Blogulblog's Blog

Prefix, sufix, afix – liite, etuliite, jälkiliite

Prefix, sufix, afix – liite, etuliite, jälkiliite

.

Prefixe Sufixe.

Vezi și pagina Prepoziții, postpoziții – generalități, cu care se coroborează.

 

Afixele, prefixele și sufixele fac parte din morfologia cuvântului dar în finlandeză pot fi considerate și la capitolul de derivare al cuvintelor.

.

 

Adpositio on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille. Adpositiot ovat sanoja, jotka ilmaisevat olion tai asian suhdetta johonkin toiseen olioon tai asiaan.

Tiettyyn adpositioon liittyvä sana on aina tietyssä sijamuodossa. Esimerkkejä:

  • Lauseessa „Vierailin ystävän luona” postpositiolla luona on genetiivisijainen täydennys
  • Lauseessa „Hän saapui ennen keskiyötä” prepositiolla ennen on partitiivisijainen täydennys.

Nimitys adpositio ei ota kantaa siihen, onko täydennys edussanan edessä vai jäljessä. Eräillä suomen kielen adpositioilla onkin molemmat mahdollisuudet, eli ne voivat olla lauseesta riippuen pre- tai postpositioita: „ennen ensi maanantaita”„sitä ennen”. Adpositio täydennyksineen muodostaa pre- tai postpositiolausekkeen (PP: n) eli adpositiolausekkeen.

Indoeurooppalaisissa kielissä adpositiot ovat yleensä prepositioita (esimerkiksi bakom huset). Sen sijaan suomessa postpositiot ovat yleisempiä (esimerkiksi talon takana). Suomen kielessä samaa adpositiota voidaan usein käyttää sekä prepositiona että postpositiona, voidaan sanoa ja kirjoittaa joen yli tai yli joen. Suomessa suhdesana vaatii pääsanansa partitiiviin tai genetiiviin. Monesti suomi ilmaisee kuitenkin sijapäätteellä saman kuin indoeurooppalainen kieli prepositiolla (esimerkiksi suom. kaupungissasaks. in der Stadt).

Monet adpositioina käytettävät sanat esiintyvät myös adverbeina (lähellä, keskelle), substantiiveina (jäljessä, rinnalla) ja verbin infiniittimuotona (johtuen, huolimatta). (→» § 687–)

 

 

§ 687 Mikä on adpositio?

Postpositiot ja prepositiot eli adpositiot ovat taipumattomia tai vajaaparadigmaisia sanoja, joilla on määräsijainen täydennys ja jotka ilmaisevat olion tai asian suhteen johonkin toiseen entiteettiin. Esimerkiksi lauseessa Koulu on tarhan takana adpositio takana ilmaisee, missä suhteessa puheena oleva koulu sijaitsee tarhaan nähden, ja lauseessa Kokous pidetään ennen keskiviikkoa substantiivin keskiviikko edellä oleva adpositio ennen kertoo, missä suhteessa kokouksen ajankohta on keskiviikkoon nähden. Adpositioiden täydennyksinä toimivat substantiivilausekkeet ovat adposition edellyttämässä muodossa ja ilmaisevat siis puheena olevan viittauksen suhteutuskohdan. Adposition suhde täydennykseensä vastaa tässä mielessä paikallissijan päätteen suhdetta nominiin; vrt. tuoli‑lla vs. tuolin päällä.

Adpositiot ovat kuitenkin merkitykseltään spesifisempiä kuin lukuisissa eri merkityksissä käytettävät sijapäätteet. Niihinkin tosin yleensä sisältyy jokin suhteelle oman merkityksensä tuova sijapääte. Adpositioilla ilmaistava suhde voi olla paitsi lokatiivinen tai temporaalinen myös mm. kausaalinen (sinun vuoksesi), additiivinen (hänen lisäkseen) tai muuten suhteuttava (tämän kehityksen puitteissa) (» § 689). Toisin kuin sijat, adpositiot ovat avoin luokka.

Täydennyksensä edellä oleva adpositio on prepositio ja jäljessä oleva postpositio. Kokonaisuus muodostaa pre- tai postpositiolausekkeen eli PP: n (adpositiolausekkeen), joka toimii erilaisissa adverbiaalin tehtävissä.

 

Prepositio  

Postpositio

Lipputanko on [keskellä [pihaaNP]]PP ~ [[pihanNPkeskellä]PP

.

Adposition täydennys on yleensä genetiivi- tai partitiivimuotoinen, mutta mahdollisia sijoja ovat myös illatiivi ja allatiivi, esim. hintoihin nähden1990-luvulle mennessä, elatiivi ja ablatiivi, esim. menestyksestä johtuenjuhannukselta alkaen, sekä muutamassa tapauksessa nominatiivi: hetki sittenMaija mukaan lukien. Genetiivitäydennyksen veroinen on pelkkä possessiivisuffiksi, esim. tulen luoksesihän lähtee kanssamme (» § 691).

Monet adpositiot ovat substantiivimaisia, mutta kun sana esiintyy adpositiona, se ei saa kongruoivaa määritettä (» § 693). Lisäksi postpositiot eivät partitiivitäydennyksisiä tapauksia lukuun ottamatta saa mitään muutakaan omaa laajennusta kuin täydennyksensä (a). Prepositiolla sen sijaan voi olla esim. intensiteettimäärite (b).

(a)                     *Tuoli on pöydän hyvässä vieressä. | *Tuoli on pöydän ihan lähellä. | Tuoli on meitä ihan lähellä.

(b)                     Hän asuu hyvin ~ yllättävän lähellä meitä.

Adposition täydennys on NP, jonka edussana on substantiivi tai pronomini tai substantiivisesti käytetty adjektiivi.

  1.  Sana ilman esiintyy myös että -lauseen kanssa, jolloin se on tulkittavissa joko poikkeukselliseksi prepositioksi, joka saa lausetäydennyksen, tai yhtymää ilman että voi pitää liittokonjunktiona: – – millaisilla keinoilla voi parantaa viestin perillemenoa ilman että alkuperäinen viesti matkan varrella muuttuu (l) (» § 814).

 

Apud Iso suomen kielioppi

.

bd04

.

Dacă adpositio include prepozițiile și postpozițiile, ele fiind cuvinte independente, nelegate de niciun alt cuvânt, afixele sunt prefixe sau sufixe care se leagă de cuvânt, deci nu sunt independente.

.

Affiksi on sanan runkoon liitettävä osa. Affiksit jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, mihin ne kiinnittyvät suhteessa sanavartaloon.

 

* prefiksi, eli etuliite, esimerkiksi suom. negaatio /epä-/.

* suffiksi, eli jälkiliite, esimerkiksi suom. yks. 1. persoonan omistusliite /-ni/. Suffiksit ovat suomessa erittäin yleisiä. Ne jaetaan seuraavasti:

  • johtimet (jak|aa + -o > jako, sattu|a + -mus/-mys > sattumus)
  • päätteet (verbien persoonapääte: olen; nominien sijapääte: talossa)
  • tunnukset (verbeillä modus olisin, pystynemme ja tempus nauroivat; nomineilla monikon tunnus: kissat)
  • liitteet (nominien omistusliitteet: autotallini)
  • liitepartikkelit (esimerkiksi verbeillä: -pA, -hAn, -kO, -s > tekisinkö, tulepa tänne, oletkos aivan varma, sehän on mukava kuulla)

* infiksi on affiksi, joka tulee sanan (tai sanavartalon) sisään, esimerkiksi akkad. separatiivi /-ta-/, elûm ‘mennä ylös’ > etlûm ‘mennä ylös jostakin’

* sirkumfiksi tulee sekä sanavartalon alkuun että loppuun, esimerkiksi nahuatlin omistusliitteet tl-substantiiveissa: yks.1.persoona /no- -uh/ coá- ‘käärme’ > nocoáuh ‘käärmeeni’

* transfiksi on epäjatkuva affiksi, lähinnä seemiläisissä kielissä, esimerkiksi arabiassa, ktb ‘kirja’, josta transfiksillä i-a saadaan (yksikkö) kitab ‘kirja’, u-u (monikko) kutub ‘kirjat’ jne.

* superfiksi vaikuttaa äänteiden suprasegmentaalisiin piirteisiin, kuten tooniin (esim. mbayn kielen frekventatiivi: rīyā ‘jakaa’ > ríyā ‘jakaa monta kertaa’) Observație! Exemplele sunt date în limbile în care apar aceste categorii de sufixe!

.

line.

Observație!

Dacă prefixele sunt cunoscute în finlandeză, sufixele sunt, practic, inexistente pentru că ele se confundă cu terminațiile sau cu desinențele cazurilor, care sunt cu totul alte categorii gramaticale. Vezi mai sus.

.

AFÍX, afixe, s.n. (Gram.) Nume generic pentru prefixe, sufixe și infixe.

Un afix reprezintă un morfem ce se alătură unui cuvânt, modificându-i sensul într-un altul, de regulă, apropiat sau asociat. Procedeul prin care un cuvânt primește unul sau mai multe afixe se numește derivare sau (foarte rar) afixare; cuvântul rezultat se va numi derivat.

.

Tipuri de afixe

Prefixe

PREFÍX s. n. 1. afix care se atașează înaintea rădăcinii, radicalului sau temei unui cuvânt, pentru a forma un derivat, un cuvânt nou. Particulă care pusă la începutul unui cuvânt formează împreună cu el un alt cuvânt cu alt înțeles.

Se așează întotdeauna înaintea cuvântului care urmează a fi derivat. Prefixele cele mai uzuale din vocabularul de bază – dar şi unele din lumea științei – sunt de regulă incluse în dicționarele de limbă ca articole separate. Există prefixe savante, cel mai adesea împrumutate ca atare din limbile respective (latină, greacă veche), uneori păstrate ca atare (valabil şi în cazul abaterii de la normele de scriere ale limbii în care sunt preluate), alteori adaptate specificităților noii limbi. În cazul cuvintelor derivate cu prefix, dicționarele vor indica formarea în spațiul rezervat prezentării etimologiei cuvântului (de regulă, la sfârșitul fiecărui articol). Procedeul adăugării de prefixe se mai numeşte prefixare.

.

Sufixe

Vor fi așezate la sfârșitul cuvântului, adeseori modificându-i forma cu puțin (prin eludarea sau dublarea ultimei consoane, de exemplu). Sufixele sunt mai rar notate ca definiții separate în dicționare; există şi sufixe savante, care au parte de un tratament similar cu cel descris în cazul prefixelor. Etimologia cuvintelor cu sufix se notează în același mod. Adăugarea unor sufixe se numește sufixare. Există însă și o situație neîntâlnită la prefixe: derivarea regresivă, aplicată în cazul în care s-a răspândit în limba respectivă un cuvânt deja sufixat (de regulă, preluat din altă limbă), din care se va „reconstitui” cuvântul nederivat după particularitățile noii limbi.

Infixe

Inexistente în limba română, sugerate doar prin unele surogate (teoretic, infixe gramaticale, cu toate că termenul nu s-a impus și în locul său sunt folosite alte denumiri) în alte limbi europene şi existente în formă autentică doar în alte familii de limbi (limbile semitice, de pildă), infixele sunt completări așezate între două silabe mediane ale unui cuvânt.

Finlandeza folosește infixele mai ales la derivarea cuvintelor. Un cuvânt compus poate avea la urmă un sufix sau o desinență de caz, iar în cuprinsul cuvântului poate avea mai multe infixe.

  • Ovet aukaisevat ulokoapäin. (auk- – rădăcina verbului, –aise– – infixul care arată că acțiunea se petrece momentan sau brusc, –vat – terminația persoanei a treia plural la indicativ prezent)

Alte tipuri de afixe

Lingvistica înregistrează existența unor varietăți de afixe mai puțin cunoscute din pricina orizontului de aplicare simțitor mai scăzut. Astfel, mai există:

  • Circumfixe
  • Disfixe
  • Duplifixe
  • Interfixe
  • Simulfixe
  • Suprafixe
  • Transfixe

.

line.

o   etuliite kiel. sanan alkuun liitettävä liite, prefiksi ● prefix ■ prefix

o   jälkiliite kiel. suffiksi ● sufix ■ suffix

o   loppuliite kiel. suffiksi ● sufix ■ suffix

o   omistusliite kiel. omistajaan tms. kieliopilliseen persoonaan viittaavia liitteitä (esim. sanoissa auto-ni, tyttäre-si, tultua-mme, yllä-än), possessiivisuffiksi. ● sufix posesiv ■ possessivsuffix

o   possessiivisuffiksi kiel. omistusliite ● sufix posesiv ■ possessivsuffix

o   prefiksi kiel. etuliite ● prefix ■ prefix

o   suffiksi kiel. sanan lopussa oleva (taivutus)pääte, tunnus t. johdin, jälki-, loppuliite ● sufix ■ suffix

.

line

.

§ 688 Adpositioiden kehittyminen muiden sanaluokkien sanoista

Suomen kielessä on selvästi enemmän post- kuin prepositioina käytettäviä sanoja. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että sanojen välisiä suhteita ilmaistaan sanan loppuun liitettävien taivutuspäätteiden avulla. Postpositiorakenteita kiteytyy paikallissijaisen substantiivin ja sen genetiivimääritteen muodostamasta substantiivilausekkeesta. Tällaisissa adverbiaalina toimivissa lausekekiteymissä edussana ei ole selvästi tai ollenkaan referentiaalinen: Auton tiellä oli poroKylä jäi sodan jalkoihin (» § 693). Edussana tulkitaan siis herkästi postpositioksi.

Suhteellista sijaintia merkitsevä sana voi myös olla toisaalta adpositio ja toisaalta adverbi. Esimerkiksi lähellä on ilman genetiivi- tai partitiivisijaista täydennystä adverbi, kuten ilmauksessa Kauppa on ihan lähellä, mutta kyseisenlaisen täydennyksen kanssa kokonaisuus on adpositiolauseke: Kauppa on postin ~ meitä lähellä (» § 694). Lisäksi adpositioita on kehittynyt verbin infiniittimuodon ja sen määrämuotoisen täydennyksen leksikaalistumista: siihen mennessäsiitä huolimattahetken kuluttuaministeri mukaan lukien (» § 695 – 698).

Post- ja prepositioita syntyy siis lauseketasolla sanaliittojen vakiintuessa. Asetelmassa 111 on esimerkkejä sanoista, jotka ovat käytössä sekä adpositiona että jonkin muun sanaluokan sanana.

Asetelma 111: Sana adpositiona ja muun sanaluokan edustajana

Sana käytössä eri tehtävissä Esimerkkejä Adposition täydennyksen sijat
Substantiivina ja postpositiona (» § 693) päässä, kohdalla, väliin, aikana, ansiosta GEN: tien päässä, kenen ansiosta
Adverbina ja adpositiona (» § 694) lähellä, ympäri, vastaan; sitten PAR, GEN: lähellä mökkiä, mökin lähellä
NOM: tunti sitten
Infiniittinä ja adpositiona (» § 695) mennessä, kuluttua, johtuen, huolimatta, lukuun ottamatta, mukaan lukien ELA, ILL, ABL, ALL, GEN, PAR: tästä johtuen, aamuun ~ 60-luvulle mennessä, 60-luvulta alkaen, hetken kuluttua, meitä lukuun ottamatta
NOM: Oulu mukaan lukien

Erot adpositioiden syntaktisessa käyttäytymisessä, ts. täydennyksen sijassa ja asemassa lausekkeen sisällä, johtuvat pitkälti niiden erilaisesta taustasta. Substantiivipohjaiset ovat postpositioita ja saavat genetiivisijaisen täydennyksen. Tämä ryhmä myös kasvaa koko ajan. Adverbin kanssa identtiset adpositiot ovat yleensä sekä pre- että postpositioita, joista osa esiintyy sekä genetiivi- että partitiivitäydennyksen kanssa kuten ympärikeskellä, osa vain genetiivimuotoisen kanssa kuten allahalki ja osa ainoastaan partitiivitäydennyksen kanssa kuten kohtivastaan. Infiniittisestä verbimuodosta leksikaalistuneet adpositiot esiintyvät tyypillisesti paikallissijaisten täydennysten kanssa. Sijojen määräytymisen sanakohtaisuuden vuoksi on mahdollista puhua adpositioiden rektiosta; ne saavat siis rektiotäydennyksen.

Pelkkinä adpositioina käytettäviä sanoja on vain kourallinen, esim. luonaasemesta(» § 692). Muutamilla sanoilla kuten paitsipäin on sekä adpositio- että adverbi- ja partikkelikäyttöä (» § 708 – 711). Lisäksi on eräitä adpositiomaisia partikkeleita, jotka käyttäytyvät monessa suhteessa adpositioiden tavoin, mutta niiltä puuttuu sijarektio, esim.astisaakka (» § 712).

Koska sanan tulkinta adpositioksi on riippuvainen sen kanssa esiintyvistä sanoista, adpositioita käsitellään tässä luvussa osana sanaliittoa. Adpositiolausekkeen rakenteellisista ominaisuuksista » § 699 – 705.

  1.  Koska pelkkinä adpositioina käytettäviä sanoja on niin vähän ja koska muut adpositioiksi luokitettavat sanat edustavat toisissa käytöissään muita sanaluokkia, on koko adpositioiden sanaluokka suomessa periaatteessa kyseenalainen. Ainakin syntaktisesti adpositiot ovat lauseketasolla kuitenkin perusteltavissa. Adpositio ja siihen liittyvä lauseke muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka toimii lauseessa adverbiaalina.

Perinteisesti adpositiot on luettu partikkelien alaryhmäksi. Tässä kieliopissa partikkelit ovat suppeampi ryhmä, johon kuuluu mm. dialogipartikkeleita ja konjunktioita (» § 794).

.

§ 689 Adpositiot paikallissijajärjestelmän täydentäjinä

Adpositiot täydentävät sijamuotojen ilmaisumahdollisuuksia. Paikallissijoilla ilmaistaan sijaintia kiinteässä tai löyhemmässä kontaktissa johonkin, esim. pöydälläseinässäpihalla,kioskilla. Sen sijaan suhteellista sijaintia ja sen asteita ilmaistaan adpositioilla, esim. pöydän yläpuolellaseinän vieressätuolien välissätv: n lähellä, samoin ajallisia peräkkäisyyssuhteita: ennen kuuttakolmesta alkaen.

Asetelmassa 112 on esitetty paikan ilmauksissa käytettäviä adpositioita; ensisijaisesti ne ilmaisevat suhteellista sijaintia. Kustakin adpositiosta on merkitty yksi sijamuotovaihtoehto: esim. pöydän takana, mutta ei pöydän takaa ~ taakse.

Joitakin lokatiivisia postpositioita käytetään ilmaisemaan myös temporaalisia suhteita, esim. auton/ottelun edellä, keskustaa/kevättä kohtipöydän/joulun allafirman/tunnin sisällä. Kaikki eivät kuitenkaan sovi ajanilmauksiin: *joulun luona ~ vieressä ~ päällä ~ päässä ~ ääressä (kuitenkin: Joulu on viikon päässä).

.

Asetelma 112: Adpositioita lokatiivisissa ilmauksissa

Suhteellinen sijaintiLuona, vieressä, tietyn etäisyyden päässä (ei kiinni pinnassa): Hän istui pöydän vieressä ~ Mian luona~ kahden metrin päässä ~ oluen ääressä. | Hän asuu lähellä asemaa. | Hän meni puun lähelle.

 

Välissä, välillä: Paperi löytyi kirjan välistä. | Auto on talojen välissä. | Kiista johtajan ja alaisten välillä ~ kesken päättyi.

 

Sisäpuolella tai ulkopuolella irti pinnasta; ylä‑, alapuolella: Sähköistä tiedotusta käytetään nyt myös firman sisällä. | Pallo lensi kentän ulkopuolelle. | Lamppu riippuu pöydän yläpuolella ~ yllä. | Keittiö on makuuhuoneen alapuolella. | Kynä on maton alla.

 

Tilapäisesti kiinni pinnassa (sellaisten konkreettisten esineiden päällä joiden päällä ei normaalisti ole mitään, joilla ei ole luontevaa ”käyttöpintaa”): Hanskat olivat auton päällä vrt. autolla | Kynä on tv: n päällä.

 

Ympärillä; vastapäätä, edessä, takana: Laulajan ympärillä kirkuvat fanit. | Hän istuu minua vastapäätä ~ ystävien  joukossa ~ parissa. | Hän tuli verhon takaa yleisön eteen. | Auto on talon edustalla. | Hän oli muita edellä. | Kissan jäljessä ~ perässä ~ kintereillä kulki joukko lapsia.

 

Muu suunta, suuntainen asennoituminen: Hän tuli meitä kohti ~ kohden. | Menimme heitä vastaan.| He olivat suunnitelmaa vastaan, suunnitelman puolesta.

 

Väylä, reitti

Kulkue eteni torin kautta ~ poikki ~ läpi ~ halki. | Juoksimme ympäri taloa ~ talon ympäri. | Kuljin pitkin metsäpolkua ~ myöten | Elämä vilistää silmien editse. | Kuljimme tarhan ohi(tse) ~ sivuitse, tien yli(tse), sillan ali(tse).

 

Jonkin hallussa tai varassa olo

Kokoelma on välittäjän hallussa. | Epäilty on poliisin huostassa. | Koira oli pitkään isoäidin hoteissa. | Vene oli myrskyn  armoilla veden varassa. | Se oli pitkään veden vallassa.

.

Temporaalisissa ilmauksissa (» asetelma 113) adpositiot suhteuttavat tilanteen substantiivilla tai numeraalilla ilmaistuun ajankohtaan tai ‑jaksoon melko epämääräisesti. Adpositiolla ilmaistaan sijaintia ajanjakson alussa, lopussa tai aikana, ennen tai jälkeen ajankohtaa ja ajankohtien välillä. Merkitys ’aikana’ on joskus ilmaistavissa myös sijapäättein, esim. loman aikana ~ kuluessa ~ lomalla.

.

Asetelma 113: Adpositioita temporaalisissa ilmauksissa

Jonakin ajankohtanaHän tulee kuun alussa ~ lopussa ~ puolivälissä, työajan ulkopuolellakeskellä kesää ~ joulun  allaennen minua. | Hän valmistui vuosi ~ vuosia sitten. | Hän lähti matkaan yötä vasten. | Hän oli perillä viiden aikaan ~ aikoihin ~ tienoilla ~ paikkeilla.

 

Jonkin ajanjakson kuluessa, kuluttua, ajan

Hän tulee vuoden kuluessa ~ kuluttua ~ perästä ~ päästä ~ jälkeen ~ sisällä ~ viiden ja kuuden välissä. | Vuosien  aikana ~ mittaan ~ varrella ehtii tapahtua paljon. | Loman aikana aion levätä. | Hän asuu mökillä jo vuoden ympäri. | Hän järjestää juhlia ympäri vuotta. | Siellä on tapahtumia pitkin päivää. | Hän palaa yötä myöten. | Rakennus on säilynyt  halkivuosisatojen. | Ne olivat suurimmat kisat kautta aikojen.

 

Alku- ja loppurajakohta

Alusta alkaen ~ lukien ~ lähtien ~ pitäen kaikki on mennyt hienosti. | Tulen aamuunmennessä.

.

Adpositioilmaukset voivat olla merkitykseltään varsin abstrakteja ja ilmaista mm. välinettä, additiivisia suhteita ja arvoa (» asetelma 114). Lisäksi adpositioilla ilmaistaan syytä, näkökulmaa ja epämääräistä tekijää (» asetelma 115).

Adpositiolausekkeita käytetään vaihtoehtona monissa yhteyksissä paikallissijaisille adverbiaaleille, esim. epäillä rikoksesta ~rikoksen vuoksioppia kokemuksesta ~ kokemuksen kauttakuolla stressiin ~ stressin seurauksena, rakkaus kieleen  ~ kieltä kohtaankuvata säännöillä ~ sääntöjen avullakäsky johtajalta ~ johtajan taholta.

.

Asetelma 114: Adpositioita välineen, lisäyksen ja arvon ilmauksissa

Väline (myös tapa)Kenen avulla he käyvät sotaa? | Lasten kautta maailma muuttuu. | Apurahan turvin ja kahvin  voimalla hän voi keskittyä työhönsä. | Tieto saatiin internetin välityksellä. | Monet elävät toimeentulotuen  varassa.

 

Lisä

Tulen töiden kanssa. | Juon kahvin kerman kera. | Maailma avartuu tekniikan kehityksen myötä ~ mukana. | Mia mukaan lukien meitä on nyt viisi. | Keiton lisäksi ~ ohella tarjottiin sämpylöitä. | Hän käy työssä opiskelun ohessa. | Vanha kone pidetään käynnissä uudenrinnalla.

 

Puute, korvaus

Hän jäi ylennystä paitsi. | Kaikki olivat paikalla lukuun ottamatta Maijaa. Hän tuli ilmankaveria. | Lapsi on vailla jotakin tekemistä. | Hän tuli Maijan asemesta ~ sijaan ~ sijasta ~ tilalle.

 

Arvo, määrä

Myyntiin tuli lisäystä miljoonan markan verran ~ edestä ~ arvosta. | Viivyn siellä tunnin verran. | Hän ui matkan 1,58: n pintaan. | Kasvu on ollut 10 prosentin hujakoilla ~ korvilla ~ paikkeilla ~ tienoilla ~ tuntumassa. | Tulen viiden hujakoilla ~ korvilla ~ paikkeilla ~ tienoillamaissa.

.

Asetelma 115: Adpositioita syyn, näkökulman ja epämääräistyksen ilmauksissa

Syy, aihe, peruste; konsessiivisuusSateen johdosta ~ seurauksena ~ takia ~ tähden ~ vuoksi ~ vaikutuksesta keli oli huono. | Sateesta johtuen keli oli huono. | Ehdokkaat valitaan haastattelun perusteella ~ nojalla ~ pohjalta. | EU: n  ansiosta viinan salakauppa kukoistaa. | Hinnat vaihtelevat asunnon sijainnista riippuen. | Kokemukseen perustuen ~ pohjautuen arvaan hänen väsyvän nopeasti. | Uskonnon varjolla soditaan yhä. | Hän työskentelee sotaveteraanien  hyväksi, asian edestä ~ puolesta. | Varastoitko ruokaa pahan päivän varalle ~ varalta? | Sateesta huolimatta riippumatta lähdemme. | Tervetuloa kaikki ikään katsomatta.

 

Näkökulma, lähde, tapa

Perheen näkökulmasta ~ kannalta ~ mielestä asia on laajempi. | Tutkimusten mukaan viini on terveellistä. | Kukat kuolevat jos valoa on liian vähän suhteessa lämpöön ~ lämpöön nähden. | Keskiarvoon verrattuna ~ suhteutettuna lapsi on pienikokoinen. | Opettajat ovat syysloman kannalla ~ puolesta. | Hän on hallinnut alaa yksinvaltiaan lailla ~ tapaan ~ tavalla ~ tavoin.

 

Tekijän tai tilanteen epämääräistäminen

Viraston taholta ~ toimesta on jo annettu ohjeet. | Opposition puolelta ehdotusta on moitittu.| Asian tiimoilta ~ puitteissa on tehty monia ehdotuksia. | Edustajien keskuudessa ~ parissa ~ piirissä esitettiin eriäviäkin näkemyksiä. | Järjestelyt eivät toimi lapsiperheiden kohdalla ~ tapauksessa. | Hänen kohdaltaan asia on ohi. | Minun puolestani saat mennä jo. | Vierailu sujui seurustelun merkeissä ~ nimissä. | Tulevaisuuden suhteen ~ osalta olen optimisti. | Lehdessä oli artikkeli koskien kirjolohen puhtautta. | Asiaan liittyen on perustettu työryhmä.

  1.  Ajankohtien välistä raja-aikaa ilmaistaan paitsi postpositiolausekkeella, myös elatiivi- ja illatiivi- sekä viivailmauksen avulla. Ilmaus saa myös keston määritteen tulkinnan: Kauppa on auki 12: n ja 13: n välillä ~ 12: sta 13: een ~ klo 12–13.

.

§ 690 Adpositioiden taipuminen sijoissa

Adpositioina käytettäviä sanoja on muodoltaan kolmenlaisia:

  • Vaihtelemattomat, nykykielen näkökulmasta morfologisesti läpinäkymättömät sanat kuten ennenilmankanssaohi.
  • Vajaaparadigmaiset sijasarjat.
  • Adpositiona sanalla käytössä vain yksi taivutusmuoto, esim. tapauksessanojalla, johtuenmennessä.

Asetelmassa 116 on esimerkkejä adpositioiden mahdollisista sijamuodoista. Eräillä adpositioilla on vaihtoehtoina kuusi paikallissijaa, useammalla kolme tai kaksi. Eniten on kuitenkin tapauksia, joissa yksittäistä paikallissijaista sanaa käytetään ilmaisemaan jotain tiettyä merkityssuhdetta. Harvinaisempia adpositioiden sijoina ovat partitiivi, essiivi, translatiivi, abessiivi ja instruktiivi. On myös muutamia kolmen muodon sarjoja, jotka eivät nykykielen näkökulmasta välttämättä hahmotu jonkin sanan taivutusmuodoiksi: luona, luokseluotatakanataaksetakaa. Allatiivi on paikallissijoista ainoa, joka esiintyy vain sijasarjallisissa adpositioissa: alleallaalta. Muilla paikallissijoilla on myös sijasarjaan kuulumatonta yksilöllistä käyttöä, esim. lapsen ansiosta ~ *ansiossa ~ *ansioonystävän avulla ~ *avulta ~ *avulle. Abessiivi esiintyy adpositioissa ainoastaan infinitiivipohjaisissa tapauksissa kuten lukuun ottamattahuolimatta.

.

Asetelma 116: Sijojen käyttömahdollisuuksia adpositioissa

 

INE ELA ILL ADE ABL

ALL

Adpositiolla kuuden paikallissijan sarja
päässä
edessä
sisässä
välissä
puolessa
päästä
edestä
sisästä
välistä
puolesta
päähän
eteen
sisään
väliin
puoleen
päällä
edellä
sisällä
välillä
puolella
päältä
edeltä
sisältä
väliltä
puolelta
päälle
edelle
sisälle
välille
puolelle
Adpositiolla kolme tai kaksi paikallissijan muotoa
keskuudessa
kimpussa
vastassa
keskuudesta
kimpusta
?vastasta
keskuuteen
kimppuun
vastaan
lähellä
rinnalla
vailla
läheltä
rinnalta
lähelle
rinnalle
vaille
Yksittäisiä paikallissijojen esiintymiä
tapauksessa
puitteissa
nimissä
suhteessa
ansiosta
johdosta
toimesta
arvosta
tapaan
aikaan
puoleen
pintaan
tavalla
nojalla
tienoilla
avulla
taholta
osalta
tiimoilta
Muita sijoja

PAR

ESS TRA INS ABE

GEN

luota
takaa
vastapäätä
luona
takana
mukana
aikana
verrattuna
luokse
taakse
hyväksi
lisäksi
tavoin
turvin
käsin
päin
johtuen
huolimatta
katsomatta
lukuun ottamatta
suhteen
ajan
Apud Iso suomen kielioppi.

 

.bd04.

O pagină stufoasă privind corespondența prefixelor și a sufixelor românești cu cele finlandeze este în pregătire

.

.

Introdus  / lisätty 31.5.2014

.

Anunțuri

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: