Blogulblog's Blog

Merge și așa, și așa

Merge și așa, și așa.

.

Un popor de cinci ori mai mic decât românii dar răspândit pe o suprafață cu 100.000 de km2 mai mare decât România are, cum au și alte popoare, dialecte și graiuri. Dintre ele se distinge chiar și o limbă aparte, Rauman kieli. Este normal ca vocabularul să se dezvolte neuniform și să apară, în afara pronunțiilor diferite, semnificații diferite ale acelorași cuvinte sau „sinonime” diferite de la regiune la regiune. Am pus sinonime între ghilimele ca să-l mulțumesc pe lingvistul, personalitate recunoscută, care susținea că nu există sinonime absolute, o mică diferență trebuie să existe între ele. Fie dară. Completările se adaugă la sfârșit, în josul paginii.

vai vs tai vs tahi

vai ● sau, ori ■ (kysymyslauseessa) eller

tai ● sau, adică, altfel spus, mai bine spus ■ eller

tahi ● sau, altfel spus, mai bine spus ■ eller

Cele trei conjuncții par a fi sinonime, sinonimie dată mai ales de traducerea suedeză care este unică celor trei. Ei bine, în finlandeză nu sunt sinonime deloc, deși tineretul a cam început să le folosească la întâmplare. Nici exemplele din dicționarul KOTUS nu sunt edificatoare adică suficient de tranșante.

În românește avem pe sau / ori cu cel puțin două sensuri, sau, sau / ori, ori, o variantă excluzând-o pe cealaltă. Al doilea sens este sau mai bine spus, altfel spus, a doua variantă întărind-o pe prima.

Primei semnificații îi corespunde în finlandeză vai provenit din vaihe, vaihto sau, mnemotehnic, vaihtoehto. Lähdetkö Ranskaan vai Intiaan? (nu în amândouă, sau, sau / ori, ori deci vaihtoehto)

Celei de a doua semnificații îi corespunde tai, cu forma mai veche taikka, fostă tahikkaHän on siellä lääkärinä, tai (paremmin sanottuna, toisin sanoen) ylilääkärinä.

Exemplele de mai jos sunt de partea tineretului, ele se intrică, dar dau mai mult de furcă străinilor pentru că trebuie să le învețe pe de rost construcțiile specifice.

Nyrkkisääntö:

tai în propoziții afirmative

vai în propoziții interogative

.

vai konj.

1. erottamassa kysymyslauseessa kahta ainoaa mahdollista vaihtoehtoa. Lähdetkö vai jäätkö? Ajoiko autoa mies vai nainen? Matkustatko tänään vai huomenna? Ollako vai eikö olla? En tiedä, onko asia tärkeä vai ei. Tuletko heti vaiko [paremmin: vai] vasta myöhemmin? / Hän tuntuu olevan kiinnostunut sinusta. Vai olisinko erehtynyt?

Erik. myönnyttelevissä kysymyksissä. Nerokasta, vai mitä [= eikö niin, eikö totta]? Et siis aio totella, vai?

2. aloittamassa toteavaa, torjuvaa, väheksyvää t. hämmästyneen t. närkästyneen sävyistä (huudahdus)lausetta. Vai niin. Vai sillä tavalla. Vai semmoisia hän puhui. Vai et muka suostu. / „Hän on aivan viaton.” „Vai viaton!” / „Lähtisitkö tanssimaan?” „Vai vielä tanssimaan tuollaisen kanssa!”


tai (rinn. taikka) eri vaihtoehtoja ilmaisevia sanoja t. lauseita (sana- t. lausesarjasta kahta viimeistä) yhdistävä rinnastuskonj. Rahat tai henki! Nyt tai ei koskaan. Sen teki Liisa, Matti tai Ville. Tavalla tai toisella. Kerran tai kaksi vuodessa. Enemmän tai vähemmän tarkka aikataulu. Puu- tai tiilitalo. Taajamat, joissa ei ole apteekkia tai [= eikä] lääkevarastoa. Usko tai ole uskomatta. Kävele sinne, ota taksi tai aja bussilla.

Erik.

a. liittokonjunktion osana. Joko — tai kahta vaihtoehtoa yhdistämässä. Joko tänään tai huomenna.

b. yhdistämässä edellä sanottuun sitä korjaavaa t. selittävää ilmausta. Oli hämärää tai paremminkin pimeää. Tuo ei pidä paikkaansa, tai sitten minä olen erehtynyt. / En tuntenut heistä ketään. Tai tunsin sentään yhden pojan.

c. yhdistämässä käskyyn, vetoomukseen tms. uhkausta t. epätoivottavaan seuraukseen viittaavaa ilmausta: muuten, muussa tapauksessa. Hiljaa, tai saatte laputtaa ulos! Hänelle on parasta antaa periksi, tai saamme kaikki kärsiä. Joko maksat heti velkasi, tai otan yhteyttä lakimieheen.

d. yhdistämässä vaihtoehtoja, joista kumpikaan ei vaikuta asiaan. Työhön on mentävä, satoi tai paistoi. Meni syteen tai saveen, me yritämme.

e. kysymyslauseessa yhdistämässä jäseniä, jotka eivät ole ainoita vaihtoehtoja; vrt. vai. Onko sinulla ehkä nälkä tai jano? En tiedä, kuka tai mikä hän on. Maksatteko rahalla tai sekillä vai luottokortilla?

tahi, tahikka† vanh. tai, taikka. Tahi a devenit un termen juridic cu sensul sau, altfel spus, mai bine spus, ca și.

Cum Kielitoimiston sanakirja nu este suficient de tranșantă în privința lui tai și a lui vai să dăm cuvântul finlandezilor care discută despre subiect.

Ei aivan noinkaan. Sanaa „tai” vastaa kontekstista riippuen joko matematiikan „inclusive or” tai „exclusive or”.

En tiedä, onko missään kovin tarkasti eksplikoitu näitä kontekstiriippuvia sääntöjä. Jonkinlaista osviittaa saanee tästä:

1. Kun luetellaan vaihtoehtoja sille, miten jokin asia on tai miten saa tehdä, merkitys on useimmiten eksklusiivinen:

„Tarjoan kahvit huomenna Ekbergillä tai Fazerilla.” (en molemmissa)

„Saat ottaa kolme leipäviipaletta tai sämpylän.” (et molempia)

2. Kun luetellaan vaihtoehtoja, joiden „toteutuessa” seuraa jotakin muuta (esim. „jos a tai b, niin c”), merkitys on useimmiten inklusiivinen:

„Jos otit leipäviipaleita tai sämpylän, veloitamme ateriasta lisähinnan.” (veloitamme tietysti silloinkin, jos otit molempia)

„Jos olet raskaana tai alle 18-vuotias, keskustele ensin lääkärin kanssa.” (myös jos olet molempia)

Tuskin tämä sääntö kuitenkaan kaikissa tapauksissa toimii.

Ei aivan noinkaan. Sanaa „tai” vastaa kontekstista riippuen joko matematiikan „inclusive or” tai „exclusive or”.

Suomen sanalla „tai” on paljon merkityksiä, joihin voi tutustua lukemalla suomenkielisiä tekstejä tai kuuntelemalla suomenkielistä puhetta. Voi myös lukea suomen sanakirjoissa olevia selityksiä. Melko nopeasti selviää, että tämän sanan useimmat esiintymät eivät ole minkäänlaisia loogisia operaattoreita (konnektiiveja).

Logiikan – kysehän on logiikasta enemmänkin kuin matematiikasta – operaattoreilla yhdistetään ainakin tavanomaisessa logiikassa propositioita eli ilmaisuja, joilla ajatellaan olevan totuusarvo „tosi” tai „epätosi”. Suomen kielessä „tai” esiintyy varsin usein lauseenjäsenten välissä, jolloin sen tulkitseminen loogiseksi operaattoriksi edellyttäisi ainakin lauseen muuntamista yksinkertaisempien lauseiden yhdistelmäksi. Olennaisempaa on, että hyvin monet kielen lauseet eivät vastaa propositioita olleenkaan. „Otatko kahvin tai jäätelön?” ei ole propositio tai kysymys, ja vaikka sen tulkinta on hiukan epäselvä – sisältyykö siihen, että voisi ottaa molemmat? ‑ tämä epäselvyys ei ole loogisen operaattorin merkityksen epäselvyyttä.

(Sana „tai” ja sen vastineet muissa kielissä eivät varmaankaan ole mitenkään alkujaan kehittyneet loogisiksi operaattoreiksi ja sitten karanneet muihin, huikentelevampiin tehtäviin. Pikemminkin kai niillä on alkujaan ilmaistu ihmiselle tarjottua tai oletettua valinnanvaraa. Latinan sana „vel” ‘tai’, josta muuten inklusiivisen disjunktion eräs looginen symboli johtuu, on samaa juurta kuin verbi „velle” ‘tahtoa’.)

Silloin, kun sanan „tai” voi tulkita loogiseksi operaattoriksi, sen merkitys on useimmiten inklusiivinen disjunktio („inclusive OR”), vaikkakaan inklusiivista mahdollisuutta ei useinkaan ajatella tai sitä pidetään epäolennaisena.

1. Kun luetellaan vaihtoehtoja sille, miten jokin asia on tai miten saa tehdä, merkitys on useimmiten eksklusiivinen:

Ei, vaan inklusiivinen. Perustelen tätä exceptio probat regulam ‑periaatteella: joissakin tilanteissa eksklusiivisuus erityisesti ilmaistaan esimerkiksi sanan „tai” alleviivaamisella („lounaaseen kuuluu kahvi „tai” jäätelö”) tai painottamisella tai joko‑tai‑rakenteen käytöllä tai lisäyksellä „mutta ei molempia” tms. Tällaiset poikkeukset perustelevat, että yleinen sääntö on eksklusiivisuus, koska siitä poikkeamista täytyy korostaa.

Tietysti on moniakin tilanteita, joissa virkkeen merkityssisällöstä tai todellisuuden asettamista rajoituksista seuraa, että „A tai B” voi toteutua vain joko A tai B. Esimerkki: „Hän pääsee kotiin tänään tai huomenna”. Tämä ei kuitenkaan johdu sanan „tai” eksklusiivisesta merkityksestä vaan asian sisällöstä.

Silloin, kun kysymys tai‑sanan merkityksen inklusiivisuudesta tai eksklusiivisuudesta ylipäänsä nousee esiin aitona kysymyksenä, normaali tulkinta on inklusiivinen.

„Tarjoan kahvit huomenna Ekbergillä tai Fazerilla.” (en molemmissa)

Tuollainen lupaus ei sulje pois mahdollisuutta tarjota kahvit molemmissa paikoissa. Sellaista mahdollisuutta vain yleensä ei ajatella, koska se ei olisi mitenkään olennainen.

„Saat ottaa kolme leipäviipaletta tai sämpylän.” (et molempia)

Tuollaisissa tilanteissa yleensä juuri lisätään „et molempia”. Jos oletetaan, että ohje on riittävän selvä ilman lisäystä tai painotustakin, se johtunee siitä, että määrällinen rajoitus „kolme” ajatellaan riittäväksi vihjeeksi.

Tuomioistuin joutuu siten ratkaisemaan, perustaako päätös suomen kieleen vai matematiikkaan.

Tuomioistuin tuskin tarkastelee sellaista kysymystä. Sen sijaan se voi joutua ottamaan kantaa, jos jompikumpi osapuoli perustelee kantaansa oikeudessa sillä, että suomen kielen sanan merkitystä tulisi tulkita jonkin sille konstruoidun „matemaattisen” merkityksen mukaan. Seurauksena on todennäköisesti yleinen vaivaantuneisuus tai jopa se, että tuomari antaa asianosaiselle huomautuksen epäasiallisuudesta.

Suomen sanalla „tai” on paljon merkityksiä, joihin voi tutustua lukemalla suomenkielisiä tekstejä tai kuuntelemalla suomenkielistä puhetta. Voi myös lukea suomen sanakirjoissa olevia selityksiä.

Sanakirjaselitykset ovat kyllä varsin ylimalkaisia. Se on sinänsä ymmärrettävää, sillä tällaisen perussanan selittäminen tyhjentävästi on hankalaa ‑‑ ja sanakirjantekijät kai arvelevat, että kirjan käyttäjä ei sellaisia selityksiä tarvitse, vaan ymmärtää „tai”‑sanan merkityksen muutenkin.

Melko nopeasti selviää, että tämän sanan useimmat esiintymät eivät ole minkäänlaisia loogisia operaattoreita (konnektiiveja).

No juu. On kuitenkin mahdollista tarkastella, milloin „tai”‑sanan on tarkoitus sallia vain yksi vaihtoehdoista ja milloin ei. Tämä on _analogista_ logiikan xor‑ ja or‑konnektiivien merkityseron kanssa, vaikkei ihan sama olekaan, kuten aivan oikein toteat.

Muistaakseni jokin etymologinen sanakirja selitti suomenkin tai‑sanan tahtoa‑verbin kanssa samaa juurta olevaksi.

On tosiaan yleensäkin syytä varoa sellaista virhepäätelmää, että kielen sanat olisivat jonkin „oikean” loogisen operaattorin harhateille joutuneita versioita. Semmoinen päätelmä on epäkelpo sekä historiallisesti että semanttisesti.

Historiallisesti, koska kieli todellisuudessa „edeltää” formaalia logiikkaa.

Semanttisesti, koska kielen sanoilla on sellaisia merkitystehtäviä, jotka ovat viestinnän kannalta olennaisia, ja joiden yksioikoinen kuvaaminen „lähimmäksi” logiikan konnektiiviksi „hukkaa” jotain olennaista. Mainitsen esimerkkinä sanat „ja” ja „mutta”. Kummankin voi ajatella ilmaisevan „totuusarvomielessä” konjunktiota: jos sanotaan „A, mutta B”, tarkoitetaan, että molemmat (A ja B) pitävät paikkansa; samaan tapaan kuin lauseessa „A ja B”. Tämä kuvaus ei kuitenkaan tavoita mutta‑sanan koko merkitystä, eikä vika ole mutta‑sanassa, vaan hölmössä kuvauksessa.

Ehkä parempi esimerkki on sana „koska”. Äkkiseltään voisi ‑‑ varsinkin jos on saanut hiukan, muttei tarpeeksi formaalin logiikan oppia ‑‑ kuvitella, että sen merkitys vastaa logiikan implikaatiota: „koska A, niin B” olisi „A => B”. Tämähän on päin seiniä. Todellisuudessa tuo lause ilmaisee, että A ja B _molemmat_ toteutuvat _ja_A:n toteutuminen on _syynä_ sille, että B:kin toteutuu.

1. Kun luetellaan vaihtoehtoja sille, miten jokin asia on tai miten saa tehdä, merkitys on useimmiten eksklusiivinen:

Ei, vaan inklusiivinen. Perustelen tätä exceptio probat regulam ‑periaatteella: joissakin tilanteissa eksklusiivisuus erityisesti ilmaistaan esimerkiksi sanan „tai” alleviivaamisella („lounaaseen kuuluu kahvi „tai” jäätelö”) tai painottamisella tai joko -tai – rakenteen käytöllä tai lisäyksellä „mutta ei molempia” tms. Tällaiset poikkeukset perustelevat, että yleinen sääntö on eksklusiivisuus, koska siitä poikkeamista täytyy korostaa.

Tuo perustelu ei riitä osoittamaan sitä, miten asia „useimmiten” on. Kyllä tai‑sanalla on hyvin usein eksklusiivinen merkitys vaikka sitä ei erityisesti korostettaisikaan. Mutta koska sillä on myös inklusiivinen (monta vaihtoehtoa samanaikaisesti salliva) merkitys, on toisinaan _tarpeen_ korostaa eksklusiivisuutta.

Tai‑sanan eksklusiivisen merkityksen osoittaa juuri se, että eksklusiivisuutta on „mahdollista” korostaa ihan vain ilmaisemalla TAI‑sana erityisen painokkaasti. Jos tai‑sanaan yksinään ei liittyisi eksklusiivisen valinnan merkitystä, ei sellaista tulisi mukaan vaikka tai‑sanaa kuinka alleviivattaisiin.

Sanakirjaselitykset ovat kyllä varsin ylimalkaisia. Se on sinänsä ymmärrettävää, sillä tällaisen perussanan selittäminen tyhjentävästi on hankalaa – ja sanakirjantekijät kai arvelevat, että kirjan käyttäjä ei sellaisia selityksiä tarvitse, vaan ymmärtää „tai”-sanan merkityksen muutenkin.

Nykysuomen sanakirja, joka on tunnetusti monella tavoin huomattava parannus seuraajiinsa nähden, kuvaa kyllä tai-sanaakin aika laajasti.

Melko nopeasti selviää, että tämän sanan useimmat esiintymät eivät ole minkäänlaisia loogisia operaattoreita (konnektiiveja).

No juu. On kuitenkin mahdollista tarkastella, milloin „tai”‑sanan on > tarkoitus sallia vain yksi vaihtoehdoista ja milloin ei. Tämä on _analogista_ logiikan xor‑ ja or‑konnektiivien merkityseron kanssa, vaikkei ihan sama olekaan, kuten aivan oikein toteat.

Kun kyse ei ole propositioista, eivät muodollisen logiikan säännöt päde kovinkaan hyvin. On aivan mahdollista sanoa „tulen huomenna tai ylihuomenna” (joka on useinkin enemmän „lupaus” kuin propositio) ajattelematta lainkaan mahdollisuutta tulla sekä huomenna että ylihuomenna. Inklusiivisuus tai eksklusiivisuus jää tällöin avoimeksi, ja jos siitä herää kysymys, siihen sitten otetaan erikseen kantaa.

Miksi muuten kirjoitetaan xor‑ ja or‑konnektiiveista? Niillä on logiikassa omat, latinasta peräisin olevat nimensä. Niitä voisi sanoa myös joko‑tai‑konnektiiviksi ja tai‑konnektiiviksi, jolloin ilmaisu on itsessään yhtä täsmällinen tai epätäsmällinen kuin englannin sanoja käytettäessäkin. (Sen sijaan ymmärrän kyllä, miksi „ohjelmoinnissa” ja muussa tietotekniikassa käytetään tällaisia nimityksiä, koska itse operaattori ohjelmointikielen ilmauksena voi olla esimerkiksi „or” tai „.OR.”.)

Ilmaisu „tai‑operaattori” on aivan yhtä täsmällinen kuin „OR operator”, kunhan se määritellään, kuten tällainen ilmaus pitää määritellä. Kummankaan merkitystä ei voi johtaa luonnollisen kielen sanasta „tai” tai „or”, eikä kumpikaan muuta luonnollisen kielen sanojen merkitystä esimerkiksi rajaamalla yhden merkityksen „matemaattisesti oikeaksi”.

Ei, vaan inklusiivinen. Perustelen tätä exceptio probat regulam ‑periaatteella: joissakin tilanteissa eksklusiivisuus erityisesti ilmaistaan esimerkiksi sanan „tai” alleviivaamisella („lounaaseen kuuluu kahvi „tai” jäätelö”) tai painottamisella tai joko-tai-rakenteen käytöllä tai lisäyksellä „mutta ei molempia” tms. Tällaiset poikkeukset perustelevat, että yleinen sääntö on eksklusiivisuus, koska siitä poikkeamista täytyy korostaa.

Tuo perustelu ei riitä osoittamaan sitä, miten asia „useimmiten” on.

Exceptio probat regulam ‑päättely osoittaa nimenomaan sen: poikkeusten mainitsemisesta päätellään yleisen säännön tai säännönmukaisuuden olemassaolo.

Kyllä tai‑sanalla on hyvin usein eksklusiivinen merkitys vaikka sitä ei erityisesti korostettaisikaan.

Eksklusiivisuus ei johdu sanan merkityksestä vaan asiaintiloista, olosuhteista ja ilmaisujen kokonaismerkityksestä. „Ostapa Ilta‑Sanomat tai Iltalehti” ei ainakaan tai‑sanan merkityksen takia sulje pois molempien ostamista. Pikemminkin ajatellaan, että jommankumman ostaminen jo tyydyttää sen tarpeen, josta on kyse, joten toisen ostaminen olisi turhaa (siis vielä turhempaa) rahanmenoa.

Tai‑sanan eksklusiivisen merkityksen osoittaa juuri se, että eksklusiivisuutta on _mahdollista_ korostaa ihan vain ilmaisemalla TAI‑sana erityisen painokkaasti. Jos tai-sanaan yksinään ei liittyisi eksklusiivisen valinnan merkitystä, ei sellaista tulisi mukaan vaikka tai-sanaa kuinka alleviivattaisiin.

Ei osoita. Pelkkä painottaminen ei itsessään osoita eksklusiivisuutta, vaan tämä riippuu asiayhteydestä ja tilanteesta. Painottamisella voidaan myös vain korostaa valinnaisuutta tai vaihtoehtoisuutta. „Ostapa Ilta‑Sanomat”, voi joku sanoa, ja sitten tauon jälkeen jatkaa „”tai” Iltalehti”, esimerkiksi siksi, että perheeseen on tapana ostaa Ilta‑Sanomat mutta nyt tuli mieleen, että voisihan joskus lukea Iltalehteäkin. Ilmaisu on tietysti vähän savohtava: vastuu tulkinnasta jää kuulijalle. Sen sijaan yhteen menoon sanottu „Ostapa Ilta‑Sanomat „tai” Iltalehti” voisi tarkoittaa, että olisi syytä ostaa vain toinen eikä molempia kuten usein on tehty. Tällöin tai‑sanan korostaminen tavallaan edellyttää, että kuulija tekee pikaisesti päättelyn, johon edellä viittasin: toisenkin ostaminen jo täyttää tarpeen, toinen on sitten jo tuhlausta.

Pelkkä painottaminen ei itsessään osoita eksklusiivisuutta, vaan tämä riippuu asiayhteydestä ja tilanteesta. Painottamisella voidaan myös vain korostaa valinnaisuutta tai vaihtoehtoisuutta.

Mikäli „tai” olisi ilman muuta kielessä inklusiivinen, vaihtoehtoja luetteleva ja ilman muuta useankin vaihtoehdon yhtäaikaisesti salliva, niin sen „painottaminen” johtaisi vain entistä suurempaan inklusiivisuuden painottamiseen:

„Osta Ilta‑Sanomat, *TAI* Iltalehti” merkitsisi tämän selityksesi mukaan kutakuinkin seuraavaa, suorastaan painotettuna:

„Osta Ilta‑Sanomat, TAI VOIT MYÖS VALITA Iltalehden, SIIS HUOM. VOIT VALITA KUMMAN TAHANSA TAI VAIKKA MOLEMMAT”.

Näin ei kuitenkaan ole. Kun TAI‑sanaa oikein painotetaan, korostuu „eksklusiivisuus”.

Näin on yleisesti, eikä siihen tarvita yksittäiseen asiayhteyteen ja tilanteeseen liittyvää arvailua. Toki asiayhteys saattaa auttaa tuota tulkintaa. Mutta asiayhteydestä riippumatta on niin, että tai‑sanan korostaminen vahvistaa eksklusiivista tulkintaa.

Juuri niin. Mutta lyöt päätäsi seinään vääntämällä sitä rautalangasta Korpelalle.

2. Kun luetellaan vaihtoehtoja, joiden „toteutuessa” seuraa jotakin muuta (esim. „jos a tai b, niin c”), merkitys on useimmiten inklusiivinen:

„Jos otit leipäviipaleita tai sämpylän, veloitamme ateriasta lisähinnan.” (veloitamme tietysti silloinkin, jos otit molempia)

„Jos olet raskaana tai alle 18‑vuotias, keskustele ensin lääkärin kanssa.” (myös jos olet molempia)

Nämä tapaukset ovat tämän kannalta relevantteja. Onko mitään tilannetta, jossa „tai” voisi olla ekslusiivinen. Siis en tarkoita tilanteita, joissa inklusiivisuus olisi lähtösääntöisesti poissuljettu („jos eläin on kissa tai koira”) vaan nimenoman tapauksia, joissa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia yhtäikaa, mutta siitä seuraa, että ehto ei kokonaisuudessaan täyty. Minusta tuo 1 x or 1 = 0 on niin epälooginen, että sille ei juuri ole käyttöä yleiskielessä. Jos sitä tarvitsisi kuvata pitäisi kirjoittaa „jos on raskaana tai alle 18‑vuotias, mutta ei kuitenkaan kupaakin yhtäaikaa” tms.

Și gâlceava aborigenilor continuă …

COMPLETARE 10.5.2010

suuri vs iso

suuri ● mare; voluminos, spațios; înalt; larg; bine făcut; adult; important ■ 1 (iso) stor; (kookas) omfångsrik (myös kuv); väl tilltagen; (ihmisestä myös) storvuxen; (tilavuudeltaan suuri) voluminös; spatiös; (pitkästä ihmisestä) reslig, högrest; (aikuinen) vuxen

iso ● mare; voluminos, spațios; înalt; larg; bine făcut; adult; important ■ 1 stor; (kookas, pitkä) lång; reslig; (suurikokoinen) högrest; storvuxen; kraftig; (laaja) vid; rymlig; omfångsrik

suuri vrt. iso.

1. ulottuvuudeltaan, ulkonaisilta mitoiltaan isokokoinen, kookas; iso. Suuri ja vahva mies. Suuri koira, perhonen, rakennus, järvi. Suuri nenä. Tuijottaa silmät suurina, suurin silmin jtak. Liian suuret kengät. Kuinka suuri [= minkäkokoinen] se on? Huoneet ovat yhtä suuret samankokoiset. Suuri maailma.

Erik. iältään varttunut; aikuinen, täysikasvuinen. Suureksi kasvanut poika. Lapset ovat jo suuria. Hän on suuri lapsi täysikasvuinen mutta lapsellinen.

2. määrältään, paljoudeltaan runsas; iso. Suuri perhe. Suuri joukko ihmisiä. Suurimmat puolueet. Suuri palkka. Suuret tulot. Suuri luku. Suuri summa. Ansaitsi suuret rahat paljon rahaa. Suurin sallittu ajonopeus. Kaksi kertaa niin suuri, kaksi kertaa suurempi. Suuri valiokunta. Suuri yleisö.

Kuv. Suuri raha pääomapiireistä.

3. asteeltaan, voimaltaan, vaikutukseltaan huomattava; iso. Suuri teho. Panna suuri paino jllek seikalle. Aiheutti suurta vahinkoa. Suurin ansio onnistumisesta kuuluu muille. Houkutus oli liian suuri. Se oli hänen suuri unelmansa. Tämä on minulle suuri kunnia! Suuret kiitokset! Sai suuren suosion. Olen hänen suuri ihailijansa. Hänellä on suuria suunnitelmia. Tuntea suurta tyydytystä työstään. Se oli silloin suurta muotia. Suurin työ [= enin osa työstä] on tehty. Suurelta osalta, suuressa määrin huomattavassa määrin. Suuri [= kova] juoppo.

Substantiivina Kolmen suuren [suurvallan, suuren puolueen tms.] neuvottelu. Uudistuksesta odotettiin suuria.

4. arvoltaan, merkitykseltään t. asemaltaan huomattava, merkittävä, tärkeä. Siitä on ollut suuri apu, suurta apua, se on ollut suureksi avuksi. Taisteli suuressa Pohjan sodassa. Aleksanteri Suuri. Suuri taiteilija, humoristi. Suuri elokuva. Olisi suurta saada kokea jotain sellaista. Suuri päivä on koittanut. Meni naimisiin suuren rakkautensa kanssa. Kirjat olivat hänen suuri rakkautensa. Astua suureen tuntemattomaan ylät. kuolla. Puhua suulla suuremmalla. Ei suuret sanat suuta halkaise [= kyllä jokainen kehua osaa; kehuminen on luvallista] SL. Suomen suuri poika us. leik. kuuluisa, ansioitunut suomalainen mies.

Ark., leik. Olla suurin ja kaunein (omasta mielestään) jssak suhteessa paras, huippu, ykkönen.

Substantiivina Tämä nyt ei vielä suuria merkitse.

5. Suurin piirtein noin, suunnilleen, osapuilleen, jotakuinkin. Suurin piirtein viisi metriä pitkä. Väite pitää suurin piirtein paikkansa.


suuri-

1. yhdysadjektiivien alkuosana us. = iso (suurikokoinen, -töinen).

2. yhdyssubstantiivien alkuosana tavallisemmin: suur-.

iso suuri.

1. suurikokoinen, kookas, mittava, laaja. Iso mies. Iso puu, kivi, rakennus, järviso. Isot ikkunat. Liian iso takki. Isoa käsialaa. Isot kirjaimet suuraakkoset.

Kuv. Hän on taiteilija isolla T:llä merkittävä taiteilija.

Erik.

a. iältään varttunut; aikuinen, täysikasvuinen. Hän on jo iso poika. Älä vollota, iso mies! Lapset ja isot ihmiset. Vasta isona.

b. eräissä nimityksissä tav. ilmaisemassa pienemmän vastakohtaa, vrt. 1. iso-. Iso pakaralihas.

2. määrästä: runsas, lukuisa. Iso perhe. Iso palkka. Isot menot. Ison joukon [= aika paljon] suurempi.

3. vaikutukseltaan huomattava, kova, voimakas. Iso asia, tapaus. Iso urakka. Pitää isoa ääntä. Asiasta on nostettu iso melu.

Ark., vars. kuv. Iso hihna, remmi, vaihde päällä vauhdissa, hyvässä vedossa.

4. mahtava, arvokas, tärkeä. Iso herra.


iso-

1. yhdysadjektiivien alkuosana: tav. = suuri- (isokätinen, -töinen).

2. yhdyssubstantiivien alkuosana.

a. ilmaisemassa kooltaan, vaikutukseltaan tms. ominaisuudeltaan suurta (isopurje, -varvas; isojako, -viha).

b. eläinten ja kasvien sekä paikannimissä (isokäpylintu, -lumme; Iso-Britannia, Isokyrö).

c. eräiden sukulaisten nimityksissä (isosisko, -veli; isoisä, -äiti, -vanhemmat; isosetä).

Discuție

În ciuda faptului că, aparent, cele două cuvinte reprezintă o singură noțiune și ar fi sinonime, în fapt nu sunt întru totul sinonine, fiecare având aria sa proprie de întrebuințare. Fără să fie o delimitare strictă, se pare că iso este mai concret, cu aplicare individuală, el este preferatul dialectelor vestice, iar suuri, preferatul dialectelor estice, este mai abstract, mai general. Sunt limitate situațiile din limbajul colocvial în care cele două cuvinte sunt sinonime perfecte și deci, interschimbabile. Compară iso mies – un bărbat voinic și suurmies – un mare bărabat, o personalitate sau isopurje – vela cea mare; suuri purje – o velă mare, întinsă, dar nu neapărat velea cea mare. Familia lui suuri a dat nume noțiunilor abstracte suuruus – dimensiune și suure – dată de problemă, mărime; variabilă. Spicuite din vocabularul cotidian ar fi, pe de o parte iso veli, isoisä și isovarvas iar pe de altă parte suuri yleisö, suuri sotapäälikkö, (hän on) suurta sukua și suuri puhuja. Numele proprii se supun și ele regulei, Iso-Antti, Iso-Seppälä , Iso-Heikkilä, Isokyrö, dar Aleksanteri Suuri și Suur-Parikkala. (De observat uzanța: care legate, care separate.) Noi am folosi Ştefan cel Mare și Copșa-Mică.

Cuvintele compuse cu cele două rădăcini sunt mai pretențioase, mai stabile și nu admit schimbări. Fiecare dintre ele își are propria familie de cuvinte suuri– 44, suur– peste 150 iar iso– peste 60 de cuvinte.

COMPLETARE 22.10.2010

 

vuoksi vs varten vs takia vs tähden

vuoksi ● pentru; din cauză că; ca urmare; datorită ■ förskull; (johdosta) på grund av; (lyh) p.g.a.; med (i) anledning av; (seurauksena) till följd av

varten ● pentru; din cauză că; ca urmare; datorită ■ för

takia ● pentru; din cauză că; ca urmare; datorită ■ förskull; (johdosta) på grund av; med (i) anledning av; (seurauksena) till följd av; (ansiosta) tack vare

tähden ● pentru; din cauză că; ca urmare; datorită ■ för – skull; (johdosta) på grund av, (lyh) p.g.a.; med (i) anledning av; (seurauksena) till följd av; (ansiosta) tack vare

.

vuoksi postp. tähden, takia, johdosta, ansiosta. Päällystystyön vuoksi suljettu ajorata. Älä huolehdi minun vuokseni. Vertailun vuoksi mainittakoon, että – -. Huvin, näön, muodon vuoksi. Vaihteen, varmuuden vuoksi. Avioitui rahan vuoksi rahaa saadakseen. Kasvattaa lampaita villan vuoksi saadakseen villaa. Hyvän laatunsa vuoksi kysyttyä tavaraa. Uhrautua, nähdä vaivaa jkn vuoksi puolesta. Vuoksi ← vuo la translativ.

.

varten jtak ajatellen, silmällä pitäen, jnk varalle, hyväksi, tähden, vuoksi. Vieraita varten ostettu kakku. Erillinen säiliö jätepaperia varten. Eli vain lapsiaan varten. Varten ← varsi, cf varta vasten – anume.

Ark. Mitä varten miksi, mistä syystä, minkä tähden. Sitä varten siksi, siitä syystä, sen tähden.

.

takia vuoksi, tähden, johdosta, ansiosta. Jäi eläkkeelle sairauden takia. Sinun takiasi myöhästyimme. Minun takiani [= minusta] ei kannata huolestua. Paju soveltuu energianlähteeksi nopeakasvuisuutensa takia. Tein sen sinun takiasi hyväksesi, edestäsi, puolestasi. Turhan takia aiheettomasti, turhaan. Takia ← taka.

.

tähden

1. vuoksi, takia, johdosta, ansiosta. Jäi eläkkeelle sairauden tähden. Häpesi poikansa tähden. Saivat kärsiä minun tähteni. Minkä tähden? Sen tähden, että koska, siksi että. Nai hänet rahojen tähden. Luontonsa tähden suosittu ulkoilualue.

2. eräissä päivittelyissä ja vetoomuksissa. Voi herran tähden, nyt se putosi! Älä Jumalan tähden tee sitä! Tulkaa taivaan tähden pois sieltä!

Tähden a fost luat în considerație ca element de comparație datorită etimologiei. Provine din instructivul celui de al doilea infinitiv al verbul tähdätä – a ținti, a ochi, a viza, a tinde spre, provenit, la rândul lui, din cuvântul tähti care, inițial, însemna pată sau punct negru.

.

.

ruumis vs keho

ruumis ● corp; cadavru ■ 1 (elävänä) kropp; 2 (ihmisen kuolleesta ruumiista) lik; död kropp; (tomu) stoft; (haudattu ruumis) (oik) (Suom)  jordat lik; (Ruots)  gravsatt stoft

keho ● corp ■ kropp

ruumis 41  ihmisen t. eläimen koko elimistö.

1. elävänä: keho. Kissan notkea ruumis. Nojasi oveen koko ruumiillaan. Äiti suojeli lasta omalla ruumiillaan. Karaista, harjoittaa ruumistaan. Rääkätä ruumistaan kovilla ponnistuksilla. Olla täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Terve sielu terveessä ruumiissa SP. Prostituoitu myy ruumistaan.

2. kuolleena: kalmo. Siunata, haudata ruumis. Mies makasi ruumiina.

Kuv. Vain minun ruumiini yli [= ehdottomasti ei]! Yhtiö olisi konkurssiin mentyään liian suuri ruumis pankeille.

Ark. Elokuvassa tehtiin paljon ruumiita tapettiin paljon.

keho 1  elävän ihmisen (t. eläimen) ruumis.

Prin anii ’40 profesorul de anatomie Niilo Pesonen a contribuit la îmbogățirea vocabularului medical, în 1946 a vrut să deosebească corpul omului viu de cadavru și a inventat cuvântul keho. La origine stă cuvântul vechi kehä – cerc, circomferință, perimetru, periferie, incintă, rond, dar a fost considerată și rădăcina kehit-, și ea provenită tot din kehä, cu sensul de dezvoltare, rezultatul unei dezvoltări, a unei deschideri. Altfel keho exista in dialect și însemna ”rakennelmaa tai kasvavan puun ympärille heinäaumaa – claie de fân, vegetație deasă crescută în jurul unui copac”.

Cuvântul nu a găsit audiență după cum s-ar fi dorit iar familia sa este destul de restrânsă: kehollinen, kehonkaava, kehonkieli, kehonraikaste, kehonrakennus, kehonrakentaja din care dicționarul KOTUS propune la câteva: kehollinen, tavallisemmin: ruumiillinen; kehonkieli = ruumiinkieli. În întrebuințare se pot forma și alte cuvinte precum, kehollisesti, kehollisuus, kehonjäsen, kehonosa, kehonlämpö, kehonliikunta, etc.

.

Dar să vedem ce spun specialiștii despre subiect la linkul de mai jos.

Ruumis, kalmo ja keho

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1112

 

.

COMPLETARE

.

Introdus  / lisätty 23.3.2010

Actualizat / päivitetty 10.5.2010

Actualizat / päivitetty 22.10.2010

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: