ (acolo dialectal), taas
  • rannemmas, lähemmäs, sisemmäs, ulommas, kauemmas, alemmas, ylemmäs, taemmas, edemmäs (komparatiivissa taipuvat substantiivit)
  • lähes, lähestulkoon
  • edes, edestaas, edestakaisin
  • irti (+ rajageminaatio)
  • kiinni (+ rajageminaatio)

Latiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon adverbivartaloita ja komparatiivimuotoja. Latiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Latiivin pääte on yksikössä –s tai . Monikkomuotoja ei käytetä.

.

Temporaali

Temporaali on sijamuoto, joka ilmaisee aikaa, ajankohta.

Suomen kielessä on temporaalia vastaava johdannaistyyppi, jonka pääte on yksikössä –llOin, monikkomuotoja ei käytetä. Temporaalin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja, eikä sitä yleensä ole pidetty sijamuotona vaan adverbityyppinä. Siis, temporaali ilmaisee ajankohtaa.

  • jolloin
  • milloin
  • muulloin
  • silloin
  • llöin
  • tuolloin

Kausatiivi

Kausatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kuvaa tapahtuman aiheuttavaa tapaa, ehtoa tms. Se kohdistuu pieneen joukkoon pronomineja, adjektiiveja ja niiden superlatiivimuotoja. Kausatiivin pääte on -ten sekä yksikössä että monikossa.

  • eniten
  • joten
  • jotenkin
  • jotenkuten
  • kauiten
  • kuitenkaan
  • kuitenkin
  • kuten
  • miten
  • nopeiten
  • parhaiten
  • siten
  • ten
  • useimmiten
  • vanhemmiten
  • vähiten

Multiplikatiivi

Multiplikatiivi (lat. multiplicare ‘moninkertaistaa, lisätä, suurentaa’) on sijamuoto tai adverbijohdin, joka ilmaisee moninkertaisuutta.

Suomen kielessä kertojen lukumäärää ilmaiseva multiplikatiivi (joka vastaa kysymykseen kuinka monta kertaa? kuinka usein?) muodostetaan liittämällä adverbijohdin -sti lukusanaan, määrää ilmaisevaan adjektiiviin tai pronominiin:

  • kolmesti (vanh. kolmasti)
  • monesti
  • useasti

Joskus nimitystä multiplikatiivi käytetään myös -sti-johtimella muodostetuista tapaa ilmaisevista adverbeista (jotka vastaavat kysymykseen miten?). Tällainen adverbimuoto voidaan muodostaa kaikista adjektiiveista, eräistä verbien partisiippimuodoista ja joistakin substantiiveista:

  • hienosti
  • leikisti
  • myöntävästi

Puhekielessä substantiiveista erityisesti kirosanat taipuvat multiplikatiivissa:

  • helvetisti
  • paskasti (alatyyliä)

Multiplikatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja (erityisesti kirosanoja), pronomineja ja yksiosaisia numeraaleja. Lisäksi multiplikatiivissa taipuvat kaikki adjektiivit. Multiplikatiivi ilmaisee kirosanojen kanssa käytettynä suurta määrää tai toiminnan tehoa, adjektiivien kanssa toiminnan tapaa ja pronominien sekä numeraalien kanssa toiminnan suorituskertojen lukumäärää. Multiplikatiivin pääte on yksikössä –sti. Monikkomuotoja ei käytetä.

  • kauniisti
  • kolmesti
  • leikisti
  • monesti
  • pakosti
  • pirusti
  • useasti

Distributiivi

Distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kuvaa toistuvaa tai kaikkiin kohdistuvaa toimintoa. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja, adjektiiveja ja numeraaleja. Distributiivin pääte on ttAin sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään hyvin harvoin.

  • paikoittain
  • päivittäin
  • ryhmittäin
  • suomalaisittain
  • yksittäin

.

Temporaalinen distributiivi

Temporaalinen distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kohdistuu pieneen joukkoon substantiiveja ja adverbivartaloita. Temporaalinen distributiivi ilmaisee alkuperää tai toistuvaa ajankohtaa. Temporaalisen distributiivin pääte on monikossa –sin. Yksikkömuotoja ei käytetä.

  • aikaisin
  • alkuisin
  • arkisin
  • jalkaisin
  • kesäisin
  • kolmisin
  • lähtöisin
  • maanantaisin
  • peräisin
  • pyhäisin
  • päivisin
  • sekaisin
  • syntyisin
  • takaisin
  • talvisin
  • viikonloppuisin
  • väkisin
  • öisin

.

Prolatiivi

Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa. Johdin on -(i)tse, esimerkiksi maitse „maata pitkin, maareittiä”.

Prolatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Prolatiivi ilmaisee väylää, jota pitkin jokin kulkee tai jotakin välitetään. Prolatiivin pääte on –tse sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään harvoin.

Prolatiivijohdokset ovat adverbeja. Johdoksen kantana on tyypillisesti substantiivi tai muu nominivartalo; eräissä adpositioina toimivissa prolatiiveissa ei ole nominikantaa (esimerkiksi alitse).

Prolatiivi muistuttaa jossain määrin sijamuotoa. Varsinaisista sijamuodoista sen erottaa vähäisempi produktiivisuus: prolatiivin voi muodostaa vain eräistä määrätyyppisistä substantiiveista. Prolatiiviin ei myöskään liity kongruoivaa eli prolatiivimuotoista määritettä, esimerkiksi adjektiivia.

  • alitse
  • editse
  • ilmateitse
  • internetitse
  • jäitse
  • lävitse
  • lentoteitse
  • maitse
  • meritse
  • ohitse
  • postitse
  • puhelimitse
  • taitse
  • vesitse
  • ylitse

.

Oppositiivi

Oppositiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Oppositiivi ilmaisee asentoa, jossa kaksi esinettä sijaitsevat vastakkain. Oppositiivin pääte on yksikössä -tUsten. Monikkomuotoja ei käytetä.

  • kasvotusten
  • nokatusten
  • selätysten
  • vastatusten
  • vieretysten

.

Situatiivi

Situatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Situatiivi ilmaisee kahden esineen sijaintia toisiinsa nähden. Situatiivin pääte on yksikössä -kkAin. Monikkomuotoja ei käytetä.

  • kasvokkain
  • lähekkäin
  • nenäkkäin
  • nokakkain
  • seläkkäin
  • sisäkkäin
  • vastakkain
  • vierekkäin

.

Separatiivi

Separatiivi on sijamuoto, joka ilmaisee poistumista.

Suomessa separatiivi on jäänne uralilaisesta kantakielestä ja se esiintyy enää kiteytyneenä muutamissa ilmauksissa. Paikallissijasarjojen kehityttyä ne syrjäyttivät separatiivirakenteen, joka siirtyi merkitykseltään abstraktimpaan käyttöön ja siitä kehittyi nykyinen partitiivi. Separatiivin tunnus on -A vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:

  • kaukaa
  • kotoa
  • takaa
  • ulkoa

.

Lokatiivi

Lokatiivi on sijamuoto, jolla ilmaistaan sijaintia jossakin paikassa (lat. locus).

Niissä uralilaisissa kielissä, joissa paikallissijasarjoja on useita, kuten suomessa ja unkarissa, lokatiiviksi nimitetään sitä olosijaa, joka kuuluu ns. yleisten paikallissijojen sarjaan. Suomessa tätä lokatiivia ei elävänä sijamuotona enää ole olemassa, vaan se jatkaa elämäänsä hieman toisessa tehtävässä essiivinä. Vanha lokatiivinen merkitys näkyy vielä sellaisissa adverbeissa kuin

  • alempana
  • huomenna
  • kaukana
  • kotona
  • luona
  • takana
  • ulkona

.

Panu Mäkinen ordonează, în mod fericit, adverbele după cazuri.

(Kiitoksia vaikka on käsitelty ja täydennetty luvatta!)

.

Johdanto

Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.

Superessiivi

Superessiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Superessiivi ilmaisee jossakin tietyssä paikassa olemista. Superessiivin pääte on yksikössä –AllA (-ellä, -olla). Monikkomuotoja ei käytetä.

ällä,tuolla, siellä, muualla, toisaalla, yhtäällä, moniaalla, kaikkialla.

  • Täällä on kylmää. – Aici e frig.

.

-alla

ahtaalla (myös paikallissijamuoto ahtaalle)

alhaalla (myös paikallissijamuodot alhaalta, alhaalle) vrt. matalalla

etuoikealla (myös paikallissijamuodot etuoikealta, etuoikealle, etuoikeaan)

etuvasemmalla (myös paikallissijamuodot etuvasemmalta, etuvasemmalle, etuvasempaan)

hajalla (myös paikallissijamuodot hajallaan, hajalle, hajalleen)

haralla (myös paikallissijamuodot harallaan, haralle, haralleen)

hyökkäyskannalla (myös paikallissijamuodot hyökkäyskannalta, hyökkäyskannalle)

illemmalla (myös paikallissijamuodot illempana, illemmaksi)

istualla (myös paikallissijamuodot istuallaan, istualta, istualtaan, istualle, istualleen)

istumalla (myös paikallissijamuoto istumalta)

kahtaalla (myös paikallissijamuodot kahtaalta, kahtaalle)

kaikkialla (myös paikallissijamuodot kaikkialta, kaikkialle)

kannalla (myös paikallissijamuodot kannalta, kannalle) ks. kanta

-kaupalla mittaa t. määrää ilmaisevien yhdyssanojen jälkiosana: -ittain, -määriä, -määrin

keralla (myös paikallissijamuoto keralle)

kerralla yhdellä kertaa, yhteen menoon

korkealla (myös paikallissijamuodot korkealta, korkealle)

kotosalla (myös paikallissijamuodot kotosalta, kotosalle)

kovalla (myös paikallissijamuoto kovalle)

kulkusalla (myös paikallissijamuoto kulkusalle)

laidemmalla (myös paikallissijamuodot laidemmalta, laidemmalle) = laidempana

lerpalla (myös paikallissijamuodot lerpallaan, lerpalle, lerpalleen)

liikekannalla (myös paikallissijamuoto liikekannalle)

lujalla (myös paikallissijamuoto lujalle)

lurpalla (myös paikallissijamuodot lurpallaan, lurpalle, lurpalleen)

matalalla (myös paikallissijamuodot matalalta, matalalle)

moniaalla (myös paikallissijamuodot moniaalta, moniaalle)

muualla (myös paikallissijamuodot muualta, muualle)

nirpalla (myös paikallissijamuoto nirpallaan)

nojalla perusteella

oikealla (myös paikallissijamuodot oikealta, oikealle, oikeaan)

paikalla (myös paikallissijamuodot paikalta, paikalle)

pakosalla (myös paikallissijamuoto pakosalle)

partaalla (myös paikallissijamuoto partaalle) ks. parras

pilalla (myös paikallissijamuoto pilalle) (rinn. piloilla)

pinnemmalla ks. pinnempana

pohjemmalla ks. pohjempana

pohjimmalla ks. pohjimpana

puolustuskannalla (myös paikallissijamuoto puolustuskannalle)

rannemmalla ks. rannempana

reunemmalla ks. reunempana

reunimmalla ks. reunimpana

riipalla (myös paikallissijamuodot riipallaan, riipalle, riipalleen)

rinnalla (myös paikallissijamuodot rinnalta, rinnalle)

roppakaupalla runsaasti. Kilpailuvastauksia tuli roppakaupalla

samalla samalla kertaa

seisaalla (myös paikallissijamuodot seisaallaan, seisaalta, seisaaltaan, seisaalle, seisaalleen)

seisoalla (myös paikallissijamuodot seisoallaan, seisoalle, seisoalleen, seisoalta, seisoaltaan)

sekuntikaupalla

sikkaralla (myös paikallissijamuodot sikkarallaan, sikkaralle, sikkaralleen)

sikkuralla (myös paikallissijamuodot sikkurallaan, sikkuralle, sikkuralleen)

sivukaupalla sivumäärin

sivummalla ks. sivumpana

sotajalalla (myös paikallissijamuoto sotajalalle)

taivasalla (myös paikallissijamuodot taivasalta, taivasalle)

takaoikealla (myös paikallissijamuodot takaoikealta, takaoikealle, takaoikeaan)

takavasemmalla (myös paikallissijamuodot takavasemmalta, takavasemmalle, takavasempaan)

talvemmalla (myös paikallissijamuodot talvempana, talvemmalle, talvemmaksi)

tarkalla (myös paikallissijamuoto tarkalle)

tasalla (myös paikallissijamuodot tasalta, tasalle)

tiukalla (myös paikallissijamuodot tiukalle, tiukassa, tiukkaan)

toisaalla (toisaalta ks. erikseen) (myös paikallissijamuoto toisaalle)

tolalla (myös paikallissijamuodot tolallaan, tolalta, tolaltaan, tolalle, tolalleen)

tuntikaupalla

uhalla ks. uhka

ulkosalla (myös paikallissijamuodot ulkosalta, ulkosalle)

vallalla (myös paikallissijamuoto vallalle)

varalla (varalta, varalle ks. erikseen)

vasemmalla (myös paikallissijamuodot vasemmalta, vasemmalle, vasempaan)

vereslihalla (myös paikallissijamuoto vereslihalle)

.

-olla

ammolla (myös paikallissijamuodot ammollaan, ammolle, ammolleen)

helpolla ks. helppo

hunningolla (myös paikallissijamuoto hunningolle)

kertaheitolla

koholla (myös paikallissijamuodot kohollaan, koholle, koholleen)

koolla (myös paikallissijamuoto koolle)

kunnolla kunnollisesti

käsikopelolla (myös paikallissijamuoto käsikopelolta)

loitolla (myös paikallissijamuodot loitolta, loitolle)

ojolla (myös paikallissijamuodot ojollaan, ojolle, ojolleen)

siivolla siivosti

sojolla (myös paikallissijamuodot sojollaan, sojolle, sojolleen)

sovinnolla hyvällä, suosiolla

tarjolla (myös paikallissijamuodot tarjolle, tarjona)

tuolla (myös paikallissijamuoto tuolta) (vastaava tulosija tuonne; vrt. tuossa)

tuuliajolla (myös paikallissijamuoto tuuliajolle)

varjolla jnk näennäisen, nimellisen syyn perusteella

.

-ällä

etäällä (myös paikallissijamuodot etäältä, etäälle) kaukana, loitolla

höllällä ks. höllässä

katumapäällä (myös paikallissijamuoto katumapäälle)

kesemmällä (myös paikallissijamuodot kesempänä, kesemmälle, kesemmäksi)

keskemmällä (myös paikallissijamuodot keskemmältä, keskemmälle) vrt. keskellä, keskeltä, keskelle

keväämmällä (myös paikallissijamuodot keväämpänä, keväämmälle, keväämmäksi, keväämmäs)

kireällä (myös paikallissijamuodot kireässä, kireälle)

myöhällä myöhään (illalla)

näkösällä (myös paikallissijamuodot näkösältä, näkösälle)

peremmällä (myös paikallissijamuodot perempänä, peremmältä, perempää, peremmälle, peremmäksi, peremmäs) lähempänä perää, kauempana perällä, perempänä; vrt. perällä, perältä, perälle

perällä (myös paikallissijamuodot perältä, perälle)

pitkällä (myös paikallissijamuoto pitkälle)

pyörällä (myös paikallissijamuoto pyörälle)

päivemmällä (myös paikallissijamuodot päivempänä, päivemmäksi)

ällä (päältä, päälle ks. erikseen)

retuperällä (myös paikallissijamutoto retuperälle)

seinemmällä ks. seinempänä

sisemmällä (myös paikallissijamuodot sisemmältä, sisemmälle) vrt. sisällä, sisältä, sisälle

sisimmällä (sisimmältään ks. erikseen) (myös paikallissijamuodot sisimmältä, sisimmälle) = sisimpänä

sisällä (sisältä, sisälle ks. erikseen; vrt. sisässä)

syksymmällä (myös paikallissijamuodot syksympänä, syksymmälle, syksymmäksi, syksymmäs)

syrjemmällä ks. syrjempänä

syrjäsilmällä (rinn. syrjäsilmin)

syvemmällä (myös paikallissijamuodot syvemmältä, syvemmälle) vrt. syvällä, syvempänä

syvällä (syvemmällä, syvemmältä, syvemmälle ks. myös erikseen) (myös paikallissijamuodot syvältä, syvälle)

ällä (myös paikallissijamuoto täältä) (vastaava tulosija tänne; vrt. tässä)

vängällä väkisin, väkipakolla

yhtäällä (myös paikallissijamuodot yhtäältä, yhtäälle, yhtäänne)

ylhäällä (myös paikallissijamuoto ylhäältä)

ymmällä (myös paikallissijamuodot ymmällään, ymmälle, ymmälleen)

ällikällä ylättävästi

.

-ellä

deekiksellä (myös paikallissijamuoto deekikselle)

edellä (edeltä, edelle ks. erikseen; vrt. edessä, edestä, eteen)

keskellä (myös paikallissijamuodot keskeltä, keskelle)

liikkeellä ks. liike

likellä (myös paikallissijamuodot likeltä, likelle) = lähellä

lyhyellä (myös paikallissijamuoto lyhyelle)

lähellä (myös paikallissijamuodot läheltä, lähelle) likellä

murhemielellä (myös paikallissijamuoto murhemielelle)

nilellä (myös paikallissija nilelle)

siellä (myös paikallissijamuoto sieltä) (vastaava tulosija sinne)

surumielellä (myös paikallissijamuoto surumielin)

vierellä (myös paikallissijamuodot viereltä, vierelle)

väkisellä murt. väkisin

äärellä (myös paikallissijamuodot ääreltä, äärelle)

.

Delatiivi

Delatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Delatiivi ilmaisee liikettä jostakin pois. Delatiivin pääte on yksikössä –AltA (-eltä). Monikkomuotoja ei käytetä.

ältä, tuolta, sieltä, muualta, toisaalta, yhtäältä, moniaalta, kaikkialta.

  • Sieltä näkee paremmin. – De acolo se vede mai bine.

.

-alta

alhaalta ks. alhaalla

ennalta ennakolta; ennestään, entuudestaan

etuoikealta ks. etuoikealla

etuvasemmalta ks. etuvasemmalla

hyökkäyskannalta ks. hyökkäyskannalla

istualta (rinn. istuvilta) ks. istualla

istumalta ks. istumalla

kahtaalta ks. kahtaalla

kaikkialta ks. kaikkialla

kannalta ks. kannalla

korkealta ks. korkealla

kotosalta ks. kotosalla

laidemmalta = laidempaa; ks. laidemmalla

matalalta ks. matalalla

moniaalta ks. moniaalla

muualta ks. muualla

oikealta ks. oikealla

paikalta ks. paikalla

pinnemmalta ks. pinnempana

pohjemmalta ks. pohjempana

pohjimmalta ks. pohjimpana

rannemmalta ks. rannempana

reunemmalta ks. reunempana

reunimmalta ks. reunimpana

rinnalta ks. rinnalla

sattumalta sattuman johdosta t. ansiosta, odottamatta, tarkoittamatta, arvaamatta, sattumoisin

seisaalta ks. seisaalla

seisoalta tavallisemmin: seisaalta

seisomalta suoraa päätä, heti

sivummalta ks. sivumpana

taivasalta ks. taivasalla

takaoikealta ks. takaoikealla

takavasemmalta ks. takavasemmalla

tasalta ks. tasalla

toisaalta vrt. toisaalla

tolalta ks. tolalla

ulkosalta ks. ulkosalla

vasemmalta ks. vasemmalla

.

-olta

arviolta arvion mukaan, noin, suunnilleen, osapuilleen; umpimähkään

ennakolta edeltäpäin, etukäteen, ennalta, ennakkoon

käsikopelolta ks. käsikopelolla

loitolta ks. loitolla

paljolta tavallisemmin: paljolti

tuolta ks. tuolla

.

-ältä

elävältä elävänä

ensimmältä aluksi, (ensi) alkuun, ensi näkemältä

etäältä ks. etäällä

keskemmältä ks. keskemmällä

näkösältä ks. näkösällä

peremmältä ks. peremmällä

perimmältä (myös paikallissijamuoto perimmältään)

perältä ks. perällä

pikimmältä (myös paikallissijamuoto pikimmältään)

ältä (vrt. päällä)

sisemmältä ks. sisemmällä

sisimmältä ks. sisimmällä

sisältä (vrt. sisästä)

syrjemmältä ks. syrjempänä

syvemmältä ks. syvemmällä

syvältä ks. syvällä

ältä ks. täällä

yhtäältä ks. yhtäällä

ylhäältä ks. ylhäällä

yltä päältä ks. yltä

.

-eltä

edeltä (vrt. edellä, edelle)

keskeltä ks. keskellä

käymäseltä (myös paikallissijamuoto käymäseltään)

likeltä = läheltä; ks. likellä

läheltä ks. lähellä

sieltä ks. siellä

viereltä ks. vierellä

äkikseltä (myös paikallissijamuoto äkikseltään)

äkkiseltä (myös paikallissijamuoto äkkiseltään)

ääreltä ks. äärellä

.

Sublatiivi

Sublatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Sublatiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Sublatiivi pääte on yksikössä ‑alle/-älle tai ‑nne/-anne. Monikkomuotoja ei käytetä.

minne, jonne, tänne, tuonne, sinne, muualle, muuanne, toisaalle, yhtäälle, moniaalle, kaikkialle.

  • Minne hän meni? – Unde s-a dus?

.

-alle

ahtaalle ks. ahtaalla

alhaalle tavallisemmin: alas

etuoikealle ks. etuoikealla

etuvasemmalle ks. etuvasemmalla

hajalle ks. hajalla

haralle ks. haralla

hyökkäyskannalle ks. hyökkäyskannalla

istualle (rinn. istuville) ks. istualla

kahtaalle ks. kahtaalla

kaikkialle ks. kaikkialla

kannalle ks. kannalla

keralle ks. keralla

korkealle ks. korkealla

kotosalle ks. kotosalla

kovalle ks. kovalla

kulkusalle ks. kulkusalla

laidemmalle = laidemmaksi; ks. laidemmalla

lerpalle ks. lerpalla

liikekannalle ks. liikekannalla

lujalle ks. lujalla

lurpalle ks. lurpalla

matalalle ks. matalalla

moniaalle ks. moniaalla

muualle ks. muualla

oikealle ks. oikealla

paikalle ks. paikalla

pakosalle ks. pakosalla

partaalle ks. partaalla

pilalle (rinn. piloille) ks. pilalla

pinnemmalle ks. pinnempana

pohjemmalle ks. pohjempana

pohjimmalle ks. pohjimpana

puolustuskannalle ks. puolustuskannalla

rannemmalle ks. rannempana

reunemmalle ks. reunempana

reunimmalle ks. reunimpana

riipalle ks. riipalla

rinnalle ks. rinnalla

seisaalle ks. seisaalla

seisoalle tavallisemmin: seisaalle

sikkaralle (rinn. sikkuralle) ks. sikkaralla

sikkuralle ks. sikkuralla

sivummalle ks. sivumpana

sotajalalle ks. sotajalalla

taivasalle ks. taivasalla

takaoikealle ks. takaoikealla

takavasemmalle ks. takavasemmalla

talvemmalle ks. talvemmalla

tarkalle ks. tarkalla

tasalle ks. tasalla

tiukalle ks. tiukalla

toisaalle ks. toisaalla

tolalle ks. tolalla

ulkosalle ks. ulkosalla

vallalle ks. vallalla

vasemmalle ks. vasemmalla

vereslihalle ks. vereslihalla

.

-älle

etäälle ks. etäällä

höllälle ks. höllässä

katumapäälle ks. katumapäällä

kesemmälle ks. kesemmällä

keskemmälle ks. keskemmällä

keväämmälle ks. keväämmällä

kireälle ks. kireällä

myöhälle = myöhään

näkösälle ks. näkösällä

peremmälle ks. peremmällä

perälle ks. perällä

pitkälle ks. pitkällä

pyörälle ks. pyörällä

älle (vrt. päällä)

retuperälle ks. retuperällä

seinemmälle ks. seinempänä

sisemmälle ks. sisemmällä

sisimmälle ks. sisimmällä

sisälle (vrt. sisään)

syksymmälle ks. syksymmällä

syrjemmälle ks. syrjempänä

syvemmälle ks. syvemmällä

syvälle ks. syvällä

yhtäälle ks. yhtäällä

ylhäälle (tavallisemmin: ylös)

ymmälle ks. ymmällä

.

-nne

jonne johon (paikkaan), minne, mihin

kunne vanh., ylät. minne, mihin

minne = mihin

sinne (vrt. siihen)

tonne ark. tuonne

tuonne vrt. tuohon

nne viittaamassa paikkaan, jossa puhuja itse on; vrt. tähän

yhtäänne ks. yhtäällä

.

-anne

kahtaanne kahtaalle

kaikkianne tavallisemmin: kaikkialle

kummanne harv. kumpaan suuntaan

muuannetavallisemmin: muualle

samaanne = samanne

samanne (rinn. samaanne) samaan suuntaan

toisaanne toisaalle

.

Latiivi

Latiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon adverbivartaloita ja komparatiivimuotoja. Latiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Latiivin pääte on yksikössä –s tai -0. Monikkomuotoja ei käytetä.

alas, ylös, taa, luo, työ, taas, edes, lähemmäs, kauemmas, alemmas, ylemmäs, taemmas, edemmäs, rannemmas.

  • Hän muutti lähemmäs keskustaa. – S-a mutat mai aproape de centru.

.

-s

alas vrt. alhaalla.

alemmas ks. alempana.

alimmas ks. alimpana.

edemmäs (rinn. etemmäs) ks. edempänä.

edes vrt. eteen, eteenpäin, esiin

etelämmäs ks. etelämpänä.

etemmäs (rinn. edemmäs) ks. etempänä.

etäämmäs ks. etäämpänä.

idemmäs ks. idempänä.

jäljemmäs ks. jäljempänä.

kauemmas ks. kauas.

kauimmas ks. kauas.

keskemmäs ks. keskempänä.

keulemmas ks. keulempana.

keväämmäs ks. keväämmällä.

laidemmas (rinn. laidemmalle) ks. laidempana.

kiinnemmäs ks. kiinnempänä.

likemmäs = lähemmäs; ks. likempänä.

likimmäs = lähimmäs; ks. likimpänä.

loitommas ks. loitompana.

luo ks. luona.

lähemmäs ks. lähempänä.

lähimmäs ks. lähimpänä.

lännemmäs ks. lännempänä.

myöhemmäs tavallisemmin: myöhemmäksi.

peremmäs ks. peremmällä.

pohjoisemmas ks. pohjoisempana.

rannemmas ks. rannempana.

rannimmas ks. rannimpana.

reunemmas ks. reunempana.

reunimmas ks. reunimpana.

seinemmäs ks. seinempänä.

sinnemmäs ks. sinnempänä.

sisemmäs ks. sisempänä.

sisimmäs ks. sisimpänä.

sivummas ks. sivumpana.

syksymmäs ks. syksymmällä.

syrjemmäs ks. syrjempänä.

syvemmäs ks. syvempänä.

taa tavallisemmin: taakse.

taaemmas = taemmas; ks. taaempana.

taaimmas = taimmas; ks. taaimpana.

taammas tavallisemmin: taemmas, taaemmas.

taas 1. jälleen, uudestaan, uudelleen; tälläkin kerralla; entiseen tilaan, takaisin. 2. sen sijaan, puolestaan, vuorostaan, sitä vastoin, kuitenkin, toisaalta, mutta.

taemmas (rinn. taaemmas) ks. taempana.

taimmas (rinn. taaimmas) ks. taimpana.

tuonnemmas ks. tuonnempana.

tuonnimmas ks. tuonnimpana.

työ vrt. tuonne

tännemmäs ks. tännempänä.

tännimmäs ks. tännimpänä.

uloimmas ks. uloimpana.

ulommas ks. ulompana.

ylemmäs ks. ylempänä.

ylimmäs ks. ylimpänä.

ylös vrt. ylhäällä.

.

Temporaali

Temporaalin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Temporaali ilmaisee ajankohtaa. Temporaalin pääte on yksikössä –llOin. Monikkomuotoja ei käytetä.

milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin, muulloin.

  • Milloin tulet?  Silloin olen jo kotona. – Când vii? Atunci sunt deja acasă.

.

-lloin, –llöin

jolloin jona aikana t. hetkenä

milloin vrt. koska

muulloin muuna aikana, muulla kertaa

silloin siihen aikaan, niinä aikoina, niihin aikoihin, sillä hetkellä, sillä kertaa

tuolloin tuona aikana, tuohon aikaan, noihin aikoihin

llöin tähän aikaan, tänä aikana, tämän aikana, samaan aikaan, samalla kertaa

väkivalloin väkivaltaisesti

.

Kausatiivi

Kausatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja, adjektiiveja ja niiden superlatiivimuotoja. Kausatiivin pääte on –ten sekä yksikössä että monikossa.

joten, siten, täten, miten, kuten, jotenkin, kuitenkin, kuitenkaan, jotenkuten, vähiten, parhaiten, nopeiten, eniten, kauiten, useimmiten, vanhemmiten.

  • Parhaiten menestyneet kilpailijat valittiin jatkoon. – Concurenții cu cele mai bune rezultate rămân în concurs.

.

-ten

alatusten = allekkain

aletusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten

alitusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten

alletusten = allekkain

enimmiten enimmäkseen

eniten runsaimmin, lukuisimmin

eritoten etenkin, varsinkin, vallankin, erityisesti, nimenomaan

hetimmiten heti, viipymättä, pikimmiten, piakkoin, pikapuoliin

hätimmiten häthätää

joten minkä johdosta, vuoksi t. takia, josta syystä

jotenkin jollakin tavoin; jotenkuten

jotenkuten mitenkuten

jotensakin jokseenkin, jotakuinkin, kutakuinkin

jouten toimettomana, joutilaana

jäljetysten = jäljekkäin

kalpaten huonosti, hullusti

kasvotusten (rinn. kasvokkain, kasvotuksin)

kauiten kauimmin

kaulatusten = kaulakkain

kaikitenkin ks. kuitenkin

kiireimmiten mahdollisimman kiireesti, niin pian kuin suinkin, mitä kiireimmin, kiireimmän kaupalla, pikimmiten, heti(mmiten)

kilvaten ylät. kilpaa, kilvan

kiusanpäiten kiusalla(an)

kohdatusten = kohdakkain

kuitenkaan ks. kuitenkin

kuitenkin (kielteisissä yhteyksissä: kuitenkaan) kumminkin;

kulmatusten = kulmittain

kuten niin kuin, samoin kuin (sivulauseen alussa = niin kuin)

kyljitysten (rinn. kyljittäin, kyljekkäin) kylki kyljessä, vierekkäin

käsitysten käsi kädessä, käsikkäin

leikinpäiten = leikillään

leikiten leikitellen, helposti, vaivattomasti

limitysten tavallisemmin: limittäin

lomatusten tavallisemmin: lomittain

lomitusten = lomittain

lähetysten = lähekkäin

mieluiten = mieluimmin

miten tavasta: millä tavalla t. tavoin, millä lailla, millä keinoin

mitenkuten jotenkuten

muuten vrt. muutoin

myöten pitkin; kulkutietä, reittiä, alustaa, suuntaa ilmaisemassa

nenätysten (rinn. nenäkkäin)

nokatusten ark. = nokitusten

nokitusten (rinn. nokakkain, nokatusten, nokikkain)

nopeiten = nopeasti

nytten murt. nyt

pahiten ks. pahasti

paraiten tavallisemmin: parhaiten

parhaiten parhaiten (käytetään hyvin‑adverbin superlatiivina) (rinn. parhaimmin)

paritusten tavallisemmin: pareittain

perätysten = peräkkäin

pikimmiten mahdollisimman pian, mitä pikimmin

päädytysten = päädyittäin

pääksytysten päivät päästään, taukoamatta päivästä päivään

päälletysten = päällekkäin

päällimmiten päällisin puolin, suurin piirtein, jotenkuten, pintapuolisesti

rajatusten = rajakkain

rinnatusten = rinnakkain

runsaiten runsaimmin, eniten

samaten samoin

seinätysten = seinäkkäin

selätysten = seläkkäin

silmitysten tavallisemmin: silmätysten

silmätysten (rinn. silmäkkäin, silmikkäin, silmätyksin) toisiansa silmiin katsoen, vastakkain, kasvokkain

sisätysten tavallisemmin: sisäkkäin

siten sillä tavalla, lailla, tavoin, keinoin, siihen tapaan, niin

sitten (sittenkin ks. erikseen)

sylitysten tavallisemmin: sylikkäin

taiten taitavasti; harkiten

tasatusten tavallisemmin: tasakkain

tieten ks. tietä

turhanpäiten (myös ??) tarpeettomasti, turhaan, suotta

tyhjänpäiten turhaan, turhanpäiten

tyyten tyystin

ten tällä tavalla, tällä lailla, näin

useimmiten useimmissa tapauksissa, tavallisesti, yleensä

vanhemmiten vanhemmalla iällä, vanhempana

varta vasten ks. vasten

varten jtak ajatellen, silmällä pitäen, jnk varalle, hyväksi, tähden, vuoksi

vasiten murt. varta vasten, tahallaan

vastatusten vastakkain

vasten

verraten adv. jokseenkin, suhteellisen, kohtalaisen, melko, aika, verrattain

vieretysten = vierekkäin

vähiten vähimmässä määrin, niukimmin

väkisten murt. väkisin

äkimmiten pikimmiten

.

Multiplikatiivi

Multiplikatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja (erityisesti kirosanoja), pronomineja ja yksiosaisia numeraaleja. Lisäksi multiplikatiivissa taipuvat kaikki adjektiivit. Multiplikatiivi ilmaisee kirosanojen kanssa käytettynä suurta määrää tai toiminnan tehoa, adjektiivien kanssa toiminnan tapaa ja pronominien sekä numeraalien kanssa toiminnan suorituskertojen lukumäärää. Multiplikatiivin pääte on yksikössä –sti. Monikkomuotoja ei käytetä. ATENȚIE! Nu toate însemană multiplicare sau de mai multe ori ci arată doar modul. Au fost grupate aici din cauza teminației.

pirusti, leikisti, kauniisti, useasti, monesti, kolmesti, pakosti.

  • Soitin viidesti. – Am sunat de cinci ori.
  • Hän laulaa kauniisti. – Vrea să cânte frumos.
  • He tappelivat leikisti. – S-au bătut în joacă.
  • Se sattui helvetisti. – A durut al dracului.

.

-sti

ahkerasti vrt. ahkera

ahneesti vrt. ahne

edustavasti vrt. edustava

globaalisesti = globaalisti

ikuisesti vrt. ikuinen

kauniisti vrt. kaunis

kevyesti vrt. kevyt

kolmasti = kolmesti

kolmesti kolmesti (rinn. kolmasti)

kolminkertaisesti vrt. kolminkertainen

leikisti kuvitellusti, leikittäessä

monasti paremmin: monesti

monesti monta kertaa, usein, useasti

nätisti ark. vrt. nätti

ohuesti vrt. ohut

pakosti pakon edessä

pirusti pirun paljon, kovaa tms., helvetisti, saatanasti, hitosti

rumasti vrt. ruma

säännöllisesti vrt. säännöllinen

tahallisesti vrt. tahallinen

useasti monesti, usein

.

Distributiivi

Distributiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja, adjektiiveja ja numeraaleja. Distributiivin pääte on –ttAin sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään hyvin harvoin.

paikoittain, suomalaisittain, yksittäin, ryhmittäin.

  • Tuotteet pakataan yksittäin. – Produsele se împachetează separat, câte unul.
  • Siivoan päivittäin. – Fac curat în fiecare zi.

.

-ttain

aakkosittain aakkosjärjestyksessä

aalloittain aalto kerrallaan, aalto aallon jälkeen, aaltoina

ajoittain aika ajoin, hetkittäin, välistä, väliin, joskus, toisinaan, silloin tällöin, kausittain

aloittain alojen mukaan, ala kerrallaan

alueittain alueiden mukaan, eri alueilla, alue alueelta

ammateittain ammattien mukaan

annoksittain annoksina

arkeittain arkki kerrallaan, arkkeina, arkkimäärin

arkittain paremmin: arkeittain

askelittain askel askeleelta, askel kerrallaan, asteittain, pykälittäin

askelmittain askelma askelmalta, portaittain

asteettain pitää olla: asteittain

asteittain aste asteelta, vähittäin, vähin erin

astioittain astioissa, astiamäärin

englantilaisittain englantilaisten tapaan

espanjalaisittain espanjalaisten tapaan

hevoskuormittain hevoskuormamäärin

hiljattain vähän aikaa sitten, äskettäin

italiaisittain italialaisten tapaan

jaksoittain jaksoina, jakso kerrallaan, jaksoittaisesti, vaiheittain

joukkueittain joukkueina, joukkueissa

joukoittain joukoissa, joukkoina; suurin joukoin, paljon, runsaasti

kaksittain kaksi yhdessä t. kerrallaan, pareittain

kannuittain kannu kerrallaan, useita kannullisia, kannukaupalla

kantamuksittain useita kantamuksia; paljon, runsaasti

kapoittain kappa kerrallaan, useita kappoja

kappaleittain kappale kerrallaan, yksin kappalein, yksittäin, yksitellen

karjalaisittain karjalaisten tapaan

kasoittain kasoina, kasapäissä, kasapäin, läjittäin, röykkiöittäin, runsaasti

kaupungeittain kaupunkien mukaan, kaupunki kaupungilta, eri kaupungeissa

kaupunkilaisittain kaupunkilaisesti

kausittain kausien mukaan, kausi kaudelta

kerroksittain kerros kerrokselta, kerroksina

kierroksittain kierros kerrallaan, kierros kierrokselta

kiloittain kilo kerrallaan, kiloina; monta kiloa, kilomäärin, ‑kaupalla

kimpuittain kimppuina, kimpuissa, useita kimppuja

kohdittain paikoitellen, (paikka) paikoin; kohta kohdalta

kohtauksittain kohtauksina, puuskittain

kolmittain kolme yhdessä t. yhteen, kolmen ryhminä

koreittain kori kerrallaan, korikaupalla

kulauksittain kulaus kerrallaan, kulauksina

kulmittain 1. kulmatusten. a. kulmat vastakkain, nurkittain; 2. kulmasta vastakkaiseen kulmaan

kunnittain kuntien mukaan, kunta kunnalta

kuormittain kuorma kerrallaan, kuormina

kuukausittain joka kuukausi, kerran kuukaudessa; kuukausien mukaan, kuukausi kuukaudelta

kuuroittain kuuroina

kuutioittain tav. = kuutiometreittäin

laikuittain laikkuina, laikkuiseksi

laseittain lasillinen kerrallaan, useita lasillisia

laumoittain laumassa, laumana, laumoina; laumamäärin, suurin laumoin

litroittain litran yksikköinä; useita litroja, litrakaupalla, litramäärin

lomittain (rinn. lomitusten) toinen toisensa välissä t. väliin

maalaisittain = maalaisesti

maittain maiden mukaan, maa maalta, eri maissa

massoittain suurin massoin, joukoittain

miljoonittain miljoonia, monta miljoonaa

minuuteittain joka minuutti; useita minuutteja, minuuttikaupall

murteittain eri murteissa, murteiden mukaan

muukalaisittain muukalaiseen tapaan

neljännesvuosittain neljännesvuoden välein, kerran neljännesvuodessa, neljännesvuosi kerrallaan

nidoksittain nidoksina, nidos kerrallaan

nipuittain nippuina, nippu kerrallaan; nippumäärin

nokittain ark. = nokitusten

nurkittain 1. nurkat vastakkain, nurkikkain, nurkakkain, kulmittain; 2. nurkka jtak kohti, vinottain, kulmittain

osittain 1. osaksi, osin, jssak määrin, jssak suhteessa; 2. osa osalta, osa kerrallaan, osina

paikkakunnittain 1. paikkakuntien mukaan, paikkakunta paikkakunnalta; 2. eräillä paikkakunnilla

paikoittain = paikoitellen

paloittain pala kerrallaan, paloina

palstoittain palstoina, palsta kerrallaan; palstamäärin

pareittain (rinn. parittain) siten että aina kaksi on parina, kaksi yhdessä t. kerrallaan, kaksittain

parittain = pareittain

parvittain parvina, parvissa; parvimäärin

periodeittain periodisesti, jaksoittain, kausittain, vaiheittain

pinkoittain pinkkoina, useita pinkkoja

pohjalaisittain pohjalaisten tapaan

poikittain kohtisuoraan (t. vinosti) pituussuuntaa vastaan, poikki, poikkisuuntaan, poikkipäin, poikkiteloin

portaittain porrasmaisesti, porrasteisesti

pulloittain pullo kerrallaan, pullon erissä; pullomäärin

puolikuukausittain puolen kuukauden välein, kerran puolessa kuukaudessa

puolittain puoliksi, osaksi, osittain; melkein, lähimain

puolitunneittain joka puolitunti, aina puolen tunnin kuluttua; puoli tuntia kerrallaan

puolivuosittain puolen vuoden välein, kerran puolessa vuodessa

puolueittain puolueiden mukaan, puolueina

pusseittain pusseissa, pussimäärin

puuskittain puuskina; aika ajoin, ajoittain

pääkaupunkilaisittain pääkaupunkilaisten tapaan

pääkohdittain tärkeimmät kohdat huomioon ottaen t. valiten tms., suurin piirtein, pääpiirtein

ranskalaisittain ranskalaisten tapaan

romanialaisittain romanialaisten tapaan

ruotsalaisittain ruotsalaisten tapaan

ruuduittain ruutu ruudulta, ruutu kerrallaan

sadoittain monta sataa, satoja, satamäärin

saksalaisittain saksalaisten tapaan

sarjoittain sarja kerrallaan, sarjoina

savolaisittain savolaisten tapaan

sivuittain sivu sivulta, sivu kerrallaan, sivumäärin, ‑kaupalla; tavallisemmin: sivuttain

sivuttain sivu eteen t. kohteeseen päin, poikittain; sivulle päin, sivusuunnassa, ‑suuntaan; rinnakkain, vierekkäin, kyljittäin

summittain 1. summina; 2. suurin piirtein, summa(n)mutikassa

suomalaisittain suomalaisten tapaan

suvuittain sukujen mukaan, suku suvulta

tapauksittain tapaus kerrallaan, tapaus tapaukselta, kussakin yksityistapauksessa

tipoittain tippoina, tippa kerrallaan

tonneittain tonni kerrallaan, tonneina; monta tonnia, tonnimäärin, ‑kaupalla

tuhansittain monta tuhatta, tuhansia, tuhatmäärin

tukuittain tukkuina, tukkumäärin; suurina erinä, tukkukaupalla; suurin määrin, runsaasti, paljon; tukkukaupalla

tunneittain joka tunti, kerran tunnissa; tuntien mukaan

tuopeittain tuoppi kerrallaan, useita tuopillisia

tusinoittain 1. tusina kerrallaan; 2. suurin määrin, paljon

vaiheittain vaihe kerrallaan, vaihe vaiheelta

venäläisittain venälaisten tapaan

verrattain verraten

vihkoittain vihoittain

vihoittain (rinn. vihkoittain) Vihoittain = vihko kerrallaan, vihkoina = vihkokaupalla

viikoittain joka viikko, kerran viikossa; viikkojen mukaan, viikko viikolta

vinoittain tavallisemmin: vinottain

vinottain jhk nähden vinossa, vinoon, vinosti

virolaisittain virolaisten tapaan

vuodenajoittain vuodenaikojen mukaan

vuoroittain 1. vuorojen mukaan, vuoroina; 2. tavallisemmin: vuorotellen, vuoroin (ks. vuorotella, vuoro)

vuorokausittain joka vuorokausi; kunakin vuorokautena; vuorokausi kerrallaan

vuosiluokittain

vuosittain joka vuosi, kerran vuodessa; vuosien mukaan, vuosi vuodelta

yksityiskohdittain yksityiskohtia myöten, yksityiskohtaisesti

.

-ttäin

erittäin erä kerrallaan, erinä

hetkittäin ajoittain, aika ajoin, silloin tällöin, toisinaan, välistä

hyppäyksittäin hyppäyksin, hyppäys hyppäykseltä

heikäläisittäin heidän tapaan mukaan, heidän kannaltaan

hämäläisittäin hämäläisten tapaan

kilometreittäin kilometri kerrallaan; monta kilometriä, kilometrimäärin, ‑kaupalla

kuutiometreittäin kuutiometri kerrallaan, kuutio(metri)kaupalla, kuutioittain, monta kuutiometriä

kyljittäin 1. kylki jtak vasten, kylki edellä; 2. = kyljitysten

kymmenittäin kymmeniä, monta kymmentä; kymmenen kerrallaan

limittäin (litteiden) esineiden keskinäisestä sijainnista: osaksi päällekkäin

läjittäin ark. läjinä, läjäpäissä, kasoittain, röykkiöittäin, runsaasti

lääneittäin läänien mukaan, kussakin läänissä, lääni lääniltä

meikäläisittäin meidän tapamme mukaan, meidän kannaltamme.

metreittäin metri kerrallaan, metreinä; monta metriä, metrimäärin, ‑kaupalla

nelittäin neljä yhdessä t. yhteen, neljän ryhminä

neliöittäin tav. = neliömetreittäin

neliömetreittäin neliömetri kerrallaan, neliömetrikaupalla, neliöittäin

nimittäin edellä esitettyyn jnk selittävän, selventävän t. täydentävän lisän liittävä adv.; näet

nykäyksittäin nykäyksiä tehden, nytkähdellen, tempoen; katkonaisesti, jaksoittain

perheittäin perheinä, perhe perheeltä

perättäin = peräkkäin

piireittäin piirien mukaan, piiri piiriltä

pitkittäin pituussuuntaan, pitkinpäin

pykälittäin pykälä pykälältä, pykälä kerrallaan

päittäin 1. päät vastakkain, yhdessä t. yhteen, päikkäin, pääkkäin; 2. pituussuuntaisesti

päivittäin joka päivä, kunakin päivänä

pälvittäin pälvinä, laikuittain

pätkittäin pätkinä, pätkä kerrallaan

päädyittäin (rinn. päädytysten) siten että päädyt ovat vastakkain

päällettäin tavallisemmin: päällekkäin

pääpiirteittäin pääpiirteisiin pitäytyen, pääpiirtein, pääpiirteisesti

riveittäin riveinä; rivi kerrallaan; rivimäärin

rivittäin paremmin: riveittäin

ryhmittäin ryhminä, ryhmä kerrallaan

rykelmittäin rykelminä, kasoittain

röykkiöittäin röykkiöinä, kasoittain

selittäin = seläkkäin

sisättäin tavallisemmin: sisäkkäin

sylittäin tavallisemmin: sylikkäin

syrjittäin 1. syrjä syrjää vasten, syrjälleen; 2. syrjä, kylki edellä

sysäyksittäin sysäyksinä, sysäys kerrallaan

säkeittäin säkkeinä, säkkikaupalla;

säkeittäin säe kerrallaan, säe säkeeltä

säteittäin keskuksesta säteiden tavoin eri suuntiin, säteittäisesti

teikäläisittäin teidän tapanne mukaan, teidän kannaltanne

tynnyreittäin tynnyri kerrallaan; useita tynnyreitä

tyypeittäin tyyppien mukaan

vierettäin = vierekkäin

vuosineljänneksittäin tavallisemmin: neljännesvuosittain

vähittäin 1. pienin erin; tavallisemmin: vähin erin, vähitellen

välähdyksittäin (rinn. väläyksittäin) hetkittäin

väläyksittäin = välähdyksittäin

yksiköittäin yksikkönä, yksikkö yksiköltä, yksikköjen mukaan

yksilöittäin yksilö kerrallaan, yksilöiden mukaan, yksilöinä

yksittäin yksi kerrallaan, jokainen erikseen, yksitellen

ämpäreittäin monta ämpärillistä, ämpäri kerrallaan

äskettäin vähän aikaisemmin, jokin aika sitten, hiljattain, taannoin

.

Temporaalinen distributiivi

Temporaalisen distributiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja ja adverbivartaloita [ala-, ylä-, esi-, taka-, lähi-, kauko-, ulko-, sisä-, keski-, vieri, etä-, ohi-, muka-, ympäri-, vasta-, poiki-, tykö-, luo-, liki-, seka-]. Temporaalinen distributiivi ilmaisee alkuperää tai toistuvaa ajankohtaa. Temporaalisen distributiivin pääte on monikossa –sin. Yksikkömuotoja ei käytetä.

maanantaisin, arkisin, pyhisin, viikonloppuisin, kesäisin, talvisin, aikaisin, alkuisin, lähtöisin, peräisin, syntyisin, sekaisin, takaisin, jalkaisin.

  • Ohjelma tulee keskiviikkoisin. – Emisiunea este difuzată miercurea, în fiecare miercuri.

.

-sin

aamuisin joka aamu, (aina) aamulla

aamupäivisin joka aamupäivä, aina aamupäivällä

aikaisin aikaisena ajankohtana, varhain

alkuisin peräisin, lähtöisin

arkipäivisin arkisin

arkisin arkipäivinä, joka arkipäivä, arkipäivisin

avokäsin paljain käsin

edeltäkäsin edeltäpäin

edestakaisin vuorotellen vastakkaissuuntiin

ensin = ensiksi

hajareisin reidet, jalat levällään, hajasäärin

huitsin kauas, hornan tuuttiin

iltaisin joka ilta, (aina) illalla

jalkaisin kävellen, jalan, jalkapatikassa

kahareisin murt. hajareisin

kaksin kahden (kesken), kahdestaan, kaksistaan

kasvotuksin = kasvotusten

kaulatuksin = kaulakkain

keskiviikkoisin aina keskiviikkona, joka keskiviikko

kesäisin joka kesä, (aina) kesällä

keväisin joka kevät, (aina) keväällä

kolmisin (rinn. kolmestaan, kolmistaan) kolme yhdessä, kolmen kesken

kotoisin syntyisin, peräisin, lähtöisin, alkuisin

sin 1. liikkuma‑, sijainti‑ tms. suunnasta: päin.2. toiminnan lähtö‑, kiinnekohdasta

käsityksin käsi kädessä, käsikkäin

laisin. = laisinkaan

lauantaisin joka lauantai, aina lauantaina

lähtöisin alkuisin, peräisin, syntyisin

läpikotaisin joka kohdasta, kauttaaltaan, kokonaan, läpeensä, perin pohjin, juurta jaksain, tyystin, täydellisesti, täysin

maanantaisin aina maanantaina, joka maanantai

nelisin (rinn. nelistään, neljästään) neljä yhdessä, neljän kesken

nykyisin = nykyään

osin ks. osa

perjantaisin aina perjantaina, joka perjantai

peräisin alkuisin, lähtöisin, kotoisin

perätyksin = peräkkäin

puoliväkisin puolittain väkisin

pyhisin = pyhäisin

pyhäaamuisin

pyhäiltaisin

pyhäisin (rinn. pyhisin) pyhäpäivinä, sunnuntaisin

päivisin aina päiväsaikaan, (aina) päivällä

rajatuksin = rajakkain

sattumoisin sattumalta

seinätyksin = seinäkkäin

sekaisin epäjärjestyksessä, sekavana, sotkuisena, hujan hajan; epäjärjestykseen

selätyksin = seläkkäin

silmityksin tavallisemmin: silmätyksin

silmätyksin = silmätysten

sisätyksin tavallisemmin: sisäkkäin

sukuisin sukuperältään, peräisin

sunnuntaisin aina sunnuntaina, joka sunnuntai

syksyisin joka syksy, (aina) syksyllä

sylityksin sylitysten tavallisemmin: sylikkäin

syntyisin peräisin, alkuisin, lähtöisin, synty(j)ään, omaa sukua

takaisin lähtökohtaan, entiseen paikkaan t. olotilaan t. suuntaan; aikaisemmalle haltijalle, omistajalle tms.; entiselle kannalle; toistamiseen, uudelleen, taas

talvisin joka talvi, (aina) talvella

tiistaisin aina tiistaina, joka tiistai

toisin toisella, muulla tavalla, eri tavalla

torstaisin aina torstaina, joka torstai

tosin ilmaisemassa myönnytystä t. rajoitusta: kyllä(kin)

täysin aivan, ihan, vallan, kokonaan, tyystin, täydellisesti, tykkänään

varsin (varsinkin ks. erikseen) melkoisen, jokseenkin, aika

vastatuksin tavallisemmin: vastakkain

vieretyksin vierettäin, vieretysten = vierekkäin

viikonloppuisin

viimeisin ks. viimeinen

vinksin vonksin ark. epäjärjestyksessä, hujan hajan, sikin sokin, vinossa, huolimattomasti tehtynä t. sijoitettuna

vonksin vinksin ark. epäjärjestyksessä, hujan hajan, sikin sokin, vinossa, huolimattomasti tehtynä t. sijoitettuna

väkisin voimakeinoin, väkipakolla, väkivalloin; vastustuksesta huolimatta, vastoin tahtoa; vängällä

yksin yksikseen, itsekseen, yksinään

ylösalaisin 1. yläpuoli alaspäin ja alapuoli ylöspäin, nurin, kumossa, kumoon. 2. sekaisin, mullin mallin, sekasortoon, päälaelleen, päinvastaiseksi tms

ypöyksin aivan yksin

öisin aina yöaikaan, (aina) yöllä

.

Prolatiivi

Prolatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus Temporaalisen distributiivi]. Prolatiivi ilmaisee väylää, jota pitkin jokin kulkee tai jotakin välitetään. Prolatiivin pääte on –tse sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään harvoin.

postitse, maitse, jäitse, meritse, vesitse, lentoteitse, ohitse, lävitse, alitse, ylitse.

  • Muinoin vesitse oli helpompaa kulkea kuin maitse. – Pe vremuri era mult mai ușor de circulat pe apă decât pe uscat.

.

‑tse

alateitse alakautta

alitse alta, alapuolitse

editse edestä ohi, etupuolitse, ‑tietä, ‑kautta.

eteläpuolitse

etupuolitse editse

etuteitse etukautta, etutietä, editse, etupuolitse

hallintoteitse hallinnollista tietä

ilmateitse lentoteitse, ilmoitse

ilmoitse ilman kautta, ilmateitse

itäpuolitse

jäitse jäätä myöten

jääteitse jäitse

keskitse keskeltä, läpi, halki

kiertoteitse kiertotietä, ‑teitä (pitkin), kiertäen

kirjeitse kirje(id)en välityksellä

kurinpitoteitse kurinpitotoimin, kurinpitotietä

lentopostitse lentopostin välityksellä

lentoteitse ilmateitse, lentäen

lomitse välitse, välistä

länsipuolitse

lävitse ks. läpi; sisäteitse (jnk toisesta) päästä toiseen, puolelta toiselle, sisäpuolitse

maanteitse maantietä pitkin

maastoitse maaston kautta, teitä käyttämättä

maateitse = maitse

maitse maata pitkin, maateitse

meriteitse = meritse

meritse merta myöten, meriteitse

neuvotteluteitse

ohitse ohi

oikeusteitse oikeudenkäynnin t. oikeusviranomaisen avulla, kautta

oikoteitse oikotietä t. ‑teitä (käyttäen)

pakkoteitse pakolla, pakkokeinoin, ‑toimin

pintateitse pintakuljetuksena

postitse postin välityksellä

puhelimitse puhelimen välityksellä, puhelimella

puolitse jltak puolelta, jnk puolen kautta

päädyitse = päädyn editse

päällitse yli, ylitse

radioitse radion välityksellä, radioteitse

radioteitse = radioitse

rautateitse rautatiellä, junalla

satelliittiteitse satelliitin välityksellä

selkäpuolitse selän taitse, takapuolitse

sisäpuolitse sisäpuolen kautta

sivuitse jnk esineen tms. sivun viertä pitkin, vieritse; ohi, ohitse

sivuteitse sivukautta

sopimusteitse sopimuksen tietä, sopimustietä, sopimuksella

sovintoteitse sovinnon tietä

sukupuoliteitse = sukupuolisuhteessa, vars. yhdynnässä

sähkeitse sähkeen välityksellä, sähkeellä

sähköpostitse sähköpostin välityksellä

taitse takaa ohi, takatietä, ‑kautta

takapuolitse tavallisemmin: taitse

takateitse taitse, takakautta, takatietä

teitse tietä t. teitä pitkin; yhdyssanojen jälkiosana: jtak tietä, menetelmää, keinoa käyttäen, jnk kautta, välityksellä

televisioitse television välityksellä, televisioteitse

televisioteitse = televisioitse

tietoverkoitse = verkoitse

uittoteitse uittamalla

ulosottoteitse ulosoton avulla, kautta

valitusteitse valituksen avulla, valitusmenettelyllä

veriteitse veren mukana, välityksellä

verkoitse tietoverkon välityksellä, tietoverkoitse

vesiteitse vesitse

vesitse vettä pitkin, vesitietä, ‑teitse

vieritse viertä sivuten, sivuitse

virkateitse virkatietä

välitse lomitse, välistä

ylitse yläpuolen kautta

.

Situatiivi

Situatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus]. Situatiivi ilmaisee kahden esineen sijaintia toisiinsa nähden. Situatiivin pääte on yksikössä –kkAin. Monikkomuotoja ei käytetä.

nenäkkäin, nokakkain, sisäkkäin, vastakkain, lähekkäin, vierekkäin, seläkkäin.

  • He istuivat lähekkäin. – Stăteau alături, unul lângă altul

.

‑kkain, ‑kkäin

alakkain = allekkain

alekkain paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten

allekkain toinen toisensa alla t. alle, alakkain, alatusten, alletusten

jäljekkäin (rinn. jäljetysten) peräkkäin, perätysten (oppositiivi)

kasvokkain = kasvotusten (oppositiivi)

kaulakkain (rinn. kaulatuksin, kaulatusten (oppositiivi)) kädet toistensa kaulassa

kohdakkain (rinn. kohdatusten (oppositiivi)) toistensa kohdalla, kohdalle, vastakkain, vastatusten

kyljekkäin = kyljitysten (oppositiivi)

käsikkäin käsi (t. kädet) toisen kädessä (t. käsissä), käsi kädessä, käsitysten (oppositiivi)

likekkäin = lähekkäin

limikkäin tavallisemmin: limittäin (distributiivi)

lomakkain tavallisemmin: lomittain (distributiivi)

lomikkain tavallisemmin: lomittain (distributiivi)

lähekkäin lähellä (superessiivi) t. lähelle toisiaan, lähetysten (oppositiivi), likekkäin

nenäkkäin = nenätysten (oppositiivi)

nokakkain ark. = nokitusten (oppositiivi)

nokikkain ark. = nokitusten (oppositiivi)

nurkakkain = nurkikkain, nurkittain (distributiivi)

nurkikkain = nurkittain (distributiivi)

olakkain olkapäät vastakkain, rinta rinnan

peräkkäin (rinn. perättäin (distributiivi), perätysten (oppositiivi), perätyksin) toinen toisensa perässä t. perään, jäljekkäin

pinnakkain pinta pintaa vasten

päikkäin = päittäin (distributiivi)

pääkkäin = päittäin (distributiivi)

päällekkäin toinen toisensa päällä t. päälle, päälletysten (oppositiivi)

rajakkain (rinn. rajatusten, rajatuksin) vierekkäin

rinnakkain (rinn. rinnan, rinnatusten (oppositiivi)) toistensa rinnalla, rinta rinnan

ristikkäin ristissä, ristiin

seinäkkäin (rinn. seinätysten (oppositiivi), seinätyksin)

selikkäin = seläkkäin

seläkkäin (rinn. selätyksin, selätysten (oppositiivi), selittäin (distributiivi), selikkäin)

silmikkäin = silmäkkäin

silmäkkäin = silmätysten (oppositiivi)

sisäkkäin toinen toisensa sisällä (sisässä) t. sisälle (sisään)

sivukkain tavallisemmin: sivuttain (distributiivi)

sylikkäin toistensa sylissä, toisiaan syleillen

tasakkain sijainnista t. asennosta: toistensa kanssa tasassa, tasan, tasoissa

vastakkain = vastatusten (oppositiivi)

vierekkäin (rinn. vieretysten (oppositiivi), vieretyksin, vierettäin (distributiivi))

.

Oppositiivi

Oppositiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus]. Oppositiivi ilmaisee asentoa, jossa kaksi esinettä sijaitsevat vastakkain. Oppositiivin pääte on yksikössä –tUsten. Monikkomuotoja ei käytetä.

kasvotusten, selätysten, nokatusten, vastatusten, vieretysten.

  • Juttelimme kasvotusten. – Am discutat față-n față.

.

‑tusten, ‑tysten

alatusten = allekkain (situatiivi)

aletusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten

alitusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten

alletusten = allekkain (situatiivi)

jäljetysten = jäljekkäin (situatiivi)

kasvotusten (rinn. kasvokkain, kasvotuksin)

kaulatusten = kaulakkain (situatiivi)

kohdatusten = kohdakkain (situatiivi)

kulmatusten = kulmittain (distributiivi)

kyljitysten (rinn. kyljittäin  (distributiivi), kyljekkäin (situatiivi))

käsitysten, käsi kädessä, käsikkäin (situatiivi)

limitysten tavallisemmin: limittäin (distributiivi)

lomatusten tavallisemmin: lomittain (distributiivi)

lomitusten = lomittain (distributiivi)

lähetysten = lähekkäin (situatiivi)

nenätysten (rinn. nenäkkäin (situatiivi)) ark. vastakkain, nokitusten, nokikkain

nokatusten ark. = nokitusten

nokitusten (rinn. nokakkain (situatiivi), nokatusten, nokikkain (situatiivi)) (nokat) vastakkain, vastapäätä, nenätysten (rinn. nenäkkäin (situatiivi)) ark. vastakkain (situatiivi), nokitusten, nokikkain (situatiivi).

paritusten tavallisemmin: pareittain (distributiivi)

perätysten = peräkkäin (situatiivi)

päädytysten = päädyittäin (distributiivi)

pääksytysten în expresia: Päivät pääksytysten päivät päästään, taukoamatta päivästä päivään

päälletysten = päällekkäin (situatiivi)

rajatusten = rajakkain (situatiivi)

rinnatusten = rinnakkain (situatiivi)

seinätysten = seinäkkäin (situatiivi)

selätysten = seläkkäin (situatiivi)

silmitysten tavallisemmin: silmätysten

sisätysten tavallisemmin: sisäkkäin (situatiivi)

sylitysten tavallisemmin: sylikkäin (situatiivi)

tasatusten tavallisemmin: tasakkain (situatiivi)

vastatusten = vastakkain (situatiivi)

vieretysten = vierekkäin (situatiivi)

.

Rădăcinile unor adverbe declinate complet

.

Rădăcinile adverbelor (după situație) Adverbivartalot

ala- / ylä- sub / pe

esi- / taka- în față / în spate

lähi- / kauko- / etä- aproape / departe

ulko- / sisä- în afară / înăuntru

keski- / ympäri- în mijloc / împrejur

vieri / liki- / vasta- alături / de partea opusă

tykö- / luo- lângă

ohi- pe lângă, pe alături, prin față, peste; trecut; gata (gătat)

muka- cu

poiki- prin, printre; de-a lungul, de-a latul; transversal, curmeziș; frânt, stricat, întrerupt; nefuncțional

seka- printre

.

Rădăcinile acelorași adverbe – adverbivartalot (alfabetic)

ala- sub

esi- în față

etä- departe

kauko- departe

keski- în mijloc

liki- alături

luo- lângă

lähi- aproape

muka- cu

ohi- pe lângă, pe alături, prin față, peste; trecut; gata (gătat)

poiki- prin, printre; de-a lungul, de-a latul; transversal, curmeziș; frânt, stricat, întrerupt; nefuncțional

seka- printre

sisä- înăuntru

taka- în spate

tykö- lângă

ulko- în afară

vasta- de partea opusă

vieri alături

ylä- pe

ympäri- împrejur

.

(s) = singular; (p) = plural

Pentru economia tabelului am renunțat la cazurile rămase neutilizate precum akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi, kausatiivi, multiplikatiivi și distributiivi.

Nom. Gen. Part. Ess. Trans. Iness. Elat. Illat. Adess. Ablat. Allat. Instruk. Superess. Delat. Sublat. Lat. Tempor. T. distr. Prolat. Situat. Opposit.
ala- alla alta alle alhaalla alhaalta alhaalle alas alitse / ali alakkain / allekkain alatusten
esi- edessä edestä eteen (s), esiin (p) edellä (s), esillä (p) edeltä (s), esiltä (p) edelle (s), esille (p) edes editse
etä- etäällä etäältä etäälle
kauko-
kaukaa kaukana kauaksi





kauan


kauas

kaukaitse
keski- keskeä keskenä (+poss.) keskellä keskeltä keskelle kesken keskitse
lähi-

läsnä



lähellä läheltä lähelle



lähes

lähitse lähekkäin lähetysten
liki- likellä likeltä likelle liki likitse
luo-

luota luona luokse








luokse
muka- mukaa mukana muassa mukaan
ohi-



ohessa ohesta oheen ohella ohelta ohelle



ohi

ohitse
poiki- (pois-) poissa pois poikitse / poikki poikittain
seka-



seassa seasta sekaan








sekaisin
sisä- sisässä sisästä sisään sisällä sisältä sisälle sisäkkäin sisätysten
taka-
takaa takana taakse









taa / taas taannoin takaisin taitse
tykö- tyköä tykönä työkse työ
ulko-
ulkoa ulkona










ulos
vasta- vastassa vastaan vasten (s),  vastoin (p) vastakkain vastatusten
vieri vieren viertä

vieressä vierestä viereen vierellä viereltä vierelle






vieritse vierekkäin vieretysten
ylä- yllä yltä ylle ylhäällä ylhäältä ylhäälle ylös ylitse / yli
ympäri-





ympäriin (+poss.) ympärillä ympäriltä ympärille



ympäri

ympäritse

.

Jotakin adverbin päätteistä

adverbin päätteet kuten ymmä-llään, here-illä tai uude-staan.

mielellään, pahoillaan, päissään, tietenkin, sentään, nimittäin, muitta mutkitta, mielin määrin, kynsin hampain, juurta jaksain, pielessä/pielestä/pieleen, ristiin rastiin, mielin määrin, omin neuvoin, pilvin pimein, yötä päivää, suoraa päätä, omia aikojaan, pitkin hampain, omin silmin, ristiin rastiin, yhteen ääneen, omaan tahtiin, juuri ja juuri, pikku hiljaa, silloin tällöin, päin peetä (alatyyli!), vasten naamaa, pitkin pituuttaan, lukuun ottamatta, lujille, koville, tiukalle, tiukoille, ahtaalle, raskaasti, iisisti.

Ottaa neniinsä merkitsee ‘suuttumista’, ottaa neniin taas sitä että ‘saa turpiinsa’, kun taas esim. ilmausparissa ottaa nokkiin vs. ottaa nokkiinsa ei tällaista merkityseroa ole, vaan ne ovat saman suuttumista merkitsevän idiomin variantteja

.

Dacă nu te-ai lămurit încă, HyväYstävä,

poți treci mai departe unde, despre adverb,

vorbește Suveranul Limbii Finlandeze,

Iso suomen kielioppi.

adverbi

Adverbi on sanaluokkanimitys taipumattomille tai vajaasti taipuville sanoille, jotka ilmaisevat lauseessa esitetyn tilanteen erilaisia puitteita ja suhteita kuten aikaa (eilen, myöhemmin, kauan, usein, kahdesti), paikkaa (lähellä, kauas, eteenpäin), tilaa (hämillään, puuduksissa), tapaa (nopeasti, hyvin) tai määrää (vähän, liikaa, täynnä). Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen.

§ 646 Mikä on adverbi?

Adverbi on vajaaparadigmainen tai taipumaton sana, joka kuvaa sellaisia lauseessa esitetyn tilanteen suhteita kuin aika, paikka, olotila, tapa ja määrä. Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen, johon voi sisältyä määritteitä (a); muutamat adverbityypit saavat täydennyksiäkin (b) (» § 670 – 673).

(a)  Mitä Lieksan nuoriso puuhailee iltaisin? (ou) | Entä jos sama keksintö olisi sattumoisin tehty vasta vähän myöhemmin? (A) | – – eikö ulkona ole tarpeeksi kylmä? (l) | Niin että siinä ukko on polvillaan, – –. (l) | – – syytetyt ovat olleet vahvasti juovuksissa. (l) | Eurooppa näyttää selviytyneen suhdannetaantumastaan varsin nopeasti. (l) | Lapset ovat tykänneet tästä tosi paljon. (l)

(b)  Olemme koko ajan sidoksissa johonkin aikatauluun. (yo) | Espanjasta kotoisin oleva Vito (l)

Deiktiset adverbit kuten tänään, täällä ja interrogatiiviset adverbit kuten missä, miksi eivät semanttisen luonteensa takia saa määritteitä. Silti niiden voi katsoa muodostavan adverbilausekkeen muun syntaktisen käyttäytymisensä perusteella.

Adverbilauseke on tyypillisesti lauseen tai verbi-ilmauksen adverbiaali (Täällä pärjätään varmasti; käyttäytyä hyvin, ajatella positiivisesti), mutta toimii adverbiaalina myös muiden sanaluokkien sanojen muodostamissa lausekkeissa: ihanasti punainen, moraalisesti aivan väärin, puoliksi vastoin tahtoaan, runsaasti pimeää rahaa, se tapahtuma eilen (» § 959,587 – 591617 – 622).

Tyypillinen adverbi eroaa partikkelista siinä, että se saa määritteitä, partikkeli ei. Eräät adverbi- ja partikkeliryhmät ovat kuitenkin merkitykseltään niin läheisiä, että niitä käsitellään yhtenä kokonaisuutena tässä luvussa. Tällaisia ovat mm.

  • täsmentävässä tehtävässä toimivat tai likimääräisyyttä ilmaisevat sanat kuten tasan, suunnilleen, melkein (» § 661663)
  • ominaisuuden tapaa tai intensiteettiä luonnehtivat sanat kuten ihanasti ~ ihanan ~ hyvin rentoutunut (» § 664 – 666677)
  • modaaliset sanat kuten varmasti, tietysti, ehkä (» § 667).

Huom. 1. Fokuspartikkelit esiintyvät minkä tahansa sanaluokan sanan kanssa, myös deiktisten adverbien kanssa, esim. juuri täällä, vasta tänään, mutta ne eivät toimi lausekkeessa määritteinä vaan liitynnäisinä (» § 839 – 849).

Huom. 2. Sellaiset perinteisesti intensiteettiadverbeiksi kutsutut sanat kuin varsin, sangen, melko ja konnektiivisiksi adverbeiksi nimitetyt sanat kuten kuitenkin, silti, tosin ovat tässä kieliopissa partikkeleita, eivät adverbeja. Jaottelun peruste on syntaktinen: ne eivät saa määritteitä (» § 794). Vanhemman perinteen mukaan partikkeli on kattotermi kaikille taipumattomille sanoille, myös adverbeille.

§ 959 Millaisia adverbiaaleja on?

Adverbiaaleilla on lauseessa monia erityyppisiä tehtäviä: ne voivat kuulua verbin valenssiin eli toimia verbin adverbiaalitäydennyksenä, esim. puhua asiasta, ihastua esitykseen, muodostaa olla-verbin kanssa erilaisia konstruktioita, esim. Virtanen on opettajana; Hänellä ~ Pihalla on lapsia, ja olla osana muissakin konstruktioissa, esim. resultatiivimuotissa Juoksin kenkäni puhki; Hän repi paperin silpuksi. Adverbiaalit ovat keskeisesti verbi-ilmausten määritteitä (a), mutta toimivat myös adjektiivien, substantiivien ja adverbien määritteinä tai täydennyksinä (b).

(a) Pidän hänestä kovasti. | Menen kotiin juosten tai junalla. | Hän kauhoi lehtiä kärryyn kaksin käsin.

(b) Hän on iloinen ~ iloissaan tapahtumasta. | Taidat olla perso makealle. | Tapaaminen ensi viikolla jännittää minua vähän. | Meillä on treffit Stokkan kellon alla. | Hän on yhä kallellaan itään.

Adverbiaaleilla ilmaistaan myös asiaintilan aikapaikkaisia kehyksiä (c) sekä tilanteiden välisiä syy- ja ehtosuhteita (d). Löyhimmin lauseeseen liittyvät kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit sijoittavat lauseen teksti- ja tilanneyhteyteen sekä ilmentävät puhujan käsityksiä esitetystä asiaintilasta (e). Adverbiaaleina toimivat erityyppiset lausekkeet ja lauseet, kommentteina ja konnektiiveina myös partikkelit.

(c) Eilen söin pizzaa. | Odotin häntä kaksi tuntia. | Tapasimme Tampereella.

(d) Meteoriitti putosi maan vetovoiman vaikutuksesta. | Koska satoi, jäin kotiin. | Jään kotiin, jos sataa. | Sateen sattuessa jään kotiin.

(e) Onneksi työ ehkä valmistuu. | Ihme kyllä Maija tulee ilmeisesti ajoissa, sen sijaan Liisa ei pääse tulemaan.

Varsinkin paikan ja tilan adverbiaalit sekä habitiiviset adverbiaalit esiintyvät tietyntyyppisissä lausumissa ilmauksen keskeisen merkityssuhteen kantajana myös ilman verbiä:

(f) Kengät pois! | Nyt heti sänkyyn ~ nukkumaan! | Tuko yhä tappiolla (l) [otsikko] | Piispoilta pallo hukassa (L) [otsikko] | Jouluvinkkejä epätoivoisille! (L)

Kaiken kaikkiaan adverbiaaleista ei voi esittää ryhmänä kovin paljon yleistyksiä. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se, että tietyillä keskeisillä muotokategorioilla ilmaistaan tietyntyyppisiä merkityksiä (» § 980 – 1001). Tässä alaluvussa käsitellään ensisijaisesti verbin ja lauseen lausekemuotoisia adverbiaaleja. Substantiivin, adjektiivin ja adverbin adverbiaaleja käsitellään tarkemmin näitä sanaluokkia koskevissa luvuissa. Adverbiaalilauseita tarkastellaan luvuissa Adverbiaalilauseet ja Lause täydennyksenä, adverbiaalina toimivia infiniittisiä rakenteita käsitellään luvussa Infinitiivit ja partisiipit.

Huom. Perinteisessä kieliopissa adverbiaaleiksi on kutsuttu kaikkia verbin määritteitä, jotka eivät ole objekteja ja kaikkia adjektiivien ja adverbien määritteitä, jotka ilmaisevat ”eri seikkoja eli asianhaaroja” kuten syytä, keinoa, tapaa, aikaa, paikkaa, suhdetta ja suuntaa (esim. Setälä 1926 [1880]). Tässä kieliopissa rajaus on tehty muodollisin perustein: paikallissijassa tai vajaakäyttöisessä sijassa oleva NP, AP, adverbi- tai adpositiolauseke katsotaan tietyssä tehtävässä adverbiaaliksi riippumatta siitä, onko se lauseen, verbin, substantiivin, adjektiivin vai adverbin täydennys tai määrite. Näin esim. perinteisen kieliopin substantiivin paikallissijaiset attribuutit ovat tässä kieliopissa adverbiaaleja, esim. kissan ruokkiminen laadukkaalla kuivamuonalla (E), sunnuntain laulukonsertti kirkossa (l), samoin kuin adjektiivien ja adverbien paikallissijaiset laajennukset: Käsistään kätevä Louekoski (l), Nainen oli raivosta sekaisin (k) (Hakulinen – Karlsson 1979: 120). Sen sijaan sellaiset adjektiivin ja adverbin astemääritteet kuin hyvin kaunis, melko ~ suhteellisen nopeasti eivät ole adverbiaaleja (» § 664).

adverbilauseke

Adverbilausekkeen edussanana on adverbi (lauseke). Adverbit saavat määritteitä (hyvin kauan, tukevasti kallellaan), muutamat myös täydennyksen (kallellaan vasemmalle). Adverbilauseke toimii lauseen tai verbi-ilmauksen adverbiaalina (Täällä pärjätään varmasti; käyttäytyä huonosti, juosta nopeasti), mutta esiintyy adverbiaalina myös muiden sanaluokkien sanojen muodostamissa lausekkeissa: herttaisesti punainen, moraalisesti aivan väärin, puoliksi vastoin tahtoaan, aika paljon hyviä tuloksia, se kokous eilen.

§ 670 Adverbilausekkeen yleisrakenne

Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen (AdvP:n) yksin tai laajennuksineen:

Ikkunat olivat entistä likaisempia, ovilasiin oli joku ilkeyksissään pyyhkinyt nakkipaperinsa sinapit. (k) | Melko nopeasti hän palasi, ihan tajuihinsa, – –. (k) | Yritys oli tuolloin taloudellisessa kriisissä, mutta nyt menee kohtuullisen hyvin. (l) | Tampereen käräjäoikeus katsoi opiskelijan toimineen ansiotarkoituksessa, järjestelmällisesti ja tahallaan. (l)

Adverbin määrite on tyypillisesti etuasemainen, esim. melko aikaisin, uskomattoman paljon, täysin rähmällään, vähän kallellaan, miellyttävästi väsyksissä, paljon enemmän. Eräillä adverbeilla voi olla myös täydennys: puolillaan mehua (» § 671), kotoisin Savosta (» § 672).

Rakenteellisesti adverbin määrite tai täydennys voi olla jokin seuraavista:

• Intensiteettimäärite: [aivan niin]AdvP, [poskettoman vähän]AdvP, [tosi ihanasti]AdvP

• Adverbi- tai adpositiolauseke:[ihan vähän vinossa]AdvP, [kaukana kotoa]AdvP, [idän suuntaan kallellaan]AdvP, [väärin lapsia kohtaan]AdvP

• Substantiivilauseke: [kotoisin Savosta]AdvP, [täynnä rahaa]AdvP

Tietynlaiset adverbit esiintyvät myös appositiosuhteessa vastaavassa tehtävässä olevan paikallissijaisen NP:n kanssa. Tällaisia ovat ajankohtaa ilmaisevat deiktiset temporaaliset adverbit, esim. tänään maanantaina, tuolloin tammikuussa, sekä lokatiiviset adverbit, esim. (olla) kaukana jossain ~ perillä määränpäässä, (lähteä) ulos pihalle ~ kauas rajan taakse (» § 1061).

adverbiaalimäärite

Adverbiaalimäärite on määritteenä toimiva adverbiaali. Se voi määrittää lausetta (Aamulla kävin suihkussa), verbiä (juosta henkensä edestä), adjektiivia (ihanasti ujo), adverbia (selvästi kallellaan) sekä substantiivia (konsertti eilen, nopeasti juokseminen) (» § 962963). Määritteenä toimiminen on adverbiaalin tyypillinen tehtävä, mutta adverbiaali voi olla myös adverbiaalitäydennys.

adverbiaalitäydennys

Adverbiaalitäydennys on muussa muodossa kuin kieliopillisessa sijassa oleva verbin täydennys (ihastua johonkin, pitää jostakin) tai vastaavanlainen adjektiivin (perso makealle), adverbin (kallellaan itään) tai substantiivin adverbiaalinen täydennys (johonkin ihastuminen). Verbin adverbiaalitäydennys voi perustua verbin valenssiin tai täydennysmuottiin.

Pro-sanoja ovat pronominien lisäksi merkitykseltään pronominimaiset sanat, proadverbit ja proadjektiivit, joilla on pronominikanta.

proadverbi

Proadverbi on pronominikantainen adverbi, joka voi olla merkitykseltään lokatiivinen (esim. minne, jonne), temporaalinen (esim. jolloin, milloin), kausaalinen (miksi, siksi) tai tapaa ilmaiseva (siten) (» § 715–).

Selviä proadverbeja ovat mm. nne-loppuiset sanat kuten tänne, jonne ja minne, mutta eräät proadverbit ja pronominin paikallissijaiset muodot lankeavat yhteen. Esimerkiksi minne ja mihin voivat olla sijaintia ilmaistessaan vaihtoehtoiset (c), mutta vain sijamuoto kongruoi täysin substantiivin kanssa (d) (demonstratiivisista muodoista tarkemmin  » § 726 – 728).

(c)  Ihminen joutuu itse päättämään, minne ~ mihin hän on menossa.

(d)  Ihminen joutuu itse päättämään, mihin hoitoihin hän turvautuu.

demonstratiivinen proadverbi

Demonstratiivinen proadverbi on demonstratiivipronominikantainen adverbityyppi, joka on merkitykseltään lokatiivinen (siellä, sieltä, sinne, täällä, täältä, tänne, tuolla, tuolta, tuonne) tai temporaalinen (silloin, tällöin, tuolloin) tai ilmaisee tapaa (siten, täten, niin, näin, noin) tai syytä (siksi). Niiden viittauskohde tulkitaan puhetilanteen tai tekstiyhteyden perusteella. (» § 715726.)

.

§ 371 Adverbien rakennetyyppejä ja muotteja

Suurin osa adverbeista on morfologiselta rakenteeltaan kompleksisia. Erotettavan pääteaineksen sisältävistä adverbeista osa on johdoksia (a), osa taas morfologiselta koostumukseltaan taivutusmuotoja, useimmiten nominin muotoja (b).

(a)                  nopea-sti, paljo-lti, vasta-kkain, puhelim-itse

(b)                 oikea-ssa, lopu-lta, tarko-i-n, tarka-lle-en, paho-i-lla-an

.

Nämä rakennemallit ovat adverbien muotteja, joihin voi syntyä myös uusia adverbeja. Muita rakennetyyppejä ovat yhdysadverbit, esim. kasapäin, ohimennen, puolivälissä, ja adverbina toimivat sanaliitot eli liittoadverbit, esim. silloin tällöin, yötä päivää. Yhdys- ja liittoadverbien raja on osin häilyvä: yhteen ja erilleen kirjoittaminen vaihtelee niissä joskus. Päätteettömiä adverbeja taas ovat esim. aina, heti ja nyt.

Päätteellisten adverbien morfologisiin tyyppeihin kuuluu myös joitakin adpositioita, kuten hallussa, luona tai sekä adverbina että adpositiona käytettävät pitkin ja ohitse. Adverbina ja partikkelina taas toimii esim. sana oikein (adverbi: ratkaisit tehtävän oikein – partikkeli: tulit oikein katsomaan). Pelkästään partikkelina esiintyviä päätteellisiä sanoja ovat esim. silti jatosin. (» § 678680.)

Adverbeissa ja partikkeleissa on runsaasti sellaisia sanoja, joista pääteaines on morfologisesti erotettavissa mutta jotka kuitenkin nykykielessä mielletään lähinnä jakamattomiksi:

edes, enää, järin, kaiketi, liioin, lähes, muuten, noin, näes, peräti, sillä, silti, taas, tosiaan, tota, tuskin, tänne, ulos

Osalla näistä on samavartaloinen korrelaatti muttei selvää kanta- tai vartalosanaa, esim. ulo-s (vrt. ulko(n)-a), poi=s (vrt. poi=ssa), katk=i (vrt. katk-ais-ta). Samanloppuisia sanoja yhdistää usein myös jokin semanttinen piirre: esim. i- ja s-loppuiset ovat tavallisesti tulosijamerkityksisiä.

Huom. Päätteelliset adverbit ja partikkelit ovat enimmäkseen nominivartaloisia. Verbivartaloisia ovat vain (m)mA-loppuiset evidentiaalipartikkelit (kuulemma; » § 397), infinitiivien leksikaalistumat (kuluessa, epäilemättä » § 390), väsyksissä-, tekeillä– jalähdössä-tyypit (» § 392393) sekä eräät s-loppuiset partikkelit (ties, näes ~ nääs, kas).

.

§ 372 Yleisesti adverbinjohtimista

Adverbinjohtimia on vähemmän kuin verbin- tai nomininjohtimia: adverbeissa on vain runsaat kymmenen kiistatonta morfologista johdostyyppiä. Valtaosa adverbinjohdosta on epäproduktiivista; produktiivisimpia ovat johtimet ‑stix, ‑(i)mmin ja ‑(i)ttAin. Adverbijohdokset ilmaisevat yleensä tapaa, usein myös määrää, aikaa tai asentoa. (Adverbien syntaksia käsitellään luvussa Adverbit.)

Monien adverbinjohdinten alkukomponenttina esiintyy aines i (esim. johtimissa ‑ittAin,‑ikkAin, ‑itsex ja ‑isin), joka assosioituu usein monikon tunnukseen. Myös taivutusmuotoisissa adverbeissa i-aines on tavallinen, esim. ajoissa, aloillaan, kuohuksissa.

Taivutusmuotoisina adverbeina yleisiä ovat etenkin paikallissijaiset muodot. Niissä on paljon mm. olotilan ilmauksia, kuten kallellaan, kuumissaan, upoksissa. Taivutusmuotoiset adverbit ovat menettäneet taivutusmuodon luonteensa, ja adverbeina ne edustavat omia lekseemejään. Alkujaan kompleksinen pääteaines voidaankin usein katsoa kiteytyneeksi, osiin jakamattomaksi adverbinpäätteeksi (tarkoin, tarka-lleen, pömpö-llään, paho-illaan). Raja adverbin ja nominin taivutusmuodon välillä ei kuitenkaan ole jyrkkä (» § 681686).

Joissain adverbityypeissä päätteistöön sisältyy sekä johdin- että taivutusaineksia, esim. puudu-ks-i-ssa, kyykky-s-i-llä-än, koto-sa-lla (» § 391394). Päätteistö on näissäkin kiteytynyt (‑ksissA, ‑sillAAn, ‑sAllA), eikä sana taivutusmuotoisuudestaan huolimatta ole minkään johdoslekseemin paradigmamuoto (*puudus, *kyykkynen, *kotosa).

Joihinkin lekseemeihin sisältyy kiinteänä rakenneosana liitepartikkeli, esim. ainakin, ollenkaan. Nämä sanat ovat lähinnä partikkeleita, ja niiden merkitys yleensä eroaa vastaavan liitepartikkelittoman sanan merkityksestä, esim. ainakin (vrt. aina), sittenkin (vrt.sitten), ollenkaan (vrt. ollen), jopa (vrt. jo), tai liitepartikkelitonta vastinetta ei esiinny lainkaan, esim. etenkin (*eten), moksiskaan (*moksis). (» § 137.)

Huom. Sanojen johtaminen päätteellisistä adverbeista on hyvin rajallista. Mahdollista on kuitenkin muodostaa (i)nen-adjektiivi (i)ttAin- ja (i)kkAin-johtimisista ja joistain muistakin n-loppuisista adverbeista, esim. osittain > osittainen, päällekkäin > päällekkäinen, taannoin >taannoinen, edestakaisin > edestakainen, yksinomaan > yksinomain

.

§ 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista

Adverbiksi (tai adpositioksi tai partikkeliksi) leksikaalistuneita nominien taivutusmuotoja esitetään asetelmassa 83. Raja adverbin ja nominin välillä on jatkumon luonteinen (» § 682– 686).

Asetelma 83: Taivutusmuotoisia adverbeja
Partitiivi kilpaa, kovaa, kovempaa, nykyään, salaa, tosiaan, äkkiä, juoksujalkaa, oikopäätä, tätä nykyä, vähän väliä; luota, vastapäätä; (puhek.) nopeeta
Essiivi ikänä ~ ikinä, kokonaan, liiskana, raskaana, sisempänä, täynnä, yhtenään, yksinään; luona, mukana
Translatiivi anteeksi, enimmäkseen, mieliksi, pitkäkseen, tarpeeksi, tohjoksi, toistaiseksi, kauemmaksi, loppujen lopuksi
Inessiivi ajoissa, etupäässä, haltioissaan, kerrassaan, samassa, tosissaan; jäljessä
Elatiivi ainoastaan, kuolleista, pelkästään, pälkähästä; asemesta, johdosta
Illatiivi ehtimiseen, esiin, myöh(emp)ään, pystyyn, tiehensä, varmaan, yhteen, yksiin, kohtapuoliin; kohtaan, pariin
Adessiivi hajalla, perillä, pullollaan, reunemmalla, roppakaupalla, todella, viimeisillään; äärellä
Ablatiivi hengiltä, lopulta, pohjimmaltaan, sattumalta, suunniltaan, yltä päältä; alta
Allatiivi hiljalleen, liikkeelle, omilleen, pilalle ~ piloille, selville, tarkalleen; alle

Ca să vedem de ce e grea și complicată finlandeza, fraza următoare este de reținut: ARE CUVINTE CARE PRIMESC MAI MULTE DESINENȚE DE CAZ!

„Useampi kuin yksi sijatunnus sisältyy esim. sanoihin sinällään, kertaalleen ja kauttaaltaan.” (sinällään si+nä+lläkertaalleen kertta+a+lle, ja kauttaaltaan kauta+a+lta)

Nominatiivimuotoisia ovat adverbit tai partikkelit sellaisissa lähinnä puhekielisissä ilmauksissa kuin liika iso, tosi kova, enempi ruokaa, eka [’ensiksi’] mentiin sinne ja tietty ’tietysti’. Sijoista abessiivi esiintyy enimmäkseen vain infinitiivimuotoisissa adverbeissa (» § 390); komitatiivimuotoinen on adverbi kaikkineen (instruktiivimuotoisista adverbeista » § 256).

Huom. Läheisiä paikallissijaisille adverbeille ovat lähinnä puhutussa kielessä esiintyvät (i)ltee(n)‑, (i)stee(n)-päätteiset adverbit:

hiljaltee(n) (E) | Teitkö sen tahalteen vain kiusataksesi minua? (E) | – – tässä harjoituksessa käännytään vatsalteen, kun ollaan melkein selällään patjalla. (E) | Tai enempi ne kävi äiskän kaa kaksistee. (k)

Näillä on usein synonyyminen paikallissijainen variantti, esim. hiljalleen ~ hiljakseen ~ hiljaa, tahallaan ~ tahalleen, kaksistaan. (i)ltee(n)-tyypin yksi semanttinen keskittymä ovat asennonilmaukset, esim. polviltee(n), istuvilteen (k). (i)ltee(n)-adverbilla voi olla sekä suunta- että olosijainen merkitys, esim. – – hän avasi silmänsä ja nousi istualteen [’istualleen’] (E); vrt. Hän kätteli istualteen [’istuallaan’] minut (E). Pukimen nimitykseen puolestaan liittyy pääte ‑siltee(n), esim. sukkasilteen (vrt. tyyppi sukkasillaan » § 394).

.

Introdus  / lisätty 18.4.2010

Actualizat / päivitetty 1.5.2010

Actualizat / päivitetty 14.7.2010

Actualizat / päivitetty 13.1.2011

Actualizat / päivitetty 14.11.2011

Actualizat / päivitetty 4.3.2014

Actualizat / päivitetty 12.5.2014

Actualizat / päivitetty 2.8.2016

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: