Adverbul – Adverbi, seikkasana
.
Image published without permission. That’s generally permitted for non-profit and educational purposes.
.
Puțin despre istoricul și soarta adverbului în finlandeză.
.
Spuneam despre bătălia crâncenă de adaptare a gramaticii finlandeze la modelul gramaticilor europene, bătălie câștigată în mare parte în secolele trecute dar ținută pe loc, dacă nu chiar trasă înapoi de elementele gramaticale uralice de care, ABSOLUT, nu se poate debarasa. De unde și exotismul limbii!
Deși adverbul nu are, în românește, o terminație sau o formă specifică, așa cum are în alte limbi europene și cel mai adesea el se confundă cu adjectivul, vorbitorilor de română nu le este ușor nici cu adverbul finlandez care are o definiție destul de vagă. Considerând limba română cazurile adverbelor corespund diverselor tipuri de adverbe: de loc, de timp, de mod, de cauză, de scop, de cantitate, de grad. Toate sugestiile de corespondență se referă la gramatica tradițională în vigoare înainte de apariția lucrării ”Iso suomen kielioppi”.
În gramatica finlandeză eroii principali sunt substantivul și verbul, restul sunt doar figuranți. Despre adverb nici nu se vorbește cu voce tare, ci mai pe șoptite, pentru că nu este intrat de prea mult timp în rândul figuranților și nu se știe prea mult despre el. Pe vremuri, până prin anii ’50 încă de mai definea așa: Jokainen verbin määräys, joka ei ole objekti tai predikatiivi, sekä jokainen adjektiivin ja partikkelin määräys on advebiaali (seikanmääräys). Principale erau două forme: objektiivi / datiivi adverbiaali și predikatiivi-adverbiaali. Sepä se!
.
Să vedem cum este considerat acum adverbul.
Kielitoimiston sanakirja îl consideră particulă după vechiul model: adverbi5 kiel. aikaa, paikkaa, tapaa tms. ilmaiseva partikkeli.
Noua gramatică finlandeză, Iso suomen kielioppi a ridicat în rang adverbul și zice că:
Adverbi on sanaluokkanimitys taipumattomille tai vajaasti taipuville sanoille, jotka ilmaisevat lauseessa esitetyn tilanteen erilaisia puitteita ja suhteita kuten aikaa (eilen, myöhemmin, kauan, usein, kahdesti), paikkaa (lähellä, kauas, eteenpäin), tilaa (hämillään, puuduksissa), tapaa (nopeasti, hyvin) tai määrää (vähän, liikaa, täynnä). Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen. (→ § 646–.)
Mai apropiuată de română este formularea următoare:
Adverbi eli seikkasana on ennen luettu kuuluvaksi partikkelien sanaluokkaan, mutta nykyään ne muodostavat oman sanaluokkansa. Adverbul se flexionează și are grade de comparație ca adjectivul. Useimpia tapaa ja määrää ilmaisevia adverbejä voi taivuttaa vertailumuotoihin, esimerkiksi: hitaasti – hitaammin – hitaimmin ja paljon – enemmän – eniten.
Adverbit ilmaisevat tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, määrää tms. ja toimivat verbin tai koko lauseen määritteinä. Deci ele sunt grupate, ca și în românește, în adverbe de timp, de loc, de mod, de cantitate ș.a.m.d. Samanlaisessa tehtävässä käytetään usein myös nominien taivutusmuotoja, esimerkiksi paikallissijamuotoja, ja adverbeja syntyy myös kiteytymällä taivutetuista nomineista. Monet paikkaa ilmaisevat adverbit muodostuvatkin itse asiassa nominivartalosta, joka on taivutettu muuten suomen nykykielestä hävinneessä sijamuodossa, kuten esimerkiksi latiivissa.
Recapitulând concis cazurile ne amintim că sunt două mari grupe:
► Kieliopilliset sijat: Kieliopillisiksi sijoiksi nimitetään sijoja, joilla ilmaistaan keskeisimpien lauseenjäsenten, kuten subjektin tai objektin, tehtäviä. Aici sunt celebrele 14–15 cazuri. Prolativul încă oscilează.
► Adverbisijamuotoja ovat ne alemmaksi mainittuja.
Adverbejä ovat esimerkiksi:
- aikaa ilmaisevat – eilen, tänään, huomenna, aina, joskus, harvoin, jo, yhä
- paikkaa ilmaisevat – ylös, alas, ulos, ulkoa, ulkona.
- tapaa ilmaisevat – lukuisat -sti-loppuiset sanat: nopeasti, kamalasti, varovasti
- määrää ilmaisevat – paljon, kosolti, hiukan
La finlandezi terminațiile adverbelor sunt multiple, adverbele fiind „nomini – nume gramaticale” se declină dar, la cazurile substantivului se mai adaugă alte 14 cazuri specifice adverbelor și, precum adjectivele, ele au și grade de comparație; totul la singular și la plural, după caz.
„Suomen kielen tapaa ja määrää ilmaisevilla adverbeillä esiintyy komparaatiota” deci gradele de comparație apar doar la adverbele de mod și la cele de cantitate. Și, după vestea proastă și vestea bună. Adverbele nu au forme pentru toate cazurile ci doar pentru unele, după situație. Așa zice și originalul: Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.
Observația englezilor: So there appears to be a bit of a grey area as to what is and is not a „case”, and what is a suffix or particle.
Fraza de mai sus este îndreptățită. Dacă următoarele ar fi „cazuri” ar trebui ca același adverb să treacă prin toate ceea ce nu se întâmplă. Suomeksi kuulostaa seuraavalta: Määritelmällinen raja sijamuotojen ja adverbijohdannaisten välillä ei suomessa ole aivan yksiselitteinen; joskus myös prolatiivi luetaan sijamuodoksi, mahdollisesti eräät muutkin johdannaistyypit, joita käytetään vain muutamista sanoista. Osa näistä on nykykielestä muuten hävinneitä sijoja, jotka ovat jäänteitä uralilaisesta kantakielestä. Kysymys siitä, nimitetäänkö näitä muotoja sijamuodoiksi vai adverbijohdoksiksi, on tulkinnanvarainen, koska näissä muodoissa taipuvat vain muutamat sanat.
.
HyväYstävä, dacă ești tare de inimă, în josul paginii ai și definițiile în finlandeză.
.
Nominisijat suomeksi (citate doar pentru comparație. Pentru întrebările cazurilor substantivale vezi Cazurile limbii finlandeze: tabel sinoptic.)
Nominatiivi, Genetiivi, Akkusatiivi, Partitiivi, Essiivi, Translatiivi, Inessiivi. Elatiivi, Illatiivi, Adessiivi, Ablatiivi, Allatiivi, Abessiivi, Komitatiivi, Instruktiivi.
.
Adverbisijat suomeksi
Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.
(întrebările sunt neoficiale, unele sunt construcțiile mele ipotetice! Nu le lua de bune!)
superessiivi | ‑AllA/-ellä/-olla | missä? |
delatiivi | ‑AltA/-eltä | mistä? |
sublatiivi | ‑Alle/‑nne/-anne | mihin?, minne? |
temporaali | ‑llOin | milloin? |
kausatiivi | ‑ten | miten?, kuinka? |
multiplikatiivi | ‑sti | kuinka monesti?, misti? (construcție ipotetică) |
distributiivi | ‑ttAin | mittäin? (construcție ipotetică) |
temporaalinen distributiivi | ‑sin (monikossa) | mittäin (construcție ipotetică) ajassa? |
prolatiivi | -tse | mitä tietä, millä tiellä, mitse? (construcție ipotetică) |
situatiivi | ‑kkAin | mikkäin? (construcție ipotetică) |
oppositiivi | ‑tUsten | mitä vastakkain? |
latiivi | ‑s/‑ | mihin suuntaan? |
separatiivi (partitivul adverbelor) | -A —► partitiivi | mistä? |
lokatiivi (esivul adverbelor) | – nA —► essiivi |
Yhdessä lokatiivin ja latiivin kanssa separatiivi muodostaa yleisten paikallissijojen järjestelmän.
Pentru adverbele de loc sunt trei cazuri: separatiivi, lokatiivi ja latiivi
Aici este cazul să reamintesc următoarele:
Pentru a ușura prelucrarea elementelor gramaticale, s-a făcut următoarea convenție notându-se cu majuscule:
C tarkoitaa: konsonantti
V tarkoitaa: vokaali vai verbi (tilanteen mukaan)
A tarkoitaa: väljä vokaali, a tai ä
U tarkoitaa: suppea pyöreä vokaali, u tai y
O tarkoitaa: puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö
astfel putem scrie terminația cazului inesiv – ssA = -ssa/-ssä sau a cazului ilativ -n (Vn) = vocală+n
.
Adverbit
Adverbi on sana, joka kertoo, millä tavalla, milloin, missä jne. joku tekee jotakin.
Adverbele pot fi constituite din cuvinte autonome, sintagme adverbiale derivate, cu ajutorul unui sufix, din substantive, din adjective sau din participiul prezent activ sau pasiv al unor verbe.
În cuvintele compuse, adverbul poate fi exprimat prin prefixe sau sufixe.
Adverbele de mod pot fi formate din adjective adăugând sufixul -sti la rădăcina în vocală, obținută de la forma genitivului singular, după eliminarea desinenței –n.
Adverbin tunnukset ovat –sti, –in, –isin, -(i)ttAi, –lti, –kkAin tai vaikka ilman minkälaista tunnusta.
.
adjectiv | adverb | exemplu |
kaunis | kauniisti | Hän laulaa kauniisti. |
nopea | nopeasti | Tulin niin nopeasti kuin mahdollista. |
hidas | hitaasti | Etana kulkee hitaasti. |
hyvä | hyvin | Sinä puhut suomea hyvin. |
aikainen | aikaisin | Hän herää aikaisin aamulla. |
lähi- | lähellä | Tätini asuu minun kotini lähellä. |
.
Alte exemple derivate din adjective:
adjectiv | adverb | ||
ehdoton | absolut, necondiționat | ehdottomasti | [în mod] absolut, necondiționat |
kova | dur | kovasti | [în mod] dura |
rauhallinen | liniștit | rauhallisesti | [în mod] liniștit |
tiivis | etanș | tiiviisti | [în mod] etanș |
voimakas | puternic | voimakkaasti | [în mod] puternic |
.
Puhu hitaasti! – Vorbește rar!
.
Sufixul –sti poate fi utilizat pentru derivarea adverbelor din participiul prezent, activ sau pasiv, al verbelor:
verb | adverb | ||||
jatkua | a continua | jatkuva | part. prez. act. | jatkuvasti | [în mod] continuu |
luulla | a crede | luultava | part. prez. pas. | luultavasti | [în mod] probabil |
miellyttää | a place | miellyttävä | part. prez. act. | miellyttävästi | [în mod] plăcut |
nähdä | a vedea | nähtävä | part. prez. pas. | nähtävästi | [în mod] aparent |
sanoa | a zice | sanottava | part. prez. pas. | sanottavasti | [în mod] notabil |
.
Työolot ovat muuttuneet huomattavasti | Condițiile de muncă s-au schimbat evident. |
Toivottavasti olet oikeassa | Să sperăm că ai dreptate. |
.
Alte adverbe se formează adăugând unui adjectiv sufixul -in.
adjectiv | adverb | ||
harva | rar | harvoin | rar |
hyvä | bun | hyvin | bine |
oikea | just | oikein | corect |
väärä | greșit, fals | väärin | fals |
.
Vastasit oikein | Ai răspuns corect. |
.
Alte sufixe pot trasforma un cuvânt oarecare într-un adverb.
Sufixul -isin servește de obicei, dar nu întotdeauna, pentru formarea adverbelor de timp care indică o repetare:
cuvânt | adverb | ||
aamu | dimineață | aamuisin | dimineața |
jalka | picior | jalkaisin | pe jos, pe picioare |
kesä | vară | kesäisin | în timpul verii |
kolme | trei | kolmisin | în trei |
.
Kauppa on avoinna iltaisin klo 22:een | Prăvălia e deschisă seara până la orele 22. |
.
Cu sufixul -(i)ttAin se formează adverbele de mod, de cantitate sau de timp:
cuvânt | adverb | ||
aika | timp | ajoittain | din când în cțnd |
kaksi | doi | kaksittain | doi odată, câte doi |
kilo | kilogram | kiloittain | la kilogram |
vuosi | an | vuosittain | anual |
.
Metsämarjoja myydään litroittain | Fructele de pădure se vând la litru. |
.
Sufixul –lti servește la formarea adverbelor de cantitate:
cuvânt | adverb | ||
laaja | extins, larg | laajalti | pe larg |
paljo | mult, cantitate mare | paljolti | în mare parte |
.
Tämä on laajalti tunnettu romaani | Acesta este un roman foarte cunoscut. |
.
Sunt convins, HyväYstävä, că paljo de mai sus te-a mirat pentru că, mai toți străinii spun paljon pentru mult. Ei bine, paljo este adjectivul din care se formează adverbul paljon.
.
paljo 1 (monikkomuodot harv.; komparatiivi enempi ja superlatiivi enin ks. erikseen; vrt. paljon)
1. adj. määrältään suuri, lukuisa, runsas. Paljo lukeminen rasittaa silmiä. Asia ei ole paljon [= suuri] arvoinen. Paljon lumen aikana. Paljosta työstä uupunut.
Substantiivina Sain kiittää häntä paljosta. He ovat paljossa [= monessa suhteessa] samanlaisia. Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan SL. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi UT.
2. adv. paremmin: paljon.
.
paljon adv. (kielteisissä yhteyksissä ja joskus komparatiivin yhteydessä myös paljoa; komparatiivi enemmän ja superlatiivi eniten ks. erikseen) suuressa määrin, runsaasti, huomattavasti, suuresti, kovasti, kosolti, viljalti.
1. myönteisissä yhteyksissä. Paljon rahaa. Paljon iloa, surua, vaikeuksia, meteliä. Hänessä oli niin paljon herrasmiestä, että – -. Paljon kiitoksia t. kiitoksia paljon! Paljon (t. paljoa) suurempi, nopeammin. Nukkuminen olisi paljon mukavampaa. Paljon (t. paljoa) ennen meitä. Yhtä paljon metsää ja niittyä, metsää kuin niittyä(kin). Ota niin paljon kuin haluat. Siitä on liian paljon vaivaa. Sellaisia ihmisiä on paljon. Kävellä, syödä paljon. Se maksoi paljon. Pidän hänestä hyvin paljon. Hän teki sen yhtä paljon itsensä kuin toisten tähden. Paljon [= usein] käytetty hakuteos. Paljon puhuttu [= paljon keskustelua herättänyt] uutinen. Paljonko kello on [= mitä aikaa kello osoittaa]? Paljon mahdollista paremmin: hyvin mahdollista.
Ark. Se on sitten niin paljon kuin 120 markkaa maksu, hinta on 120 markkaa. Se on nyt sitä paljon [= asia on nyt niin], että – -.
2. kielteisissä yhteyksissä. Se ei maksa paljon t. paljoa. Asialla ei ole paljonkaan t. paljoakaan merkitystä. Ei paljon t. paljoa puuttunut, etten itkenyt olin vähällä itkeä, melkein itkin. / „Mitä hän sanoi?” „Ei paljon [= juuri] mitään.”
.
Alte adverbe se formează cu sufixul -kkAin:
cuvânt | adverb | ||
käsi | mână | käsikkäin | mână-n mână |
rinta | piept | rinnakkain | unul lângă altul |
alla / alle | sub | allekkain | unul peste altul |
perä | partea posterioară, spate | peräkkäin | unul după altul |
.
Lapset istuivat rinnakkain | Copii ședeau unii lângă alții. |
.
Multe alte adverbe sunt formate cu ajutorul desinențelor cazurilor și al sufixelor posesive:
cuvânt | adverb | semnificație |
hilja + partitiv | hiljaa | tăcut, liniștit |
hilja + traslativ + suf.pos. | hiljakseen | lent, puțin câte puțin |
hilja + alativ + suf. pos. | hiljalleen | |
koko + esiv + suf. pos. | kokonaan | total, complet |
mieli + adesiv + suf. pos. | mielellään | cu plăcere |
myöhä + ilativ | myöhään | târziu |
uusi + alativ + suf. pos. | uudelleen | din nou |
uusi + relativ + suf. pos. | uudestaan | |
viime + translativ | viimeksi | în final |
.
Teen sen mielelläni | O fac cu plăcere. |
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan | Mai bine mai târziu, decât niciodată. |
.
Unele adverbe de loc sunt derivate din pronume demonstrative și interogative și au forme diferite corespunzând diiferitelor cazuri de loc:
Caz |
tämä aproape și de vorbitor și de ascultător |
tuo departe atât de vorbitor cât și de ascultător |
se departe de vorbitor, aproape de ascultător |
mikä |
||||
Inesiv | tässä | aici | tuossa | acolo | siinä | acolo | missä | unde? |
Elativ | tästä | de aici (din) | tuosta | de acolo (din) | siitä | de acolo (din) | mistä | de unde? |
Ilativ | tähän | încoace | tuohon | într-acolo | siihen | într-acolo | mihin | încotro? |
tänne | tuonne | sinne | minne | încotro? | ||||
Adesiv | täällä | aici (pe) | tuolla | acolo (pe) | siellä | acolo (pe) | ||
Ablativ | täältä | de aici | tuolta | de acolo | sieltä | de acolo |
.
Alte adverbe au o formă simplă, invariabilă, ca de exemplu:
aina | mereu | joskus | uneori |
kyllä | da, desigur | liian | prea |
yhtä | tot atât | melko | destul de |
.
Un adjectiv poate lua funcția de adverb atunci când precede un alt adverb și îi întărește semnificația. În acest caz adjectivul se găsește în forma de genitiv singular.
Tämä harjoitus on uskomattoman vaikea. Toden totta | Acest exercițiu e incredibil de dificil. Adevărul adevărat |
.
Adverbilla voi olla vertailuasteet kuten adjektiivilla.
.
Adverbele, ca și adjectivele, suferă gradele de comparație, au un grad comparativ și un grad superlativ, exact ca în română.
Gradul comparativ – komparatiivi.
Adverbele de mod care se formează cu ajutorul sufixului -sti (ex. selvästi clar) formează comparativul cu ajutorul sufixului -mmin adăugat la rădăcina în vocală în gradul slab al adjectivului din care derivă adverbul. Când rădăcina se termină în –A, aceasta se schimbă în –e– în fața sufixului –mmin, tot așa cum se formează comparativul adjectivelor.
.
Gradul superlativ – superlatiivi.
Gradul superlativ se formează cu ajutorul sufixului -immin care modifică vocala cu care se termină rădăcina adjectivului în același fel în care se modifică sufixul care formează superlativul adjectivului –in.
.
Positiivi –sti | Komparatiivi –mmin | Superlatiivi –immin |
kauniisti nopeasti hitaasti hyvin aikaisin |
kauniimmin nopeammin hitaammin paremmin aikaisemmin |
kauneimmin nopeimmin hitaimmin parhaimmin / parhaiten aikaisimmin |
Aasi kulkee hitaasti. | Kilpikonna kulkee hitaammin kuin aasi. | Etana kulkee hitaimmin. |
Kalle puhuu espanjaa yhtä hyvin kuin Minna. | Raija puhuu espanjaa paremmin kuin Kalle ja Minna. | Juan puhuu espanjaa parhaiten. |
Mari asuu lähellä. | Eric asuu lähempänä kuin Mari. | Jukka asuu lähimpänä. |
parhaiten <=> huonoiten, pahiten, pahasti
.
adjectiv | adverb grad pozitiv | adverb grad comparativ | ||
huono | huonosti | rău | huonommin | mai rău |
nopea | nopeasti | rapid | nopeammin | mai rapid |
siisti | siististi | curat | siistimmin | mai curat |
vankka | vankasti | solid | vankemmin | mai solid |
ystävällinen | ystävällisesti | prietenos | ystävällisemmin | mai prietenos |
.
Äitini ajaa aina hitaammin kuin isäni | Maică-mea conduce mereu mai încet decât taică-miu. |
Hän laskee helpommin kuin ennen | El socotește mai ușor decât înainte. |
.
adjectiv | adverb grad pozitiv | adverb grad superlativ | |||
huono | rău | huonosti | rău | huonoimmin | cel mai rău |
vocalele scurte -A / -e finale dispar la superlativ: | |||||
nopea | rapid | nopeasti | rapid | nopeimmin | cel mai rapid |
selvä | clar | selvästi | clar | selvimmin | cel mai clar |
vocalele lungi -AA / -ee devin scurte la superlativ: | |||||
voimakas | puternic | voimakkaasti | puternic | voimakkaimmin | cel mai puternic |
-i și -ii devin –e la superlativ: | |||||
kallis | drag | kalliisti | drag | kalleimmin | cel mai drag |
siisti | curat | siististi | curat | siisteimmin | cel mai curat |
.
Kiinassa on mailman nopeimmin kasvava talous – Economia Chinei crește cel mai rapid pe plan mondial.
.
Unele adverbe formeaxă comparativul și superlativul neregulat:
grad pozitiv | grad comparativ | grad superlativ | |||
hyvin | bine | paremmin | mai bine | parhaiten | foarte bine |
parhaimmin | |||||
pitkästi | îndelung | pitemmin | mai îndelung | pisimmin | cel mai îndelung |
paljon | mult | enemmän | mai mult | eniten | cel mai mult |
enimmin | |||||
enimmän | |||||
vähän | puțin | vähemmän | mai puțin | vähiten | cel mai puțin |
vähimmin | |||||
vähimmän | |||||
mielellä(än) | cu plăcere | mieluummin | preferabil (mai cu plăcere) |
mieluimmin | cel mai cu plăcere |
mieluiten |
.
Mitä seuraavista kielistä osaat parhaiten? | Pe care din limbile următoare le cunoști mai bine? |
Sain paremmin palkatun työn | Am obținut un serviciu mai bine plătit. |
Mistä pidät (kaikkein) eniten? | Ce-ți place cel mai mult? |
Maailman vähiten kehittyneet maat sijaitsevat Afrikassa | Țările cel mai puțin dezvoltate din lume sunt în Africa |
Soita mieluummin kello kuuden jälkeen | Sună-mă mai bine după ora șase. |
.
Adverbele care se termină în –lti formează gradele comparativ și superlativ ca și adverbele de mod terminate în –sti.
grad pozitiv | grad comparativ | grad superlativ | |||
laajalti | pe larg | laajemmin | mai pe larg | laajimmin | și mai pe larg |
.
Adverbele de loc pot avea gradele comparativ și superlativ.
grad pozitiv | grad comparativ | grad superlativ | ||||
stare pe loc | ylhäällä | sus | ylempänä | mai sus | ylimpänä | cel mai sus |
kaukana | departe | kauempana | mai departe | kauimpana | cel mai departe | |
alhaalla | jos | alempana | mai jos | alimpana | cel mai jos | |
lähellä | aproape | lähempänä | mai aproape | lähimpänä | cel mai aproape | |
mișcare din loc |
ylhäältä | de sus | ylempää | de mai sus | ylimpää | de cel mai de sus |
kaukaa | de departe | kauempaa | de mai departe | kauimpaa | de cel mai departe | |
alhaalta | de jos | alempaa | de mai jos | alimpaa | de cel mai de jos | |
läheltä | de aproape | lähempää | de mai aproape | lähimpää | de cel mai de aproape | |
mișcare spre loc |
ylös | în sus | ylemmäksi (ylemmäs) |
mai în sus | ylimmäksi (ylimmäs) |
cel mai în sus |
kauas | (spre) departe | kauemmaksi (kauemmas) |
mai departe | kauimmaksi (kauimmas) |
cel mai departe | |
alas | în jos | alemmaksi (alemmas) |
mai în jos | alimmaksi (alimmas) |
cel mai în jos | |
lähelle | (spre) apropae | lähemmäksi (lähemmäs) |
mai aproape | lähimmäksi (lähimmäs) |
cel mai aproape |
.
Asut ylempänä kuin minä | Locuiești mai sus decât mine. |
Ylimpänä sijaitseva huoneisto | Apartamentul cel mai de sus. |
Pluto on auringosta kauimpana oleva planeetta | Pluton este planeta cea mai depărtată de soare. |
Asun lähempänä koulua kuin sinä | Locuiesc mai aproape de școală decât tine. |
Kauimpaa lähetetty kortti | Vederea trimeasă de mai de departe. |
Katso lähempää! | Uită-te mai de aproape! |
Muutimme hiukan kauemmaksi kaskustasta | Ne-am mutat un pic mai departe de centru |
Kauimmaksi heitetty keihäs. | Sulița aruncată mai departe. |
Bussi, jolla pääsee lähimmäksi kotiani | Autobuzul cu care ajung mai aproape de casa mea. |
.
Unele adverbe de timp au gradele comparativ și superlativ.
grad pozitiv | grad comparativ | grad superlativ | |||
aikaisin | devreme | aikaisemmin | mai devreme | aikaisimmin | cel mai devreme |
kauan | mult timp | kauemmin | mai mult timp | kauimmin | cel mai mult timp |
usein | adesea | useammin | mai adesea | useimmin | cel mai adesea |
harvoin | rar, rareori | harvemmin | mai rar | harvimmin | cel mai rar |
myöhään | târziu | myöhemmin | mai târziu | myöhimmin | cel mai târziu |
pian | curând | pikemmin | mai curând | pikimmin | cel mai curând |
ennen | înainte, dinainte | ennemmin | mai dinainte | ennimmin | cel mai dinainte |
.
Eilen menin nukkumaan aikaisemmin kuin tavallisesti | Ieri m-am culcat mai devreme decât de obicei. |
Käyn elokuvissa entistä harvemmin | Merg la cinema mai rar decât înainte. |
Teen sen ennemmin tai myöhemmin | Oi face-o, mai devreme sau mai târziu. |
Mitä pikemmin, sen parempi | Cu cât mai devreme, cu atât mai bine. |
Minun pitää lähteä mitä pikimmin | Trebuie să plec cât mai repede. |
.
Adverbisijat
Johdanto
Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.
Ns. adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja, jotka tavallisesti eivät saa attribuutteja ja joita käytetään useimmiten vain yksikössä: niitä pidetään usein adverbeinä.
Superessiivi
Superessiivi on sijamuoto.
Superessiivin on esitetty esiintyvän suomen kielessä adverbisijana, joka ilmaisee jossakin tietyssä paikassa olemista. Superessiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Superessiivin pääte on yksikössä –AllA (tai –VllA). Monikkomuotoja ei käytetä.
- kaikkialla
- kotosalla
- moniaalla
- muualla
- siellä
- toisaalla
- tuolla
- täällä
- yhtäällä
.
Delatiivi
Delatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Delatiivi ilmaisee liikettä jostakin pois. Delatiivin pääte on yksikössä –AltA (tai –VltA). Monikkomuotoja ei käytetä.
Delatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jostakin pois. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja,
- kahtaalta
- kaikkialta
- moniaalta
- muualta
- sieltä
- täältä
- toisaalta
- tuolta
- yhtäältä
Sublatiivi
Sublatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka ilmaisee liikettä jonnekin. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Sublatiivin pääte on yksikössä –Alle tai –nne. Monikkomuotoja ei käytetä.
- jonne
- kaikkialle
- minne
- moniaalle
- muualle
- muuanne
- sinne
- tänne
- toisaalle
- tuonne
- yhtäälle
.
Latiivi
Latiivi -nimitystä voidaan käyttää sijamuodosta, joka ilmaisee liikettä johonkin.
Uralilaisissa kielissä oletetaan vanhastaan olleen ainakin kolmen paikallissijan sarja: latiivi, lokatiivi ja separatiivi. Tämän sarjan jatkajia nimitetään suomen kieliopissa toisinaan yleisiksi paikallissijoiksi: ne eivät enää esiinny elävinä paikallissijoina vaan toisenlaisissa tehtävissä.
Alkuperäisiä uralilaisia latiivinpäätteitä on oletettu olleen useammankinlaisia. Näiden jatkajia ovat suomen kielessä mm. -s sekä rajageminaatio (seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentuma). Nämä eivät enää ole produktiivisia sijapäätteitä vaan esiintyvät lähinnä adverbeissa ja adverbinomaisissa sanoissa (lisäksi verbien ns. a-infinitiivin lyhyen muodon lopussa oleva rajageminaatio palautunee vanhaan latiivin päätteeseen -k).
- ylös, alas, ulos, pois, kauas, alas, taa, luo, työ (acolo dialectal), taas
- rannemmas, lähemmäs, sisemmäs, ulommas, kauemmas, alemmas, ylemmäs, taemmas, edemmäs (komparatiivissa taipuvat substantiivit)
- lähes, lähestulkoon
- edes, edestaas, edestakaisin
- irti (+ rajageminaatio)
- kiinni (+ rajageminaatio)
Latiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon adverbivartaloita ja komparatiivimuotoja. Latiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Latiivin pääte on yksikössä –s tai –. Monikkomuotoja ei käytetä.
.
Temporaali
Temporaali on sijamuoto, joka ilmaisee aikaa, ajankohta.
Suomen kielessä on temporaalia vastaava johdannaistyyppi, jonka pääte on yksikössä –llOin, monikkomuotoja ei käytetä. Temporaalin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja, eikä sitä yleensä ole pidetty sijamuotona vaan adverbityyppinä. Siis, temporaali ilmaisee ajankohtaa.
- jolloin
- milloin
- muulloin
- silloin
- tällöin
- tuolloin
Kausatiivi
Kausatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kuvaa tapahtuman aiheuttavaa tapaa, ehtoa tms. Se kohdistuu pieneen joukkoon pronomineja, adjektiiveja ja niiden superlatiivimuotoja. Kausatiivin pääte on -ten sekä yksikössä että monikossa.
- eniten
- joten
- jotenkin
- jotenkuten
- kauiten
- kuitenkaan
- kuitenkin
- kuten
- miten
- nopeiten
- parhaiten
- siten
- täten
- useimmiten
- vanhemmiten
- vähiten
Multiplikatiivi
Multiplikatiivi (lat. multiplicare ‘moninkertaistaa, lisätä, suurentaa’) on sijamuoto tai adverbijohdin, joka ilmaisee moninkertaisuutta.
Suomen kielessä kertojen lukumäärää ilmaiseva multiplikatiivi (joka vastaa kysymykseen kuinka monta kertaa? kuinka usein?) muodostetaan liittämällä adverbijohdin -sti lukusanaan, määrää ilmaisevaan adjektiiviin tai pronominiin:
- kolmesti (vanh. kolmasti)
- monesti
- useasti
Joskus nimitystä multiplikatiivi käytetään myös -sti-johtimella muodostetuista tapaa ilmaisevista adverbeista (jotka vastaavat kysymykseen miten?). Tällainen adverbimuoto voidaan muodostaa kaikista adjektiiveista, eräistä verbien partisiippimuodoista ja joistakin substantiiveista:
- hienosti
- leikisti
- myöntävästi
Puhekielessä substantiiveista erityisesti kirosanat taipuvat multiplikatiivissa:
- helvetisti
- paskasti (alatyyliä)
Multiplikatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja (erityisesti kirosanoja), pronomineja ja yksiosaisia numeraaleja. Lisäksi multiplikatiivissa taipuvat kaikki adjektiivit. Multiplikatiivi ilmaisee kirosanojen kanssa käytettynä suurta määrää tai toiminnan tehoa, adjektiivien kanssa toiminnan tapaa ja pronominien sekä numeraalien kanssa toiminnan suorituskertojen lukumäärää. Multiplikatiivin pääte on yksikössä –sti. Monikkomuotoja ei käytetä.
- kauniisti
- kolmesti
- leikisti
- monesti
- pakosti
- pirusti
- useasti
Distributiivi
Distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kuvaa toistuvaa tai kaikkiin kohdistuvaa toimintoa. Sen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja, adjektiiveja ja numeraaleja. Distributiivin pääte on –ttAin sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään hyvin harvoin.
- paikoittain
- päivittäin
- ryhmittäin
- suomalaisittain
- yksittäin
.
Temporaalinen distributiivi
Temporaalinen distributiivi on suomen kielessä adverbisija, joka kohdistuu pieneen joukkoon substantiiveja ja adverbivartaloita. Temporaalinen distributiivi ilmaisee alkuperää tai toistuvaa ajankohtaa. Temporaalisen distributiivin pääte on monikossa –sin. Yksikkömuotoja ei käytetä.
- aikaisin
- alkuisin
- arkisin
- jalkaisin
- kesäisin
- kolmisin
- lähtöisin
- maanantaisin
- peräisin
- pyhäisin
- päivisin
- sekaisin
- syntyisin
- takaisin
- talvisin
- viikonloppuisin
- väkisin
- öisin
.
Prolatiivi
Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa. Johdin on -(i)tse, esimerkiksi maitse „maata pitkin, maareittiä”.
Prolatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Prolatiivi ilmaisee väylää, jota pitkin jokin kulkee tai jotakin välitetään. Prolatiivin pääte on –tse sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään harvoin.
Prolatiivijohdokset ovat adverbeja. Johdoksen kantana on tyypillisesti substantiivi tai muu nominivartalo; eräissä adpositioina toimivissa prolatiiveissa ei ole nominikantaa (esimerkiksi alitse).
Prolatiivi muistuttaa jossain määrin sijamuotoa. Varsinaisista sijamuodoista sen erottaa vähäisempi produktiivisuus: prolatiivin voi muodostaa vain eräistä määrätyyppisistä substantiiveista. Prolatiiviin ei myöskään liity kongruoivaa eli prolatiivimuotoista määritettä, esimerkiksi adjektiivia.
- alitse
- editse
- ilmateitse
- internetitse
- jäitse
- lävitse
- lentoteitse
- maitse
- meritse
- ohitse
- postitse
- puhelimitse
- taitse
- vesitse
- ylitse
.
Oppositiivi
Oppositiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Oppositiivi ilmaisee asentoa, jossa kaksi esinettä sijaitsevat vastakkain. Oppositiivin pääte on yksikössä -tUsten. Monikkomuotoja ei käytetä.
- kasvotusten
- nokatusten
- selätysten
- vastatusten
- vieretysten
.
Situatiivi
Situatiivi on suomen kielessä adverbisija, joka rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita. Situatiivi ilmaisee kahden esineen sijaintia toisiinsa nähden. Situatiivin pääte on yksikössä -kkAin. Monikkomuotoja ei käytetä.
- kasvokkain
- lähekkäin
- nenäkkäin
- nokakkain
- seläkkäin
- sisäkkäin
- vastakkain
- vierekkäin
.
Separatiivi
Separatiivi on sijamuoto, joka ilmaisee poistumista.
Suomessa separatiivi on jäänne uralilaisesta kantakielestä ja se esiintyy enää kiteytyneenä muutamissa ilmauksissa. Paikallissijasarjojen kehityttyä ne syrjäyttivät separatiivirakenteen, joka siirtyi merkitykseltään abstraktimpaan käyttöön ja siitä kehittyi nykyinen partitiivi. Separatiivin tunnus on -A vokaalisoinnun mukaisesti. Esimerkkejä:
- kaukaa
- kotoa
- takaa
- ulkoa
.
Lokatiivi
Lokatiivi on sijamuoto, jolla ilmaistaan sijaintia jossakin paikassa (lat. locus).
Niissä uralilaisissa kielissä, joissa paikallissijasarjoja on useita, kuten suomessa ja unkarissa, lokatiiviksi nimitetään sitä olosijaa, joka kuuluu ns. yleisten paikallissijojen sarjaan. Suomessa tätä lokatiivia ei elävänä sijamuotona enää ole olemassa, vaan se jatkaa elämäänsä hieman toisessa tehtävässä essiivinä. Vanha lokatiivinen merkitys näkyy vielä sellaisissa adverbeissa kuin
- alempana
- huomenna
- kaukana
- kotona
- luona
- takana
- ulkona
.
Panu Mäkinen ordonează, în mod fericit, adverbele după cazuri.
(Kiitoksia vaikka on käsitelty ja täydennetty luvatta!)
.
Johdanto
Adverbisijojen käyttö rajoittuu pieneen joukkoon sanoja. Adverbisijat eivät tavallisesti saa attribuutteja, joten sen vuoksi niitä pidetään usein adverbeina.
Superessiivi
Superessiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Superessiivi ilmaisee jossakin tietyssä paikassa olemista. Superessiivin pääte on yksikössä –AllA (-ellä, -olla). Monikkomuotoja ei käytetä.
täällä,tuolla, siellä, muualla, toisaalla, yhtäällä, moniaalla, kaikkialla.
- Täällä on kylmää. – Aici e frig.
.
-alla
ahtaalla (myös paikallissijamuoto ahtaalle)
alhaalla (myös paikallissijamuodot alhaalta, alhaalle) vrt. matalalla
etuoikealla (myös paikallissijamuodot etuoikealta, etuoikealle, etuoikeaan)
etuvasemmalla (myös paikallissijamuodot etuvasemmalta, etuvasemmalle, etuvasempaan)
hajalla (myös paikallissijamuodot hajallaan, hajalle, hajalleen)
haralla (myös paikallissijamuodot harallaan, haralle, haralleen)
hyökkäyskannalla (myös paikallissijamuodot hyökkäyskannalta, hyökkäyskannalle)
illemmalla (myös paikallissijamuodot illempana, illemmaksi)
istualla (myös paikallissijamuodot istuallaan, istualta, istualtaan, istualle, istualleen)
istumalla (myös paikallissijamuoto istumalta)
kahtaalla (myös paikallissijamuodot kahtaalta, kahtaalle)
kaikkialla (myös paikallissijamuodot kaikkialta, kaikkialle)
kannalla (myös paikallissijamuodot kannalta, kannalle) ks. kanta
-kaupalla mittaa t. määrää ilmaisevien yhdyssanojen jälkiosana: -ittain, -määriä, -määrin
keralla (myös paikallissijamuoto keralle)
kerralla yhdellä kertaa, yhteen menoon
korkealla (myös paikallissijamuodot korkealta, korkealle)
kotosalla (myös paikallissijamuodot kotosalta, kotosalle)
kovalla (myös paikallissijamuoto kovalle)
kulkusalla (myös paikallissijamuoto kulkusalle)
laidemmalla (myös paikallissijamuodot laidemmalta, laidemmalle) = laidempana
lerpalla (myös paikallissijamuodot lerpallaan, lerpalle, lerpalleen)
liikekannalla (myös paikallissijamuoto liikekannalle)
lujalla (myös paikallissijamuoto lujalle)
lurpalla (myös paikallissijamuodot lurpallaan, lurpalle, lurpalleen)
matalalla (myös paikallissijamuodot matalalta, matalalle)
moniaalla (myös paikallissijamuodot moniaalta, moniaalle)
muualla (myös paikallissijamuodot muualta, muualle)
nirpalla (myös paikallissijamuoto nirpallaan)
nojalla perusteella
oikealla (myös paikallissijamuodot oikealta, oikealle, oikeaan)
paikalla (myös paikallissijamuodot paikalta, paikalle)
pakosalla (myös paikallissijamuoto pakosalle)
partaalla (myös paikallissijamuoto partaalle) ks. parras
pilalla (myös paikallissijamuoto pilalle) (rinn. piloilla)
pinnemmalla ks. pinnempana
pohjemmalla ks. pohjempana
pohjimmalla ks. pohjimpana
puolustuskannalla (myös paikallissijamuoto puolustuskannalle)
rannemmalla ks. rannempana
reunemmalla ks. reunempana
reunimmalla ks. reunimpana
riipalla (myös paikallissijamuodot riipallaan, riipalle, riipalleen)
rinnalla (myös paikallissijamuodot rinnalta, rinnalle)
roppakaupalla runsaasti. Kilpailuvastauksia tuli roppakaupalla
samalla samalla kertaa
seisaalla (myös paikallissijamuodot seisaallaan, seisaalta, seisaaltaan, seisaalle, seisaalleen)
seisoalla (myös paikallissijamuodot seisoallaan, seisoalle, seisoalleen, seisoalta, seisoaltaan)
sekuntikaupalla
sikkaralla (myös paikallissijamuodot sikkarallaan, sikkaralle, sikkaralleen)
sikkuralla (myös paikallissijamuodot sikkurallaan, sikkuralle, sikkuralleen)
sivukaupalla sivumäärin
sivummalla ks. sivumpana
sotajalalla (myös paikallissijamuoto sotajalalle)
taivasalla (myös paikallissijamuodot taivasalta, taivasalle)
takaoikealla (myös paikallissijamuodot takaoikealta, takaoikealle, takaoikeaan)
takavasemmalla (myös paikallissijamuodot takavasemmalta, takavasemmalle, takavasempaan)
talvemmalla (myös paikallissijamuodot talvempana, talvemmalle, talvemmaksi)
tarkalla (myös paikallissijamuoto tarkalle)
tasalla (myös paikallissijamuodot tasalta, tasalle)
tiukalla (myös paikallissijamuodot tiukalle, tiukassa, tiukkaan)
toisaalla (toisaalta ks. erikseen) (myös paikallissijamuoto toisaalle)
tolalla (myös paikallissijamuodot tolallaan, tolalta, tolaltaan, tolalle, tolalleen)
tuntikaupalla
uhalla ks. uhka
ulkosalla (myös paikallissijamuodot ulkosalta, ulkosalle)
vallalla (myös paikallissijamuoto vallalle)
varalla (varalta, varalle ks. erikseen)
vasemmalla (myös paikallissijamuodot vasemmalta, vasemmalle, vasempaan)
vereslihalla (myös paikallissijamuoto vereslihalle)
.
-olla
ammolla (myös paikallissijamuodot ammollaan, ammolle, ammolleen)
helpolla ks. helppo
hunningolla (myös paikallissijamuoto hunningolle)
kertaheitolla
koholla (myös paikallissijamuodot kohollaan, koholle, koholleen)
koolla (myös paikallissijamuoto koolle)
kunnolla kunnollisesti
käsikopelolla (myös paikallissijamuoto käsikopelolta)
loitolla (myös paikallissijamuodot loitolta, loitolle)
ojolla (myös paikallissijamuodot ojollaan, ojolle, ojolleen)
siivolla siivosti
sojolla (myös paikallissijamuodot sojollaan, sojolle, sojolleen)
sovinnolla hyvällä, suosiolla
tarjolla (myös paikallissijamuodot tarjolle, tarjona)
tuolla (myös paikallissijamuoto tuolta) (vastaava tulosija tuonne; vrt. tuossa)
tuuliajolla (myös paikallissijamuoto tuuliajolle)
varjolla jnk näennäisen, nimellisen syyn perusteella
.
-ällä
etäällä (myös paikallissijamuodot etäältä, etäälle) kaukana, loitolla
höllällä ks. höllässä
katumapäällä (myös paikallissijamuoto katumapäälle)
kesemmällä (myös paikallissijamuodot kesempänä, kesemmälle, kesemmäksi)
keskemmällä (myös paikallissijamuodot keskemmältä, keskemmälle) vrt. keskellä, keskeltä, keskelle
keväämmällä (myös paikallissijamuodot keväämpänä, keväämmälle, keväämmäksi, keväämmäs)
kireällä (myös paikallissijamuodot kireässä, kireälle)
myöhällä myöhään (illalla)
näkösällä (myös paikallissijamuodot näkösältä, näkösälle)
peremmällä (myös paikallissijamuodot perempänä, peremmältä, perempää, peremmälle, peremmäksi, peremmäs) lähempänä perää, kauempana perällä, perempänä; vrt. perällä, perältä, perälle
perällä (myös paikallissijamuodot perältä, perälle)
pitkällä (myös paikallissijamuoto pitkälle)
pyörällä (myös paikallissijamuoto pyörälle)
päivemmällä (myös paikallissijamuodot päivempänä, päivemmäksi)
päällä (päältä, päälle ks. erikseen)
retuperällä (myös paikallissijamutoto retuperälle)
seinemmällä ks. seinempänä
sisemmällä (myös paikallissijamuodot sisemmältä, sisemmälle) vrt. sisällä, sisältä, sisälle
sisimmällä (sisimmältään ks. erikseen) (myös paikallissijamuodot sisimmältä, sisimmälle) = sisimpänä
sisällä (sisältä, sisälle ks. erikseen; vrt. sisässä)
syksymmällä (myös paikallissijamuodot syksympänä, syksymmälle, syksymmäksi, syksymmäs)
syrjemmällä ks. syrjempänä
syrjäsilmällä (rinn. syrjäsilmin)
syvemmällä (myös paikallissijamuodot syvemmältä, syvemmälle) vrt. syvällä, syvempänä
syvällä (syvemmällä, syvemmältä, syvemmälle ks. myös erikseen) (myös paikallissijamuodot syvältä, syvälle)
täällä (myös paikallissijamuoto täältä) (vastaava tulosija tänne; vrt. tässä)
vängällä väkisin, väkipakolla
yhtäällä (myös paikallissijamuodot yhtäältä, yhtäälle, yhtäänne)
ylhäällä (myös paikallissijamuoto ylhäältä)
ymmällä (myös paikallissijamuodot ymmällään, ymmälle, ymmälleen)
ällikällä ylättävästi
.
-ellä
deekiksellä (myös paikallissijamuoto deekikselle)
edellä (edeltä, edelle ks. erikseen; vrt. edessä, edestä, eteen)
keskellä (myös paikallissijamuodot keskeltä, keskelle)
liikkeellä ks. liike
likellä (myös paikallissijamuodot likeltä, likelle) = lähellä
lyhyellä (myös paikallissijamuoto lyhyelle)
lähellä (myös paikallissijamuodot läheltä, lähelle) likellä
murhemielellä (myös paikallissijamuoto murhemielelle)
nilellä (myös paikallissija nilelle)
siellä (myös paikallissijamuoto sieltä) (vastaava tulosija sinne)
surumielellä (myös paikallissijamuoto surumielin)
vierellä (myös paikallissijamuodot viereltä, vierelle)
väkisellä murt. väkisin
äärellä (myös paikallissijamuodot ääreltä, äärelle)
.
Delatiivi
Delatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Delatiivi ilmaisee liikettä jostakin pois. Delatiivin pääte on yksikössä –AltA (-eltä). Monikkomuotoja ei käytetä.
täältä, tuolta, sieltä, muualta, toisaalta, yhtäältä, moniaalta, kaikkialta.
- Sieltä näkee paremmin. – De acolo se vede mai bine.
.
-alta
alhaalta ks. alhaalla
ennalta ennakolta; ennestään, entuudestaan
etuoikealta ks. etuoikealla
etuvasemmalta ks. etuvasemmalla
hyökkäyskannalta ks. hyökkäyskannalla
istualta (rinn. istuvilta) ks. istualla
istumalta ks. istumalla
kahtaalta ks. kahtaalla
kaikkialta ks. kaikkialla
kannalta ks. kannalla
korkealta ks. korkealla
kotosalta ks. kotosalla
laidemmalta = laidempaa; ks. laidemmalla
matalalta ks. matalalla
moniaalta ks. moniaalla
muualta ks. muualla
oikealta ks. oikealla
paikalta ks. paikalla
pinnemmalta ks. pinnempana
pohjemmalta ks. pohjempana
pohjimmalta ks. pohjimpana
rannemmalta ks. rannempana
reunemmalta ks. reunempana
reunimmalta ks. reunimpana
rinnalta ks. rinnalla
sattumalta sattuman johdosta t. ansiosta, odottamatta, tarkoittamatta, arvaamatta, sattumoisin
seisaalta ks. seisaalla
seisoalta tavallisemmin: seisaalta
seisomalta suoraa päätä, heti
sivummalta ks. sivumpana
taivasalta ks. taivasalla
takaoikealta ks. takaoikealla
takavasemmalta ks. takavasemmalla
tasalta ks. tasalla
toisaalta vrt. toisaalla
tolalta ks. tolalla
ulkosalta ks. ulkosalla
vasemmalta ks. vasemmalla
.
-olta
arviolta arvion mukaan, noin, suunnilleen, osapuilleen; umpimähkään
ennakolta edeltäpäin, etukäteen, ennalta, ennakkoon
käsikopelolta ks. käsikopelolla
loitolta ks. loitolla
paljolta tavallisemmin: paljolti
tuolta ks. tuolla
.
-ältä
elävältä elävänä
ensimmältä aluksi, (ensi) alkuun, ensi näkemältä
etäältä ks. etäällä
keskemmältä ks. keskemmällä
näkösältä ks. näkösällä
peremmältä ks. peremmällä
perimmältä (myös paikallissijamuoto perimmältään)
perältä ks. perällä
pikimmältä (myös paikallissijamuoto pikimmältään)
päältä (vrt. päällä)
sisemmältä ks. sisemmällä
sisimmältä ks. sisimmällä
sisältä (vrt. sisästä)
syrjemmältä ks. syrjempänä
syvemmältä ks. syvemmällä
syvältä ks. syvällä
täältä ks. täällä
yhtäältä ks. yhtäällä
ylhäältä ks. ylhäällä
yltä päältä ks. yltä
.
-eltä
edeltä (vrt. edellä, edelle)
keskeltä ks. keskellä
käymäseltä (myös paikallissijamuoto käymäseltään)
likeltä = läheltä; ks. likellä
läheltä ks. lähellä
sieltä ks. siellä
viereltä ks. vierellä
äkikseltä (myös paikallissijamuoto äkikseltään)
äkkiseltä (myös paikallissijamuoto äkkiseltään)
ääreltä ks. äärellä
.
Sublatiivi
Sublatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Sublatiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Sublatiivi pääte on yksikössä ‑alle/-älle tai ‑nne/-anne. Monikkomuotoja ei käytetä.
minne, jonne, tänne, tuonne, sinne, muualle, muuanne, toisaalle, yhtäälle, moniaalle, kaikkialle.
- Minne hän meni? – Unde s-a dus?
.
-alle
ahtaalle ks. ahtaalla
alhaalle tavallisemmin: alas
etuoikealle ks. etuoikealla
etuvasemmalle ks. etuvasemmalla
hajalle ks. hajalla
haralle ks. haralla
hyökkäyskannalle ks. hyökkäyskannalla
istualle (rinn. istuville) ks. istualla
kahtaalle ks. kahtaalla
kaikkialle ks. kaikkialla
kannalle ks. kannalla
keralle ks. keralla
korkealle ks. korkealla
kotosalle ks. kotosalla
kovalle ks. kovalla
kulkusalle ks. kulkusalla
laidemmalle = laidemmaksi; ks. laidemmalla
lerpalle ks. lerpalla
liikekannalle ks. liikekannalla
lujalle ks. lujalla
lurpalle ks. lurpalla
matalalle ks. matalalla
moniaalle ks. moniaalla
muualle ks. muualla
oikealle ks. oikealla
paikalle ks. paikalla
pakosalle ks. pakosalla
partaalle ks. partaalla
pilalle (rinn. piloille) ks. pilalla
pinnemmalle ks. pinnempana
pohjemmalle ks. pohjempana
pohjimmalle ks. pohjimpana
puolustuskannalle ks. puolustuskannalla
rannemmalle ks. rannempana
reunemmalle ks. reunempana
reunimmalle ks. reunimpana
riipalle ks. riipalla
rinnalle ks. rinnalla
seisaalle ks. seisaalla
seisoalle tavallisemmin: seisaalle
sikkaralle (rinn. sikkuralle) ks. sikkaralla
sikkuralle ks. sikkuralla
sivummalle ks. sivumpana
sotajalalle ks. sotajalalla
taivasalle ks. taivasalla
takaoikealle ks. takaoikealla
takavasemmalle ks. takavasemmalla
talvemmalle ks. talvemmalla
tarkalle ks. tarkalla
tasalle ks. tasalla
tiukalle ks. tiukalla
toisaalle ks. toisaalla
tolalle ks. tolalla
ulkosalle ks. ulkosalla
vallalle ks. vallalla
vasemmalle ks. vasemmalla
vereslihalle ks. vereslihalla
.
-älle
etäälle ks. etäällä
höllälle ks. höllässä
katumapäälle ks. katumapäällä
kesemmälle ks. kesemmällä
keskemmälle ks. keskemmällä
keväämmälle ks. keväämmällä
kireälle ks. kireällä
myöhälle = myöhään
näkösälle ks. näkösällä
peremmälle ks. peremmällä
perälle ks. perällä
pitkälle ks. pitkällä
pyörälle ks. pyörällä
päälle (vrt. päällä)
retuperälle ks. retuperällä
seinemmälle ks. seinempänä
sisemmälle ks. sisemmällä
sisimmälle ks. sisimmällä
sisälle (vrt. sisään)
syksymmälle ks. syksymmällä
syrjemmälle ks. syrjempänä
syvemmälle ks. syvemmällä
syvälle ks. syvällä
yhtäälle ks. yhtäällä
ylhäälle (tavallisemmin: ylös)
ymmälle ks. ymmällä
.
-nne
jonne johon (paikkaan), minne, mihin
kunne vanh., ylät. minne, mihin
minne = mihin
sinne (vrt. siihen)
tonne ark. tuonne
tuonne vrt. tuohon
tänne viittaamassa paikkaan, jossa puhuja itse on; vrt. tähän
yhtäänne ks. yhtäällä
.
-anne
kahtaanne kahtaalle
kaikkianne tavallisemmin: kaikkialle
kummanne harv. kumpaan suuntaan
muuannetavallisemmin: muualle
samaanne = samanne
samanne (rinn. samaanne) samaan suuntaan
toisaanne toisaalle
.
Latiivi
Latiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon adverbivartaloita ja komparatiivimuotoja. Latiivi ilmaisee liikettä jonnekin. Latiivin pääte on yksikössä –s tai -0. Monikkomuotoja ei käytetä.
alas, ylös, taa, luo, työ, taas, edes, lähemmäs, kauemmas, alemmas, ylemmäs, taemmas, edemmäs, rannemmas.
- Hän muutti lähemmäs keskustaa. – S-a mutat mai aproape de centru.
.
-s
alas vrt. alhaalla.
alemmas ks. alempana.
alimmas ks. alimpana.
edemmäs (rinn. etemmäs) ks. edempänä.
edes vrt. eteen, eteenpäin, esiin
etelämmäs ks. etelämpänä.
etemmäs (rinn. edemmäs) ks. etempänä.
etäämmäs ks. etäämpänä.
idemmäs ks. idempänä.
jäljemmäs ks. jäljempänä.
kauemmas ks. kauas.
kauimmas ks. kauas.
keskemmäs ks. keskempänä.
keulemmas ks. keulempana.
keväämmäs ks. keväämmällä.
laidemmas (rinn. laidemmalle) ks. laidempana.
kiinnemmäs ks. kiinnempänä.
likemmäs = lähemmäs; ks. likempänä.
likimmäs = lähimmäs; ks. likimpänä.
loitommas ks. loitompana.
luo ks. luona.
lähemmäs ks. lähempänä.
lähimmäs ks. lähimpänä.
lännemmäs ks. lännempänä.
myöhemmäs tavallisemmin: myöhemmäksi.
peremmäs ks. peremmällä.
pohjoisemmas ks. pohjoisempana.
rannemmas ks. rannempana.
rannimmas ks. rannimpana.
reunemmas ks. reunempana.
reunimmas ks. reunimpana.
seinemmäs ks. seinempänä.
sinnemmäs ks. sinnempänä.
sisemmäs ks. sisempänä.
sisimmäs ks. sisimpänä.
sivummas ks. sivumpana.
syksymmäs ks. syksymmällä.
syrjemmäs ks. syrjempänä.
syvemmäs ks. syvempänä.
taa tavallisemmin: taakse.
taaemmas = taemmas; ks. taaempana.
taaimmas = taimmas; ks. taaimpana.
taammas tavallisemmin: taemmas, taaemmas.
taas 1. jälleen, uudestaan, uudelleen; tälläkin kerralla; entiseen tilaan, takaisin. 2. sen sijaan, puolestaan, vuorostaan, sitä vastoin, kuitenkin, toisaalta, mutta.
taemmas (rinn. taaemmas) ks. taempana.
taimmas (rinn. taaimmas) ks. taimpana.
tuonnemmas ks. tuonnempana.
tuonnimmas ks. tuonnimpana.
työ vrt. tuonne
tännemmäs ks. tännempänä.
tännimmäs ks. tännimpänä.
uloimmas ks. uloimpana.
ulommas ks. ulompana.
ylemmäs ks. ylempänä.
ylimmäs ks. ylimpänä.
ylös vrt. ylhäällä.
.
Temporaali
Temporaalin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja. Temporaali ilmaisee ajankohtaa. Temporaalin pääte on yksikössä –llOin. Monikkomuotoja ei käytetä.
milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin, muulloin.
- Milloin tulet? Silloin olen jo kotona. – Când vii? Atunci sunt deja acasă.
.
-lloin, –llöin
jolloin jona aikana t. hetkenä
milloin vrt. koska
muulloin muuna aikana, muulla kertaa
silloin siihen aikaan, niinä aikoina, niihin aikoihin, sillä hetkellä, sillä kertaa
tuolloin tuona aikana, tuohon aikaan, noihin aikoihin
tällöin tähän aikaan, tänä aikana, tämän aikana, samaan aikaan, samalla kertaa
väkivalloin väkivaltaisesti
.
Kausatiivi
Kausatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon pronomineja, adjektiiveja ja niiden superlatiivimuotoja. Kausatiivin pääte on –ten sekä yksikössä että monikossa.
joten, siten, täten, miten, kuten, jotenkin, kuitenkin, kuitenkaan, jotenkuten, vähiten, parhaiten, nopeiten, eniten, kauiten, useimmiten, vanhemmiten.
- Parhaiten menestyneet kilpailijat valittiin jatkoon. – Concurenții cu cele mai bune rezultate rămân în concurs.
.
-ten
alatusten = allekkain
aletusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten
alitusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten
alletusten = allekkain
enimmiten enimmäkseen
eniten runsaimmin, lukuisimmin
eritoten etenkin, varsinkin, vallankin, erityisesti, nimenomaan
hetimmiten heti, viipymättä, pikimmiten, piakkoin, pikapuoliin
hätimmiten häthätää
joten minkä johdosta, vuoksi t. takia, josta syystä
jotenkin jollakin tavoin; jotenkuten
jotenkuten mitenkuten
jotensakin jokseenkin, jotakuinkin, kutakuinkin
jouten toimettomana, joutilaana
jäljetysten = jäljekkäin
kalpaten huonosti, hullusti
kasvotusten (rinn. kasvokkain, kasvotuksin)
kauiten kauimmin
kaulatusten = kaulakkain
kaikitenkin ks. kuitenkin
kiireimmiten mahdollisimman kiireesti, niin pian kuin suinkin, mitä kiireimmin, kiireimmän kaupalla, pikimmiten, heti(mmiten)
kilvaten ylät. kilpaa, kilvan
kiusanpäiten kiusalla(an)
kohdatusten = kohdakkain
kuitenkaan ks. kuitenkin
kuitenkin (kielteisissä yhteyksissä: kuitenkaan) kumminkin;
kulmatusten = kulmittain
kuten niin kuin, samoin kuin (sivulauseen alussa = niin kuin)
kyljitysten (rinn. kyljittäin, kyljekkäin) kylki kyljessä, vierekkäin
käsitysten käsi kädessä, käsikkäin
leikinpäiten = leikillään
leikiten leikitellen, helposti, vaivattomasti
limitysten tavallisemmin: limittäin
lomatusten tavallisemmin: lomittain
lomitusten = lomittain
lähetysten = lähekkäin
mieluiten = mieluimmin
miten tavasta: millä tavalla t. tavoin, millä lailla, millä keinoin
mitenkuten jotenkuten
muuten vrt. muutoin
myöten pitkin; kulkutietä, reittiä, alustaa, suuntaa ilmaisemassa
nenätysten (rinn. nenäkkäin)
nokatusten ark. = nokitusten
nokitusten (rinn. nokakkain, nokatusten, nokikkain)
nopeiten = nopeasti
nytten murt. nyt
pahiten ks. pahasti
paraiten tavallisemmin: parhaiten
parhaiten parhaiten (käytetään hyvin‑adverbin superlatiivina) (rinn. parhaimmin)
paritusten tavallisemmin: pareittain
perätysten = peräkkäin
pikimmiten mahdollisimman pian, mitä pikimmin
päädytysten = päädyittäin
pääksytysten päivät päästään, taukoamatta päivästä päivään
päälletysten = päällekkäin
päällimmiten päällisin puolin, suurin piirtein, jotenkuten, pintapuolisesti
rajatusten = rajakkain
rinnatusten = rinnakkain
runsaiten runsaimmin, eniten
samaten samoin
seinätysten = seinäkkäin
selätysten = seläkkäin
silmitysten tavallisemmin: silmätysten
silmätysten (rinn. silmäkkäin, silmikkäin, silmätyksin) toisiansa silmiin katsoen, vastakkain, kasvokkain
sisätysten tavallisemmin: sisäkkäin
siten sillä tavalla, lailla, tavoin, keinoin, siihen tapaan, niin
sitten (sittenkin ks. erikseen)
sylitysten tavallisemmin: sylikkäin
taiten taitavasti; harkiten
tasatusten tavallisemmin: tasakkain
tieten ks. tietä
turhanpäiten (myös ??) tarpeettomasti, turhaan, suotta
tyhjänpäiten turhaan, turhanpäiten
tyyten tyystin
täten tällä tavalla, tällä lailla, näin
useimmiten useimmissa tapauksissa, tavallisesti, yleensä
vanhemmiten vanhemmalla iällä, vanhempana
varta vasten ks. vasten
varten jtak ajatellen, silmällä pitäen, jnk varalle, hyväksi, tähden, vuoksi
vasiten murt. varta vasten, tahallaan
vastatusten vastakkain
vasten
verraten adv. jokseenkin, suhteellisen, kohtalaisen, melko, aika, verrattain
vieretysten = vierekkäin
vähiten vähimmässä määrin, niukimmin
väkisten murt. väkisin
äkimmiten pikimmiten
.
Multiplikatiivi
Multiplikatiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja (erityisesti kirosanoja), pronomineja ja yksiosaisia numeraaleja. Lisäksi multiplikatiivissa taipuvat kaikki adjektiivit. Multiplikatiivi ilmaisee kirosanojen kanssa käytettynä suurta määrää tai toiminnan tehoa, adjektiivien kanssa toiminnan tapaa ja pronominien sekä numeraalien kanssa toiminnan suorituskertojen lukumäärää. Multiplikatiivin pääte on yksikössä –sti. Monikkomuotoja ei käytetä. ATENȚIE! Nu toate însemană multiplicare sau de mai multe ori ci arată doar modul. Au fost grupate aici din cauza teminației.
pirusti, leikisti, kauniisti, useasti, monesti, kolmesti, pakosti.
- Soitin viidesti. – Am sunat de cinci ori.
- Hän laulaa kauniisti. – Vrea să cânte frumos.
- He tappelivat leikisti. – S-au bătut în joacă.
- Se sattui helvetisti. – A durut al dracului.
.
-sti
ahkerasti vrt. ahkera
ahneesti vrt. ahne
edustavasti vrt. edustava
globaalisesti = globaalisti
ikuisesti vrt. ikuinen
kauniisti vrt. kaunis
kevyesti vrt. kevyt
kolmasti = kolmesti
kolmesti kolmesti (rinn. kolmasti)
kolminkertaisesti vrt. kolminkertainen
leikisti kuvitellusti, leikittäessä
monasti paremmin: monesti
monesti monta kertaa, usein, useasti
nätisti ark. vrt. nätti
ohuesti vrt. ohut
pakosti pakon edessä
pirusti pirun paljon, kovaa tms., helvetisti, saatanasti, hitosti
rumasti vrt. ruma
säännöllisesti vrt. säännöllinen
tahallisesti vrt. tahallinen
useasti monesti, usein
.
Distributiivi
Distributiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja, adjektiiveja ja numeraaleja. Distributiivin pääte on –ttAin sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään hyvin harvoin.
paikoittain, suomalaisittain, yksittäin, ryhmittäin.
- Tuotteet pakataan yksittäin. – Produsele se împachetează separat, câte unul.
- Siivoan päivittäin. – Fac curat în fiecare zi.
.
-ttain
aakkosittain aakkosjärjestyksessä
aalloittain aalto kerrallaan, aalto aallon jälkeen, aaltoina
ajoittain aika ajoin, hetkittäin, välistä, väliin, joskus, toisinaan, silloin tällöin, kausittain
aloittain alojen mukaan, ala kerrallaan
alueittain alueiden mukaan, eri alueilla, alue alueelta
ammateittain ammattien mukaan
annoksittain annoksina
arkeittain arkki kerrallaan, arkkeina, arkkimäärin
arkittain paremmin: arkeittain
askelittain askel askeleelta, askel kerrallaan, asteittain, pykälittäin
askelmittain askelma askelmalta, portaittain
asteettain pitää olla: asteittain
asteittain aste asteelta, vähittäin, vähin erin
astioittain astioissa, astiamäärin
englantilaisittain englantilaisten tapaan
espanjalaisittain espanjalaisten tapaan
hevoskuormittain hevoskuormamäärin
hiljattain vähän aikaa sitten, äskettäin
italiaisittain italialaisten tapaan
jaksoittain jaksoina, jakso kerrallaan, jaksoittaisesti, vaiheittain
joukkueittain joukkueina, joukkueissa
joukoittain joukoissa, joukkoina; suurin joukoin, paljon, runsaasti
kaksittain kaksi yhdessä t. kerrallaan, pareittain
kannuittain kannu kerrallaan, useita kannullisia, kannukaupalla
kantamuksittain useita kantamuksia; paljon, runsaasti
kapoittain kappa kerrallaan, useita kappoja
kappaleittain kappale kerrallaan, yksin kappalein, yksittäin, yksitellen
karjalaisittain karjalaisten tapaan
kasoittain kasoina, kasapäissä, kasapäin, läjittäin, röykkiöittäin, runsaasti
kaupungeittain kaupunkien mukaan, kaupunki kaupungilta, eri kaupungeissa
kaupunkilaisittain kaupunkilaisesti
kausittain kausien mukaan, kausi kaudelta
kerroksittain kerros kerrokselta, kerroksina
kierroksittain kierros kerrallaan, kierros kierrokselta
kiloittain kilo kerrallaan, kiloina; monta kiloa, kilomäärin, ‑kaupalla
kimpuittain kimppuina, kimpuissa, useita kimppuja
kohdittain paikoitellen, (paikka) paikoin; kohta kohdalta
kohtauksittain kohtauksina, puuskittain
kolmittain kolme yhdessä t. yhteen, kolmen ryhminä
koreittain kori kerrallaan, korikaupalla
kulauksittain kulaus kerrallaan, kulauksina
kulmittain 1. kulmatusten. a. kulmat vastakkain, nurkittain; 2. kulmasta vastakkaiseen kulmaan
kunnittain kuntien mukaan, kunta kunnalta
kuormittain kuorma kerrallaan, kuormina
kuukausittain joka kuukausi, kerran kuukaudessa; kuukausien mukaan, kuukausi kuukaudelta
kuuroittain kuuroina
kuutioittain tav. = kuutiometreittäin
laikuittain laikkuina, laikkuiseksi
laseittain lasillinen kerrallaan, useita lasillisia
laumoittain laumassa, laumana, laumoina; laumamäärin, suurin laumoin
litroittain litran yksikköinä; useita litroja, litrakaupalla, litramäärin
lomittain (rinn. lomitusten) toinen toisensa välissä t. väliin
maalaisittain = maalaisesti
maittain maiden mukaan, maa maalta, eri maissa
massoittain suurin massoin, joukoittain
miljoonittain miljoonia, monta miljoonaa
minuuteittain joka minuutti; useita minuutteja, minuuttikaupall
murteittain eri murteissa, murteiden mukaan
muukalaisittain muukalaiseen tapaan
neljännesvuosittain neljännesvuoden välein, kerran neljännesvuodessa, neljännesvuosi kerrallaan
nidoksittain nidoksina, nidos kerrallaan
nipuittain nippuina, nippu kerrallaan; nippumäärin
nokittain ark. = nokitusten
nurkittain 1. nurkat vastakkain, nurkikkain, nurkakkain, kulmittain; 2. nurkka jtak kohti, vinottain, kulmittain
osittain 1. osaksi, osin, jssak määrin, jssak suhteessa; 2. osa osalta, osa kerrallaan, osina
paikkakunnittain 1. paikkakuntien mukaan, paikkakunta paikkakunnalta; 2. eräillä paikkakunnilla
paikoittain = paikoitellen
paloittain pala kerrallaan, paloina
palstoittain palstoina, palsta kerrallaan; palstamäärin
pareittain (rinn. parittain) siten että aina kaksi on parina, kaksi yhdessä t. kerrallaan, kaksittain
parittain = pareittain
parvittain parvina, parvissa; parvimäärin
periodeittain periodisesti, jaksoittain, kausittain, vaiheittain
pinkoittain pinkkoina, useita pinkkoja
pohjalaisittain pohjalaisten tapaan
poikittain kohtisuoraan (t. vinosti) pituussuuntaa vastaan, poikki, poikkisuuntaan, poikkipäin, poikkiteloin
portaittain porrasmaisesti, porrasteisesti
pulloittain pullo kerrallaan, pullon erissä; pullomäärin
puolikuukausittain puolen kuukauden välein, kerran puolessa kuukaudessa
puolittain puoliksi, osaksi, osittain; melkein, lähimain
puolitunneittain joka puolitunti, aina puolen tunnin kuluttua; puoli tuntia kerrallaan
puolivuosittain puolen vuoden välein, kerran puolessa vuodessa
puolueittain puolueiden mukaan, puolueina
pusseittain pusseissa, pussimäärin
puuskittain puuskina; aika ajoin, ajoittain
pääkaupunkilaisittain pääkaupunkilaisten tapaan
pääkohdittain tärkeimmät kohdat huomioon ottaen t. valiten tms., suurin piirtein, pääpiirtein
ranskalaisittain ranskalaisten tapaan
romanialaisittain romanialaisten tapaan
ruotsalaisittain ruotsalaisten tapaan
ruuduittain ruutu ruudulta, ruutu kerrallaan
sadoittain monta sataa, satoja, satamäärin
saksalaisittain saksalaisten tapaan
sarjoittain sarja kerrallaan, sarjoina
savolaisittain savolaisten tapaan
sivuittain sivu sivulta, sivu kerrallaan, sivumäärin, ‑kaupalla; tavallisemmin: sivuttain
sivuttain sivu eteen t. kohteeseen päin, poikittain; sivulle päin, sivusuunnassa, ‑suuntaan; rinnakkain, vierekkäin, kyljittäin
summittain 1. summina; 2. suurin piirtein, summa(n)mutikassa
suomalaisittain suomalaisten tapaan
suvuittain sukujen mukaan, suku suvulta
tapauksittain tapaus kerrallaan, tapaus tapaukselta, kussakin yksityistapauksessa
tipoittain tippoina, tippa kerrallaan
tonneittain tonni kerrallaan, tonneina; monta tonnia, tonnimäärin, ‑kaupalla
tuhansittain monta tuhatta, tuhansia, tuhatmäärin
tukuittain tukkuina, tukkumäärin; suurina erinä, tukkukaupalla; suurin määrin, runsaasti, paljon; tukkukaupalla
tunneittain joka tunti, kerran tunnissa; tuntien mukaan
tuopeittain tuoppi kerrallaan, useita tuopillisia
tusinoittain 1. tusina kerrallaan; 2. suurin määrin, paljon
vaiheittain vaihe kerrallaan, vaihe vaiheelta
venäläisittain venälaisten tapaan
verrattain verraten
vihkoittain vihoittain
vihoittain (rinn. vihkoittain) Vihoittain = vihko kerrallaan, vihkoina = vihkokaupalla
viikoittain joka viikko, kerran viikossa; viikkojen mukaan, viikko viikolta
vinoittain tavallisemmin: vinottain
vinottain jhk nähden vinossa, vinoon, vinosti
virolaisittain virolaisten tapaan
vuodenajoittain vuodenaikojen mukaan
vuoroittain 1. vuorojen mukaan, vuoroina; 2. tavallisemmin: vuorotellen, vuoroin (ks. vuorotella, vuoro)
vuorokausittain joka vuorokausi; kunakin vuorokautena; vuorokausi kerrallaan
vuosiluokittain
vuosittain joka vuosi, kerran vuodessa; vuosien mukaan, vuosi vuodelta
yksityiskohdittain yksityiskohtia myöten, yksityiskohtaisesti
.
-ttäin
erittäin erä kerrallaan, erinä
hetkittäin ajoittain, aika ajoin, silloin tällöin, toisinaan, välistä
hyppäyksittäin hyppäyksin, hyppäys hyppäykseltä
heikäläisittäin heidän tapaan mukaan, heidän kannaltaan
hämäläisittäin hämäläisten tapaan
kilometreittäin kilometri kerrallaan; monta kilometriä, kilometrimäärin, ‑kaupalla
kuutiometreittäin kuutiometri kerrallaan, kuutio(metri)kaupalla, kuutioittain, monta kuutiometriä
kyljittäin 1. kylki jtak vasten, kylki edellä; 2. = kyljitysten
kymmenittäin kymmeniä, monta kymmentä; kymmenen kerrallaan
limittäin (litteiden) esineiden keskinäisestä sijainnista: osaksi päällekkäin
läjittäin ark. läjinä, läjäpäissä, kasoittain, röykkiöittäin, runsaasti
lääneittäin läänien mukaan, kussakin läänissä, lääni lääniltä
meikäläisittäin meidän tapamme mukaan, meidän kannaltamme.
metreittäin metri kerrallaan, metreinä; monta metriä, metrimäärin, ‑kaupalla
nelittäin neljä yhdessä t. yhteen, neljän ryhminä
neliöittäin tav. = neliömetreittäin
neliömetreittäin neliömetri kerrallaan, neliömetrikaupalla, neliöittäin
nimittäin edellä esitettyyn jnk selittävän, selventävän t. täydentävän lisän liittävä adv.; näet
nykäyksittäin nykäyksiä tehden, nytkähdellen, tempoen; katkonaisesti, jaksoittain
perheittäin perheinä, perhe perheeltä
perättäin = peräkkäin
piireittäin piirien mukaan, piiri piiriltä
pitkittäin pituussuuntaan, pitkinpäin
pykälittäin pykälä pykälältä, pykälä kerrallaan
päittäin 1. päät vastakkain, yhdessä t. yhteen, päikkäin, pääkkäin; 2. pituussuuntaisesti
päivittäin joka päivä, kunakin päivänä
pälvittäin pälvinä, laikuittain
pätkittäin pätkinä, pätkä kerrallaan
päädyittäin (rinn. päädytysten) siten että päädyt ovat vastakkain
päällettäin tavallisemmin: päällekkäin
pääpiirteittäin pääpiirteisiin pitäytyen, pääpiirtein, pääpiirteisesti
riveittäin riveinä; rivi kerrallaan; rivimäärin
rivittäin paremmin: riveittäin
ryhmittäin ryhminä, ryhmä kerrallaan
rykelmittäin rykelminä, kasoittain
röykkiöittäin röykkiöinä, kasoittain
selittäin = seläkkäin
sisättäin tavallisemmin: sisäkkäin
sylittäin tavallisemmin: sylikkäin
syrjittäin 1. syrjä syrjää vasten, syrjälleen; 2. syrjä, kylki edellä
sysäyksittäin sysäyksinä, sysäys kerrallaan
säkeittäin säkkeinä, säkkikaupalla;
säkeittäin säe kerrallaan, säe säkeeltä
säteittäin keskuksesta säteiden tavoin eri suuntiin, säteittäisesti
teikäläisittäin teidän tapanne mukaan, teidän kannaltanne
tynnyreittäin tynnyri kerrallaan; useita tynnyreitä
tyypeittäin tyyppien mukaan
vierettäin = vierekkäin
vuosineljänneksittäin tavallisemmin: neljännesvuosittain
vähittäin 1. pienin erin; tavallisemmin: vähin erin, vähitellen
välähdyksittäin (rinn. väläyksittäin) hetkittäin
väläyksittäin = välähdyksittäin
yksiköittäin yksikkönä, yksikkö yksiköltä, yksikköjen mukaan
yksilöittäin yksilö kerrallaan, yksilöiden mukaan, yksilöinä
yksittäin yksi kerrallaan, jokainen erikseen, yksitellen
ämpäreittäin monta ämpärillistä, ämpäri kerrallaan
äskettäin vähän aikaisemmin, jokin aika sitten, hiljattain, taannoin
.
Temporaalinen distributiivi
Temporaalisen distributiivin käyttö rajoittuu pieneen joukkoon substantiiveja ja adverbivartaloita [ala-, ylä-, esi-, taka-, lähi-, kauko-, ulko-, sisä-, keski-, vieri, etä-, ohi-, muka-, ympäri-, vasta-, poiki-, tykö-, luo-, liki-, seka-]. Temporaalinen distributiivi ilmaisee alkuperää tai toistuvaa ajankohtaa. Temporaalisen distributiivin pääte on monikossa –sin. Yksikkömuotoja ei käytetä.
maanantaisin, arkisin, pyhisin, viikonloppuisin, kesäisin, talvisin, aikaisin, alkuisin, lähtöisin, peräisin, syntyisin, sekaisin, takaisin, jalkaisin.
- Ohjelma tulee keskiviikkoisin. – Emisiunea este difuzată miercurea, în fiecare miercuri.
.
-sin
aamuisin joka aamu, (aina) aamulla
aamupäivisin joka aamupäivä, aina aamupäivällä
aikaisin aikaisena ajankohtana, varhain
alkuisin peräisin, lähtöisin
arkipäivisin arkisin
arkisin arkipäivinä, joka arkipäivä, arkipäivisin
avokäsin paljain käsin
edeltäkäsin edeltäpäin
edestakaisin vuorotellen vastakkaissuuntiin
ensin = ensiksi
hajareisin reidet, jalat levällään, hajasäärin
huitsin kauas, hornan tuuttiin
iltaisin joka ilta, (aina) illalla
jalkaisin kävellen, jalan, jalkapatikassa
kahareisin murt. hajareisin
kaksin kahden (kesken), kahdestaan, kaksistaan
kasvotuksin = kasvotusten
kaulatuksin = kaulakkain
keskiviikkoisin aina keskiviikkona, joka keskiviikko
kesäisin joka kesä, (aina) kesällä
keväisin joka kevät, (aina) keväällä
kolmisin (rinn. kolmestaan, kolmistaan) kolme yhdessä, kolmen kesken
kotoisin syntyisin, peräisin, lähtöisin, alkuisin
käsin 1. liikkuma‑, sijainti‑ tms. suunnasta: päin.2. toiminnan lähtö‑, kiinnekohdasta
käsityksin käsi kädessä, käsikkäin
laisin. = laisinkaan
lauantaisin joka lauantai, aina lauantaina
lähtöisin alkuisin, peräisin, syntyisin
läpikotaisin joka kohdasta, kauttaaltaan, kokonaan, läpeensä, perin pohjin, juurta jaksain, tyystin, täydellisesti, täysin
maanantaisin aina maanantaina, joka maanantai
nelisin (rinn. nelistään, neljästään) neljä yhdessä, neljän kesken
nykyisin = nykyään
osin ks. osa
perjantaisin aina perjantaina, joka perjantai
peräisin alkuisin, lähtöisin, kotoisin
perätyksin = peräkkäin
puoliväkisin puolittain väkisin
pyhisin = pyhäisin
pyhäaamuisin
pyhäiltaisin
pyhäisin (rinn. pyhisin) pyhäpäivinä, sunnuntaisin
päivisin aina päiväsaikaan, (aina) päivällä
rajatuksin = rajakkain
sattumoisin sattumalta
seinätyksin = seinäkkäin
sekaisin epäjärjestyksessä, sekavana, sotkuisena, hujan hajan; epäjärjestykseen
selätyksin = seläkkäin
silmityksin tavallisemmin: silmätyksin
silmätyksin = silmätysten
sisätyksin tavallisemmin: sisäkkäin
sukuisin sukuperältään, peräisin
sunnuntaisin aina sunnuntaina, joka sunnuntai
syksyisin joka syksy, (aina) syksyllä
sylityksin sylitysten tavallisemmin: sylikkäin
syntyisin peräisin, alkuisin, lähtöisin, synty(j)ään, omaa sukua
takaisin lähtökohtaan, entiseen paikkaan t. olotilaan t. suuntaan; aikaisemmalle haltijalle, omistajalle tms.; entiselle kannalle; toistamiseen, uudelleen, taas
talvisin joka talvi, (aina) talvella
tiistaisin aina tiistaina, joka tiistai
toisin toisella, muulla tavalla, eri tavalla
torstaisin aina torstaina, joka torstai
tosin ilmaisemassa myönnytystä t. rajoitusta: kyllä(kin)
täysin aivan, ihan, vallan, kokonaan, tyystin, täydellisesti, tykkänään
varsin (varsinkin ks. erikseen) melkoisen, jokseenkin, aika
vastatuksin tavallisemmin: vastakkain
vieretyksin vierettäin, vieretysten = vierekkäin
viikonloppuisin
viimeisin ks. viimeinen
vinksin vonksin ark. epäjärjestyksessä, hujan hajan, sikin sokin, vinossa, huolimattomasti tehtynä t. sijoitettuna
vonksin vinksin ark. epäjärjestyksessä, hujan hajan, sikin sokin, vinossa, huolimattomasti tehtynä t. sijoitettuna
väkisin voimakeinoin, väkipakolla, väkivalloin; vastustuksesta huolimatta, vastoin tahtoa; vängällä
yksin yksikseen, itsekseen, yksinään
ylösalaisin 1. yläpuoli alaspäin ja alapuoli ylöspäin, nurin, kumossa, kumoon. 2. sekaisin, mullin mallin, sekasortoon, päälaelleen, päinvastaiseksi tms
ypöyksin aivan yksin
öisin aina yöaikaan, (aina) yöllä
.
Prolatiivi
Prolatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus Temporaalisen distributiivi]. Prolatiivi ilmaisee väylää, jota pitkin jokin kulkee tai jotakin välitetään. Prolatiivin pääte on –tse sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuotoja käytetään harvoin.
postitse, maitse, jäitse, meritse, vesitse, lentoteitse, ohitse, lävitse, alitse, ylitse.
- Muinoin vesitse oli helpompaa kulkea kuin maitse. – Pe vremuri era mult mai ușor de circulat pe apă decât pe uscat.
.
‑tse
alateitse alakautta
alitse alta, alapuolitse
editse edestä ohi, etupuolitse, ‑tietä, ‑kautta.
eteläpuolitse
etupuolitse editse
etuteitse etukautta, etutietä, editse, etupuolitse
hallintoteitse hallinnollista tietä
ilmateitse lentoteitse, ilmoitse
ilmoitse ilman kautta, ilmateitse
itäpuolitse
jäitse jäätä myöten
jääteitse jäitse
keskitse keskeltä, läpi, halki
kiertoteitse kiertotietä, ‑teitä (pitkin), kiertäen
kirjeitse kirje(id)en välityksellä
kurinpitoteitse kurinpitotoimin, kurinpitotietä
lentopostitse lentopostin välityksellä
lentoteitse ilmateitse, lentäen
lomitse välitse, välistä
länsipuolitse
lävitse ks. läpi; sisäteitse (jnk toisesta) päästä toiseen, puolelta toiselle, sisäpuolitse
maanteitse maantietä pitkin
maastoitse maaston kautta, teitä käyttämättä
maateitse = maitse
maitse maata pitkin, maateitse
meriteitse = meritse
meritse merta myöten, meriteitse
neuvotteluteitse
ohitse ohi
oikeusteitse oikeudenkäynnin t. oikeusviranomaisen avulla, kautta
oikoteitse oikotietä t. ‑teitä (käyttäen)
pakkoteitse pakolla, pakkokeinoin, ‑toimin
pintateitse pintakuljetuksena
postitse postin välityksellä
puhelimitse puhelimen välityksellä, puhelimella
puolitse jltak puolelta, jnk puolen kautta
päädyitse = päädyn editse
päällitse yli, ylitse
radioitse radion välityksellä, radioteitse
radioteitse = radioitse
rautateitse rautatiellä, junalla
satelliittiteitse satelliitin välityksellä
selkäpuolitse selän taitse, takapuolitse
sisäpuolitse sisäpuolen kautta
sivuitse jnk esineen tms. sivun viertä pitkin, vieritse; ohi, ohitse
sivuteitse sivukautta
sopimusteitse sopimuksen tietä, sopimustietä, sopimuksella
sovintoteitse sovinnon tietä
sukupuoliteitse = sukupuolisuhteessa, vars. yhdynnässä
sähkeitse sähkeen välityksellä, sähkeellä
sähköpostitse sähköpostin välityksellä
taitse takaa ohi, takatietä, ‑kautta
takapuolitse tavallisemmin: taitse
takateitse taitse, takakautta, takatietä
teitse tietä t. teitä pitkin; yhdyssanojen jälkiosana: jtak tietä, menetelmää, keinoa käyttäen, jnk kautta, välityksellä
televisioitse television välityksellä, televisioteitse
televisioteitse = televisioitse
tietoverkoitse = verkoitse
uittoteitse uittamalla
ulosottoteitse ulosoton avulla, kautta
valitusteitse valituksen avulla, valitusmenettelyllä
veriteitse veren mukana, välityksellä
verkoitse tietoverkon välityksellä, tietoverkoitse
vesiteitse vesitse
vesitse vettä pitkin, vesitietä, ‑teitse
vieritse viertä sivuten, sivuitse
virkateitse virkatietä
välitse lomitse, välistä
ylitse yläpuolen kautta
.
Situatiivi
Situatiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus]. Situatiivi ilmaisee kahden esineen sijaintia toisiinsa nähden. Situatiivin pääte on yksikössä –kkAin. Monikkomuotoja ei käytetä.
nenäkkäin, nokakkain, sisäkkäin, vastakkain, lähekkäin, vierekkäin, seläkkäin.
- He istuivat lähekkäin. – Stăteau alături, unul lângă altul
.
‑kkain, ‑kkäin
alakkain = allekkain
alekkain paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten
allekkain toinen toisensa alla t. alle, alakkain, alatusten, alletusten
jäljekkäin (rinn. jäljetysten) peräkkäin, perätysten (oppositiivi)
kasvokkain = kasvotusten (oppositiivi)
kaulakkain (rinn. kaulatuksin, kaulatusten (oppositiivi)) kädet toistensa kaulassa
kohdakkain (rinn. kohdatusten (oppositiivi)) toistensa kohdalla, kohdalle, vastakkain, vastatusten
kyljekkäin = kyljitysten (oppositiivi)
käsikkäin käsi (t. kädet) toisen kädessä (t. käsissä), käsi kädessä, käsitysten (oppositiivi)
likekkäin = lähekkäin
limikkäin tavallisemmin: limittäin (distributiivi)
lomakkain tavallisemmin: lomittain (distributiivi)
lomikkain tavallisemmin: lomittain (distributiivi)
lähekkäin lähellä (superessiivi) t. lähelle toisiaan, lähetysten (oppositiivi), likekkäin
nenäkkäin = nenätysten (oppositiivi)
nokakkain ark. = nokitusten (oppositiivi)
nokikkain ark. = nokitusten (oppositiivi)
nurkakkain = nurkikkain, nurkittain (distributiivi)
nurkikkain = nurkittain (distributiivi)
olakkain olkapäät vastakkain, rinta rinnan
peräkkäin (rinn. perättäin (distributiivi), perätysten (oppositiivi), perätyksin) toinen toisensa perässä t. perään, jäljekkäin
pinnakkain pinta pintaa vasten
päikkäin = päittäin (distributiivi)
pääkkäin = päittäin (distributiivi)
päällekkäin toinen toisensa päällä t. päälle, päälletysten (oppositiivi)
rajakkain (rinn. rajatusten, rajatuksin) vierekkäin
rinnakkain (rinn. rinnan, rinnatusten (oppositiivi)) toistensa rinnalla, rinta rinnan
ristikkäin ristissä, ristiin
seinäkkäin (rinn. seinätysten (oppositiivi), seinätyksin)
selikkäin = seläkkäin
seläkkäin (rinn. selätyksin, selätysten (oppositiivi), selittäin (distributiivi), selikkäin)
silmikkäin = silmäkkäin
silmäkkäin = silmätysten (oppositiivi)
sisäkkäin toinen toisensa sisällä (sisässä) t. sisälle (sisään)
sivukkain tavallisemmin: sivuttain (distributiivi)
sylikkäin toistensa sylissä, toisiaan syleillen
tasakkain sijainnista t. asennosta: toistensa kanssa tasassa, tasan, tasoissa
vastakkain = vastatusten (oppositiivi)
vierekkäin (rinn. vieretysten (oppositiivi), vieretyksin, vierettäin (distributiivi))
.
Oppositiivi
Oppositiivin käyttö rajoittuu pieneen määrään substantiiveja ja adverbivartaloita [vezi mai sus]. Oppositiivi ilmaisee asentoa, jossa kaksi esinettä sijaitsevat vastakkain. Oppositiivin pääte on yksikössä –tUsten. Monikkomuotoja ei käytetä.
kasvotusten, selätysten, nokatusten, vastatusten, vieretysten.
- Juttelimme kasvotusten. – Am discutat față-n față.
.
‑tusten, ‑tysten
alatusten = allekkain (situatiivi)
aletusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten
alitusten paremmin: allekkain, alakkain, alatusten, alletusten
alletusten = allekkain (situatiivi)
jäljetysten = jäljekkäin (situatiivi)
kasvotusten (rinn. kasvokkain, kasvotuksin)
kaulatusten = kaulakkain (situatiivi)
kohdatusten = kohdakkain (situatiivi)
kulmatusten = kulmittain (distributiivi)
kyljitysten (rinn. kyljittäin (distributiivi), kyljekkäin (situatiivi))
käsitysten, käsi kädessä, käsikkäin (situatiivi)
limitysten tavallisemmin: limittäin (distributiivi)
lomatusten tavallisemmin: lomittain (distributiivi)
lomitusten = lomittain (distributiivi)
lähetysten = lähekkäin (situatiivi)
nenätysten (rinn. nenäkkäin (situatiivi)) ark. vastakkain, nokitusten, nokikkain
nokatusten ark. = nokitusten
nokitusten (rinn. nokakkain (situatiivi), nokatusten, nokikkain (situatiivi)) (nokat) vastakkain, vastapäätä, nenätysten (rinn. nenäkkäin (situatiivi)) ark. vastakkain (situatiivi), nokitusten, nokikkain (situatiivi).
paritusten tavallisemmin: pareittain (distributiivi)
perätysten = peräkkäin (situatiivi)
päädytysten = päädyittäin (distributiivi)
pääksytysten în expresia: Päivät pääksytysten päivät päästään, taukoamatta päivästä päivään
päälletysten = päällekkäin (situatiivi)
rajatusten = rajakkain (situatiivi)
rinnatusten = rinnakkain (situatiivi)
seinätysten = seinäkkäin (situatiivi)
selätysten = seläkkäin (situatiivi)
silmitysten tavallisemmin: silmätysten
sisätysten tavallisemmin: sisäkkäin (situatiivi)
sylitysten tavallisemmin: sylikkäin (situatiivi)
tasatusten tavallisemmin: tasakkain (situatiivi)
vastatusten = vastakkain (situatiivi)
vieretysten = vierekkäin (situatiivi)
.
Rădăcinile unor adverbe declinate complet
.
Rădăcinile adverbelor (după situație) Adverbivartalot
ala- / ylä- sub / pe
esi- / taka- în față / în spate
lähi- / kauko- / etä- aproape / departe
ulko- / sisä- în afară / înăuntru
keski- / ympäri- în mijloc / împrejur
vieri / liki- / vasta- alături / de partea opusă
tykö- / luo- lângă
ohi- pe lângă, pe alături, prin față, peste; trecut; gata (gătat)
muka- cu
poiki- prin, printre; de-a lungul, de-a latul; transversal, curmeziș; frânt, stricat, întrerupt; nefuncțional
seka- printre
.
Rădăcinile acelorași adverbe – adverbivartalot (alfabetic)
ala- sub
esi- în față
etä- departe
kauko- departe
keski- în mijloc
liki- alături
luo- lângă
lähi- aproape
muka- cu
ohi- pe lângă, pe alături, prin față, peste; trecut; gata (gătat)
poiki- prin, printre; de-a lungul, de-a latul; transversal, curmeziș; frânt, stricat, întrerupt; nefuncțional
seka- printre
sisä- înăuntru
taka- în spate
tykö- lângă
ulko- în afară
vasta- de partea opusă
vieri alături
ylä- pe
ympäri- împrejur
.
(s) = singular; (p) = plural
Pentru economia tabelului am renunțat la cazurile rămase neutilizate precum akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi, kausatiivi, multiplikatiivi și distributiivi.
Nom. | Gen. | Part. | Ess. | Trans. | Iness. | Elat. | Illat. | Adess. | Ablat. | Allat. | Instruk. | Superess. | Delat. | Sublat. | Lat. | Tempor. | T. distr. | Prolat. | Situat. | Opposit. |
ala- | alla | alta | alle | alhaalla | alhaalta | alhaalle | alas | alitse / ali | alakkain / allekkain | alatusten | ||||||||||
esi- | edessä | edestä | eteen (s), esiin (p) | edellä (s), esillä (p) | edeltä (s), esiltä (p) | edelle (s), esille (p) | edes | editse | ||||||||||||
etä- | etäällä | etäältä | etäälle | |||||||||||||||||
kauko- | kaukaa | kaukana | kauaksi | kauan | kauas | kaukaitse | ||||||||||||||
keski- | keskeä | keskenä (+poss.) | keskellä | keskeltä | keskelle | kesken | keskitse | |||||||||||||
lähi- | läsnä | lähellä | läheltä | lähelle | lähes | lähitse | lähekkäin | lähetysten | ||||||||||||
liki- | likellä | likeltä | likelle | liki | likitse | |||||||||||||||
luo- | luota | luona | luokse | luokse | ||||||||||||||||
muka- | mukaa | mukana | muassa | mukaan | ||||||||||||||||
ohi- | ohessa | ohesta | oheen | ohella | ohelta | ohelle | ohi | ohitse | ||||||||||||
poiki- (pois-) | poissa | pois | poikitse / poikki | poikittain | ||||||||||||||||
seka- | seassa | seasta | sekaan | sekaisin | ||||||||||||||||
sisä- | sisässä | sisästä | sisään | sisällä | sisältä | sisälle | sisäkkäin | sisätysten | ||||||||||||
taka- | takaa | takana | taakse | taa / taas | taannoin | takaisin | taitse | |||||||||||||
tykö- | tyköä | tykönä | työkse | työ | ||||||||||||||||
ulko- | ulkoa | ulkona | ulos | |||||||||||||||||
vasta- | vastassa | vastaan | vasten (s), vastoin (p) | vastakkain | vastatusten | |||||||||||||||
vieri | vieren | viertä | vieressä | vierestä | viereen | vierellä | viereltä | vierelle | vieritse | vierekkäin | vieretysten | |||||||||
ylä- | yllä | yltä | ylle | ylhäällä | ylhäältä | ylhäälle | ylös | ylitse / yli | ||||||||||||
ympäri- | ympäriin (+poss.) | ympärillä | ympäriltä | ympärille | ympäri | ympäritse |
.
Jotakin adverbin päätteistä
adverbin päätteet kuten ymmä-llään, here-illä tai uude-staan.
mielellään, pahoillaan, päissään, tietenkin, sentään, nimittäin, muitta mutkitta, mielin määrin, kynsin hampain, juurta jaksain, pielessä/pielestä/pieleen, ristiin rastiin, mielin määrin, omin neuvoin, pilvin pimein, yötä päivää, suoraa päätä, omia aikojaan, pitkin hampain, omin silmin, ristiin rastiin, yhteen ääneen, omaan tahtiin, juuri ja juuri, pikku hiljaa, silloin tällöin, päin peetä (alatyyli!), vasten naamaa, pitkin pituuttaan, lukuun ottamatta, lujille, koville, tiukalle, tiukoille, ahtaalle, raskaasti, iisisti.
Ottaa neniinsä merkitsee ‘suuttumista’, ottaa neniin taas sitä että ‘saa turpiinsa’, kun taas esim. ilmausparissa ottaa nokkiin vs. ottaa nokkiinsa ei tällaista merkityseroa ole, vaan ne ovat saman suuttumista merkitsevän idiomin variantteja
.
Dacă nu te-ai lămurit încă, HyväYstävä,
poți treci mai departe unde, despre adverb,
vorbește Suveranul Limbii Finlandeze,
Iso suomen kielioppi.
adverbi
Adverbi on sanaluokkanimitys taipumattomille tai vajaasti taipuville sanoille, jotka ilmaisevat lauseessa esitetyn tilanteen erilaisia puitteita ja suhteita kuten aikaa (eilen, myöhemmin, kauan, usein, kahdesti), paikkaa (lähellä, kauas, eteenpäin), tilaa (hämillään, puuduksissa), tapaa (nopeasti, hyvin) tai määrää (vähän, liikaa, täynnä). Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen.
§ 646 Mikä on adverbi?
Adverbi on vajaaparadigmainen tai taipumaton sana, joka kuvaa sellaisia lauseessa esitetyn tilanteen suhteita kuin aika, paikka, olotila, tapa ja määrä. Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen, johon voi sisältyä määritteitä (a); muutamat adverbityypit saavat täydennyksiäkin (b) (» § 670 – 673).
(a) Mitä Lieksan nuoriso puuhailee iltaisin? (ou) | Entä jos sama keksintö olisi sattumoisin tehty vasta vähän myöhemmin? (A) | – – eikö ulkona ole tarpeeksi kylmä? (l) | Niin että siinä ukko on polvillaan, – –. (l) | – – syytetyt ovat olleet vahvasti juovuksissa. (l) | Eurooppa näyttää selviytyneen suhdannetaantumastaan varsin nopeasti. (l) | Lapset ovat tykänneet tästä tosi paljon. (l)
(b) Olemme koko ajan sidoksissa johonkin aikatauluun. (yo) | Espanjasta kotoisin oleva Vito (l)
Deiktiset adverbit kuten tänään, täällä ja interrogatiiviset adverbit kuten missä, miksi eivät semanttisen luonteensa takia saa määritteitä. Silti niiden voi katsoa muodostavan adverbilausekkeen muun syntaktisen käyttäytymisensä perusteella.
Adverbilauseke on tyypillisesti lauseen tai verbi-ilmauksen adverbiaali (Täällä pärjätään varmasti; käyttäytyä hyvin, ajatella positiivisesti), mutta toimii adverbiaalina myös muiden sanaluokkien sanojen muodostamissa lausekkeissa: ihanasti punainen, moraalisesti aivan väärin, puoliksi vastoin tahtoaan, runsaasti pimeää rahaa, se tapahtuma eilen (» § 959,587 – 591, 617 – 622).
Tyypillinen adverbi eroaa partikkelista siinä, että se saa määritteitä, partikkeli ei. Eräät adverbi- ja partikkeliryhmät ovat kuitenkin merkitykseltään niin läheisiä, että niitä käsitellään yhtenä kokonaisuutena tässä luvussa. Tällaisia ovat mm.
- täsmentävässä tehtävässä toimivat tai likimääräisyyttä ilmaisevat sanat kuten tasan, suunnilleen, melkein (» § 661, 663)
- ominaisuuden tapaa tai intensiteettiä luonnehtivat sanat kuten ihanasti ~ ihanan ~ hyvin rentoutunut (» § 664 – 666, 677)
- modaaliset sanat kuten varmasti, tietysti, ehkä (» § 667).
Huom. 1. Fokuspartikkelit esiintyvät minkä tahansa sanaluokan sanan kanssa, myös deiktisten adverbien kanssa, esim. juuri täällä, vasta tänään, mutta ne eivät toimi lausekkeessa määritteinä vaan liitynnäisinä (» § 839 – 849).
Huom. 2. Sellaiset perinteisesti intensiteettiadverbeiksi kutsutut sanat kuin varsin, sangen, melko ja konnektiivisiksi adverbeiksi nimitetyt sanat kuten kuitenkin, silti, tosin ovat tässä kieliopissa partikkeleita, eivät adverbeja. Jaottelun peruste on syntaktinen: ne eivät saa määritteitä (» § 794). Vanhemman perinteen mukaan partikkeli on kattotermi kaikille taipumattomille sanoille, myös adverbeille.
§ 959 Millaisia adverbiaaleja on?
Adverbiaaleilla on lauseessa monia erityyppisiä tehtäviä: ne voivat kuulua verbin valenssiin eli toimia verbin adverbiaalitäydennyksenä, esim. puhua asiasta, ihastua esitykseen, muodostaa olla-verbin kanssa erilaisia konstruktioita, esim. Virtanen on opettajana; Hänellä ~ Pihalla on lapsia, ja olla osana muissakin konstruktioissa, esim. resultatiivimuotissa Juoksin kenkäni puhki; Hän repi paperin silpuksi. Adverbiaalit ovat keskeisesti verbi-ilmausten määritteitä (a), mutta toimivat myös adjektiivien, substantiivien ja adverbien määritteinä tai täydennyksinä (b).
(a) Pidän hänestä kovasti. | Menen kotiin juosten tai junalla. | Hän kauhoi lehtiä kärryyn kaksin käsin.
(b) Hän on iloinen ~ iloissaan tapahtumasta. | Taidat olla perso makealle. | Tapaaminen ensi viikolla jännittää minua vähän. | Meillä on treffit Stokkan kellon alla. | Hän on yhä kallellaan itään.
Adverbiaaleilla ilmaistaan myös asiaintilan aikapaikkaisia kehyksiä (c) sekä tilanteiden välisiä syy- ja ehtosuhteita (d). Löyhimmin lauseeseen liittyvät kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit sijoittavat lauseen teksti- ja tilanneyhteyteen sekä ilmentävät puhujan käsityksiä esitetystä asiaintilasta (e). Adverbiaaleina toimivat erityyppiset lausekkeet ja lauseet, kommentteina ja konnektiiveina myös partikkelit.
(c) Eilen söin pizzaa. | Odotin häntä kaksi tuntia. | Tapasimme Tampereella.
(d) Meteoriitti putosi maan vetovoiman vaikutuksesta. | Koska satoi, jäin kotiin. | Jään kotiin, jos sataa. | Sateen sattuessa jään kotiin.
(e) Onneksi työ ehkä valmistuu. | Ihme kyllä Maija tulee ilmeisesti ajoissa, sen sijaan Liisa ei pääse tulemaan.
Varsinkin paikan ja tilan adverbiaalit sekä habitiiviset adverbiaalit esiintyvät tietyntyyppisissä lausumissa ilmauksen keskeisen merkityssuhteen kantajana myös ilman verbiä:
(f) Kengät pois! | Nyt heti sänkyyn ~ nukkumaan! | Tuko yhä tappiolla (l) [otsikko] | Piispoilta pallo hukassa (L) [otsikko] | Jouluvinkkejä epätoivoisille! (L)
Kaiken kaikkiaan adverbiaaleista ei voi esittää ryhmänä kovin paljon yleistyksiä. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se, että tietyillä keskeisillä muotokategorioilla ilmaistaan tietyntyyppisiä merkityksiä (» § 980 – 1001). Tässä alaluvussa käsitellään ensisijaisesti verbin ja lauseen lausekemuotoisia adverbiaaleja. Substantiivin, adjektiivin ja adverbin adverbiaaleja käsitellään tarkemmin näitä sanaluokkia koskevissa luvuissa. Adverbiaalilauseita tarkastellaan luvuissa Adverbiaalilauseet ja Lause täydennyksenä, adverbiaalina toimivia infiniittisiä rakenteita käsitellään luvussa Infinitiivit ja partisiipit.
Huom. Perinteisessä kieliopissa adverbiaaleiksi on kutsuttu kaikkia verbin määritteitä, jotka eivät ole objekteja ja kaikkia adjektiivien ja adverbien määritteitä, jotka ilmaisevat ”eri seikkoja eli asianhaaroja” kuten syytä, keinoa, tapaa, aikaa, paikkaa, suhdetta ja suuntaa (esim. Setälä 1926 [1880]). Tässä kieliopissa rajaus on tehty muodollisin perustein: paikallissijassa tai vajaakäyttöisessä sijassa oleva NP, AP, adverbi- tai adpositiolauseke katsotaan tietyssä tehtävässä adverbiaaliksi riippumatta siitä, onko se lauseen, verbin, substantiivin, adjektiivin vai adverbin täydennys tai määrite. Näin esim. perinteisen kieliopin substantiivin paikallissijaiset attribuutit ovat tässä kieliopissa adverbiaaleja, esim. kissan ruokkiminen laadukkaalla kuivamuonalla (E), sunnuntain laulukonsertti kirkossa (l), samoin kuin adjektiivien ja adverbien paikallissijaiset laajennukset: Käsistään kätevä Louekoski (l), Nainen oli raivosta sekaisin (k) (Hakulinen – Karlsson 1979: 120). Sen sijaan sellaiset adjektiivin ja adverbin astemääritteet kuin hyvin kaunis, melko ~ suhteellisen nopeasti eivät ole adverbiaaleja (» § 664).
adverbilauseke
Adverbilausekkeen edussanana on adverbi (lauseke). Adverbit saavat määritteitä (hyvin kauan, tukevasti kallellaan), muutamat myös täydennyksen (kallellaan vasemmalle). Adverbilauseke toimii lauseen tai verbi-ilmauksen adverbiaalina (Täällä pärjätään varmasti; käyttäytyä huonosti, juosta nopeasti), mutta esiintyy adverbiaalina myös muiden sanaluokkien sanojen muodostamissa lausekkeissa: herttaisesti punainen, moraalisesti aivan väärin, puoliksi vastoin tahtoaan, aika paljon hyviä tuloksia, se kokous eilen.
§ 670 Adverbilausekkeen yleisrakenne
Adverbi muodostaa lauseessa adverbilausekkeen (AdvP:n) yksin tai laajennuksineen:
Ikkunat olivat entistä likaisempia, ovilasiin oli joku ilkeyksissään pyyhkinyt nakkipaperinsa sinapit. (k) | Melko nopeasti hän palasi, ihan tajuihinsa, – –. (k) | Yritys oli tuolloin taloudellisessa kriisissä, mutta nyt menee kohtuullisen hyvin. (l) | Tampereen käräjäoikeus katsoi opiskelijan toimineen ansiotarkoituksessa, järjestelmällisesti ja tahallaan. (l)
Adverbin määrite on tyypillisesti etuasemainen, esim. melko aikaisin, uskomattoman paljon, täysin rähmällään, vähän kallellaan, miellyttävästi väsyksissä, paljon enemmän. Eräillä adverbeilla voi olla myös täydennys: puolillaan mehua (» § 671), kotoisin Savosta (» § 672).
Rakenteellisesti adverbin määrite tai täydennys voi olla jokin seuraavista:
• Intensiteettimäärite: [aivan niin]AdvP, [poskettoman vähän]AdvP, [tosi ihanasti]AdvP
• Adverbi- tai adpositiolauseke:[ihan vähän vinossa]AdvP, [kaukana kotoa]AdvP, [idän suuntaan kallellaan]AdvP, [väärin lapsia kohtaan]AdvP
• Substantiivilauseke: [kotoisin Savosta]AdvP, [täynnä rahaa]AdvP
Tietynlaiset adverbit esiintyvät myös appositiosuhteessa vastaavassa tehtävässä olevan paikallissijaisen NP:n kanssa. Tällaisia ovat ajankohtaa ilmaisevat deiktiset temporaaliset adverbit, esim. tänään maanantaina, tuolloin tammikuussa, sekä lokatiiviset adverbit, esim. (olla) kaukana jossain ~ perillä määränpäässä, (lähteä) ulos pihalle ~ kauas rajan taakse (» § 1061).
adverbiaalimäärite
Adverbiaalimäärite on määritteenä toimiva adverbiaali. Se voi määrittää lausetta (Aamulla kävin suihkussa), verbiä (juosta henkensä edestä), adjektiivia (ihanasti ujo), adverbia (selvästi kallellaan) sekä substantiivia (konsertti eilen, nopeasti juokseminen) (» § 962–963). Määritteenä toimiminen on adverbiaalin tyypillinen tehtävä, mutta adverbiaali voi olla myös adverbiaalitäydennys.
adverbiaalitäydennys
Adverbiaalitäydennys on muussa muodossa kuin kieliopillisessa sijassa oleva verbin täydennys (ihastua johonkin, pitää jostakin) tai vastaavanlainen adjektiivin (perso makealle), adverbin (kallellaan itään) tai substantiivin adverbiaalinen täydennys (johonkin ihastuminen). Verbin adverbiaalitäydennys voi perustua verbin valenssiin tai täydennysmuottiin.
Pro-sanoja ovat pronominien lisäksi merkitykseltään pronominimaiset sanat, proadverbit ja proadjektiivit, joilla on pronominikanta.
proadverbi
Proadverbi on pronominikantainen adverbi, joka voi olla merkitykseltään lokatiivinen (esim. minne, jonne), temporaalinen (esim. jolloin, milloin), kausaalinen (miksi, siksi) tai tapaa ilmaiseva (siten) (» § 715–).
Selviä proadverbeja ovat mm. nne-loppuiset sanat kuten tänne, jonne ja minne, mutta eräät proadverbit ja pronominin paikallissijaiset muodot lankeavat yhteen. Esimerkiksi minne ja mihin voivat olla sijaintia ilmaistessaan vaihtoehtoiset (c), mutta vain sijamuoto kongruoi täysin substantiivin kanssa (d) (demonstratiivisista muodoista tarkemmin » § 726 – 728).
(c) Ihminen joutuu itse päättämään, minne ~ mihin hän on menossa.
(d) Ihminen joutuu itse päättämään, mihin hoitoihin hän turvautuu.
demonstratiivinen proadverbi
Demonstratiivinen proadverbi on demonstratiivipronominikantainen adverbityyppi, joka on merkitykseltään lokatiivinen (siellä, sieltä, sinne, täällä, täältä, tänne, tuolla, tuolta, tuonne) tai temporaalinen (silloin, tällöin, tuolloin) tai ilmaisee tapaa (siten, täten, niin, näin, noin) tai syytä (siksi). Niiden viittauskohde tulkitaan puhetilanteen tai tekstiyhteyden perusteella. (» § 715, 726.)
.
§ 371 Adverbien rakennetyyppejä ja muotteja
Suurin osa adverbeista on morfologiselta rakenteeltaan kompleksisia. Erotettavan pääteaineksen sisältävistä adverbeista osa on johdoksia (a), osa taas morfologiselta koostumukseltaan taivutusmuotoja, useimmiten nominin muotoja (b).
(a) nopea-sti, paljo-lti, vasta-kkain, puhelim-itse
(b) oikea-ssa, lopu-lta, tarko-i-n, tarka-lle-en, paho-i-lla-an
.
Nämä rakennemallit ovat adverbien muotteja, joihin voi syntyä myös uusia adverbeja. Muita rakennetyyppejä ovat yhdysadverbit, esim. kasapäin, ohimennen, puolivälissä, ja adverbina toimivat sanaliitot eli liittoadverbit, esim. silloin tällöin, yötä päivää. Yhdys- ja liittoadverbien raja on osin häilyvä: yhteen ja erilleen kirjoittaminen vaihtelee niissä joskus. Päätteettömiä adverbeja taas ovat esim. aina, heti ja nyt.
Päätteellisten adverbien morfologisiin tyyppeihin kuuluu myös joitakin adpositioita, kuten hallussa, luona tai sekä adverbina että adpositiona käytettävät pitkin ja ohitse. Adverbina ja partikkelina taas toimii esim. sana oikein (adverbi: ratkaisit tehtävän oikein – partikkeli: tulit oikein katsomaan). Pelkästään partikkelina esiintyviä päätteellisiä sanoja ovat esim. silti jatosin. (» § 678 – 680.)
Adverbeissa ja partikkeleissa on runsaasti sellaisia sanoja, joista pääteaines on morfologisesti erotettavissa mutta jotka kuitenkin nykykielessä mielletään lähinnä jakamattomiksi:
Osalla näistä on samavartaloinen korrelaatti muttei selvää kanta- tai vartalosanaa, esim. ulo-s (vrt. ulko(n)-a), poi=s (vrt. poi=ssa), katk=i (vrt. katk-ais-ta). Samanloppuisia sanoja yhdistää usein myös jokin semanttinen piirre: esim. i- ja s-loppuiset ovat tavallisesti tulosijamerkityksisiä.
Huom. Päätteelliset adverbit ja partikkelit ovat enimmäkseen nominivartaloisia. Verbivartaloisia ovat vain (m)mA-loppuiset evidentiaalipartikkelit (kuulemma; » § 397), infinitiivien leksikaalistumat (kuluessa, epäilemättä » § 390), väsyksissä-, tekeillä– jalähdössä-tyypit (» § 392 – 393) sekä eräät s-loppuiset partikkelit (ties, näes ~ nääs, kas).
.
§ 372 Yleisesti adverbinjohtimista
Adverbinjohtimia on vähemmän kuin verbin- tai nomininjohtimia: adverbeissa on vain runsaat kymmenen kiistatonta morfologista johdostyyppiä. Valtaosa adverbinjohdosta on epäproduktiivista; produktiivisimpia ovat johtimet ‑stix, ‑(i)mmin ja ‑(i)ttAin. Adverbijohdokset ilmaisevat yleensä tapaa, usein myös määrää, aikaa tai asentoa. (Adverbien syntaksia käsitellään luvussa Adverbit.)
Monien adverbinjohdinten alkukomponenttina esiintyy aines i (esim. johtimissa ‑ittAin,‑ikkAin, ‑itsex ja ‑isin), joka assosioituu usein monikon tunnukseen. Myös taivutusmuotoisissa adverbeissa i-aines on tavallinen, esim. ajoissa, aloillaan, kuohuksissa.
Taivutusmuotoisina adverbeina yleisiä ovat etenkin paikallissijaiset muodot. Niissä on paljon mm. olotilan ilmauksia, kuten kallellaan, kuumissaan, upoksissa. Taivutusmuotoiset adverbit ovat menettäneet taivutusmuodon luonteensa, ja adverbeina ne edustavat omia lekseemejään. Alkujaan kompleksinen pääteaines voidaankin usein katsoa kiteytyneeksi, osiin jakamattomaksi adverbinpäätteeksi (tarko–in, tarka-lleen, pömpö-llään, paho-illaan). Raja adverbin ja nominin taivutusmuodon välillä ei kuitenkaan ole jyrkkä (» § 681 – 686).
Joissain adverbityypeissä päätteistöön sisältyy sekä johdin- että taivutusaineksia, esim. puudu-ks-i-ssa, kyykky-s-i-llä-än, koto-sa-lla (» § 391 – 394). Päätteistö on näissäkin kiteytynyt (‑ksissA, ‑sillAAn, ‑sAllA), eikä sana taivutusmuotoisuudestaan huolimatta ole minkään johdoslekseemin paradigmamuoto (*puudus, *kyykkynen, *kotosa).
Joihinkin lekseemeihin sisältyy kiinteänä rakenneosana liitepartikkeli, esim. ainakin, ollenkaan. Nämä sanat ovat lähinnä partikkeleita, ja niiden merkitys yleensä eroaa vastaavan liitepartikkelittoman sanan merkityksestä, esim. ainakin (vrt. aina), sittenkin (vrt.sitten), ollenkaan (vrt. ollen), jopa (vrt. jo), tai liitepartikkelitonta vastinetta ei esiinny lainkaan, esim. etenkin (*eten), moksiskaan (*moksis). (» § 137.)
Huom. Sanojen johtaminen päätteellisistä adverbeista on hyvin rajallista. Mahdollista on kuitenkin muodostaa (i)nen-adjektiivi (i)ttAin- ja (i)kkAin-johtimisista ja joistain muistakin n-loppuisista adverbeista, esim. osittain > osittainen, päällekkäin > päällekkäinen, taannoin >taannoinen, edestakaisin > edestakainen, yksinomaan > yksinomain
.
§ 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista
Adverbiksi (tai adpositioksi tai partikkeliksi) leksikaalistuneita nominien taivutusmuotoja esitetään asetelmassa 83. Raja adverbin ja nominin välillä on jatkumon luonteinen (» § 682– 686).
Asetelma 83: Taivutusmuotoisia adverbeja
Partitiivi | kilpaa, kovaa, kovempaa, nykyään, salaa, tosiaan, äkkiä, juoksujalkaa, oikopäätä, tätä nykyä, vähän väliä; luota, vastapäätä; (puhek.) nopeeta |
Essiivi | ikänä ~ ikinä, kokonaan, liiskana, raskaana, sisempänä, täynnä, yhtenään, yksinään; luona, mukana |
Translatiivi | anteeksi, enimmäkseen, mieliksi, pitkäkseen, tarpeeksi, tohjoksi, toistaiseksi, kauemmaksi, loppujen lopuksi |
Inessiivi | ajoissa, etupäässä, haltioissaan, kerrassaan, samassa, tosissaan; jäljessä |
Elatiivi | ainoastaan, kuolleista, pelkästään, pälkähästä; asemesta, johdosta |
Illatiivi | ehtimiseen, esiin, myöh(emp)ään, pystyyn, tiehensä, varmaan, yhteen, yksiin, kohtapuoliin; kohtaan, pariin |
Adessiivi | hajalla, perillä, pullollaan, reunemmalla, roppakaupalla, todella, viimeisillään; äärellä |
Ablatiivi | hengiltä, lopulta, pohjimmaltaan, sattumalta, suunniltaan, yltä päältä; alta |
Allatiivi | hiljalleen, liikkeelle, omilleen, pilalle ~ piloille, selville, tarkalleen; alle |
Ca să vedem de ce e grea și complicată finlandeza, fraza următoare este de reținut: ARE CUVINTE CARE PRIMESC MAI MULTE DESINENȚE DE CAZ!
„Useampi kuin yksi sijatunnus sisältyy esim. sanoihin sinällään, kertaalleen ja kauttaaltaan.” (sinällään si+nä+llä, kertaalleen kertta+a+lle, ja kauttaaltaan kauta+a+lta)
Nominatiivimuotoisia ovat adverbit tai partikkelit sellaisissa lähinnä puhekielisissä ilmauksissa kuin liika iso, tosi kova, enempi ruokaa, eka [’ensiksi’] mentiin sinne ja tietty ’tietysti’. Sijoista abessiivi esiintyy enimmäkseen vain infinitiivimuotoisissa adverbeissa (» § 390); komitatiivimuotoinen on adverbi kaikkineen (instruktiivimuotoisista adverbeista » § 256).
Huom. Läheisiä paikallissijaisille adverbeille ovat lähinnä puhutussa kielessä esiintyvät (i)ltee(n)‑, (i)stee(n)-päätteiset adverbit:
Näillä on usein synonyyminen paikallissijainen variantti, esim. hiljalleen ~ hiljakseen ~ hiljaa, tahallaan ~ tahalleen, kaksistaan. (i)ltee(n)-tyypin yksi semanttinen keskittymä ovat asennonilmaukset, esim. polviltee(n), istuvilteen (k). (i)ltee(n)-adverbilla voi olla sekä suunta- että olosijainen merkitys, esim. – – hän avasi silmänsä ja nousi istualteen [’istualleen’] (E); vrt. Hän kätteli istualteen [’istuallaan’] minut (E). Pukimen nimitykseen puolestaan liittyy pääte ‑siltee(n), esim. sukkasilteen (vrt. tyyppi sukkasillaan » § 394).
.
Introdus / lisätty 18.4.2010
Actualizat / päivitetty 1.5.2010
Actualizat / päivitetty 14.7.2010
Actualizat / päivitetty 13.1.2011
Actualizat / päivitetty 14.11.2011
Actualizat / päivitetty 4.3.2014
Actualizat / päivitetty 12.5.2014
Actualizat / päivitetty 2.8.2016
.