Blogulblog's Blog

Adjectivul – comparativ, superlativ

Adjectivul – adjektiivi

Comparativul, superlativul – komparatiivi, superlatiivi

.

.

komparatiivi ● comparativ ■ komparativ, komparativform

superlatiivi ● superlativ ■ superlativ

 .

Ca și în română, adjectivele finlandeze au grade de comparație, forma de bază este gradul pozitiv, apoi au un grad comparativ și un grad superlativ gradul comparativ are subgradele de inferioritate, de egalitate și de superioritate în timp ce gradul superlativ are subgradele superlativul relativ și superlativul absolut. Deși recunoaște toate elementele mai sus menționate, noua, marea gramatică a limbii finlandeze nu a găsit denumiri potrivite pentru ele și, deși le pomenește, le lasă nenumite (fie dară, absoluuttinen superlatiivi există).

Gradele comparativ și superlativ ale adjectivelor finlandeze se obțin din gradul pozitiv, forma de bază, cu ajutorul sufixelor după care ele pot fi declinate ca orice nume gramatical.

.

Vertailuasteet ovat adjektiivien erikoispiirre.

Positiivi on perusaste ja ilmaisee ominaisuuden sellaisenaan, ilman vertailua (esim. kaunis).

Komparatiivi eli voittoaste ilmaisee ominaisuuden suurempaa määrää (esim. kaunii+mpi).

Superlatiivi eli yliaste ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää (esim. kaune+in).

Komparaatio on morfologiassa rajailmiö, josta ei voi sanoa, onko se taivuttamista vai johtamista. Vertailuasteet voivat kaikki esiintyä samantyyppisissä yhteyksissä (esim. sain suuren – suuremman – suurimman kalan) ja tämän mukaan komparatiivin ja superlatiivin päätteet olisivat johtimia.

Melko yleisesti päätteitä nimitetään kieliopeissa myös komparatiivin ja superlatiivin tunnuksiksi.

Vertailuasteet ovat erityisen tyypillisiä adjektiiveille, mutta myös eräitä adverbeja voidaan komparoida, esim. enemmän (positiivi paljon), vähemmän (positiivi vähän), usein : useammin : useimmin.

Joissakin harvoissa tapauksissa voidaan substantiivejakin komparoida, esim. keväällä : keväämpänä.

Tilapäisesti voidaan substantiiveista muodostaa sellaisiakin vertailumuotoja kuin „Kieli on ihmisessä ihmisintä „.

.

Mai întâi un tabel care poate fi folositor și mai târziu.

Positiivi Komparatiivi Superlatiivi
sijamuoto yksikkö monikko sijamuoto yksikkö monikko sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hyvä hyvät nominatiivi parempi paremmat nominatiivi paras; parhain; (parahin) parhaat; parhaimmat; (parahimmat)
genetiivi hyvän hyvien
(hyväin)
genetiivi paremman parempien
(parempain)
genetiivi parhaan; parhaimman; (parahimman) parhaiden, parhaitten
parhaimpien, parhainten, (parhaimpain)
parahimpien, parahinten, (parahimpain)
partitiivi hyvää hyviä partitiivi parempaa parempia partitiivi parasta; parhainta; (parahinta) parhaita; parhaimpia; (parahimpia)
akkusatiivi hyvä; hyvän hyvät akkusatiivi parempi; paremman paremmat akkusatiivi paras; parhain; (parahin); parhaan; parhaimman; (parahimman) parhaat; parhaimmat; (parahimmat)
sisäpaikallissijat sisäpaikallissijat sisäpaikallissijat
inessiivi hyvässä hyvissä inessiivi paremmassa paremmissa inessiivi parhaassa; parhaimmassa; (parahimmassa) parhaissa; parhaimmissa
(parahimmissa)
elatiivi hyvästä hyvistä elatiivi paremmasta paremmista elatiivi parhaasta; parhaimmasta; (parahimmasta) parhaihin, (parhaihin)
parhaimpiin; (parahimpiin)
illatiivi hyvään hyviin illatiivi parempaan parempiin illatiivi parhaaseen; parhaimpaan; (parahimpaan) parhailla; parhaimmilla; (parahimmilla)
ulkopaikallissijat ulkopaikallissijat ulkopaikallissijat
adessiivi hyvällä hyvillä adessiivi paremmalla paremmilla adessiivi parhaalla; parhaimmalla; (parahimmalla) parhailta; parhaimmilta; (parahimmilta)
ablatiivi hyvältä hyviltä ablatiivi paremmalta paremmilta ablatiivi parhaalta; parhaimmalta; (parahimmalta) parhaille; parhaimmille
(parahimmille)
allatiivi hyvälle hyville allatiivi paremmalle paremmille allatiivi parhaalle; parhaimmalle; (parahimmalle) parhailta; parhaimmilta
(parahimmilta)
muut muut muut
essiivi hyvänä hyvinä essiivi parempana parempina essiivi parhaana; parhaimpana; (parahimpana) parhaina; parhaimpina; (parahimpina)
translatiivi hyväksi hyviksi translatiivi paremmaksi paremmiksi translatiivi parhaaksi; parhaimmaksi; (parahimmaksi) parhaiksi; parhaimmiksi; (parahimmiksi)
abessiivi (hyvättä) (hyvittä) abessiivi (paremmatta) (paremmitta) abessiivi (parhaatta; parhaimmatta; (parahimmatta)) (parhaitta; parhaimmitta; (parahimmitta))
instruktiivi hyvin instruktiivi paremmin instruktiivi parhain; parhaimmin; (parahimmin)
komitatiivi hyvine komitatiivi parempine komitatiivi parhaine; parhaimpine; (parahimpine)

.

Adjektiivin vertailuasteet

.

suuri suure- suurempi suurin
nuori nuore- nuorempi nuorin (e → -)
kallis kallii- kalliimpi kallein (ii → e)
kaunis kaunii- kauniimpi kaunein (ii → e)
vanha vanha- vanhempi (a → e) vanhin (a → -)
kylmä kylmä- kylmempi (ä → e) kylmin (ä → -)
pimeä pimeä- pimeämpi pimein

.

Adjektiiveilla on kolme vertailuastetta:

.

a)      positiivi, joka ilmaisee millainen joku tai jokin on:

  • iso, viisas, tiivis, vakava, rikas, hauska

b)      komparatiivi (tunnus -mpi), jonka avulla verrataan kahta asiaa toisiinsa:

  • isompi, viisampi, tiivimpi, vakavampi, rikkampi, hauskempi

c)      superlatiivi (tunnus -in), jonka avulla verrataan useampaa asiaa keskenään:

  • isoin, viisain, tiivein, vakavin, rikkain, hauskin

.

comparativul și superlativul

pozitiv comparativ superlativ
matala matalampi matalin
vanha vanhempi vanhin
kirkas kirkkaampi kirkkain

.

I. Positiivi.

yhtä … kuin (ca și, tot atât)) și kuin.

  • Hän on yhtä vanha kuin isoisäni – Este tot atât de bătrân ca bunicul meu.
  • Valkoinen kuin lumi – Alb ca zăpada

II. Komparatiivi.

În mare putem spune că dacă un adjectiv de două silabe se termină în –A, acesta devine –e pentru a forma comparativul, de ex. vanhavanhempi. Dar dacă adjectivul are trei silabe –a-ul își păstrează locul, de ex. matalamatalampi. Nici alternanța consonantică nu este de neglijat pentru a putea înțelege de ce hidashitaampi.

Dacă adjectivul împreună cu substantivul determinat sunt subiect în propoziție ambele sunt, de obicei, la nominativ: Vanhempi isoisä on yhdeksänkymmentä -vuotias. – Bunicul mai bătrân are 90 de ani. (unul din cei doi bunici)

Dacă substantivul are rol de obiect, este unul dintre elementele de comparație, chiar dacă al doilea element lipsește, el stă la partitiv: Vanhempi isoisää – mai bătrân decât bunicul. Partitivul are aici rol de comparație cu traducerea „decât”.

Pentru o formulare mai explicită se poate întrebuința conjuncția kuin: Hän on vanhempi kuin isoisä– Este mai bătrân decât bunicul. De remarcat că deși kuin se referă la o comparație isoisă este la nominativ. Dacă avem nesiguranța dacă se folosește nominativul sau partitivul, rezolvarea o găsim în sufixul posesiv – omistusliite adică spunem: Hän on vanhempi kuin isoisäni.

III. Superlatiivi

-A, -e, -O, -U → -i, -eA, -ii → -ei + -n:

  • vanha – vanhin; hilpeä – hilpein; kaunis – kaunein

Se pot întrebuința și pronumele kaikkein, kaikista, mitä:

  • Kaikkein kaunein – Cel mai frumos.
  • Kaunein kaikista – Dintre toți cel mai frumos.
  • Mitä kaunein – Cel mai frumos (indiscutabil!).

.

Komparaatio eli vertailu

Yleistä

Vertailuasteet ovat adjektiivien erikoispiirre.

Positiivi on perusaste ja ilmaisee ominaisuuden sellaisenaan, ilman vertailua (esim. kaunis).

Komparatiivi eli voittoaste ilmaisee ominaisuuden suurempaa määrää (esim.kaunii+mpi).

Superlatiivi eli yliaste ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää (esim. kaune+in).

Komparaatio on morfologiassa rajailmiö, josta ei voi sanoa, onko se taivuttamista vai johtamista. Vertailuasteet voivat kaikki esiintyä samantyyppisissä yhteyksissä (esim. sain suuren – suuremman – suurimman kalan) ja tämän mukaan komparatiivin ja superlatiivin päätteet olisivat johtimia.

Melko yleisesti päätteitä nimitetään kieliopeissa myös komparatiivin ja superlatiivin tunnuksiksi.

Vertailuasteet ovat erityisen tyypillisiä adjektiiveille, mutta myös eräitä adverbeja voidaan komparoida, esim.enemmän (positiivi paljon), vähemmän (positiivi vähän), usein : useammin : useimmin.

Joissakin harvoissa tapauksissa voidaan substantiivejakin komparoida, esim. keväällä : keväämpänä.

Tilapäisesti voidaan substantiiveista muodostaa sellaisiakin vertailumuotoja kuin „Kieli on ihmisessä ihmisintä „.

.

Comparativul de egalitate (aprox.: yhdenvertaisuuden komparatiivi)

Se formează din adjectivul la forma pozitivă introdus cu yhtä.
Al doilea termen de comparație e introdus cu kuin și se află la nominativ nominativ.

Heikki on yhtä pitkä kuin Matti – Heikki e tot atât de înalt ca Matti

Comparativul de inferioritate (aprox.: alivertaisuuden komparatiivi)

Se formează din adjectivul la forma pozitivă introdus cu ei niin.
Al doilea termen de comparație e introdus cu kuin și se află la nominativ  nominativ.

Suomi ei ole niin suuri kuin Ruotsi         Finlanda e mai mică decât Suedia. (ad.litt.: Finlanda nu e așa mare ca Suedia)

Comparativul de superioritate (aprox.: ylivertaisuuden komparatiivi)

Se formează din adjectivul la gradul comparativ cu ajutorul sufixului mpi adăugat la rădăcina în vocală a adjctivului. Am putea considera că doar comparativul de superioritate este singurul comparativ al limbii finlandeze, celellate forme de mai sus sunt doar formulări perifrastice alcătuite de dragul străinilor.

.

kevyt kevye- kevyempi mai ușor
nopea nopea- nopeampi mai rapid
punainen punaise- punaisempi mai roșu
rahaton rahattoma- rahattomampi mai sărac, fără bani
rikas rikkaa- rikkaampi mai bogat
suuri suure- suurempi mai mare
uusi uude- uudempi mai nou
väsynyt väsynee- väsyneempi mai obosit

.

.
Komparatiivin johdin

Komparatiivin johdin (tai tunnus) on perusmuodossa –mpi. Taivutuksessa se vaihtuu asuun –mpA, joka astevaihtelussa saa muodon –mmA . Monikon i:n edeltä loppu-A katoaa. Esim.

-mpi       ujo+mpi, hauske+mpi, kaunii+mpi, terävä+mpi

-mpA       oudo+mpa+na, tylse+mpä+ä

-mmA       nopea+mma+t, syksy+mmä+llä

-mp : -mm  vakava+mp+i+a, ohue+mm+i+lle

Komparatiivin suffiksin edellä kaksitavuisten vartaloiden loppu-A vaihtuu e:ksi, esim.

paha  : pahe+mpi

kylmä : kylme+mmä+ssä

Useampitavuisten vartaloiden loppu-A säilyy, esim.

matala : matala+mpi

väkevä : väkevä+mmi+lle

Vertailussa komparatiivin yhteydessä käytetään kuin-konjunktiota ynnä nominatiivia tai se, johon verrataan, korvataan partitiivilla, joka edeltää komparatiivia. Esim.

Olen vanhe+mpi kuin sinä.

Olen sinu+a vanhe+mpi.

.

Unii grămătici sunt de părere că forma corectă, literară, pentru propoziția „Un bărbat mai în vârstă caută o femeie mai tânără” nu poate fi ”Vanhempi mies etsii nuorempaa naista.” ci ”Kypsään ikään ehtinyt mies etsii häntä nuorempaa naista” în ideea că doar nuorempa – mai tânăr[ă] [decât cine?] nu spune nimic, häntä nuorempa este explicit, mai tânără decât el.

.

Komparatiivin tunnus ja sitä seuraava sijapääte liitetään adjektiivin genetiivivartaloon (helppo : helpo-).

Atenție la alternanța consonantică mp > mm

.

komparatiivin tunnus + sijapääte sijamuoto esimerkki
yksikössä:
mpi nominatiivi helpompi
mpA+ –A

+ –An

+ –nAvahva aste:partitiivi

illatiivi

essiivi helpompaa helpompaan  helpompanammA+ sijapääteheikko aste:muut sijathelpommassa  helpommalla helpommaksimonikossa:mmA + –t                heikko astenominatiivihelpommatmpi+ –en

+ –A

+ –in

+ –nA   vahva aste:genetiivi

partitiivi

illatiivi

essiivi helpompien helpompia  helpompiin helpompinammi+ sijapääteheikko aste:muut sijathelpommissa helpommilla helpommiksi

.

Al doileatermen de comparație (adică persoana sau obiectul cu care se face comparația, introdus în română cu  prepoziția  decât) poate fi exprimat în finlandeză în două moduri diverse:

  • la nominativ introdus cu kuin care are aceeași funcție și ocupă aceeași poziție ca și prepoziția românească decât:
    • Sinivalas on suurempi kuin norsu – Balena albastră e mai mare decât elefantul.
  • la partitiv și precede adjectivul la gradul comparativ:
    • Sinivalas on norsua suurempi – Balena albastră e mai mare decât elefantul.

.

Komparatiivi: muutoksia vartalossa

Tunnuksen liittäminen voi aiheuttaa muutoksia vartalossa.

  • A-päätteiset 2-tavuiset (a e): 
    • rankka : ranka– : rankempi
    • hauska : hauska– : hauskempi
  • Huom. A-päätteiset 3-tavuiset (ei muutosta):
    • ahkera : ahkera– : ahkerampi
    • hanakka : hanaka– : hanakampi
    • pitkä : pitkä- : pitempi / pidempi
    • lyhyt : lyhye- : lyhyempi / lyhempi
    • hyvä : parempi
  • Poikkeuksellinen taivutus:

.

van·ha vanha vanhempi mai bătrân
kyl·mä kylmä kylmempi mai rece

.

ma·ta·la matala matalampi mai jos
hä·mä·rä hämärä hämärämpi mai întuneric

.

Komparatiivitaivutus
vanha : vanhempi

positiivi komparatiivi, yks. komparatiivi, mon.
nom. vanha vanhempi  vanhemmat  
gen. vanhan vanhemman vanhempien
part. vanhaa vanhempaa vanhempia
iness. vanhassa vanhemmassa vanhemmissa
elat. vanhasta vanhemmasta vanhemmista
illat. vanhaan vanhempaan vanhempiin
adess. vanhalla vanhemmalla vanhemmilla
abl. vanhalta vanhemmalta vanhemmilta
all. vanhalle vanhemmalle vanhemmille
ess. vanhana vanhempana vanhempina
translat. vanhaksi vanhemmaksi vanhemmiksi

Observație! Cazurile gen., part., illat. și ess. (scrise cu aldine – îngroșate) cer Rădăcină tare!

.

nominativ sing. genitiv sing. partitiv sing. partitiv plur.
isompi isomman isompa isompia

.

nopea nopeampi nopeammassa inesiv singular
suuri suurempi suurempana esiv singular
uusi uudempi uudemmat nominativ plural
rikas rikkaampi rikkaampien genitiv plural

.

.

Komparatiivin käyttö

.

  • Komparatiivi ilmaisee suomessa aina vertailua:
    • Kumpi on vahvempi, Batman vai Teräsmies?
  •  Ominaisuuden melko suurta määrää ei ilmaista komparatiivilla:
    • pienehkö, pulskanpuoleinen, melko suuri, aika mukava
  •  Vertailun kohde ei välttämättä ole samassa lauseessa, usein se selviää asiayhteydestä:
    • Pitää olla kohtelias vanhemmille ihmisille. (= itseä vanhemmille)
    • Olen hukannut paremmat silmälasini. (= Minulla on kahdet.)
    • Ikä on suonut hänen äänelleen laajempaa kantavuutta. (= entistä laajempaa)
    • Sosiaalisesti turvattomammista oloista tullut lapsi − − (= nykyistä turvattomammista / turvattomammista kuin toverinsa)
    • Lopuksi tarkkaillaan joitakin väkilukuun liittyviä yleisempiä  kysymyksiä.  (Ensin on tarkasteltu yksityiskohtia.)
    • On vaikea ratkaista, kumpi kaksosista on lahjakkaampi.
  • Myös adverbeista ja joistakin substantiiveista voi tehdä vertailumuodot:
    • enemmän + kuin
    • vähemmän + kuin
    • paremmin + kuin
  •  Substantiivit esiintyvät varsinkin paikallissijoissa:
    • rannempana
    • reunemmaksi
    • keväämmällä
  •  Määritteitä:
    • Tuo rakennus on paljon / vähän / vielä suurempi kuin Finlandia-talo.
    • Hannun asunto ei ole yhtään siistimpi kuin sinun asuntosi.
    • Päivä on yhä lyhyempi ja yö yhä pidempi.
    • Mitä terveellisempää ruokaa syöt, sitä / sen parempaa elämää elät.

.

Adjektiiveista tehdään komparatiivi mpi-tunnuksella. Se liitetään adjektiivin vartaloon, esimerkiksi suuri: suure/n.

-mpi    

nopea nopeampi
suuri suurempi
uusi uudempi
sininen sinisempi
rakas rakkaampi
lyhyt lyhyempi
onneton onnettomampi
väsynyt väsyneempi

HUOMAA kaksitavuisten -a/-ä -loppuisten sanojen vartalon loppuvokaali (-a/-ä) muuttuu e:ksi:

hauska hauskempi
märkä märempi
Vertaa useampitavuisiin:
matala matalampi
hämärä hämärämpi

Komparatiivin taivutusmuodoissa on astevaihtelu mp:mm.
Yksikön vartalovokaali on a tai ä.

Nominatiivi: rakkaampi lyhyempi
Partitiivi: rakkaampaa lyhyempää
Vartalot: rakkaaMPA- lyhyeMPÄ-
rakkaaMMA- lyhyeMMÄ-

Hän pitää itseään kaikkia muita etevämpänä.
Tunnen itseni tänään väsyneemmäksi kuin eilen.

Monikossa on sama astevaihtelu. Vartalovokaali on i.

Nominatiivi: rakkaammat lyhyemmät
Partitiivi: rakkaampia lyhyempiä
Vartalot: rakkaaMPI- lyhyeMPI-
rakkaaMMI- lyhyeMMI-

Hänet on siirretty vaativampiin tehtäviin.
Olen ollut vaarallisemmissakin tilanteissa.

Superlatiivi

Superlatiivi tehdään in-tunnuksella. Se liitetään adjektiivin
vartaloon, ja se aiheuttaa joitakin vokaalimuutoksia:
1. Lyhyt -a/-ä/-e poistuu: nope(a) +in, suur(e) +in
2. Pitkä vokaali (aa/ää/ee) lyhenee: äänekk(ä) +in, väsyne(e) +in
3. -i ja -ii muuttuvat e:ksi: kiltti – kiltin – kilte+in,
kaunis – kauniin – kaune+in

-in    

nopea nopea- nopein
suuri suure- suurin
uusi uusin
sininen sinise- sinisin
rakas rakkaa- rakkain
lyhyt lyhye- lyhyin
onneton onnettoma- onnettomin
väsynyt väsynee- väsynein
hauska hauska- hauskin
märkä märä- märin

Myös superlatiivissa on astevaihtelu mp:mm, ja yksikön vartalovokaali on a tai ä.

Nominatiivi: rakkain lyhyin
Partitiivi: rakkainta (HUOM!) lyhyintä
Vartalot: rakkaIMPI- lyhyIMPI-
rakkaIMMI- lyhyIMMI-

Tämän alueen vanhimpien arkeologisten löydösten ikä on noin 4000 vuotta.
Ota mukaan vain välttämättömimmät tavarat.

HUOM! Adjektiivien hyvä ja pitkä vertailumuotoja ei tehdä vartalosta:

hyvä parempi paras
pitkä pitempi pisin
uusi uudempi uusin
lyhyt lyhy(e)mpi lyhyin/lyhin
kiva kivempi kivoin

Adverbien komparatiivi ja superlatiivi

-mmin  -immin   

nopea nopea/n nopeasti nopeaMMIN nopeIMMIN
iloinen iloise/n iloisesti iloiseMMIN iloisIMMIN
hidas hitaa/n hitaasti hitaaMMIN hitaIMMIN
iloton ilottoma/n ilottomasti ilottomaMMIN ilottomIMMIN
hermostunut hermostunee/n hermostu-neesti hermostu-neeMMIN hermostu-neIMMIN
hyvin paremmin parhaiten
paljon enemmän eniten
vähän vähemmän vähiten
mielelläni
mielelläsi
mielellään
mielellämme
mielellänne
mielellään
mieluummin mieluiten

.

Komparatiivia käytetään, kun verrataan asioita toisiinsa. Kysymyssanat ovat kumpi och mikä.

Kumpi on suurempi, Helsinki vai Tukholma?
– Tukholma on suurempi kuin Helsinki.
Länsirannikkoa lähestyessämme maisema muuttui tasaisemmaksi.
Suomalaisiin verrattuna eteläeurooppalaiset ovat paljon vilkkaampia.
Ensi viikolla sää muuttuu vielä kylmemmäksi.

Emmekö voisi puhua jostakin mielenkiintoisemmasta aiheesta kuin politiikka.
Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.

Yrittäisit suhtautua kysymykseen asiallisemmin.
Matti osasi kertoa retkiryhmän kokemuksista värikkäämmin kuin kukaan muu.
Hän pystyi selostamaan tapauksen tarkemmin kuin muut.
Mitä enemmän kulutetaan, sitä pahemmin luonto siitä kärsii.

Kuin edeltää sanaa, mihin verrataan. Kuin-sanan voi myös jättää pois, jolloin se mihin verrataan on partitiivissa.

Tukholma on Helsinkiä suurempi.
Suomalaisia vilkkaammat eteläeurooppalaiset elehtivät puhuessaan.
Emmekö voisi puhua jostakin politiikkaa mielenkiintoisemmasta aiheesta?
Matti osasi kertoa retkiryhmän kokemuksista keän muuta värikkäämmin.
Hän pystyi selostamaan tapauksen muita tarkemmin.
Aamu on iltaa viisaampi.
Veri on vet sakeampaa.

Vertailevaa partitiivia ei voi aina korvata pelkällä kuin-sanalla, vaan sen sijasta joudutaan käyttämään kokonaista relatiivilausetta.

Kaisaa hiljaisemmalla Riitalla on vähemmän ystäviä.
= Riitalla, joka on hiljaisempi kuin Kaisa, on vähemmän ystäviä.

Suomea taloudellisesti vahvemmissa maissa on myös ongelma.
= Maissa, jotka ovat taloudellisesti vahvempia kuin Suomi, on myös ongelmia.

En haluaisi muuttaa Helsinkiä pienempään kaupunkiin.
= En haluaisi muuttaa kaupunkiin, joka on pienempi kuin Helsinki.

Komparatiivia käytetään joissakin sanonnoissa possessiivisuffiksin kanssa.

Hän tiesi kohdanneensa viisaampansa ja vahvempansa.
(Hän tiesi kohdanneensa viisaamman ja vahvemman kuin hän oli itse.)
Yritä ymmärtää nuorempaasi. (Yritä ymmärtää nuorempaa kuin sinä.)
Kunnioita vanhempiasi. (Kunnioita vanhempia kuin sinä.)
Tapasin etevämpäni. (Tapasin etevämmän kuin minä.)

.

Formarea comparativului pentru substantive, pronume și adjective

Formarea comparativului este, în principiu, ușoară adăugând -mpi la Rădăcină genitivului substantivului, pronumelui sau a oricărui alt nume gramatical. Dificultatea formării constă în faptul că vocală finală se modifică, uneori, dar factorul crucial în formarea comparativului este numărul de silabe ale cuvântului:

1)      Cuvinte cu  două silabe

A ca vocală finală

În mare putem spune că dacă un adjectiv de două silabe se termină în –A, acesta devine –e pentru a forma comparativul.

.

nominativ rădăcină comparativ
vanha vanha- vanhempi
halpa halva- halvempi
kesä kesä- kesempi
harva harva- harvempi

Regula se aplică și la inflectările adjectivelor care au un comparativ neregulat.

nominativ rădăcină comparativ
hyvä parhaa-* parempi
pitkä pite-
pide-
pitempi
pidempi

*Dacă rădăcina are un –haa– în urma unei consoane (de ex., alhaa-, ylhää-, parhaa-, etc.) îl înlocuiește pe –haa– cu –e– ca să formeze comparativul.

Alte vocale ca vocale finale

Vocala finală nu se schimbă dacă este alta decât –A (de ex. terve → tervee- → terveempi).

nominativ rădăcină comparativ
hassu hassu- hassumpi
kiltti kilti- kiltimpi
ontto onto- ontompi
pöhkö pöhkö- pöhkömpi

2)      Cuvinte cu trei sau mai multe silabe

Dacă adjectivul are mai mult de două silabe –mpi se adaugă la rădăcina cuvântului fără ca vocalele să fie afectate:

nominativ rădăcină comparativ
väsynyt väsynee- väsyneempi
taitava taitava- taitavampi
höperö höperö- höperömpi
usea usea- useampi
murheellinen murheellise- murheellisempi

Forme paralele

Pentru că unele forme „neortodoxe” s-au încetățenit, ele sunt acceptate, mai ales în limba vorbită, dar în scris se preferă formele care respectă regulile de mai sus.

kiva               kivampi         corect: kivempi.

pitkä             pitempi          corect: pidempi.

.

.

Tabelul declinării comparativelor

gard pozitiv

vanha

ylä-

singular

plural

singular 

plural

nominativ  vanhempi vanhemmat ylämpi ylämmät
genitiv  vanhemman vanhempien, vanhempain ylämmän ylämpien, ylempäin
partitiv  vanhempaa, vanhempata vanhempia ylämpää ylämpiä
acuzativ  vanhempi, vanhemman vanhemmat ylämpi, ylämmän ylämmät
inesiv vanhemmassa vanhemmissa ylämmässä ylämmissä
elativ vanhemmasta vanhemmista ylämmästä ylämmistä
ilativ vanhempaan vanhempiin ylämpään ylämpiin
adesiv  vanhemmalla vanhemmilla ylämmällä ylämmillä
ablativ  vanhemmalta vanhemmilta ylämmältä ylämmiltä
alativ vanhemmalle vanhemmille ylämmälle ylämmille
abesiv  vanhemmatta vanhemmitta ylämmättä ylämmittä
esiv  vanhempana vanhempina ylämpänä ylämpinä
translativ  vanhemmaksi vanhemmiksi ylämmäksi ylämmiksi
comitativ 

vanhempine

ylämpine

instructiv 

vanhemmin

ylämmin

.

.

Superlatiivi

Superlatiivin johdin (tai tunnus) on perusmuodossa (samoin kuin konsonanttivartalossa) –in. Taivutuksessa se vaihtuu asuun –impA, joka astevaihtelussa saa muodon –immA. Monikon i:n edeltä loppu-A katoaa. Esim.

-in                         nolo+in, halv+in+ta, kaune+in, uskollis+in

-impA                   ujo+impa+na, kylm+impä+än

-immA                  suur+imma+sta, selv+immä+llä

-imp- : -imm-  tyls+imp+i+ä, oudo+imm+i+ssa

Superlatiivissa tyypin kaunis : kaunii+n vartalon ii <vaihtuu e:ksi. Esim.

kaunis : kaune+in  : kaune+impa+na

raitis : raitte+in : raitte+imma+lle

Superlatiivin johtimen (tunnuksen) alussa oleva i aiheuttaa sanavartalon loppuvokaalissa muitakin muutoksia. Esim.

kiltti : kilte+in

paha   : pah+impa+na

köyhä  : köyh+immi+lle

.

Superlatiivin tunnus

ja sitä seuraava sijapääte liitetään adjektiivin genetiivivartaloon (helppo : helpo-).

superlatiivin tunnus + sijapääte sijamuoto esimerkki
yksikössä:
in                                       nominatiivi helpoin
in+ –tA partitiivi helpointa
impA+ –An

+ –nAvahva aste:illatiivi

essiivi helpoimpaan  helpoimpana-immA-+ sijapääteheikko aste:muut sijathelpoimmassa helpoimmalla helpoimmaksimonikossa:immA+ -t                                      nominatiivihelpoimmatmpi+ –en

+ –A

+ –in

+ –nAvahva aste:genetiivi

partitiivi

illatiivi

essiivi helpoimpien  helpoimpia helpoimpiin  helpoimpina-immi-+ sijapääteheikko aste:muut sijathelpoimmissa helpoimmilla  helpoimmiksi

Superlatiivi: muutoksia vartalossa

  • O– ja U-päätteiset adjektiivit (vartalo + –in)     
  • iso : iso- : isoin
  • tunnettu : tunnetu- : tunnetuin
  • halpa : halva– : halvin
  • pimeä : pimeä : pimein
  • pieni : piene– : pienin
  • kiltti : kilti– : kiltein
  • kallis : kallii– : kallein
  • harmaa : harmaa– : harmain
  • hyvä : paras / parhain
  • pitkä : pisin
  • uusi : uusin
  • A-päätteiset ja e-vartaloiset adjektiivit (A / e katoaa)
  • i– ja ii-vartaloiset adjektiivit (i / ii > e)
  • pitkä vokaali vartalossa (VV > V)
  • Poikkeuksellinen taivutus:

.

Superlatiivitaivutus
vanha : vanhin

positiivi superlatiivi, yks. superlatiivi, mon.
nom. vanha vanhin vanhimmat
gen. vanhan vanhimman vanhimpien
part. vanhaa vanhinta vanhimpia
iness. vanhassa vanhimmassa vanhimmissa
elat. vanhasta vanhimmasta vanhimmista
illat. vanhaan vanhimpaan vanhimpiin
adess. vanhalla vanhimmalla vanhimmilla
abl. vanhalta vanhimmalta vanhimmilta
all. vanhalle vanhimmalle vanhimmille
ess. vanhana vanhimpana vanhimpina
translat. vanhaksi vanhimmaksi vanhimmiksi

.

.

Superlatiivin käyttö

  • Superlatiivia käytetään silloin, kun verrataan kolmea
    tai useampaa asiaa keskenään.
  • Kuka meistä on pisin?
  • Oletko käynyt Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa?
  • Volvo on yksi turvallisimmista autoista. (= Volvo on turvallisimpia autoja.)
  • Kaikkein / maailman myrkyllisimmät käärmeet asuvat Australiassa.
  • Toiseksi vaarallisimmat matelijat asustavat Aasiassa.
  • Kolmanneksi pelottavimpia luikertelijoita on Etelä-Amerikassa.
  • Sää on mitä kaunein. = Sää on oikein kaunis.
  • Näytelmä oli mitä parhain.
  •  Seuraavissa predikatiivilauseissa superlatiivi ja pääsana ovat monikon elatiivissa:
  •  Määritteitä:
  •  mitä + superlatiivi (ns. absoluuttinen superlatiivi):

.

Superlatiivia käytetään ilmaisemaan, mitä ominaisuutta jollakin on kaikkein eniten. Kysymyssana on mikä.

Mikä on maailman nopein eläin?
Maailman nopein eläin on gepardi.
Hänen juttunsa ovat kyllä maailman tylsimpiä.
Teidän ehdotuksenne kuulosti kaikkein käyttökelpoisimmalta.
Kaikkein suurimmat eläimet ovat uhanalaisimpia.
Pöllö saalistaa yön pimeimpinä tunteina. Vieras kieli opitaan helpoimmin lapsena.
Kuinka sinne pääsee nopeimmin?
Viisitoistavuotias tyttö ratkaisi tehtävän vaivattomimmin.

Kun halutaan sanoa, että joku tai jokin on parhaista paras, käytetään mitä + superlatiivia. Tällaista superlatiivia kutsutaan absoluuttiseksi superiatiiviksi.

Pöydällä oli mitä eksoottisimpia ruokia.
Kävimme mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa.
Meidän täytyy tavata mitä pikimmin.

Kun superlatiivi kertoo, mistä parhaiden joukosta subjekti on yksi, superlatiivi on monikon partitiivissa.

Suomi on maailman kalleimpia maita.
(… yksi kalleimmista maista.)
Riitta on mukavimpia tuntemiani ihmisiä.

Kun halutaan sanoa, että jokin tai joku on saavuttanut huippuasteen, superlatiivi on -illa/-illä-muodossa ja siihen liittyy possessiivisuffiksi.

Elokuva oli jännittävimmillään.
Tänään en ole parhaimmillani.

Superlatiivia käytetään myös joissakin sanonnoissa possessiivisuffiksin kanssa.

Tunsin sisimmässäni olleeni oikeudenmukainen.
Me olimme pukeutuneet parhaimpiimme.
(… parhaisiin vaatteisiimme.)
Hän lähetti terveisiä rakkaimmilleen.

.

Superlativul relativ (aprox.: suhteellinen superlatiivi)

Se formează cu l’adjectivul la gradul superlativ care e caracterizat prin sufixul -in adăugat la rădăcina în vocală  a adjectivului și care necesită o alternanță vocalică.

cad vocalele scurte finale -A,-e nopea nope(a)- nopein cel mai rapid
suuri suur(e)- suurin cel mai mare
vocalele lungi -AA/-ee devin scurte rikas rikka(a)- rikkain cel mai bogat
väsynyt väsyne(e)- väsynein cel mai obosit
-i și -ii devin -e kiltti kilti kiltein cel mai cuminte
kaunis kaunii kaunein cel mai frumos

Următoarele adjective formează gradul superlativ în mod neregulat:

pozitiv

superlativ

Nom. sing. Gen. sing. Part. sing. Part. plur.
hyvä paras parhaan parasta parhaita cel mai bun
parhain parhaimman parhainta parhaimpia
pitkä pisin pisimmän pisintä pisimpiä cel mai lung

uusi și kiva:

pozitiv

superlativ

uusi uusin cel mai nou
kiva kivoin cel mai plăcut

.

Atenție și la superlativ la alternanța consonantică mp > mm

Sufixul superlativului se modifică la declinare:

nominativ sing.

genitiv sing.

part. sing.

part. plur.

nominativ  plur.

vanhin – cel mai bătrân vanhimman  – al celui  mai bătrân vanhinta – un [oarecare] cel mai bătrân vanhimpia  – niște cei mai bătrâni [oarecare] vanhimmat – cei mai bătrâni [anume]

.

nopea nopein nopeimmalta ablativ singular
suuri suurin suurimmaksi traslativ singular
uusi uusin uusimmat nominativ plural
rikas rikkain rikkaimpien genitiv plural

Al doilea termen al comparației poate fi omis sau este la genitiv.

Helsinki on Suomen suurin kaupunki – Helsinki e orașul cel mai mare al Finlandei.

Maailman rikkaimmalla miehellä on noin 3700 autoa – Omul cel mai bogat din lumeare cam 3700de  automobile

Korkeimmat tunturit sijaitsevat Pohjoislapissa – Munții cei mai înalți se găsesc în nordul Laponiei.

.

Absoluuttinen superlatiivi

Superlativul absolut se formează din adjectivul la forma pozitivă precedat de un adverb precum hyvinihanoikeinerittäinsangenkovin etc.

Helsinki on hyvin kaunis kaupunki – Helsinki e un oraș splendid

.

Absoluuttista superlatiivia käytetään adjektiivista esimerkiksi todettaessa sään olevan mitä kaunein, joka tarkoittaa erittäin kaunis, ja adverbista esimerkiksi mitä pikaisimmin, joka tarkoittaaerittäin pikaisesti.

Esimerkkejä superlatiivista

  • hyvä (posit.) > parempi (komparat.) > paras (superlat.)
  • nopea (posit.) > nopeampi (komparat.) > nopein (superlat.)
  • hidas (posit.) > hitaampi (komparat.) > hitain (superlat.)

Esimerkkejä superlatiivista englanninkielisin sanoin

  • good (posit.) > better (komparat.) > the best (superlat.)
  • fast (posit.) > faster (komparat.) > fastest (superlat.)
  • slow (posit.) > slower (komparat.) > slowest (superlat.)

Dar să cităm și din Iso suomen kielioppi

§ 300 Komparatiivin ja superlatiivin muodostus

Komparaatiojohdoksia ovat komparatiivijohdokset ja superlatiivijohdokset. Niitä nimitetään myös komparaatiomuodoiksi (komparaation asemasta taivutuksen ja johtamisen välimaastossa » § 62). Komparaatiojohdokset ovat adjektiiveja ja adverbeja, joita käytetään vertailun ilmaisemiseen. Niiden muodostus on komparaatiota (» § 633–). Komparaation semanttisena edellytyksenä on adjektiivin kuvaaman ominaisuuden suhteellisuus (» § 603, 605). Adjektiiveista komparaatiojohtimella muodostetut komparaatioadjektiivit taipuvat produktiivisesti muiden nominien tavoin. (Komparaatioadverbeista » § 302.)

Komparaatiojohdokset sisältävät komparatiivin tai superlatiivin johtimen. Johtimet liittyvät genetiivivartaloon. Kantana on useimmiten adjektiivi tai partisiippi. Komparatiivi- ja superlatiivijohtimilla on seuraavat allomorfit (monikon i suluissa):

Y NOM Y vokaalivartalo, M NOM Monikko
Komparatiivi ‑mpi ‑mpA- ~ ‑mmA- ‑mp(i)- ~ ‑mm(i)-
Superlatiivi ‑in ‑impA- ~ ‑immA- ‑imp(i)- ~ ‑imm(i)-

Komparatiivijohtimen edellä kaksitavuisten A-vartaloisten sanojen vartalovokaalina on e (vanhe-mpi, syve-mpi). Joistakin kaksitavuisista adjektiivistuneista VA-partisiipeista esiintyy sekä A:llinen että e:llinen komparatiivi (myyvempi ~ myyvämpi, aikaansaavampi ~ aikaansaavempi). Puhutussa kielessä e:llisyys voi koskea useampitavuisiakin (C)A-vartaloita (matale-mpi). Muu vartalovokaali säilyy.

Superlatiivijohtimen edeltä jää pois vartalon lyhyt loppu-A tai ‑e (hurj-in, mata-l-in, korke-in, pien-in, lyhy-in, avoim-in, valheellis-in), pitkä vartalovokaali lyhenee (terve-in, hita-in, lahjakka-in) ja loppu-i(i) korvautuu e:llä (falske-in, kalle-in). Sanojen tosi, täysi ja uusi superlatiivissa kantavartalo on s-loppuinen (uus-in).

Yleensä adjektiivilla on sekä komparatiivi- että superlatiivijohdos. Poikkeuksia tässä suhteessa ovat viimeinen (*viimeisempi, viimeisin) ja valmis (valmiimpi, *valmein). Toinen vertailuaste puuttuu myös mm. seuraavilta komparaatioadverbeilta: ennemmin (*ennimmin), nyttemmin (*nyttimmin), sittemmin (*sittimmin), äärimmi/llään, ‑lleen (*ääremmi/llään, ‑lleen), perimmältään (*peremmältään). Suppletiivisia komparaatiosarjoja ovat hyväparempiparas ja paljonenemmäneniten. Muodostukseltaan poikkeuksellisia ovat pitempi, pisin ja lyhempi, lyhin (vrt. pitkä, lyhyt). Merkitykseltään superlatiivisia ovat myös immAinen-johtimiset adjektiivit (» § 281).

Komparaatiojohdoltaan poikkeuksellisia ovat kaksitavuiset A-vartaloiset sanat kiva, liila, metka ja risa. Niillä on kantavartaloltaan sekä a- että e-loppuinen komparatiivi: kivampi ~ kivempi, liilampi ~ liilempi, metkampi ~ metkempi, risampi ~ risempi. Superlatiivissa niistä sekä mm. sanoista leuhka, niukka, piukka, riuska, tiukka tavataan odotuksenmukaisen muodon ohella varianttia, jossa loppu-A:n tilalla on o: kivin ~ kivoin, liiloin, metkoin, risoin; leuhkin ~ leuhkoin, tiukin ~ tiukoin. Tällaisia monikon instruktiivimuodon kanssa samanasuisia superlatiiveja on myös kolmitavuisilla A-vartaloilla, esim. solakin ~ solakoin, tanakin ~ tanakoin, kipakimmat ~ kipakoimmat, napakimmat ~ napakoimmat, höppänin ~ höppänöin. (» § 48.)

Huom. (i)nen-loppuisissa yhdysadjektiiveissa komparaatiojohdin voi liittyä edusosan sijasta adjektiivimääriteosaan, esim. laaja-alaisempi ~ laajempialainen, pahanlaatuisin ~ pahimmanlaatuinen (» § 428).

.

Vertailuasteet – Adjektiivien komparatiivi ja superlatiivi

 

.

Întrebuințare

Komparatiivi

Superlatiivi

un element față de un altul

un element față de mai multe elemente

mpi  + kun/ kuin + Nom.

Sisar on nuorempi kuin veli.

Tämä tyttö on kauniimpi kuin kukka.

Nom. + kaikkein + -in

Meidän lapsemme on kaikkein mukavin.

  Part. + –mpi 

Sisar on veljeä nuorempi.

Tämä tyttöonkukkaa kauniimpi.

Nom. + mitä, kaikkein (kaikista) + –in

Se oli mitä sopivin aika lähteä.

Papin puhe vaikutti kaikkein paatuneimpaanrikolliseen. (paatunut)

Hän lähettää teille mitä lämpimimpiäja sydämellisimpiä terveisiä.

yhä, vielä, paljon, kuin, mitä…,sitä… + –mpiksi 

Poliittiset kriisit käyvät yhä uhkaavimmiksi.

Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa.

yksi + -in (mon. elatiivi –sta/stä)

Porvoo on yksi Suomen vanhimmistakaupungeista. 

tämä, tuo, se (yks. gen.) + –mpia + negatiivi

Sen kauniimpia kukkia en ole nähnyt.

Tämän parempaa ystävää ei voisi toivoakaan.

în frazeologie

Onko se hienoin ihminen, joka asuu hienoimmassa talossa, syö hienointa ruokaa, juo hienoimpia viinejä, ajaa hienoimmalla autolla, käyttää hienoimpia vaatteita ja on hienoimpien perheiden ystävä ja vieras?

.

Vartalot

.

 

nominatiivi vartalo komparatiivi
mpi
superlatiivi
in
avuton avuttoma- avuttomampi avuttomin
hauska hauska- hauskempi hauskin
heikko heiko- heikompi heikoin
hidas hitaa- hitaampi hitain
iloinen iloise- iloisempi iloisin
kallis kallii- kalliimpi kallein
kaunis kaunii- kauniimpi kaunein
nuori nuore- nuorempi nuorin
pieni piene- pienempi pienin
punainen punaise- punaisempi punaisin
rakas rakkaa- rakkaampi rakkain
tosi tode- todempi tosin
uusi uude- uudempi uusin
vakava vakava- vakavampi vakavin
vapaa vapaa- vapaampi vapain

.

kevyt kevye- kevyempi kevyin
ohut ohue- ohuempi ohuin
väsynyt väsynee- väsyneempi väsynein

.

hyvä hyvä- parempi paras
pitkä pitkä- pitempi pisin

.

.

taivutus: iso

komparatiivi

superlatiivi

yksikkö

monikko

yksikkö

monikko

nominatiivi isompi isommat isoin isoimmat
partitiivi isompaa isompia isointa isoimpia
akkusatiivi isomman, isompi isommat isoimman, isoin isoimmat
genetiivi isomman isompien isoimman isoimpien
inessiivi isommassa isommissa isoimmassa isoimmissa
elatiivi isommasta isommista isoimmasta isoimmista
illatiivi isompaan isompiin isoimpaan isoimpiin
adessiivi isommalla isommilla isoimmalla isoimmilla
ablatiivi isommalta isommilta isoimmalta isoimmilta
allatiivi isommalle isommille isoimmalle isoimmille
translatiivi isommaksi isommiksi isoimmaksi isoimmiksi
essiivi isompana isompina isoimpana isoimpina
komitatiivi isompine
instrktiivi isommin

On lämpimämpi kuin kevät, mutta kesä on lämpimin.
Kalle on nuorempi kuin Ville, mutta Pekka on nuorin.
Kumpi on järkevämpi, Leena vai Liisa?
Bussi on nopea, juna on vielä nopeampi, mutta lentokone on nopein.
Matti on paljon hitaampi ja kömpelömpi kuin nuorempi veljeni Kari.
Haluan matkustaa lomalle mukavimmalla tavalla.
Ostamme uudemman ja suuremman asunnon.
Hän on minun uskollisin ja rakkain ystäväni.

.

Huom.! Hyvä-sanan komparatiivimuoto on parempi ja superlatiivimuodot paras ja parhain. Parhain-sana taipuu kuten muut in-loppuiset muodot ja paras-sana seuraavasti:

taivutus: hyvä

komparatiivi

superlatiivi

yksikkö

monikko

yksikkö

monikko

nominatiivi parempi paremmat paras parhaat
partitiivi parempaa parempia parasta parhaita
akkusatiivi paremman, parempi paremmat parhaan, paras parhaat
genetiivi paremman parempien parhaan parhaiden

.

Supeampi taivutus:

Hyvä, uusi ja pitkä taipuvat eri tavalla.

.

hyvä parempi

paras

yksikkö

nominatiivi hyvä parempi paras
genetiivi hyvän paremma parhaan
partitiivi hyvää parempaa parasta
illatiivi hyvään parempaan parhaaseen
instruktiivi
 

monikko

nominatiivi    hyvät paremmat parhaat
genetiivi hyvien, (hyväin) parempien, (parempain) parhaiden, parhaitten
partitiivi hyviä parempia parhaita
illatiivi hyviin parempiin parhaisiin, (parhaihin)
instruktiivi hyvin paremmin parhain

.

 

uusi

uudempi

uusin

yksikkö

nominatiivi    uusi uudempi uusin
genetiivi uuden uudemman uusimman
partitiivi uutta uudempaa uusinta
illatiivi uuteen uudempaan uusimpaan
 

monikko

nominatiivi     uudet uudemmat uusimmat
genetiivi uusien, (uutten) uudempien, (uudempain) uusimpien, uusinten
partitiivi uusia uudempia uusimpia
illatiivi uusiin uudempiin uusimpiin
instruktiivi uusin uudemmin uusimmin

 

 

pitkä

pitempi, pidempi

pisin

yksikkö

nominatiivi    pitkä pidempi pisin
genetiivi pitkän pidemmän pisimmän
partitiivi pitkää pidempää pisintä
illatiivi pitkään pidempään pisimpään
 

monikko

nominatiivi    pitkät pidemmät pisimmät
genetiivi pitkien, (pitkäin) pidempien, pidempäin pisimpien, pisinten, pisimpäin
partitiivi pitkiä pidempiä pisimpiä
illatiivi pitkiin pidempiin pisimpiin
instruktiivi pitkin pidemmin pisimmin

.

.

Adjectivul în comparație cu adverbul (vezi și adverbi)

.

În finlandeză adjectivele și adverbele sunt legate între ele prin legături de rudenie și pot fi transformate dintr-o categorie în alta. Astfel unele adjective pot fi trasformate în adverbe adăugând terminațiile potrivite iar din adverbe se poate încerca formarea unor adjective procedând exact invers. Vezi Adverbul – Adverbi, seikkasana. Asta ca să nu mai vorbim de română, unde adverbele nu au terminație proprie, ci se formează din adjective precedate de sintagma „în mod”: rapid (adj.), în mod rapid (adv.).

.

Adverbin tunnukset ovat

-sti, -in, -isin, -(i)ttAi, -lti, -kkAin tai vaikka ilman minkälaista tunnusta.

.

aamu‑uninen.

aerodynaaminen

agorafobinen

ahkera

aistikasasuinen

ajattelematon

akateeminen

aktiivinen

albanialainen

alhaisaatelinen

ammattimainen

anarkistinen

aneeminen

antediluviaaninen

antelias

apaattinen

aristokraattinen

arktinen

armahainen

aurinkoinen

auvoinen

auvokas

avaramielinen

avulias

balansoimaton

bambimainen

banaali

barokkinen

betoninharmaa

biodynaaminen

byrokraattinen

charmikas

chattaileva

dadaistinen

debiili

degeneroitunut

dekadentti

depressiivinen

digitaalinen

diivamainen

dogmaattinen

dominoiva

dragoninen

dramaattinen

dualistinen

dödönhajuinen

edistysmielinen

eeppinen

eettinen

ehtoisa

ekologinen

eksentrinen

elfenluinen

eloisa

elämäniloinen

empivä

enkelimäinen

ennakkoluuloton

epäitsekäs

epäröimätön

erinomainen

erityinen

estoinen

etevä

etuileva

fanaattinen

fatalistinen

faustinen

feminiininen

feministinen

fiktiivinen

filantrooppinen

flegmaattinen

flirttaileva

fossiilinen

freudilainen

fyysinen

galaktinen

galantti

geniaalinen

globaali

graniittinen

haaveileva

haikeamielinen

hajamielinen

haltioitunut

harkitseva

heiveröinen

hellämielinen

hemaiseva

hempeä

henkevä

herkkäkorvainen

hienosteleva

hienotunteinen

hikkaava.

hilpeä

hintelä

hirveä

historiallinen

hoksaavainen

honottava

huikentelevainen

huikentelevainen

huohottava

huolimaton

huomaamaton

huomaavainen

huono

huumorintajuinen

hytisevä

hyveellinen

hyödyllinen

hyödytön

häijy

idyllinen

ihastuttava

ikimuistoinen

ilmeikäs

iloinen

imarteleva

inhimillinen

interkontinentaalinen

intohimoinen

intomielinen

isonenäinen

isopäinen

itara

itsekäs

itsenäinen

itsepäinen

itserakas

itsevarma

iätön

jaaritteleva

jahkaileva

jaloaatteinen

jalomielinen

janoinen

johdonmukainen

johtava

joikuva

jouluinen

joustava

joutilas

joutsenkaulainen

joviaali

juhlava

julkea

juohea

juonikas

juonikas

juoruileva

juovikas

juureton

jyhkeä

jykeväpiirteinen

jyrisevä

järkevä

jäyhäluontoinen

jääräpäinen

kaihomielinen

kaihomielinen

kaikkitietävä

kaino

kansainvälinen

kaoottinen

kapinallinen

kateellinen

kaunis

kauniskasvoinen

kekseliäs

kelpo

kesytön

ketterä

kiireinen

kiivasluonteinen

kiroileva

kissamainen

kitsas

kolkko

kujeellinen

kultainen

kunniallinen

kuuluisa

kyräilevä

kärsivällinen

kärttyisä

laaja‑alainen

lapidaarinen.

lattajalkainen

lauhkealuonteinen

leikkisä

leimuava

lennokas

lepertelevä

leppoisa

levoton

lihava

liinatukkainen

likinäköinen

lipeväkielinen

lirkutteleva

loistava

lojaali

looginen

loruileva

lorvaileva

luiseva

lukratiivinen

luonnonraikas

luotettava

luottavainen

lupaava

lupsakka

lystikäs

läähättävä

löylynlyömä

maailmankuulu

mahtipontinen

mainio

mairea

mairea

makeileva

mallikelpoinen

markkinahenkinen

mateleva

mehevä

meluava

menestyvä

merkittävä

miellyttävä

monimuotoinen

muhkurainen

muinainen

mukava

mumiseva

muotitietoinen

muovinen

murheellinen

musikaalinen

mutiseva

mutkaton

muu

myhäilevä

myötämielinen

määrätietoinen

nalkuttava

naurava

neuroottinen

neutraali

neuvokas

nirso

nokinen

nokkela

nopeaälyinen

nostalginen

notkea

nuhainen

nukkavieru

nuorekas

näkymätön

nälkiintynyt

näppyläinen

näppärä

näsäviisas

nätti

nöyristelevä

objektiivinen

oikeamielinen

oikeudenmukainen

oikkuileva

olematon

omahyväinen

omalaatuinen

omatoiminen

onnellinen

opinhaluinen

ovela

paha

pahatapainen

palavasieluinen

paleografinen

panegyyrinen.

parnassolainen

parrakas

passiivinen

patalaiska

pateettinen

pedanttinen

pehmeä

pelokas

pelottava

perfektionisti

persoonallinen

pessimisti

pesunkestävä

pidättyvä

pikantti

pikkarainen

pilaileva

pilkallinen

pirteä

pitkämielinen

pitkävihainen

poikamainen

ponteva

positiivinen

primitiivinen

profeetallinen

puhdashenkinen

puhtoinen

puikelomainen

punaposkinen

puolueeton

puritaaninen

pyylevä

pyyteetön

pörröinen

quatarilainen

quebeciläinen

raflaava

rahakas

rahvaanomainen

raihnainen

raitis

rakas

rauhaarakastava

rauhallinen

rautainen

rehellinen

rehentelevä

rehevä

reipas

rempseä

riehakas

rikas

rikkiviisas

ristiriitainen

ritarillinen

riuska

rivakka

rohkea

ronkeli

roteva

rupinen

rutiköyhä

ryppyinen

rytmitajuinen

räiskyvä

rämäpäinen

röyhkeä

sahraminkeltainen

salakavala

salamannopea

salamyhkäinen

salaperäinen

sama

sankarillinen

sapekas

sarkastinen

satiirinen

savolainen

seesteinen

seesteinen

selkäjänteellinen

selkärangaton

selväjärkinen

selväjärkinen

sentimentaalinen

sentrifugaalinen

seuraava

seurallinen

siekailematon

sielukas

sievistelemätön

sievä

 

siimajalkainen.

siirappinen

siisti

silinteripäinen

sinisilmäinen

siniverinen

siropiirteinen

sitkeä

siveä

sokerinen

solakka

sopeutumiskykyinen

sopuisa

sotaisa

sovitteleva

stressaantunut

sukkelasanainen

suloinen

suoraselkäinen

suosittu

surumielinen

suurpiirteinen

suvaitsevainen

sydämetön

sympaattinen

synkkämielinen

sytyttävä

syvämietteinen

säikky

säntillinen

särmikäs

säteilevä

säästäväinen

söpö

tahdikas

tahmea

tahraton

taidokas

taipumaton

taitava

taiteellinen

taiturillinen

tanakka

tappelunhaluinen

tarkkanäköinen

tarmokas

tavallinen

tavallinen

teeskentelemätön

tekopyhä

telepaattinen

tervehenkinen

teräksinen

teräväkielinen

tietämätön

tinkimätön

tiukkapipoinen

toiveikas

tomera

toraileva

tosikkomainen

toverillinen

tuhatjalkainen

tuhma

tuimakatseinen

tuittupäinen

tulinen

tunnollinen

tunteellinen

turhamainen

tutjahteleva

tuttavallinen

tuuheaharjainen

tyhjä

tyylitietoinen

tyytyväinen

täsmällinen

täydellinen

täysi

täysi

täysinoppinut

töhmeröinen

töppöjalkainen

töykeä

uhkarohkea

uhmakas

uhrautuva

uikkuääninen

uivelo

ujo

uljas

uneksiva

upea

uppiniskainen

 

urhea.

urheilullinen

urhoollinen

uskollinen

usuaalinen

utelias

utilitaristinen

uupumaton

uusi

uuttera

vahva

vaihtelunhaluinen

vainoharhainen

vaitelias

vajavainen

vakavamielinen

vakkasuomalainen

vakuuttava

vallanhimoinen

vallaton

valloittava

valmis

valpas

valtava

vanttera

vapaa

varhaiskypsä

varovainen

washingtonilainen

vastuuntuntoinen

Waterloon-kokenut

waynennäköinen

vekkuli

wellingtonilainen

veltto

velvollisuudentuntoinen

verenhimoinen

viaton

viekas

viimeinen

viimeisin

viisas

vimmainen

virkaintoinen

voimakas

voitonhimoinen

wordsworthilainen

xantippamainen

yhteistyökykyinen

yksin

yksinkertainen

yksinäinen

ylevämielinen

yliherkkä

ylimielinen

ylivoimainen

ylpeä

yltiöpäinen

ylväs

ymmärtäväinen

ympäristöystävällinen

ynseä

yrittäjähenkinen

yrmeä

ystävällinen

zappamainen

zeniläinen

zeuksennäköinen

zombiemainen

zulumainen

zyskowiczinnäköinen

ågrenmäinen

ähisevä

ähkyvä

äidillinen

äkkijyrkkä

äkkinäinen

äkkipikainen

äksy

äkäinen

älykäs

äreä

ärhäkkä

ärtyisä

äveriäs

äänekäs

äänetön

öinen

ölisevä

öljyinen

ölähtelevä

örisevä

örveltävä

öykkäröivä

.

 

ADJECTIVE + ADVERBE din care, unele la genitiv


Adverbin tunnukset ovat -sti, -in, -isin, -(i)ttAi, -lti, -kkAin tai vaikka ilman minkälaista tunnusta.

 

 

aavemaisen.

ahdistavasti

aiemmin

aikaisin

aina

ainaisesti

ainutlaatuisen

ajoittain

alati

alituisesti

alkeellisen

aluksi

alustavasti

ankallisteatterin

ankaran

ankkalinnan

anteeksiantamattoman

armottoman

arvaamattoman

arveluttavan

arvoituksellisen

asiallisen

auttamattoman

barbaarisen

boheemin

bombastisen

brittiläisen

brutaalisti

brutopian

bysanttisen

chaplinmaisen

coolin

demokraattisesti

demonisen

diivamaisen

diplomaattisesti

divaritason

dynaamisesti

ehdottoman

ehdottomasti

ehkä

ehtymättömän

ei koskaan

ei missään

eittämättä

eleettömän

eläimellisen

empaattisen

enemmän

enimmäkseen

enintään

ennen

ennemminkin

ennenkuulumattoman

ennätyksellisen

ensiluokkaisen

ensisijaisesti

enteellisen

epäilemättä

epämääräisen

epätavallisen

erikoisen

erittäin

erityisen

erityisesti

esikuvallisen

etanamaisen

familiäärinen

fantastisen

fantastisen

farssimaisen

faunimaisen

fenomenaalisen

filosofisen

futuristisen

gasellimaisen

giganttisen

gorillamaisen

groteskin

haikeasti

haitallisen

halvasti

.

hankalasti

harmillisen

harmonisen

harrastelijamaisen

harvinaisen

harvoin

hassunkurisen

hauskasti

henkilökohtaisesti

herkullisen

herttaisen

hervottoman

hitaasti

hitusen

houkuttelevan

huikean

huimaavan

hullunlailla

huolestuttavan

huomattavan

huomiota huonompi

huonosti

herättävän

hupaisan

hurmaavan

huvittavan

hyvin

häikäisevän

häkellyttävän

hämmästyttävän

hätkähdyttävän

hävettävän

höyhensarjan

ihailtavan

ihanan

ihanteellisen

ihanteellisen

ihmeellisen

ikuisesti

ilahduttavan

ilmeisen

ilmiömäisen

inhottavan

ironisen

itkettävän

itsepintaisen

itsestään selvästi

itämaisen

ivallisen

jatkuvasti

jo

jokseenkin

jopa

joskin

joskus

jossain

jotakuinkin

juhlallisen

julmetun

junttapurin

junttikylän

jäljittelemättömän

jälkeen

jämäkästi

jännittävän

järisyttävän

järjenvastaisen

järjettömän

järkyttävän

kadehdittavan

kaikin puolin

kammottavan

kauas

kaoottisen

karakteristisen

karhumaisen

karmivan

karskisti

katastrofaalisen

 

kauhistuttavan.

kehumatta

keikarimaisen

kenties

kerrassaan

keskellä

keskimääräisen

kieltämättä

kierosti

kihelmöivän

kiihkeän

kiihottavan

kiinnostavasti

kiusallisen

kohtuullisen

koiramaisen

koomisen

kovin

kuinka monta

kuinka paljon

kuitenkin

kumimaisen

kummallisen

kunnioitettavan

kunnolla

kuolemattoman

kuumeisen

kärsivällisesti

käsittämättömän

lainkaan

lakonisen

lapsellisen

legendaarisen

leikillisen

leppeän

leppoisan

lievästi

liian

liian monta

liian paljon

liikuttavan

liioittelematta

likimain

lintumaisen

loistavan

loisteliaan

lopuksi

loputtoman

lumoavan

lumoavan

luonnikkaan

luonnollisesti

luonnollisesti

lystikkäästi

lyyrillisen

lyömättömän

lähes

maagisen

maagisen

maanisen

mahdollisesti

mahtavan

majesteettisen

mallikelpoisen

masentavan

mauttoman

melkein

melkein

melko

mestarillisen

mielettömän

mielikuvituksellisen

mielipuolisen

mieluummin

miltei

minimaalisen

mitättömän

moitteettoman

monumentaalisen

mukaansatempaavan

mukavasti

mullistavan.

murheellisen

muualla

muuten

myyttisen

myöhään

myös

naurettavan

nautittavan

nerokkaan

niljakkaan

niukasti

noitamaisen

nolosti

nopeasti

normaalisti

nuhteettoman

nurinkurisen

nurinpäin nykyaikaisen

nyt

näennäisen

nähtävästi

näköjään

oikealle

oivallisen

oleellisen

oletettavasti

omintakeisen

omituisen

ongelmallisen

onneksi

onnettoman

opettavaisen

optimaalisen

osittain

oudon

pahamaineisen

painajaismaisen

painostavan

pakahduttavan

paljon

paradoksaalisen

parahultaisen

parempi

partikulaarisen

pelottavan

periaatteessa

perin

perinteisen

perusteellisen

peruuttamattoman

piinaavan

pinnallisen

pirullisen

piskuisen

pohjattoman

pohjimmiltaan

poikkeuksellisen

ponnekkaan

poskettoman

pottumaisen

proosallisen

pulmallisen

puoleensavetävän

pysyvästi

pyörryttävän

pääasiassa

pöyristyttävän

raa’asti

raadollisen

railakkaan

raivokkaan

rajattoman

rajusti

rakastettavan

rasittavan

rauhoittavan

reilusti

rennosti

riittävä

repäisevän.

riemastuttavan

riipaisevan

riittävästi

ripeästi

ronskisti

ruhtinaallisen

ruhtinaallisen

röyhkeän

sadunhohtoisen

sairaalloisen

samantekevän

samettisen

sankarillisen

sanoinkuvaamattoman

sattumanvaraisen

satumaisen

selvästi

sen sijaan

sen vuoksi

sensaatiomaisen

sensaatiomaisen

seuraava

sietämättömän

sikamaisen

silloin

silmiinpistävän

silmittömän

sisällä

sivistyneesti

skandaalimaisen

skandinaavisen

skeptisen

solidaarisen

sopivasti

sopusuhtaisen

sotilaallisen

sovinnaisen

strategisen

suhteellisen

sujuvasti

suoraan

suoranaisesti

suoraviivaisen

suurenmoisen

suututtavan

sydämellisen

sykähdyttävän

synnillisen

syvällisen

sädehtivän

sähäkän

taas

tahattoman

taiturimaisen

taivaallisen

tajuttoman

tarumaisen

tavallaan

tavallisesti

tavallisesti

tavattoman

tietenkin

tiettävästi

todella

todella

todellisuudessa

todennäköisesti

todistettavasti

toisinaan

tosissaan

totaalisen

traagisen

trendikkäästi

tsaarillisen

tuhottoman

tunnetusti

turhamaisen

turmiollisen

turvallisen

tuskallisen

tuskin.

tyrmistyttävän

tyylikkäästi

tyypillisen

täydellisen

uhkaavan

ulkona

ulkonaisesti

unohtumattoman

usein

useimmiten

uskaliaasti

utopistisen

uusbabylonialaisen

vaarallisen

vaatimattoman

vaihtelevasti

vaikka

vain

vaistonvaraisesti

valehtelematta

walesamaisen

walesilaisen

valitettavan

vallattoman

valloittavasti

valtavan

vapaaehtoisesti

varmasti

varmasti

varmasti

varovasti

varsin

vasemmalle

vastaansanomattoman

vavahduttavan

veikeästi

velhomaisen

verrattain

vertahyytävän

viehättävän

vieläpä

vilpittömän

virkistävän

vähemmän

vähintään

vähän

vääjäämättömän

yhdessä

yhtenään

yhtä paljon

yhä

yhä

yksimielisesti

yksinkertaisesti

yksitoikkoisen

yksitotisen

yleensä

ylen

ylenpalttisen

ylettömän

ylimalkaisen

ylittämättömän

ylivertaisen

yllättävän

yltiöpäisen

ylä-malarian

ylösalaisin

zairelaisittain

zeleznymäisen

zorromaisen

åboakademimainen

ällistyttävän

ärsyttävän

äskettäin

äänekkäästi

äänettömästi

äärettömän

äärimmäisen

örkkimäisen

öykkärimäisen

 

 

.

Formarea comparativului adverbelor

Comparativul adverbelor este, în principiu, format ca și comparativul adjectivelor doar înlocuind pe -mpi cu -mmin.

Altfel spus, comparativul adverbelor este același cu forma de instructiv a comparativului adjectivelor.

.

nominativ comparativ
(adjectiv)
comparativ
(adverb)
väsynyt väsyneempi väsyneemmin
nopea nopeampi nopeammin
höperö höperömpi höperömmin
hyvä parempi paremmin
alas alempi alemmin

Excepții!

Există, însă și unele excepții, în special la cuvintele care se referă la loc și la cantitate.

.

Loc

cuvântul  comparativ (adverb)
alas alemmaksi
alhaalla alempana
alhaalta alempaa

Direcție

cuvântul  comparativ (adverb)
etelään etelämmäksi
etelässä etelämpänä
etelästä etelämpää

Cantitate

cuvântul comparativ (adverb)
vähän vähemmän
paljon enemmän

.

.

Adverbien komparatiivi ja superlatiivi

nopea nopeasti nopeammin nopeimmin
hidas hitaasti hitaammin hitaimmin
ahkera ahkerasti ahkerammin ahkerimmin
vihainen vihaisesti vihaisemmin vihaisimmin

.

 

Erikoistapauksia

Străinii confundă, adesea, adjectivul hyvä cu adverbul hyvin. deși gramatical țin de aceeași rădăcină, ultimul este instructivul plural al primului dar sintactic funcția diferă, primul funcționează ca adjectiv, determină nume gramaticale iar ultimul funcționează ca adverb și determină verbe.

.

 

hyvä (adj.) positiivi  yks. positiivi  mon. komparatiivi yks. komparatiivi mon. superlatiivi, yks. superlatiivi, mon.
nom. hyvä hyvät parempi paremmat paras, parhain, ylät. parahin parhaat; parhaimmat; (parahimmat)
gen. hyvän hyvien, (hyväin) paremman parempien
(parempain)
parhaan; parhaimman; (parahimman) parhaiden, parhaitten
parhaimpien, parhainten, (parhaimpain)
parahimpien, parahinten, (parahimpain)
part. hyvää hyviä parempaa parempia parasta; parhainta; (parahinta) parhaita; parhaimpia; (parahimpia)
illat. hyvään hyviin parempaan parempiin parhaaseen; parhaimpaan; (parahimpaan) parhailla; parhaimmilla; (parahimmilla)

.

hyvä 10  (komparatiivi: parempi, superlatiivi: paras) jstak myönteisenä, edullisena, arvostettavana tms. pidettävästä.

 1.  laadukas, korkeatasoinen, erinomainen; sopiva, tarkoituksenmukainen, riittävä. Hyvä auto. Hyvä tie. Puhua hyvää englantia. Hyvä palkka, virka, arvosana. Hyvä valaistus. Hyvä kielipää, muisti. Hyvällä maulla valittu. Kengät ovat vielä hyvät. Talo on hyvässä kunnossa. Sai hyvän neuvon. Suunnitelmassa on paljon hyvää.

 2.  taitava, etevä, kyvykäs, lahjakas, pätevä. Hyvä maalari, laulaja, uimari. Hän on hyvä oppimaan. Hyvä kielissä. Hyvä käsistään kätevä. Hyvä suustaan nokkelasanainen. Tuli maaliin hyvänä kakkosena.

 3.  miellyttävä, mukava. Hyviä uutisia! Tehdä hyvä vaikutus jhk. Olla hyvissä [= ystävällisissä, läheisissä] väleissä jkn kanssa. Olla hyvää pataa [= hyvissä väleissä] jkn kanssa. Heillä on hyvät suhteet. Hän on hyvä [= läheinen] ystäväni. Hyvä veli -järjestelmä ks. veli 3. Olla hyvällä tuulella iloinen. Hyvillä mielin. Hyvän näköinen, makuinen, tuoksuinen myös » «. Maistua hyvältä, hyvälle. Keitto on hyvää maukasta. Vanhaan hyvään aikaan. Hyvää tekevä kosketus. Täällä on hyvä olla. Hyvähän sinun on puhua helppohan sinun on puhua, mikäs sinun on puhuessa.

 Substantiivina Se ei tiedä hyvää. Nyt tekisi hyvää päästä lomalle. Tekee mieli jotain hyvää [syötävää].

 4.  edullinen, suotuisa, otollinen, hyödyllinen, onnekas. Hyvä onni. Teki hyvät kaupat. Jätti hyvän tilaisuuden käyttämättä. Ei ole hyvä tehdä niin. Sinne ei ole hyvä [= ei auta, ei parane] mennä. Ruumiillinen kuritus ei ole lapselle hyväksi. Tee mitä hyväksi näet. Teltta on hyvä olemassa. Asialla on hyvätkin puolensa etunsa, ansionsa. Pääsi hyviin naimisiin.

 5.  vahva, voimakas, hyväkuntoinen, terve. Hyvä terveys. Hyvä ruokahalu. Olla hyvissä voimissa, hyvässä kunnossa.

 6.  eettisesti arvokas, puhdas, jalo, ylevä, hieno; hyväsydäminen, lempeä, ystävällinen. Hyvä ihminen. Hyvät harrastukset. Päivän hyvä työ. Näyttää hyvää esimerkkiä. Olla hyvä eläimille.

 Substantiivina Kaikki hyvä ja kaunis ihmiselämässä. Uskoa ihmisistä vain hyvää. Palkita paha hyvällä. Puhua jksta hyvää.

 7.  hieno, arvostettu, kunnioitettu, maineikas. Hän on hyvästä perheestä. Hänellä on hyvä nimi tiedemiehenä.

 8.  aikamoinen, melkoinen, sievoinen, runsas. Ansaitsi hyvät rahat. Sai hyvän hinnan autostaan. Hyvän joukon toista sataa. Hyvän aikaa, matkaa. Hyvissä ajoin ajoissa.

 9.  kohteliaisuuksissa, puhutteluissa, huudahduksissa, toivotuksissa, tervehdyksissä. Hyvät naiset ja herrat! Ole hyvä ja auta! Olkaa hyvä! Älä hyvä mies huuda! Voi hyvät ihmiset! Hyvää huomenta, päivää, iltaa, yötä. Hyvää joulua!

 Substantiivina Toivotan sinulle kaikkea hyvää.

 10.  hyväksymistä, suosiota, myöntymistä tms. ilmaisemassa. Oikein hyvä! Hyvä Matti! Hyvä on, lähdetään sitten. No hyvä niinkin.

 11.  Pitää jkta hyvänä hyväillä, helliä. Hyvällä syyllä [= syystä, aiheellisesti] voi sanoa, että – -. Työ on hyvällä alulla päässyt hyvin alkuun. Hyvässä uskossa vakaassa uskossa, luottavasti, epäilyksettä. Juttu on näin ja sillä hyvä asia on loppuun käsitelty, sille ei voi mitään. Eikä sillä hyvä ei siinä vielä kaikki. Vai vielä opastamaan, hyvä jos [= tuskin] osaa itsekään. Hyvä jos [= tuskin, parhaassa tapauksessa] puolet pystyy maksamaan. Hyvä, etten pudonnut [= olin pudota], kun vene keikahti. Mistä hyvästä [= mistä ansiosta, mistä syystä] sinä tämän sait? Sai palata niine hyvineen siihen tyytyen, tyhjin toimin. Ei hyvällä eikä pahalla ei suosiolla eikä pakolla. Jnk hyväksi eduksi, hyödyksi. Peli on 3—2 kotijoukkueen hyväksi. Tehdä jtak jkn hyväksi. Käyttää jtak hyväkseen käyttää jtak edukseen, hyödykseen, hyödyntää jtak;  erik. hyötyä jstak, käyttää jtak moraalisesti tuomittavalla tavalla. Käyttää tilaisuutta hyväkseen. Käytti hyväkseen toisen rahapulaa. Pitää hyvänään omanaan. „Kiitos!” „Eipä kestä, pidä hyvänäsi.”

hyvin(adv.)

taipumaton tai vaillinaisesti taipuvapositiivi  yks.positiivi  mon.komparatiivi yks.komparatiivi mon.superlatiivi, yks.superlatiivi, mon.nom.hyvin–paremmin–parhaimmin, parahiten–

 

.

hyvin

 1.  mainiosti, oivallisesti, erinomaisesti, kiitettävästi. Kuulla hyvin. Voida hyvin. Ehdin hyvin. Ruoka riitti hyvin. Kohdella jkta hyvin. Työstä maksetaan hyvin. Sopii hyvin. Nuku hyvin! Hyvin kävi! Hyvin kasvatettu lapsi. Hyvin säilynyt. Loppu hyvin kaikki hyvin SP.

 2.  vahvistus- ja tehostussanana.

 a.  Sen voi hyvin [= mainiosti, huoletta] jättää huomiseksi. Kysyi vaikka hyvin tiesi. Ymmärrän hyvin, että – -.

 b.  erittäin, kovin, varsin, sangen. Hyvin suuri, harvinainen, huono. Hyvin moni heistä. Hyvin nopeasti. Hyvin paljon, vähän. On hyvin luultavaa, että – -. Onko se hyvinkin kallis?

 3.  Hyvinkin myönnyttelyä, varovaisen myönteistä suhtautumista ilmaisemassa: kyllä(kin), tietenkin, sittenkin, sentään, ainakin, ehkäpä, juuri, toki, -pa, -kin. Jospa meitä hyvinkin onnistaisi. Tämä voi hyvinkin olla viimeinen kerta. Matkaa on hyvinkin kilometri. „Tuletko?” „Tulenpa hyvinkin.”

 4.  Yhtä hyvin kuin samoin kuin, yhtä paljon kuin, siinä kuin. Se koskee sinua yhtä hyvin kuin minuakin. Niin hyvin — kuin sekä — että. Niin hyvin pojat kuin tytöt(kin).

Sana hyvin on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva.

.

 

adjectiv    → adverb comparativ superlativ
hyvä hyvin paremmin parhaimmin /
parhaiten
usea usein useammin useimmin
harva harvoin harvemmin harvimmin
myöhä myöhään myöhemmin myöhimmin
aikainen aikaisin aikaisemmin aikaisimmin
vähä vähän vähemmän vähiten
paljo paljon enemmän eniten
kauas kauan kauemmin kauimmin

.

Străinii cunosc și folosesc foarte puțin sau deloc formele adjectivale, usea, harva, myöhä, vähä, paljo, kauas, deși ele fac parte din fondul curent de cuvinte.

.

Kuka juoksee matkan nopeimmin?
Nainen käyttäytyi ystävällisemmin kuin aikaisemmin.
Luento kesti paljon kauemmin kuin luulimme.
Mitä kieltä ymmärrät parhaiten?
Tänään nousin ylös aikaisemmin kuin tavallisesti.
Hän asui kaikkein mukavimmin.
Pekka puhuu aina eniten ja kuuntelee vähiten.

.

Adjektiiviattribuutti

.

Yleistä

Adjektiiviattribuutiksi sanotaan sellaisia attribuutteja, jotka kongruoivat pääsanansa kanssa eli ovat samassa sijassa ja luvussa kuin pääsana. Adjektiiviattribuuttina toimii adjektiivi, adjektiivinen pronomini, numeraali tai partisiippi. Esim.

Asumme isossa keltaisessa (adj.) talossa.             

Tunnetko tuon (pron.) miehen?                          

Kotimme on kuudennessa (num.) kerroksessa.            

Kutsu lähetetään vain hyväksytyille (part.) hakijoille.


Peräkkäisten adjektiivien järjestys

Adjektiiviattribuutteja voi olla useita peräkkäin. Tähän liittyen puhutaan tarkenne- ja kuvailukentästä. (Kuva:Hyperkielioppi 1997*.)

Kuvailukentässä peräkkäiset adjektiivit ovat yleensä seuraavassa järjestyksessä (Hakulinen – Karlsson 1979*):

 

Kuva: Etuattribuuttien jako tarkenne- ja kuvailukenttään

  • Subjektiiviset asenneadjektiivit tulevat ennen puhtaasti kuvailevia, esim.
  • ihana kukallinen huivi
  • mainio vanhanaikainen seremonia
  • Adjektiivi sijoittuu sitä lähemmäs pääsanaa, mitä luonteenomaisempi ominaisuus on kyseessä. Järjestys noudattaa yleensä seuraavaa merkityskaavaa:

hahmo

ikä

väri

alkuperä

aine

pääsana

iso     vanha  punainen  kiinalainen  muovinen  ruusu
pyöreä  uusi   vaalea    kotimainen   puinen    kulho

Ainetta ilmaiseva attribuutti muodostaa usein pääsanansa kanssa suomessa yhdyssanan:muoviruusu, puukulho.

  • Ns. viskurilaki vaikuttaa siten, että lyhyt adjektiivi edeltää pitkää:
  • pitkä ryhdikäs upseeri
  • kalpea heikkohermoinen virkailija
  • Yksinkertaiset perusadjektiivit pyrkivät edeltämään johdettuja:

mieluummin:                       halpa pitkänomainen massavalmisteinen kuorrutettu kakku

kuin:                                    pitkänomainen halpa massavalmisteinen kuorrutettu kakku

tai:                                       pitkänomainen massavalmisteinen kuorrutettu halpa kakku

Rajoitukset vaikuttavat usein samansuuntaisesti; esim. pitkä adjektiivi on useammin johdos kuin lyhyt.

.
Rajoittavat ja selittävät attribuutit

Adjektiiviattribuutin tehtävä on usein rajoittava eli restriktiivinen: attribuutilla rajoitetaan pääsanan merkityksen alaa. Esim.

  • Hän poimi punaiset ruusut,
  • valkeat ruusut eivät kelvanneet.

Selittävä eli ei-restriktiivinen attribuutti ei vaikuta pääsanan merkityksen alaan, vaan esittää puhujan käsityksen tai asenteen kyseiseen tarkoitteeseen, esim.

  • Pöytää koristivat ihanat ruusut.

Selvää kahtiajakoa ei kuitenkaan voida tehdä adjektiivien kesken siinä suhteessa, mitkä ovat restriktiivisiä ja mitkä eivät. Yleistäen voidaan sanoa, että restriktiivisiä ovat usein tarkoitteen objektiivisia piirteitä kuten hahmoa, ikää, väriä, alkuperää ja ainesta kuvaavat adjektiivit, esim. kotimainen, puinen, punainen, pyöreä, vanha.

Sen sijaan kommentti- ja asenneadjektiivit ovat tavallisesti ei-restriktiivisiä, esim. ihana, kiva, mainio. Asenneadjektiivikin voi olla restriktiivinen, jos kyseessä on yleisesti hyväksytty eikä pelkkä puhujan käsitys. Esim. Kauniista naisista tulee missejä. (Hakulinen – Karlsson 1979.)


Taipumattomat adjektiivit

Normaalisti adjektiiviattribuutti on samassa sijassa ja luvussa kuin pääsana. On kuitenkin joukko adjektiiveiksi luettavia sanoja, jotka eivät kongruoi pääsanansa kanssa, vaan ovat taipumattomina sen substantiivin edellä, jota ne määrittävät. Tavallisimpia ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime. Esim.

  • Ota ensi kerralla koko perheesi mukaan.
  • Hän valmisti joka kerraksi kelpo yllätyksen.

Näiden attribuuttien taipumattomuus selittyy ilmeisesti sillä, että ne muodostavat pääsanansa kanssa samanlaisen liiton kuin yhdyssanan määriteosa muodostaa perusosan kanssa. Usein tällaiset sanaliitot kirjoitetaankin yhteen, esim. aikaihminen, ensiapu, ensiesitys, kokokuva, pikkujoulu.

Tällaisiin adjektiiveihin liittyy muitakin erityispiirteitä. Ne eivät voi esiintyä predikatiivina; ei voida sanoa esim. *Hän on kelpo. Ne eivät myöskään voi itse saada adverbia määritteekseen: *Hän on hyvin kelpo mies. (Siro 1964*.)

Predikatiivi on olla-verbin eli kopulan toinen pakollinen argumentti. Predikatiivi määrittää kopulan välityksellä subjektia: kuvailee, luonnehtii ja luokittelee sitä. Predikatiiviadverbiaalista ja muista adverbiaaleista predikatiivi eroaa sijataivutuksen perusteella: predikatiivi esiintyy kieliopillisissa sijoissa eli nominatiivissa, partitiivissa ja genetiivissä. Esim.

  • Tuo mies on opettaja.
  • Opettaminen on vaikeaa.
  • Tämä takki on minun.

Kieliopeissa mainitaan myös esimerkkilauseita, joissa predikatiivi liittyy tulla-verbiin, esim. Puuro tuli mustaa; Kevät tuli lämmin; Oraat tulivat heikkoja. (Vrt. predikatiivilausetta tuloslauseeseen.)


Kongruenssisuhteet lukusanan edellä

Yksikkömuotoisen lukusanan edellä adjektiiviattribuutti on usein monikossa eikä odotuksen mukaisesti yksikössä. Tällaisia attribuutteja ovat edellinen, ensimmäinen, nykyinen, tavanmukainen sekä partisiipit. Esim.

  • ensimmäiset kolme viikkoa
  • vrt. kolme ensimmäistä viikkoa
  • hyväksytyistä viidestä suorituksesta vrt. viidestä hyväksytystä suorituksesta

Adjektiiviattribuutin monikollisuus lukusanan edellä aiheutuu siitä, että lukusana on merkitykseltään monikollinen, vaikka se muodoltaan onkin yksiköllinen. (Monikko esim. neljä-sanasta kuuluisi neljät: neljät sukset, neljillä suksilla jne.)

Sanat vajaa, runsas ja täysi ovat lukusanan määritteinä poikkeuksellisia. Sanotaan kyllä vajaat kaksi vuotta, runsaat sata vuotta, täydet kaksi tuntia, mutta muissa taivutusmuodoissa käytetään määritteestä yksikköä:vajaassa kahdessa vuodessa, runsaan sadan vuoden perästä, ei kestänyt täyttä kahta tuntia.

Yksikkö aiheutuu siitä, että lukusanailmaus tarkoittaa kollektiivista kokonaisuutta. Ilmaus vajaalla kolmella kilolla tarkoittaa, että kokonaisuus on vajaa eikä jokainen erillinen kilo. Jos vajaa halutaan osoittaa jokaisen kilon ominaisuudeksi, voidaan sanoa kolmella vajaalla kilolla.


Kongruoimattomat rakenteet

Eräissä sanonnoissa on sellaista inkongruenssia, että adjektiiviattribuutti on translatiivissa, paikallissijassa tai akkusatiivissa ja pääsana partitiivissa tai instruktiivissa:

  • joksikin aikaa, pitkästä aikaa, sillä aikaa,
  • tuolla tapaa, tällä haavaa, samalla kertaa,
  • ei millään muotoa, miltä kohtaa, sille kohtaa,
  • ison aikaa, pitkän aikaa, kaiken päivää;
  • vähissä erin, yksissä tuumin, niistä päivin,
  • tällä puolen, millä tavoin, pahoilla mielin,
  • tältä kohden, tuolle puolen

Näiden rinnalla käytetään myös kongruoivia rakenteita, esim. joksikin ajaksi, samalla kerralla, mutta kongruoimattomat rakenteet voivat monesti olla tyylillisesti luontevampia kuin kongruoivat, esim. yksissä tuumin (?yksissä tuumissa).

.

Nu a fost deloc întâmplător ca la pagina adjectivelor să apară și un capitol de adverbe, deși adverbul are pagina lui. Mai jos apar unele forme ale adjectivului pitkä, luat ca exemplu, ale cărui determinative funcționează uneori ca adjective alteori ca adverbe, formele lor intricându-se. Adjectivele sunt, aici, la nominativ iar adverbele la genitiv dar nu se poate trage o linie de demarcație între ele.

pitkähkö – lunguț; lunguiteț

jokseenkin pitkä – oarecum lung

kyllin pitkä – suficient de lung [la partitiv: Ei se ole kyllin pitkää; Toivon Nallelle kyllin pitkää ikää ja terveyt]

melko pitkä – destul de lung

pitkä – lung

hyvin pitkä, kovin pitkä, oikein pitkä, perin pitkä – foarte lung

erittäin pitkä – extrem de lung, deosebit de lung

hillittömän, hirmuinen, hirveän, hirvittävän, huikean, huimaan, hurjan, julman, kaamean, kamalan, kammottavan, karmean, kauhean, kauhistuttavan, mahdottoman, mahtavan, mielettömän, pelottavan, rajun, suunnattoman, tavattoman, tolkuttoman, vaikuttavan, valtavan, ylettömän, älyttömän pitkä – nemaipomenit de lung, extraordinar de lung (desigur că determinativele adjectivului pitkă pot fi traduse, separat, corespunzător: pelottavan pitkä – înspăimântător de lung; huimaan pitkä – amețitor de lung; vaikuttavan pitkä – impresionant de lung ș.a.m.d.)

.

 

 

Introdus  / lisätty 3.7.2011

Actualizat / päivitetty 21.12.2011

Actualizat / päivitetty 25.9.2013

Actualizat / päivitetty 12.4.2014

Actualizat / päivitetty 15.6.2014

.

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: