Blogulblog's Blog

Alfabetul sau alfabetele

Alfabetul finlandez și alte alfabete

.

aakkosia

.

Numele literelor sunt considerate substantive care se declină ca orice substantiv.

Regula de bază a finlandezei este: scrii așa cum pronunți și pronunți așa cum scrii.

Câteva sunete finlandeze pentru care românii necesită îndrumare: j, y, ä, ö

▪ Pentru j uită, HyväYstävä, sunetul românesc care, de fapt, nici nu are corespondent în fineză (dacă nu-l considerăm pe Ž). Semnul j este folosit pentru semivocala cu valoarea lui i inițial din românescul este (pronunțat jeste) foarte apropiat de ardelenescul hi din hini (bine), sau din hin (vin). Aduce cu y din engleză și fonetic este transcris [j].

▪ Pentru ä pronunță un a cu colțul buzelor ușor trase spre înapoi. Este mai deschis decât cel suedez și foarte departe de cel german care este, de fapt, un e. Evită, HyväYstävä,  confuzia fonetică aä frecventă la străinii din Finlanda (compară ala cu älä).

▪ Pentru ö pronunță un o cu buzele mai rotunjite, mai în jos și mai din gât, adică mai sonor. Apropiat de rusescul ё și de  e-ul francez din „le” dar ceva mai închis decât acesta. După englezi este între ø și œ. In nici un caz nu este io!

▪ Pentru y pronunță un u cu buzele ca pentru ö dar mai în sus. Este mai sonor decât cele două rude suedeze (u, y) sau decât sunetul francez u. După englezi este între y și ø. Doar rușii nu-l pot pronunța corect pentru că îl confundă cu sunetul lor ю. În timpul războiului,  cei care se dădeau drept finlandezi erau puși să spună yksi pe care doar finezii îl pronunțau corect, rușii spunând juksi. Evită, HyväYstävä să fi luat drept rus.

.

Alfabetul finlandez oficial cuprinde 29 de litere:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Š T U V X Y Z Å Ä

dar cel propriu-zis are mai puține: A D E G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

din care, pentru cuvintele științifice sau străine se folosesc: B C F G Q X Z  Å iar W = V.

Despre Š și Ž vezi mai jos.

Laponii din Finlanda folosesc, în plus, literele: č, đ, ŋ, ŧ, ʒ, ǥ, ǧ, ǩ, ǯ. Asta ca să nu te mire, HyväYstävä, dacă le întâlnești.

Cu un singur nume Ä ä și Ö ö se numesc ”ääkköset” (ääkkönen la sing.).

.

Ääkköset

Kirjaimista å, ä ja ö käytetään (alkuaan leikillistä) nimitystä ääkköset tai kirjainten käyttöalueeseen eli Skandinaviaan viittaavaa sanaa skandimerkit (myös skandit). Nämä kirjaimet kuuluvat suomen kielen aakkosiin, ja niitä käytetään suomen kielen kirjoittamisessa muiden aakkosten tapaan.

.

Pentru a ușura prelucrarea elementelor gramaticale, s-a făcut următoarea convenție notându-se cu majuscule:

C (iso) tarkoitaa:     konsonantti

V (iso) tarkoitaa:    vokaali vai verbi (tilanteen mukaan)

A (iso) tarkoitaa:    väljä vokaali, a tai ä

U (iso) tarkoitaa:    suppea pyöreä vokaali, u tai y

O (iso) tarkoitaa:    puoliväljä pyöreä vokaali, o tai ö astfel astfel putem scrie terminația cazului inesiv  -ssA = -ssa/-ssä sau a cazului ilativ -n (Vn) = vocală+n

Pentru urechea finlandezului și pentru posibilitățile lui de pronunție sunetele b și p se confundă într-un sunet unic intermediar pe care să-l notăm neoficial, doar pentru exemplificare §. (Compară cu sunetul intermediar spaniol între b și v). Pentru a le deosebi, finlandezii folosesc denumirile menționate mai sus ‘pehmea §’ pentru b și ‘kova §’ pentru p. Alte confuzii fonetice sunt d și t, k și g. Despre litera c știu, măcar teoretic, că are valoarea k (Cicero se pronunță Kikero) dar mai poarte fi pronunțată ț (ca în germană centrum – țentrum) sau s (ca în engleză sau franceză Celsius – Selsius). Z poate primi valoarea s sau ț dar aproape niciodată ca z românesc. (Vezi mai sus).

S-a spus că, de regulă, nu există cuvinte finlandeze (neaoșe) care să înceapă cu literele / sunetele: b, c, d, f, g, q, w, x, z ele fiind, pentru finlandezi, mai dificil de pronunțat. Sunetul / litera d nu este agreată de toți finezii, în unele dialecte d devine r astfel vuodenvuoren iar combinația hd devine hr astfel lehdessălehres iar yhdessäyhres. Asta doar spre știință. Dicționarele cuprind, totuși, cuvinte care încep cu aceste litere dar toate sunt cuvinte străine din așa numitul ”sivistyssanasto” (cândva numite în românește ”cuvinte radicale”).

Cuvinte cu aceste inițiale sunt (cel puțin): b (670), c (138), d (582), f (675), g (365), q (5), w (30), x (3), z (20).

În interiorul cuvintelor literele în speță sunt și mai frecvent întâlnite, astfel (cel puțin): b (1615), c (297), d (7260), f (1656), g (2716), q (21), w (92), x (29), z (68)

Sunetele românești pe care finlandezul nu le poate pronunța, probabil, pentru că nu le percepe/aude: ă, â/î, ce, ci, ge, gi, j, ș, ț, z. În ciuda faptului că pentru fiecare există o transcriere oficială finlandeză, pentru multe dintre ele finezul încearcă un sunet unic care nu poate fi redat în scris și care, cel mai adesea, este individual. Chile pronunțat Țile.

Kahdesta kirjaimesta suomalaiset eivät ole ylpeitä, vaikka teoreettisesti ja virallisesti kuuluvat suomen kielen aakkostoon. Ne ovat Š š ja Ž ž (hattu-s ja hattu-z kansannimeltään vaikka oikea nimi olisi suhu-s ja suhu-z). Esimerkkeinä ovat lainasanat šakki, šeikki, šeriffi, pašša, vieraat nimet Šiauliai, Priština, Tšad, siirtokirjoitetut sanat Шишкино – Šiškino, Пушкин – Puškin, Šolohov, šaria. Jos ensimmäisestä kirjaimesta š-stä on pari sivua Nykysuomen sanakirjassa, toinen kirjain ž ilmenee vain muutamassa sanassa kuten džonkki, maharadža, Živago, Žīgure, Tadžikistan, Azerbaidžan, Fidži, Kambodža, Fudžijama tai translitteroinnissa (siirtokirjoittamisessa) kuten Жужа – Žuža.

Lisätietoa seuraavista linkeistä:

Kirjaimet š ja ž nimissä

Kirjoitus- ja ääntöasu: kirjaimet š ja ž (merkin tuottaminen): Windows-ohjelmissa

Š = Alt+0138

š = Alt+0154

Ž = Alt+0142

ž Alt+0158

Kirjaimet š ja ž suomen kielen oikeinkirjoituksessa

Hattu-s š ja hattu-z ž

Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä

Sitten on vielä yksi ”orpo” ääni jolla ei ole oma merkki ja sen nimi on ”äng-merkki”/ ”äng-ääni”. Este vorba de ng / nk pronunțat ca ŋ lung notat pentru pronunție [ŋŋ sau ŋ:] esim. Helsinki – Helsingin; kenkä – kengän. Despre asta Iso suomen kielioppi zice: Marginaaliselta konsonanttifoneemilta ŋ kuitenkin puuttuu oma kirjainmerkki. Geminaatta-ŋŋ:n kirjoitusasuna on ng (kangas /kaŋŋas/). Vierassanoissa esiintyvää lyhyttä ŋ-foneemia taas voi edustaa kirjoituksessa ng (gangsteri /gaŋsteri/) tai gn (magneetti /maŋneetti/). Kun äänne ŋ esiintyy k:n edellä, sen kirjoitusasuna on n (hanki).

O altă remarcă este combinația ts despre care grămăticii finlandezi spun ca nu este ț ci doar t+s. Românii nu greșesc prea mult dacă-l pronunță cum le sună mai bine.

Un alt moft al finlandezei, pentru care nu există un semn aparte, este stopul glotal care apare doar la sfârșitul cuvântului terminat în vocală după care urmează un cuvânt care începe cu o vocală. Dacă urmează o consoană, atunci este asimilat consoanei respective. De ex.  annaɁ Ɂolla unde „ Ɂeste stop glotal. Practic se poate ignora pentru că există doar in finlandeza standard dar nu există în dialecte. Finezii, deși nu prea știu despre ce este vorba, se bucură că străinilor nu le reușește.

Sanotaan iso A, pieni a, (sau mai oficial versaali A, gemena a), esim.: kahta pientä aata; kirjoitetaan ilman aata (a la partitiv) = kirjoitetaan aatta (a la abessiv unde nu mai este nevoie de „ilman”; abessivul desemnează „fără”). Seuraava linkki antaa lisätietoa ”isoista” ja ”pienistä”

 Aakkoslajit: gemena ja versaali 

Ordinea literelor în alfabet poate diferi în celelalte alfabete nordice. Astfel literele finale sunt ordonate în:

◊ suedeză ca și în finlandeză: s … v ( w ) x y z å ä ö; în finlandeză š merge împreună cu s iar ž împreună cu z.

◊ în daneză și norvegiană: v w x y z æ ø å

◊ în islandeză: a á … b (c) d (ð) e é … i í … o ó … u ú … v ( w ) (x) y ý (z) þ æ ö [litera ð apapre doar în interiorul cuvintelor]

Kirjaimet v ja w käsiteltiin suomalaisessa aakkostuksessa samaksi kirjaimeksi, toisin kuin esim. englannin aakkostussäännöissä. Aakkostamista koskevan standardin mukaan kuitenkin monikielisessä aineistossa voidaan v ja w aakkostaa erikseen, ja tätä noudatetaan varsin yleisesti. W-ta käytetään sanoissa joissa vanhentavia vivahteita kuten Wanha (Vanha oppilastalo Helsingissä), Siwa (Sini-valkoinen), Waltari, Waris (sukunimet), yksiköiden nimissä, Wiipurin Sanomat, Wiipurilainen Osakunta. On jopa pyritty muodostamaan uusvanhoja kirjoitusasuja kuten Warkaus, Wuoksi, WatsaKahwi.

Lisää Aakkosjärjestyksestä

Aakkosjärjestys

Aakkostus Suomessa

W-kirjain vanhoissa nimissä

Limbile cu scriere latină folosesc diverse semne cu diacritice. Când este vorba de ordonat în finlandeză nume proprii străine care încep cu un astfel de caracter se păstrează diacriticul și se ordonează la semnul corespunzător finlandez, astfel:

Ď, Đ, Ð → D

Ș, Š, Ŝ → S

Ț, Ť, Þ → T

Ž → Z

Semnele cu ligatură se ordonează ca fiind separate astfel:

IJ → Ij

Æ → Ae

Œ → Oe

ĿL → Ll

(ß → ss)

Unele semne se ordonează, uneori, după pronunție astfel:

W → V

Ü, Ű → Y

Ø, Ő, Õ → Ö

.

Alte semne folosite în zonă:

eth ð islannissa
ezh Ʒ koltansaamessa ja ääntämisohjeissa
kaksois-s ß saksassa, esim. Strauß
kra ĸ grönlannissa
oe-ligatuuri œ ranskassa, esim. cœur
pisteetön i ı turkissa, esim. Elazığ
poikkiviiva-d đ saamessa, kroatiassa ym.
poikkiviiva-g ǥ saamessa
poikkiviiva-h ħ maltassa
poikkiviiva-l ł puolassa, esim. Wojtyła
poikkiviiva-t ŧ saamessa
švaa ə ääntämisohjeissa, azerissa ym.
tanskalainen ä æ myös muissa kielissä
tanskalainen ö ø myös muissa kielissä
thorn þ islannissa
äng ŋ saamessa ja ääntämisohjeissa

.

.

Numele literelor finlandeze și declinarea lor

suomen aakkoset (kirjaimisto); kirjaimisto – totalitatea literelor

Aakkoset, aakkosto, kirjaimistoalfabetalfabet

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

A a

 

nominatiivi aa aat
genetiivi aan aain
partitiivi aata aaita
akkusatiivi aa; aan aat
inessiivi aassa aaissa
[ā; ɑː] elatiivi aasta aaista
illatiivi aahan aaihin
adessiivi aalla aailla
ablatiivi aalta aailta
allatiivi aalle aaille
essiivi aana aaina
translatiivi aaksi aaiksi
abessiivi aatta aaitta
instruktiivi aain
komitatiivi aaineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

B b

 

nominatiivi bee beet
genetiivi been beein
partitiivi beetä beeitä
akkusatiivi bee; been beet
inessiivi beessä beeissä
[bē; beː]* elatiivi beestä beeistä
illatiivi beehen beeihin
adessiivi beellä beeillä
ablatiivi beeltä beeiltä
allatiivi beelle beeille
essiivi beenä beeinä
translatiivi beeksi beeiksi
abessiivi beettä beeittä
instruktiivi beein
komitatiivi beeineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö monikko  
       

C c1

 

  nominatiivi see seet
  genetiivi seen seein
  partitiivi seetä seeitä
  akkusatiivi see; seen seet
  inessiivi seessä seeissä
[sē; seː]   elatiivi seestä seeistä
  illatiivi seehen sseihin
  adessiivi seellä seeillä
  ablatiivi seeltä seeiltä
  allatiivi seelle seeille
  essiivi seenä seeinä
  translatiivi seeksi seeiksi
  abessiivi seettä seeittä
  instruktiivi seein
  komitatiivi seeineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  

D d

 

  nominatiivi dee deet
  genetiivi deen deein
  partitiivi deetä deeitä
  akkusatiivi dee; deen deet
  inessiivi deessä deeissä
[dē; deː]   elatiivi deestä deeistä
  illatiivi deehen deeihin
  adessiivi deellä deeillä
  ablatiivi deeltä deeiltä
  allatiivi deelle deeille
  essiivi deenä deeinä
  translatiivi deeksi deeiksi
  abessiivi deettä deeittä
  instruktiivi deein
  komitatiivi deeineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

E e

 

nominatiivi ee eet
genetiivi een eein
partitiivi eetä eeitä
akkusatiivi ee; een eet
inessiivi eessä eeissä
[ē; eː] elatiivi eestä eeistä
illatiivi eehen eeihin
adessiivi eellä eeillä
ablatiivi eeltä eeiltä
allatiivi eelle eeille
essiivi eenä eeinä
translatiivi eeksi eeiksi
abessiivi eettä eeittä
instruktiivi eein
komitatiivi eeineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

F f

 

  nominatiivi fee feet
  genetiivi feen feein
  partitiivi feetä feeitä
  akkusatiivi fee; feen feet
  inessiivi feessä feeissä
[fē; feː]   elatiivi feestä feeistä
  illatiivi feehen feeihin
  adessiivi feellä feeillä
  ablatiivi feeltä feeiltä
  allatiivi feelle feeille
  essiivi feenä feeinä
  translatiivi feeksi feeiksi
  abessiivi feettä feeittä
  instruktiivi feein
  komitatiivi feeineen

.

 

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

G g

 

  nominatiivi gee geet
  genetiivi geen geein
  partitiivi geetä geeitä
  akkusatiivi gee; geen geet
  inessiivi geessä geeissä
[gē; geː]   elatiivi geestä geeistä
  illatiivi geehen geeihin
  adessiivi geellä geeillä
  ablatiivi geeltä geeiltä
  allatiivi geelle geeille
  essiivi geenä geeinä
  translatiivi geeksi geeiksi
  abessiivi geettä geeittä
  instruktiivi geein
  komitatiivi geeineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  

H h

 

  nominatiivi hoo hoot
  genetiivi hoon hooin
  partitiivi hoota hooita
  akkusatiivi hoo; hoon hoot
  inessiivi hoossa hooissa
[hō; hoː]   elatiivi hoosta hooista
  illatiivi hoohon hooihin
  adessiivi hoolla hooilla
  ablatiivi hoolta hooilta
  allatiivi hoolle hooille
  essiivi hoona hooina
  translatiivi hooksi hooiksi
  abessiivi hootta hooitta
  instruktiivi hooin
  komitatiivi hooineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

I i

 

nominatiivi ii iit
genetiivi iin iiin
partitiivi iitä iitä
akkusatiivi ii; iin iit
inessiivi iissä iissä
[ī; iː] elatiivi iistä iistä
illatiivi iihän iihin
adessiivi iillä iillä
ablatiivi iiltä iiltä
allatiivi iille iille
essiivi iinä iinä
translatiivi iiksi iiksi
abessiivi iittä iittä
instruktiivi iin
komitatiivi iineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

J j

 

nominatiivi jii jiit
genetiivi jiin jiin
partitiivi jiitä jiitä
akkusatiivi jii; jiin jiit
inessiivi jiissä jiissä
[hjii], [jī; jiː] elatiivi jiistä jiistä
illatiivi jiihän jiihin
adessiivi jiillä jiillä
ablatiivi jiiltä jiiltä
allatiivi jiille jiille
essiivi jiinä jiinä
translatiivi jiiksi jiiksi
abessiivi jiittä jiittä
instruktiivi jiin
komitatiivi jiineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

K k

 

  nominatiivi koo koot
  genetiivi koon kooin
  partitiivi koota kooita
  akkusatiivi koo; koon koot
  inessiivi koossa kooissa
[kō; koː]   elatiivi koosta kooista
  illatiivi koohon kooihin
  adessiivi koolla kooilla
  ablatiivi koolta kooilta
  allatiivi koolle kooille
  essiivi koona kooina
  translatiivi kooksi kooiksi
  abessiivi kootta kooitta
  instruktiivi kooin
  komitatiivi kooineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

L l

 

nominatiivi äl, ällä ällät
genetiivi ällän älläin
partitiivi ällätä älläitä
akkusatiivi äl, ällä, ällän ällät
inessiivi ällässä älläissä
[äl/el; æl, ˈælːæ] (ällä-, ellä-) elatiivi ällästä älläistä
illatiivi ällään älläihin
adessiivi ällällä älläillä
ablatiivi ällältä älläiltä
allatiivi ällälle älläille
essiivi ällänä älläinä
translatiivi älläksi älläiksi
abessiivi ällättä älläittä
instruktiivi älläin
komitatiivi älläineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

M m

 

nominatiivi äm, ämmä ämmät
genetiivi ämmän ämmäin
partitiivi ämmätä ämmäitä
akkusatiivi äm, ämmä, ämmän ämmät
inessiivi ämmässä ämmäissä
[äm, em; æm, ˈæmːæ] (ämmä-, emmä-) elatiivi ämmästä ämmäistä
illatiivi ämmään ämmäihin
adessiivi ämmällä ämmäillä
ablatiivi ämmältä ämmäiltä
allatiivi ämmälle ämmäille
essiivi ämmänä ämmäinä
translatiivi ämmäksi ämmäiksi
abessiivi ämmättä ämmäittä
instruktiivi ämmäin
komitatiivi ämmäineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

N n

 

nominatiivi än, ännä ännät
genetiivi ännän ännäin
partitiivi ännätä ännäitä
akkusatiivi än, ännä, ännän ännät
inessiivi ännässä ännäissä
[än, en; æn, ˈænːæ] (ännä-, ennä-) elatiivi ännästä ännäistä
illatiivi ännään ännäihin
adessiivi ännällä ännäillä
ablatiivi ännältä ännäiltä
allatiivi ännälle ännäille
essiivi ännänä ännäinä
translatiivi ännäksi ännäiksi
abessiivi ännättä ännäittä
instruktiivi ännäin
komitatiivi ännäineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

O o

 

  nominatiivi oo oot
  genetiivi oon ooin
  partitiivi oota ooita
  akkusatiivi oo; oon oot
  inessiivi oossa ooissa
[ō; oː]   elatiivi oosta ooista
  illatiivi oohon ooihin
  adessiivi oolla ooilla
  ablatiivi oolta ooilta
  allatiivi oolle ooille
  essiivi oona ooina
  translatiivi ooksi ooiksi
  abessiivi ootta ooitta
  instruktiivi ooin
  komitatiivi ooineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

P p

 

  nominatiivi pee peet
  genetiivi peen peein
  partitiivi peetä peeitä
  akkusatiivi pee; peen peet
  inessiivi peessä peeissä
[pē; peː]   elatiivi peestä peeistä
  illatiivi peehen peeihin
  adessiivi peellä peeillä
  ablatiivi peeltä peeiltä
  allatiivi peelle peeille
  essiivi peenä peeinä
  translatiivi peeksi peeiksi
  abessiivi peettä peeittä
  instruktiivi peein
  komitatiivi peeineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Q q2

 

nominatiivi kuu kuut
genetiivi kuun kuuin
partitiivi kuuta kuuita
akkusatiivi kuu, kuun kuut
inessiivi kuussa kuuissa
[kū; kuː] elatiivi kuusta kuuista
illatiivi kuuhun kuuihin
adessiivi kuulla kuuilla
ablatiivi kuulta kuuilta
allatiivi kuulle kuuille
essiivi kuuna kuuina
translatiivi kuuksi kuuiksi
abessiivi kuutta kuuitta
instruktiivi kuuin
komitatiivi kuuineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

R r

 

nominatiivi är, ärrä ärrät
genetiivi ärrän ärräin
partitiivi ärrätä ärräitä
akkusatiivi är, ärrä, ärrän ärrät
inessiivi ärrässä ärräissä
[är, er;  ær, ˈærːæ] (ärrä-, errä-) elatiivi ärrästä ärräistä
illatiivi ärrään ärräihin
adessiivi ärrällä ärräillä
ablatiivi ärrältä ärräiltä
allatiivi ärrälle ärräille
essiivi ärränä ärräinä
translatiivi ärräksi ärräiksi
abessiivi ärrättä ärräittä
instruktiivi ärräin
komitatiivi ärräineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

S s

 

nominatiivi äs, ässä ässät
genetiivi ässän ässäin
partitiivi ässätä ässäitä
akkusatiivi äs, ässä, ässän ässät
inessiivi ässässä ässäissä
[äs, es; æs, ˈæsːæ] (ässä-, essä-) elatiivi ässästä ässäistä
illatiivi ässään ässäihin
adessiivi ässällä ässäillä
ablatiivi ässältä ässäiltä
allatiivi ässälle ässäille
essiivi ässänä ässäinä
translatiivi ässäksi ässäiksi
abessiivi ässättä ässäittä
instruktiivi ässäin
komitatiivi ässäineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Š š

 

nominatiivi suhuässä suhuässät
genetiivi suhuässän suhuässäin
partitiivi suhuässätä suhuässäitä
akkusatiivi suhuässä, suhuässän suhuässät
inessiivi suhuässässä suhuässäissä
[äš, eš] (suhuässä  suhuessä, hattuässä,  hattuessä) (sunetul ș românesc) elatiivi suhuässästä suhuässäistä
illatiivi suhuässähän suhuässäihin
adessiivi suhuässällä suhuässäillä
ablatiivi suhuässältä suhuässäiltä
allatiivi suhuässälle suhuässäille
essiivi suhuässänä suhuässäinä
translatiivi suhuässäksi suhuässäiksi
abessiivi suhuässättä suhuässäittä
instruktiivi suhuässäin
komitatiivi suhuässäineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

T t

 

  nominatiivi tee teet
  genetiivi teen teein
  partitiivi teetä teeitä
  akkusatiivi tee; teen teet
  inessiivi teessä teeissä
[tē; teː]   elatiivi teestä teeistä
  illatiivi teehen teeihin
  adessiivi teellä teeillä
  ablatiivi teeltä teeiltä
  allatiivi teelle teeille
  essiivi teenä teeinä
  translatiivi teeksi teeiksi
  abessiivi teettä teeittä
  instruktiivi teein
  komitatiivi teeineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

U u

  nominatiivi uu uut
  genetiivi uun uuin
  partitiivi uuta uuita
  akkusatiivi uu; uun uut
  inessiivi uussa uuissa
[ū; uː]   elatiivi uusta uuista
  illatiivi uuhun uuihin
  adessiivi uulla uuilla
  ablatiivi uulta uuilta
  allatiivi uulle uuille
  essiivi uuna uuina
  translatiivi uuksi uuiksi
  abessiivi uutta uuitta
  instruktiivi uuin
  komitatiivi uuineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

V v

 

  nominatiivi vee veet
  genetiivi veen veein
  partitiivi veetä veeitä
  akkusatiivi vee; veen veet
  inessiivi veessä veeissä
[vē; veː]   elatiivi veestä veeistä
  illatiivi veehen veeihin
  adessiivi veellä veeillä
  ablatiivi veeltä veeiltä
  allatiivi veelle veeille
  essiivi veenä veeinä
  translatiivi veeksi veeiksi
  abessiivi veettä veeittä
  instruktiivi veein
  komitatiivi veeineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

W w

 

  nominatiivi kaksoisvee kaksoisveet
  genetiivi kaksoisveen kaksoisveein
  partitiivi kaksoisveetä kaksoisveeitä
  akkusatiivi kaksoisvee; kaksoisveen kaksoisveet
  inessiivi kaksoisveessä kaksoisveeissä
[vē; ʋeː, ˈkɑksoisˌʋeː kaksoisvee; tuplavee]   elatiivi kaksoisveestä kaksoisveeistä
  illatiivi kaksoisveehen kaksoisveeihin
  adessiivi kaksoisveellä kaksoisveeillä
  ablatiivi kaksoisveeltä kaksoisveeiltä
  allatiivi kaksoisveelle kaksoisveeille
  essiivi kaksoisveenä kaksoisveeinä
  translatiivi kaksoisveeksi kaksoisveeiksi
  abessiivi kaksoisveettä kaksoisveeittä
  instruktiivi kaksoisveein
  komitatiivi kaksoisveeineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

X x

 

nominatiivi äks, äksä äksät
genetiivi äksän äksäin
partitiivi äksätä äksäitä
akkusatiivi äksän äksät
inessiivi äksässä äksäissä

[äks, eks; æks, ˈæksæ] (äksä-, eksä-)

elatiivi äksästä äksäistä
illatiivi äksään äksäihin
adessiivi äksällä äksäillä
ablatiivi äksältä äksäiltä
allatiivi äksälle äksäille
essiivi äksänä äksäinä
translatiivi äksäksi äksäiksi
abessiivi äksättä äksäittä
instruktiivi äksäin
komitatiivi äksäineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Y y

 

  nominatiivi yy yyt
  genetiivi yyn yyin
  partitiivi yytä yyitä
  akkusatiivi yy; yyn yyt
  inessiivi yyssä yyissä
[ȳ; yː]   elatiivi yystä yyistä
  illatiivi yyhyn yyihin
  adessiivi yyllä yyillä
  ablatiivi yyltä yyiltä
  allatiivi yylle yyille
  essiivi yynä yyinä
  translatiivi yyksi yyiksi
  abessiivi yyttä yyittä
  instruktiivi yyin
  komitätiivi yyineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Z z

 

nominatiivi tset, tseta tsetat
genetiivi tsetan tsetain
partitiivi tsetata tsetaita
akkusatiivi tsetan tsetat
inessiivi tsetassa tsetaissa
[set], [(t)set(a) tset, ˈtsetɑ] *** elatiivi tsetasta tsetaista
illatiivi tsetahen tsetaihin
adessiivi tsetalla tsetailla
ablatiivi tsetalta tsetailta
allatiivi tsetalle tsetaille
essiivi tsetana tsetaina
translatiivi tsetaksi tsetaiksi
abessiivi tsetatta tsetaitta
instruktiivi tsetain
komitatiivi tsetaineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Ž ž

 

nominatiivi suhutseta suhusuhutsetat
genetiivi suhutsetan suhutsetain
partitiivi suhutsetata suhutsetaita
akkusatiivi suhutsetan suhutsetat
inessiivi suhutsetassa suhutsetaissa

[suhu-z, hattu-z]= sunetul j românesc

elatiivi suhutsetasta suhutsetaista
illatiivi suhutsetahen suhutsetaihin
adessiivi suhutsetalla suhutsetailla
ablatiivi suhutsetalta suhutsetailta
allatiivi suhutsetalle suhutsetaille
essiivi suhutsetana suhutsetaina
translatiivi suhutsetaksi suhutsetaiksi
abessiivi suhutsetatta suhutsetaitta
instruktiivi suhutsetain
komitatiivi suhutsetaineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Å å

 

  nominatiivi ruotsalaisoo ruotsalaisoot
  genetiivi ruotsalaisoon ruotsalaisooin
  partitiivi ruotsalaisoota ruotsalaisooita
  akkusatiivi ruotsalaisoo; ruotsalaisoon ruotsalaisoot
  inessiivi ruotsalaisoossa ruotsalaisooissa
[ō; oː] [ruotsalaisoo; oː]   elatiivi ruotsalaisoosta ruotsalaisooista
  illatiivi ruotsalaisoohon ruotsalaisooihin
  adessiivi ruotsalaisoolla ruotsalaisooilla
  ablatiivi ruotsalaisoolta ruotsalaisooilta
  allatiivi ruotsalaisoolle ruotsalaisooille
  essiivi ruotsalaisoona ruotsalaisooina
  translatiivi ruotsalaisooksi ruotsalaisooiksi
  abessiivi ruotsalaisootta ruotsalaisooitta
  instruktiivi ruotsalaisooin
  komitatiivi ruotsalaisooineen
kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Ä ä

 

  nominatiivi ää äät
  genetiivi ään ääin
  partitiivi äätä ääitä
  akkusatiivi ää; ään äät
  inessiivi äässä ääissä

[eă, ǟ; æː] NU este e”!

  elatiivi äästä ääistä
  illatiivi äähän ääihin
  adessiivi äällä ääillä
  ablatiivi äältä ääiltä
  allatiivi äälle ääille
  essiivi äänä ääinä
  translatiivi ääksi ääiksi
  abessiivi äättä ääittä
  instruktiivi ääin
  komitätiivi ääineen

.

kirjain   sijamuoto   yksikkö   monikko  
         

Ö ö

 

  nominatiivi öö ööt
  genetiivi öön ööin
  partitiivi öötä ööitä
  akkusatiivi öö; öön ööt
  inessiivi öössä ööissä
[eü, ë], [ȫ; øː]   elatiivi ööstä ööistä
  illatiivi ööhön ööihin
  adessiivi ööllä ööillä
  ablatiivi ööltä ööiltä
  allatiivi öölle ööille
  essiivi öönä ööinä
  translatiivi ööksi ööiksi
  abessiivi ööttä ööittä
  instruktiivi ööin
  komitätiivi ööineen
Deși  nu are un semn anume, trebuie menționat sunetul äng: ng/nk pronunțat ca ŋ lung, notat pentru pronunție ca [ŋŋ sau ŋ:].  
kirjaimet   sijanuoto   yksikkö   monikko  
         

ng/nk

nominatiivi äng ängt
genetiivi ängn ängin
partitiivi ängtä ängitä
akkusatiivi ängn ängt
inessiivi ängssä ängissä

[ŋŋ, ŋ:]

 

elatiivi ängstä ängistä
illatiivi änghen ängihin
adessiivi ängllä ängillä
ablatiivi ängltä ängiltä
allatiivi änglle ängille
essiivi ängnä änginä
translatiivi ängksi ängiksi
abessiivi ängttä ängittä
instruktiivi ängin
komitatiivi ängineen

.

1Useimmiten käsin kirjoittaessa iso C ja iso G sotketaan keskenään.

2 Useimmiten käsin kirjoittaessa pieni q ja pieni g sotketaan keskenään.

*Pehmeä b: p-konsonantin vastakohtana.

**Kova p: b-konsonantin vastakohtana.

***Kielitoimiston sanakirjassa kaikissa z-kirjaimen sisältävissä sanoissa on ääntämisohje. Lähtökielen (ja joskus suomeen mukautuneisuuden asteen) mukaan z voidaan ääntää kolmella tavalla: ts:nä, esimerkiksi zeniitti [tseniitti] ja zirkoni [tsirkoni], soinnillisena s:nä, esimerkiksi ouzo [uuzo] ja zakuska [z-], sekä harvoin tavallisena soinnittomana s:nä, esimerkiksi zambo [sambo]. Kaksoiskonsonantti zz äännetään suomessa aina ts:nä: pizza [pitsa], jazz [jats]. Zilliacus ja Guzenina Z-junassa

.

Aici avem un rezumat.

fonetic1.

fonetic2 .

De ce avem nevoie de numele literelor? Pentru că în anume situații trebuie să numim prescurtările sau codurile în felul următor:

Sanoja käytetään siis korvaamaan hankalia kirjainyhdistelmiä ja varmistamaan niiden oikeellisuus. Esimerkiksi rekisterinumero ABC-123 voitaisiin luetella seuraavasti: Aarne Bertta Celsius Viiva Yksi Kaksi Kolme ja joku epämääräinen sarjanumero, kuten DW-B23C-69V tyyliin Daavid Wiski Viiva Bertta Kaksi Kolme Celsius Viiva Kuusi Yhdeksän Vihtori. Varsinkin tuollaisten epämääräisten kirjain- ja lukusarjojen, joissa tulee herkästi virheitä, luetteleminen vaikkapa puhelimitse helpottuu huomattavasti, koska merkit ovat helppo erottaa toisistaan.

Kirjainten nimityksiä tarvitaan esimerkiksi kirjainlyhenteitä ääneen luettaessa:

OKM (luetaan: oo-koo-äm)

Kaksitavuisia kirjainten nimityksiä äffä, ällä jne. käytetään esimerkiksi luettaessa kirjainlyhenteiden taivutusmuotoja:

OKM:ään (luetaan: oo-koo-ämmään)

Suomenkielisessä tekstissä vierasperäistenkin lyhenteiden kirjaimet luetaan käyttäen kirjainten suomalaisia nimityksiä, vaikka eräissä tapauksissa kirjaimet voidaan lukea myös alkukielen mukaisesti:

BBC (luetaan: bee-bee-see ~ bii-bii-sii)

Lyhenne WWW ~ www luetaan ”vee-vee-vee”.

,

Pentru delectare alfabetul apărut în:

Agricolan Suometar nro 37/1847

Ko’en seuraavassa näytteessä, kaarten välillä olevat, edellisen läntis jälkimäjsen itäjsen luonteen tavalla toimittaa:

[prima este pronunția din vestul iar cea de a  doua din estul Finlandei]

A. ( a, va ) B. ( pe, pie ) C. ( se, sie ) D. ( te, tie ) E. ( e, ie ) F. ( äffä, ähvä ) G. ( ke, kie ) H. ( ho, huo ) I. ( i, i ) K. ( ko, kuo ) L. ( ällä ) M. ( ämmä ) N. ( ännä )

O. ( o, uo ) P. ( pe,  pie ) Q. ( ku ) R. ( ärrä ) S. ( ässä ) T. ( te, tie ) U. ( u ) V. ( ve, vie ) X. ( äksä ) Y. ( y ) Z. ( setaa, sietaa ) Ä. ( ä, iä ) Ö. ( ö, yö. )

[Nu, nu e greșeală, J, j lipsește din original, s-a pierdut pe drum, toisin kuin Wolmar Schildtin venytysmerkkilöt-kuvassa.]

.

Suometar1Pentru delectare alfabetul apărut în: Agricolan Suometar nro 37/1847 Ko'en seuraavassa näytteessä, kaarten välillä olevat, edellisen läntis jälkimäjsen itäjsen luonteen tavalla toimittaa: [prima este pronunția din vestul iar cea de a doua din estul Finlandei] A. ( a, va ) B. ( pe, pie ) C. ( se, sie ) D. ( te, tie ) E. ( e, ie ) F. ( äffä, ähvä ) G. ( ke, kie ) H. ( ho, huo ) I. ( i, i ) K. ( ko, kuo ) L. ( ällä ) M. ( ämmä ) N. ( ännä ) O. ( o, uo ) P. ( pe, pie ) Q. ( ku ) R. ( ärrä ) S. ( ässä ) T. ( te, tie ) U. ( u ) V. ( ve, vie ) X. ( äksä ) Y. ( y ) Z. ( setaa, sietaa ) Ä. ( ä, iä ) Ö. ( ö, yö. ) [Nu, nu e greșeală, J, j lipsește din original, s-a pierdut pe drum!]

.

Linkuri utile:  Aakkostus SuomessaEuropean Ordering Rules

.

ylanavi2

În secolul trecut formele „oficiale” ale literelor alfabetului finlandez au suferit numeroase modificări. După anul 2000 par să se definitivat Dar cine  știe?

Toivo Salervon tyyppikirjaimet tulivat käyttöön 1930-luvulla. Muutoksia kirjainmallistoon tehtiin 1950-luvulla. Kirjaimet olivat käytössä aina 1980-luvulle asti.

Kouluhallitus asetti 1970- luvulla työryhmän suunnittelemaan uusia tyyppikirjaimia, joita myös kokeiltiin. Uusiin Toivo Heiskasen suunnittelemiin kirjaimiin oli siirryttävä viimeistään vuonna 1991.

Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan mainittu Toivo Heiskasen kirjaimia. Opettaja olisikin voinut halutessaan opettaa millaisia kirjaimia tahansa.

Pohjoismainen käsin kirjoittamisen ideointiryhmä perustettiin 1993 Pohjoismaisen kulttuurirahaston tuella. Ideointiryhmässä oli jokaisesta Pohjoismaasta 1-3 jäsentä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa käsin kirjoittamisen taitoa Pohjoismaissa.

Vuosina 2000-2001 ilmestyi kaikissa Pohjoismaissa ryhmän kirjoittama kirjanen.

Käsin kirjoittaminen  vuonna 2000

Kirjanen jaettiin Opetushallituksen toimesta kaikkiin kouluihin. Kirjasessa kerrotaan

  • käsin kirjoittamisen tärkeydestä
  • käsin kirjoittamisen opetuksesta
  • hyvän käsialan kehittymisestä
  • pohjoismaisista kirjoitustermeistä sekä esitellään kaikkiin Pohjoismaihin sopivat yhteiset kirjain- ja numeromallit.

Kalligrafi Toivo Heiskanen kehitti pohjoismaisista malleista Suomeen sopivat tekstauskirjaimet, joita käytettiin jo lukuvuonna 2001-2002.

Tekstauskirjaimia tarkennettiin ja kalligrafi Liisa Uusitalo suunnitteli yhdessä Toivo Heiskasen kanssa pohjoismaisista malleista Suomeen sopivat kirjoituskirjaimet (entiset tyyppikirjaimet), numerot ja muut merkit.

.

Linkul de la fiecare imagine duce la pagina oficială unde poți clika pe fiecare literă, ca să vezi cum se scrie.

.

Tekstauskirjaimet – litere de tipar

tekstauskirjaimet_kaikki_viivastolla

.

Kirjoituskirjaimet – litere de mână

kirjoituskirjaimet_index_kuva

.

Numerot ja muut merkit  – cifrele și alte semne

numerot_ja_merkit_index_kuva

.

Și, înainte de încheiere, un flash cu vechile și cu noile litere.

.

kyna2

.

Din 2016 s-a decis să se revină la unele forme mai vechi. Mai jos ultimele modele în care literele z și q primesc linioară, de asemenea 7 primește linioară.

.


teksti1juttu040815MH_uu

.

teksti3j040815MH_uu

.

Och det samma på svenska: numele literelor suedeze

Alfabet, alfabetet, alfabet, alfabeten

(alfabet, alfabetul, alfabeturi, alfabeturile)

(model pentru litere: b: be – be-ul – be-uri – be-urile)

bokstav bokstavs namn singular med artikeln pluralformen
A, a a a-et/a-t, a-n/a a-na
B, b be´ b-et/b-t, b-n/b b-na
C, c se´ c-et/c-t, c-n/c c-na
D, d de´ d-et/d-t, d-n/d d-na
E, e e e-et/e-t, e-n/e e-na
F, f ef´ f-et, f f-en
G, g ge´ g-et/g-t, g-n/g g-na
H, h hå´ h-et/h-t, h-n/h h-na
I, i i i-et/i-t i-n, i, i-na, i-en
J, j ji´ j-et/j-t, j-n/j j-na
K, k kå´ k-et/k-t, k-n/k k-na
L, l el´ l-et, l l-en
M, m em´ m-et, m m-en
N, n än´ n-et, ~ n-en
O, o o o-et/o-t, o-n/o o-na, o-en
P, p pe´ p-et/p-t, p-n/~ p-na
Q, q ku´ q-et/q-t, q-n/q q-na
R, r är´ r-et, r r-en
S, s es´ s-et, s s-en
T, t te´ t-et/t-t, t-n/t t-na
U, u u u-et/u-t, u-n/u u-na
V, v ve´ v-et/v-t, v-n/v v-na
W, w dub`elve w-et/w-t, w-n/w w-na
X, x ek´s x-et, x x-en
Y, y y y-et/y-t, y-n/y y-na
Z, z sä`ta z-t, z-n, z z-na
Å, å å å-et/å-t, å-n/å å-na
Ä, ä ä ä-et/ä-t, ä-n/ä ä-na
Ö, ö ö ö-et/ö-t, ö-n/ö ö-na

Tabelul de mai sus este înșelător în sensul că, în text, multe sunete se pronunță, în funcție de conjunctură, altfel decât numle oficial din tabel.

La telefon

Uneori, la telefon, de exemplu, suntem nevoiți să dictăm un cuvânt literă cu literă, să-l spunem pe litere.

♦ Pentru asta folosim așa numitul alfabet fonetic. De ex.: Cum se scrie? A ca în Ana. (Dublurile alfabetului fonetic românesc sunt moșteniri mai vechi).

♦ Suomeksi sanotaan sanat kirjaimittain (pe litere), tavattaan kirjain kirjaimelta (literă cu literă), sanotaan kirjain kerrallaan (pe rând câte o literă), kirjaimet luetellen (numind literele). Suomenkieliset aakkosnimet kutsutaan myös tavausaakkosiksi (tavausjärjestelmä): vaikeat sanat on tärkeissä puheluissa hyvä tavata kirjain kirjaimelta. Esim.: Miten se kirjoitetaan? A kuin Aarne.

♦ Bokstaveringsalfabet (bokstaveringssystem): det är bäst att bokstavera svårfattiga ord och namn i telefon. Till ex.: Hur stavas det? A som Adam.

(O confuzie comună finlandezei și suedezei este semnificația verbului tavata/stava care înseamnă atât pronunțatul pe litere cât și despărțirea în silabe).

Acum au sesizat și finlandezii confuzia menționată mai sus și au adoptat cuvinte noi precum

tavausaakkonenaakkosnimi tav. mon. Aakkosnimet kirjaimia vastaaviksi sovitut erisnimet, joita käytetään selvennyksen vuoksi sanan kirjaimia lueteltaessa (esim. „A niin kuin Aarne”, „B niin kuin Bertta” jne.), tavausaakkoset, puhelinaakkoset.

Mai jos lista pentru patru limbi. (Pentru engleză există zeci de variante dar cele de mai jos sunt acceptate în telefonie)

limba / litera Română Finlandeză Suedeză Engleză (Brit. – SUA – NATO)
A Ana Aarne Adam Alfred – Apple – Alfa
Ă Ăsta a ja lyhyysmerkki* a med korthettecknet* A with breve*
 Πdin A a ja sirkumfleksi* a med cirkumflex* A with circumflex*
B Barbu Bertta Bertil Benjamin – Betty – Bravo
C Constantin/Costică Celsius (pron. selsius) Cesar (pron. seezar) Charles – Charlie – Charlie
D Dumitru Daavid David David – David – Delta
E Elena Eemeli Erik Edward – Edward – Echo
F Fănică/Florica faarao Filip Frederick – Freddy – Foxtrot
G Gheorghe Gideon (pron. ghideon) Gustav George – George – Golf
H Haralambie/Horia Heikki Helge Harry – Henry – Hotel
I Ion Iivari Ivar Isaac – Italy – India
Î Î din I i ja sirkumfleksi* i med cirkumflex* I with circumflex*
J Jiu/Jan Jussi Johan Jack – John – Juliet
K Kilogram Kalle Kalle King – King – Kilo
L Lazăr/Luca Lauri Ludvig London – Leather – Lima
M Maria Matti Martin Mary – Mother – Mike
N Nicolae Niilo Niklas Nellie – Nothing –November
O Oprea Otto Olof Oliver – Orange – Oscar
P Petre/Petrică Paavo Petter Peter – Peter – Papa
Q Chiu kuu Qvintus Queen – Queen – Quebec
R Radu Risto Rudolf Robert – Robert – Romeo
S Sandu/Stan Sakari Sigurd Samuel – Sugar – Sierra
Ș Șerban s ja sedilji* s med cedilj* S with cedilla*
T Tudor Tyyne Tore Tommy – Tommy – Tango
Ț Țară t ja sedilji* t med cedilj* T with cedilla*
U Udrea Urho Urban Uncle – Uncle – Uniform
V Vasile Vihtori Viktor Victor – Victory – Victor
W dublu ve wiski, kaksoisve Wilhelm William – William – Whiskey
X Xenia/Xenopol äksä Xerxes Xray – X-ray – X-ray
Y I grec Yrjö Yngve Yellow – Yellow – Yankee
Ü U cu două puncte, tremă* übel, saksalainen y tyskt Y U with diaeresis*
Z Zaharia tseta (pron. țeta) Zäta Zebra – Zero – Zulu
Å A cu ochi* Åke, ruotsalainen o Åke A with ring above*
Ä A cu două puncte, tremă* äiti Ärlig A with diaeresis*
Æ AE latin ligatură* tanskalainen ä* dansk Ä latin letter AE*
Ö O cu două puncte, tremă* öljy Östen O with diaeresis*
Ø O tăiat* tanskalainen ö* dansk Ö O with stroke*

* Oficial, nu fac parte din alfabetul fonetic. Eivät kuulu virallisesti tavausaakkosiin. Inte officinell.

Radiotaajuuskirja/tavausaakkoset cu imagini

Radioaakkoset

Tavausaakkoset

Kielikello – Aakkosnimet eli tavausaakkoset

MBNet.fi

KYSY.fi

ITU Phonetic Alphabet, tavausaakkoset ja sähkötysmerkit – Morse

Oi, miten mukava olo on romanialaisille Suomessa kun ei tarttee (ei tarvitse) kiemurrella kieltään puhumalla suomea. Suomenkielen korostus on tosi helppo romanialaisille jos huomioon otettaan ainoastaan muutamaa poikkeavaa seikkaa.

.

Introdus / lisätty 20.3.2010

Actualizat / päivitetty 9.3.2015

Actualizat / päivitetty 5.4.2015

Actualizat / päivitetty 10.6.2015

Actualizat / päivitetty 7.8.2015

Actualizat / päivitetty 5.9.2015

Actualizat / päivitetty 30.6.2016

Actualizat / päivitetty 11.10.2016

.

 

Blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: