Blogulblog's Blog

Construcții cu -kin, -kAAn

Construcții cu -kin, -kAAn

.

Lista de mai jos poate induce în eroare pentru că, altfel decât află străinul despre perechea -kin / –kaan, ele nu sunt complet opuse și nici, întotdeauna, perechi. În limba vorbită ele se folosesc, deși incorect, ‚mielivaltaisesti – arbitrar, cum dă Dumnezeu’ pentru că așa s-au încetățenit.

Înainte de a trece mai departe să luam câteva exemple în care –kaan nu are semnificație negativă, mai ales în interogative.

–        Olen Korhonen. – Ai, mikă nimi olikaan?

Johtaja – vai mikä se nyt olikaan?  Mikä olikaan se kappale? Anteeksi, kuka olikaan Pekka Virtanen? Miten helppo hänen olikaan hengittää tässä.

Se pare că, singură, particula –kää are conotație negativă din moment ce s-a propus schimbarea numelui orașului Hyvinkää în Hyvinkin!

.

Liitepartikkelilla kin on karkeasti luokiteltuna kahdenlaista käyttöä. Ensinnäkin sen tehtävänä on kytkeä sana tai sanaa pitempi tekstin osa edellä sanottuun tai edellä puheena olleeseen. Virkkeessä ”Eilen satoi ja tänäänkin on taivas ollut pilvessä” kin muistuttaa, että tällä päivällä on jotakin yhteistä eilisen kanssa. Partikkeli voitaisiin hyvin korvata myös-sanalla: ”Eilen satoi ja myös tänään on taivas ollut pilvessä.”

Toinen kin-liitteen päätehtävistä on ilmauksen tehostaminen. Tehtävät eivät aina selvästi erotu toisistaan, ja liitteellä voi samanaikaisesti olla sekä kytkevä että tehostava rooli. äskeisessä esimerkissä ”Eilen satoi ja tänäänkin on taivas ollut pilvessä” kin ei pelkästään yhdistä vaan se myös korostaa tänään-sanaa. Selvempi tuo korostava tehtävä on esimerkissä ”Siinä on paljonkin toivomisen varaa”, jossa paljonkin voitaisiin vaihtaa ilmaukseen ”todella paljon” tai ”hyvin paljon”.

Paitsi sanoilla myös ja todella liite kin on toisinaan korvattavissa sanoilla jopa ja esimerkiksi. Virke ”Isoissa häissä oli joskus kolmekin soittajaa” vastaa suunnilleen virkettä ”Isoissa häissä oli joskus jopa kolme soittajaa”, ja virke ”Vaari on tullut muistamattomaksi; kadullakin hän saattaa unohtaa, minne on menossa” vastaa virkettä ”Vaari on tullut muistamattomaksi; esimerkiksi kadulla hän saattaa unohtaa, minne on menossa”.

Vaikka myös, todella, jopa ja esimerkiksi usein sopivatkin kin-liitteen vastineiksi, kaikkia liitteen käyttötapoja ne eivät kuitenkaan kata. Varsin usein liite näyttää olevan vailla itsenäistä merkitystä ja mitään korvaavaa sanaa on mahdoton antaa. Liitteen tehtävänä tuntuu monesti olevan pelkästään tekstin sävyttäminen. Se, minkä lisävivahteen liite kulloinkin tuo, riippuu paljon tekstiympäristöstä tai puhetilanteesta. Mikä esimerkiksi on kin-liitteen tehtävä kysymyksessä ”Oletko vanhakin?” Partikkelittomana (”Oletko vanha?”) se kuulostaisi oudolta, jopa epäkohteliaalta. Kysymys ei koskisikaan enää ikää vaan iäkkyyttä.

Liite kin on sisällykseltään myönteisten lauseiden partikkeli. Kielteissävyisissä lauseissa sen vastineena on kaan, kään. Siinä missä kin saa merkityksen ’jopa’, kaan edustaa merkitystä ’edes’: ”Jää kantoi hevosenkin (= jopa hevosen)”, ”Jää ei kantanut hevostakaan (= edes hevosta)”. Aivan selvä ei liitteiden työnjako ole. Joskus kumpikin tuntuu käyvän: ”Lähden, jos sanot sanankin”, ”Lähden, jos sanot sanankaan”. Murteissa kin-liitteen käyttö kaan-liitteen merkitystehtävässä ja päinvastoin on vielä vapaampaa, esimerkiksi: ”Siihen aikhan ei ollu ei yhtään sellaasta (piikaa) jolt olis kuullup pikkuusenkin nurinaa” (Nurmo); ”Ei se tuossai (= tuossakin) lahella kulej joka paekassa se nuotta” (Hirvensalmi); ”Minne lie Aelikaam mennäh höllöttänä” (Sotkamo); ”Otas sie Iisko pullaa, toinenkhaam (= toinenkaan) palanen” (Kolari).

….

Ymmärretyksi tulemisen kannalta liitepartikkelit eivät ehkä ole aivan välttämättömiä; suomea vieraana kielenä opiskeleva tuskin törmää niihin ensimmäisillä oppitunneillaan. Täydellisesti kieltä hallitsevan puheeseen ne ilman muuta kuuluvat, eivät kirjoista opittuina vaan vaistonvaraisesti omaksuttuina kielen vivahteiden tulkkeina ja emootioiden ilmaisimina.

Matti Vilppula

Kielikello 1/1995

.

Remarcă: particulele inflectării se adaugă  înaintea terminațiilor -kin și -kAAn care rămân neschimbate.

.

-kin

ainakin 1. (kielteisissä yhteyksissä: ainakaan) joka tapauksessa, vähintään, edes, kuitenkin, kumminkin. Ainakin joskus. Minä ainakin lähden. Ainakin luulen niin. Se ainakin t. ainakin se on varmaa. Ei ainakaan vielä. Tarvitsisin ainakin kolmen viikon loman. Ei se ainakaan sataa euroa maksa. Anna hänen ainakin yrittää.

2. vertauksissa: yleensä, ikään. Leikkiä kuten lapset ainakin. Löi kuin mies ainakin. Vastasi kuten ainakin mies, joka on tottunut täsmällisyyteen.

arvatenkin (kielteisissä yhteyksissä: arvatenkaan) luultavasti, varmaankin, otaksuttavasti, todennäköisesti, ilmeisesti, kaiketi, arvattavasti. Arvatenkin olet jo kuullut asiasta. Hän ei arvatenkaan tule.

erittäinkin vanh. varsinkin, etenkin, erityisesti, ennen kaikkea, nimenomaan.

etenkin (kielteisissä yhteyksissä: etenkään) varsinkin, vallankin, semminkin, erittäinkin, eritoten, erityisesti, nimenomaan. Suomessa ja etenkin Helsingissä. Ei etenkään sunnuntaisin.

johonkin jossain (myös paikallissijamuodot jossakin, jostain, jostakin, johonkin, jonnekin) tarkemmin määrittämättömään paikkaan viittaavia jokin-pronominin muotoja; vrt. jokin. Jossa(k)in päin Suomea. Kuulin josta(k)in, että – -. Lähti johonkin t. jonnekin. Lähti johonkin kaupungille.  Erik. Siellä jossakin (vars. talvi- ja jatkosodan oloista:) rintamalla, sodassa.

jokin pron. (jossain, jossakin, jostain, jostakin, johonkin, jonnekin ks. myös erikseen) (taivutus: jonkin, jotakin, jotkin, joihinkin jne.; -akin-lopun rinnalla us. -ain; kielteinen vastine mikään, kukaan) vrt. joku.

jokseenkin (vain myönteisissä lauseyhteyksissä) jotensakin, jotakuinkin, kutakuinkin, melko(isen), aika; likimain, osapuilleen, suunnilleen, lähes, melkein. Tulevaisuus näyttää jokseenkin synkältä. Tunsin jokseenkin kaikki.

jolloinkin joskus. Jolloinkin 1200-luvulla.

joltinenkin (kin-liite säilyy sellaisenaan taivutusmuodoissa: joltisenkin, joltistakin jne.) melkoinen, kohtalainen, jonkinlainen, jommoinenkin. Joltinenkin rahasumma. Joltisenkin komea mies.

joltisestikin melkoisesti, melko lailla. Oli joltisestikin juovuksissa.

jommoinenkin (kin-liite säilyy sellaisenaan taivutusmuodoissa: jommoisenkin, jommoistakin jne.) = joltinenkin. Jommoinenkin urakka.

jonnekin ks. jossain. Mennään jonnekin kahville. Muutti jonnekin päin Ruotsia.

joskin (kielteisissä yhteyksissä: joskaan) vaikka(kin), jos kohta. Kaunis vaate, joskin kallis. Kaikki meni hyvin, joskaan ei aivan odotetusti.

jossakin ks. jossain.

jossain (myös paikallissijamuodot jossakin, jostain, jostakin, johonkin, jonnekin) tarkemmin määrittämättömään paikkaan viittaavia jokin-pronominin muotoja; vrt. jokin. Jossa(k)in päin Suomea. Kuulin josta(k)in, että – -. Lähti johonkin t. jonnekin. Lähti johonkin kaupungille. Erik. Siellä jossakin (vars. talvi- ja jatkosodan oloista:) rintamalla, sodassa.

jostakin ks. jossain.

jotakuinkin kutakuinkin, jokseenkin, jotensakin. Jotakuinkin [= melko(isen), aika] täydellinen fiasko. Jotakuinkin [= likimain, lähes, melkein] täynnä.

jotenkin jollakin tavoin; jotenkuten. Vaikutti jotenkin omituiselta. Se oli jotenkin [= suunnilleen] näin. Eiköhän se jotenkin järjesty.

jotensakin jokseenkin, jotakuinkin, kutakuinkin. Jotensakin samoihin aikoihin. Jotensakin [= melko(isen), aika] ruma mies. Jotensakin [= likimain, lähes, melkein] aina.

joteskin ark. jotenkin, jotensakin. Joteskin tuttu nimi.

kaikitenkin Kuitenkin kaikitenkin ks. kuitenkin.

kuitenkin (kielteisissä yhteyksissä: kuitenkaan) kumminkin; us. (konjunktion ohella) = mutta.

1. siitä t. kaikesta huolimatta, joka tapauksessa, yhtä kaikki, sentään, silti, sittenkin. Rikas ja kuitenkin onneton. Koetti varoa ja kaatui kuitenkin. Ei kannata pyytää, ei hän kuitenkaan tule. Ääriainekset suunnittelivat kumousta. Yritys kuitenkin epäonnistui. Jospa kuitenkin koettaisit. Se oli kuitenkin kaikitenkin [= joka tapauksessa, sittenkin] totta.

2. ilmaisemassa rajoitusta, varausta t. selvennystä. Elleivät kaikki, niin kuitenkin useimmat. Toimisto on auki klo 8.30—16.00, ei kuitenkaan maanantaisin.

3. huudahduksissa, päivittelyissä: sentään. Voi kuitenkin! Hyvä isä kuitenkin!

kukin indefiniittinen pron. jokainen (kulloinkin kyseessä oleva, erikseen). Kukin lähti kotiinsa. He lähtivät kukin kotiinsa. Tapansa kullakin. Kullakin meistä t. meistä kullakin on huolensa. Meillä kullakin on huolemme. Viisi taloa, kussakin kaksi perhettä. Kunkin kuukauden viimeisenä päivänä. Työtunteja laskettiin 20 kutakin [= aina] viittä päivää kohti. Aikansa kutakin [elämänvaihetta tms.], aika aikaa kutakin. Erik. Itse kukin [vain henkilöön viittaamassa]. Itse kukin harkitkoon asiaa. Itse kutakin meistä

kulloinenkin (kin-liite säilyy sellaisenaan taivutusmuodoissa: kulloisenkin, kulloistakin jne.) kulloinkin olemassa oleva, kulloinkin kyseeseen tuleva. Puolueen kulloisetkin edustajat. Kulloistenkin olojen mukaan.

kulloinkin kullakin kerralla, kussakin tapauksessa. Kulloinkin sovellettavat määräykset. Kuka kulloinkin sattuu kotona olemaan.

kumminkin (kielteisissä yhteyksissä: kumminkaan) = kuitenkin. Pelotti, mutta mentiin kumminkin. Älä kehu, kun et kumminkaan osaa. Menkää, minä kumminkin [= ainakin] jään.

kumpainenkin (kielteisissä yhteyksissä: kumpainenkaan) tavallisemmin: kumpikin.

kumpikin pron. (kielteisissä yhteyksissä: kumpikaan) sekä toinen että toinen kahdesta, molemmat. Kumpikin teistä on väärässä, te kumpikin olette väärässä. Kummallakin pojista on auto t. kummallakin pojalla on auto t. pojilla on kummallakin auto. Kumpaakaan ei [= ei toista eikä toista] hyväksytty. Palkintoa ei voitu antaa kummallekin palkinto voitiin antaa vain toiselle.

Mon. kahdesta ryhmästä tms. Kummatkin, sekä pojat että tytöt. Kummatkin sukset suksiparit. Kummatkin joukkueet pitää olla: kumpikin joukkue t. molemmat joukkueet.

kunnekin (kielteisissä yhteyksissä: kunnekaan) kuhunkin suuntaan, minnekin. Lähtivät kuka kunnekin.

kutakuinkin = jotakuinkin. Kutakuinkin siisti. Kutakuinkin yhtä paljon.

mihinkin ks. missäkin.

mikin pron. (missäkin, mistäkin, mihinkin ks. myös erikseen) (taivutus: minkin, mitäkin, milläkin jne.; muoto aina yksiköllinen; käytetään vain myönteisissä yhteyksissä tav. muiden mi-alkuisten pronominien t. adverbien ohella) jokainen (kulloinkin kyseessä oleva, erikseen); tav. tapahtumien, toiminnan tms. vaihtelevuutta, kirjavuutta merkitsevissä ilmauksissa. Näytä, missä mikin osa sijaitsee. Tekevät mikä mitäkin mikä sitä, mikä tätä; yksi yhtä, toinen toista. Milloin minkin lajinen, suuruinen myös →←. Mikä milläkin tavalla mikä yhdellä, mikä toisella tavalla. Milloin missäkin tarkoituksessa.

mikäkin 1. us. halv. kuin-sanan ohella: kuin ainakin, konsanaan. Käyttäytyy kuin mikäkin diktaattori.  2. = mikä 9.b. Pirteä kuin mikäkin.

milloinkin kielteisissä yhteyksissä: milloinkaan: (ei) minään aikana t. ajankohtana, (ei) missään tilaisuudessa t. olosuhteissa, (ei) koskaan, ikinä, konsanaan. Ei milloinkaan ennen. En ole nähnyt milloinkaan vompattia. Eihän sitä milloinkaan tiedä, mitä tapahtuu. Oletko milloinkaan ajatellut erota? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan SP.

minnekin = mihinkin. Lähtivät mikä minnekin. Milloin minnekin.

missäkin (myös paikallissijamuodot mistäkin, mihinkin) paikkaan viittaavia mikin-pronominin muotoja. Ovat mikä missäkin. Menevät kuka mihinkin. Tuulee milloin mistäkin.

mistäkin ks. missäkin.

mitenkin tapahtumien, toiminnan tms. vaihtelevuutta, kirjavuutta merkitsevissä ilmauksissa. Elävät kuka t. mikä mitenkin kuka yhdellä, kuka toisella tavalla. Milloin mitenkin päin.

myöskin paremmin: myös. (Totuși, la început de propoziție mi se pare la locul lui)

olletikin harv. varsinkin, etenkin. Kirjallisuudessa, olletikin runoudessa.

semminkin (kielteisissä yhteyksissä: semminkään) varsinkin, etenkin, nimenomaan. Voitto oli makea, semminkin kun se tuli niin suositussa lajissa. Se ei sovi, ei semminkään juuri nyt.

senkin (paheksuvan t. leikillisen) moittivissa puhutteluissa. Senkin roisto ja valehtelija! Senkin veitikka! Sinä senkin!

sittenkin (kielteisissä yhteyksissä: sittenkään) kuitenkin, kumminkin, siitä t. kaikesta huolimatta. Olit sittenkin oikeassa. Vaikka häntä kuinka rohkaistiin, hän ei sittenkään uskaltanut. Mahdatko sittenkään [= lopultakaan] tajuta, mitä olet tekemässä?

suinkin myönteisissä yhteyksissä; vrt. suinkaan.

1. vain, vähänkin, ikinä. Tule, jos vain suinkin pääset! Teen minkä suinkin voin. Jos suinkin käy päinsä, jos suinkin [on] mahdollista.

2. vaillinaisessa kuin-lauseessa adjektiivin t. adverbin ohessa: mahdollista. Niin hyvä, varovainen kuin suinkin. Niin pian, usein, vähän kuin suinkin.

tietenkin (kielteisissä yhteyksissä: tietenkään) tietysti, luonnollisesti, totta kai, tottahan toki. Tietenkin asia tuli ilmi. Kukaan ei tietenkään tunnustanut erehtyneensä. | ”Lähdetkö mukaan?” ”Tietenkin lähden.”

tuskin 1. ei kunnolla, ei oikein (edes), ei juuri (edes). Tuskin kuuluva, näkyvä, maistuva. Jaksoi tuskin enää seistä. Rahaa tuskin nimeksikään.

2. epäilevää oletusta t. varovaista kieltoa ilmaisemassa: varmaan ei, uskottavasti ei. Tuskinpa tuo kannattaa. Keksinnöllä tuskin on käytännön merkitystä. | ”Olet erehtynyt.” ”Tuskinpa.”

3. ilmaisemassa että jtak on tapahtunut juuri ennen jtak muuta. Tuskin oli toinen lopettanut, kun toinen jo aloitti.

4. Hädin tuskin, töin tuskin vaivoin, nipin napin, juuri ja juuri. Pääsi hädin tuskin maihin. Raha riittää töin tuskin ruokaan. Töin tuskin näki lukea.

vallankin (kielteisissä yhteyksissä: vallankaan) varsinkin, etenkin. Naiset, vallankin yksinhuoltajaäidit. Lenkille ei pidä lähteä sairaana, vallankaan kuumeisena.

varsinkin (kielteisissä yhteyksissä: varsinkaan) etenkin, vallankin, semminkin, erittäinkin, eritoten, erityisesti, nimenomaan. Kaikki, varsinkin Matti t. Matti varsinkin. Ei varsinkaan huonolla säällä.

.

.

-kAAn

ainakaanainakin

alkuunkaan kielteisissä yhteyksissä. Ei alkuunkaan ei lainkaan, ollenkaan, vähääkään, yhtään.

arvatenkaanarvatenkin

ensinkään ollenkaan, lainkaan, yhtään, vähääkään, hiukkaakaan. Se ei ole ensinkään varmaa. Tuletko ensinkään?

etenkäänetenkin

joskaanjoskin

kenkään (yks. nominatiivi korvataan kukaan-pronominin muodolla, kenkään vain ylät.) kukaan; vrt. kukaan ja sen yhteydessä esitetyt taivutustiedot. Ei kenkään voi palvella kahta herraa.

kertaakaan kerran (kielteisissä yhteyksissä: kertaakaan; vrt. kerta)

1. ilmaisemassa teon t. tapahtuman toistumattomuutta. Kerran päivässä, vuodessa. Sellaista sattuu vain kerran elämässä. Useammin kuin kerran. Vielä kerran. Ei kertaakaan enää.

2. ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa. Kerran toissa kesänä. Kerran vielä kadut tekoasi. Toivoisin kerran voittavani. Olipa kerran [= ennen vanhaan, muinoin] kuningas.

3. ilmausta vahvistamassa. Mikä kerran on tapahtunut, se on tapahtunut. Kerran alkuun päästyään yritys sujui mainiosti.

Erik.

liittyen konjunktioon kun t. koska (ark. ilman konjunktiota: kun, koska); vrt. kerta 2. Tule nyt, kun kerran haluat. Koska kerran asiasta puhutaan, esitän kantani. Syö, kerran otitkin ark.

4. Sanoitpa kerrankin [= edes kerran, vihdoinkin] totuuden. Kerrankos [= useinhan, harvoinkos] sellaista sattuu!

koskaan milloinkaan. En unohda sinua koskaan. Ei koskaan hymyillyt. Oletko koskaan sairas? Parempi kuin koskaan (ennen). Nyt jos koskaan, jos koskaan niin nyt. Koskaan toteutumaton haave.

kuinkaan kielteisissä yhteyksissä: millään tavalla, mitenkään. Ei siinä kuinkaan käynyt.

kuitenkaankuitenkin

kukaan kuka (muut muodot kuin yks. ja tav. mon. nominatiivi korvataan kenkään-pronominin vastaavilla muodoilla kenenkään, kehenkään t. keneenkään, keidenkään, keitään, keihinkään jne.) kielteisissä yhteyksissä henkilöön viittaava indefiniittinen pron., ainoakaan, yksikään. Kukaan ei ole erehtymätön. Onko täällä ketään? Paremmin kuin kukaan muu. Älä kerro tästä kenellekään t. kellekään. Siitä ei ole tietoa kenelläkään t. kellään ihmisellä. Kehenkään t. keneenkään ei voi luottaa. Jos kukaan jos yleensä joku, jos kuka, ennen kaikkea (hän, he tms.). Hän jos kukaan sopii johtajaksi. Jos ketään niin isää pelättiin.

kumminkaankumminkin

kumpainenkaankumpainenkin

kumpikaankumpikin

kunnekaankunnekin

lainkaan kielteisissä yhteyksissä: ollenkaan, ensinkään, yhtään, vähääkään, hiukkaakaan, laisinkaan. Ei syönyt lainkaan. Ei lainkaan hullumpi ajatus. Kuuli tuskin lainkaan. | ”Häiritsenkö?” ”Et lainkaan.”

laisinkaan tavallisemmin: lainkaan.

likimainkaan (likimain, kielteisissä yhteyksissä: likimainkaan) lähes, lähimain, lähestulkoon. Likimain yhtä suuret. Rahat eivät riittäneet likimainkaan.

lähestulkoonkaan (ei) läheskään, likikään, likimainkaan. Rahat eivät riittäneet lähestulkoonkaan.

läheskään lähes (kielteisissä yhteyksissä: läheskään) melkein, miltei, liki(pitäen); vrt. likimain, likimäärin, noin, jokseenkin, suunnilleen, osapuilleen, suurin piirtein.

1. ilmaisemassa hieman jtak pienempää määrää. Lähes sata. Lähes 700 000 henkeä. Lähes joka vuosi. Lähes kokonaan, puolillaan. Lähes isänsä mittainen. Eivät läheskään kaikki. Ei läheskään aina. Ei riitä läheskään.

2. laadun, tavan tms. ilmaukseen liittyen. Lähes samanlainen, mahdoton. Ei läheskään niin huono kuin luultiin. Lähes lopullisesti. Lähes keskellä. Lähes romuksi ajettu auto.

lähimainkaan lähimain (kielteisissä yhteyksissä: lähimainkaan) lähes, suunnilleen, melkein, likimain, osapuilleen, noin. Lähimain 50 vuotta sitten. Ei lähimainkaan valmis.

mihinkäänmissään

mikään (missään, mistään, mihinkään ks. myös erikseen) (mon. nominatiivi: mitkään; muut sijat yksikössä ja monikossa samanlaiset: minään, mitään, miksikään, missään, mihinkään, millekään jne.) kielteisissä yhteyksissä esineeseen t. asiaan viittaava indefiniittinen pron. Mikään ei auta. Siellä ei ole mitään. Kaikki tai ei mitään. Ei tämä vielä mitään, mutta näkisitpä – -. | ”Anteeksi!” ”Ei (se) [haittaa] mitään.” | Sitä ei pidetä minään. Hänestä ei ole mihinkään. Ei mikään tavallinen mies. Hänellä ei ole mitään harrastuksia. Älä missään nimessä! Ei millään tavalla. Ei millään muotoa. Asiasta on vaikea sanoa mitään varmaa.

Erik.

a. Jos mikään vaillinaisena sivulauseena ilmausta vahvistamassa: ennen kaikkea, juuri, vasta, nimenomaan. Tämä jos mikään on tärkeää.

b. Hän ei ole mies eikä mikään hän ei käy miehestä, on miehenä kelvoton (saamaton, pelkuri, kykenemätön tms.). Eihän se ole matka eikä mikään sehän on mitätön matka.

c. Ei millään ei millään keinolla, tavalla tms., ei mitenkään. Työ ei onnistunut millään. En millään muista.

d. ark. Ei se mitään [= suinkaan, ollenkaan, alkuunkaan] rikki ole. Ei enää mikään uusi paremmin: Ei enää (kovin) uusi.

milloinkaan kielteisissä yhteyksissä: (ei) minään aikana t. ajankohtana, (ei) missään tilaisuudessa t. olosuhteissa, (ei) koskaan, ikinä, konsanaan. Ei milloinkaan ennen. En ole nähnyt milloinkaan vompattia. Eihän sitä milloinkaan tiedä, mitä tapahtuu. Oletko milloinkaan ajatellut erota? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan SP.

millänsäkään (omistusliite persoonittain vaihteleva) (rinn. milläänkään) vain kielteisissä yhteyksissä ilmaisemassa rauhallista, leppoisaa suhtautumista, (näennäistä) välinpitämättömyyttä tms. Koira ei ollut millänsäkään, vaikka lapset sitä retuuttivat. Ei ollut millänsäkään muiden puheista. Älä ole milläsikään, kyllä se siitä selviää!

milläänkään (omistusliite persoonittain vaihteleva) = millänsäkään.

minnekäänmihinkään, missään

missään (myös paikallissijamuodot mistään, mihinkään) paikkaan viittaavia mikään-pronominin muotoja; Ei missään. En löydä kirjaa mistään. En viitsi lähteä mihinkään. Täällä jos missään.

Kuv. Siitä ei pääse mihinkään se on väistämätön tosiasia, välttämätöntä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Käsikirjoitus ei ollut mistään kotoisin ei ollut minkään arvoinen, oli täysin mitätön.

mitenkään kielteisissä yhteyksissä: millään tavalla, muotoa, missään tapauksessa, lainkaan, ollenkaan. En mitenkään kerkiä. | ”Häiritsenkö?” ”Ette mitenkään.”

moksiskaan ark. millänsäkään. Ei ollut juoruista moksiskaan.

myöskään → myös

ollenkaan kielteisissä yhteyksissä: ensinkään, lainkaan, laisinkaan, yhtään, vähääkään, hiukkaakaan. En osaa ollenkaan laulaa. Aikaa oli vähän, tuskin ollenkaan. Ei ole ollenkaan varmaa, että se onnistuu. Ei ollenkaan hassumpi aika hyvä tms. | ”Häiritsenkö?” ”Et ollenkaan.”

olletikaan harv. kielteisissä yhteyksissä: varsinkaan, etenkään.

semminkäänsemminkin

sittenkäänsittenkin

suinkaan kielteisissä yhteyksissä; vrt. suinkin. 1. millään tavalla t. muotoa, missään tapauksessa, mitenkään, ollenkaan, todellakaan. Se ei suinkaan ollut huono ajatus. | ”Häiritsenkö?” ”Et suinkaan.” 2. ilmaisemassa epäilyä: kai. Et suinkaan vain taas ole unohtanut? | ”Hän on täällä.” ”Ei suinkaan.”

suunnilleenkaan suunnilleen (kielteisissä yhteyksissä: suunnilleenkaan) suurin piirtein, likimain, likipitäen, osapuilleen, arviolta, noin. Painaa suunnilleen 100 kiloa. Suunnilleen joka kymmenes. Työ on suunnilleen valmis. Asia on suunnilleen niin. Ei mennyt edes suunnilleenkaan kohdalleen.

tietenkääntietenkin

vallankaanvallankin

varsinkaanvarsinkin

vähääkään → vähän

-kin, -kaan, -kään, -ksi

ainakin | arvatenkin | erittäinkin | etenkin | johonkin | jokin | jokseenkin | jolloinkin | joltinenkin | joltisestikin | jommoinenkin | jonnekin | joskin | jossakin | jostakin | jotakuinkin | jotenkin | jotensakin | joteskin | kaikitenkin | kuitenkin | kukin | kulloinenkin | kulloinkin | kumminkin | kumpainenkin | kumpikin | kunnekin | mihinkin | mikin | mikäkin | milloinkin | minnekin | missäkin | mistäkin | mitenkin | myöskin | olletikin | pakostakin | semminkin | senkin | sittenkin | suinkin | tietenkin | vallankin | varsinkin

ainakaan | alkuunkaan | arvatenkaan | ennen aikaan | hukkaan | joskaan | kertaakaan | koskaan | kuinkaan | kuitenkaan | kukaan | kumminkaan | kumpainenkaan | kumpikaan | kunnekaan | lainkaan | laisinkaan | likimainkaan | livohkaan | lähestulkoonkaan | lähimainkaan | milloinkaan | moksiskaan | mukaan | myötäsukaan | ollenkaan | olletikaan | päiväsaikaan | sekaan | sitkaan | suinkaan | suunnilleenkaan | synkkaan | tarkkaan | tinkaan | tiukkaan | vaineskaan | vallankaan | varsinkaan | vastasukaan | verkkaan | vitkaan | ylimalkaan | yöjalkaan |

ensinkään | etenkään | ikään | kenkään | likikään | läheskään | mihinkään | mikään | millänsäkään | milläänkään | minnekään | mitenkään | mynkään | myöskään | mönkään | niin ikään | pitkään | puoliselkään | reppuselkään | semminkään | sittenkään | tietenkään | umpimähkään | vastikään | vähääkään |

ainaiseksi | ainiaaksi | ainiaksi | alemmaksi | alimmaksi | aluksi | edemmäksi | ensiksi | ensimmäiseksi | etelämmäksi | etemmäksi | etäämmäksi | haaksi | idemmäksi | ikipäiviksi | illemmaksi | ilmaiseksi | iäksi | jäljemmäksi | kateeksi | kauaksi | kauemmaksi | kauimmaksi | kesemmäksi | keskemmäksi | keulemmaksi | keväämmäksi | kiinnemmäksi | koetteeksi | kokeeksi | kuoliaaksi | kylliksi | käsiksi | laidemmaksi | liiaksi | liiskaksi | likemmäksi | likimmäksi | lisäksi | loitommaksi | lopuksi | lossiksi | lähemmäksi | lähimmäksi | lännemmäksi | lössiksi | mieliksi | miksi | minkä vuoksi | murskaksi | myöhemmäksi | mäskäksi | onneksi | osaksi | pahimmoiksi | pahitteeksi | parahiksi | paraiksi | parhaiksi | pataluhaksi | peremmäksi | periksi | pinnemmaksi | pohjemmaksi | pohjimmaksi | pohjoisemmaksi | puoleksi | puoli-ilmaiseksi | puoliksi | puolikuoliaaksi | päivemmäksi | rannemmaksi | rannimmaksi | reunemmaksi | reunimmaksi | seinemmäksi | sen vuoksi | siksi | sinnemmäksi | sinuiksi | sinuksi | sisemmäksi | sisimmäksi | sivummaksi |syksymmäksi | syrjemmäksi | syvemmäksi | taaemmaksi | taaimmaksi | taammaksi | taemmaksi | taimmaksi | talvemmaksi | tarpeeksi | tiettäväksi | tohjoksi | toiseksi | toistaiseksi | tuonnemmaksi | tuonnimmaksi | tännemmäksi | tännimmäksi | uloimmaksi | ulommaksi | varoiksi | viimeiseksi | viimeksi | vuoksi | ylemmäksi | ylimmäksi | överiksi |

.

Introdus  / lisätty 26.3.2010

Actualizat / päivitetty 13.4.2013

.

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: