Blogulblog's Blog

Kalakukko

Kalakukko

.

Kalakukko.

kalakukko ● pâine umplută cu pește; în aluat de pâine de secară, se coace pește cu șuncă de porc ■ limpa med inbakad fisk

.

Kalakukko on suomalainen perinneruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu.

Kalakukossa ruistaikinakuoren sisään leivotaan yleisesti kalaa sekä sian kylkeä. Kalakukkoa paistetaan 5–7 tuntia uunissa, perinteisesti leivinuunissa.
Maailman vanhin säilöntämenetelmä on kuivaus ja happamoitumista. Kalakukko kestää enintään 6 viikkoa ja maultaan voidaan pitää epätavallista, varsinkin niille, jotka eivät ole syönyt sitä ennen. Yleinen lisuke on kirnupiimää tai piimää.
Nimi tarkoittaa jotain kala pussissa mutta voi helposti toisenkin ymmärtää.

Kalakukossa sana kukko ei luultavasti liity kanalintuurokseen eli kukkoon, vaan nimen alkuperä on muualla. Yhden selityksen mukaan nimi liittyy kätkemiseen ja paketoimiseen, kalakukon kuori on siis eräänlainen kukkaro.

Nimityksen alkuperänä voi olla myös huippua, kukkuraa tai kukkulaa tarkoittava sana kukku. Onhan kalakukko muihin leivonnaisiin verrattuna muodoltaan kukkurainen.

Kalakukko on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi heinäkuussa 2002.

Kalakukko este un fel de mâncare finlandez, care a fost numit „cea mai veche conservă din lume”. Se prepară din păstrăviori aurii așezați în straturi, intercalat cu felii subțiri de șuncă și învelit totul într-o cocă din făină de secară. Se coace în cuptorul de pâine pentru mai multe ore. Ca mâncare de post, în locul peștelui se pot folosi napi, dar atunci se numește lanttukukko.

Metodele cele mai vechi de conservare sunt uscarea și murăturile. Kalakukko se poate păstra până la 6 săptămâni și s-ar putea să aibă un gust care poate părea neobișnuit, pentru cei care nu l-au mâncat înainte. Ca băutură se recomandă lapte bătut sau lapte acru.

Numele inseamna ceva de genul pește în pungă, dar se poate interpreta și altfel.

Se presupune că numele de kalakukko provine din cuvintele finlandeze kala – pește și kukko – cocoș, însă kukko în limba kareliană înseamnă și „plăcintă”. Etimologic kukko este derivat din aceeași rădăcină ca și kukkaro (pungă de bani, portmoneu). Kukko ar putea veni, de asemenea, de la un cuvânt finlandez kukkula – deal, deoarece produsul finit arată ca un deal.

Din iunie 2002, kalakukko este înregistrat ca DOC, denumire de origine controlată.

Kalakukko är en finländsk maträtt som ibland kallas „världens äldsta konserv”. Fisk (vanligtvis siklöjor) eller kålrot täcks av ett deghölje (av bland annat råg), varvas med fläsk och ugnsbakas därefter i flera timmar.

Världens äldsta konserveringsmetod är torkning och syrning. I Norden har det ugnsbakats maträtter sedan 1400-talet, men vanlig blir ugnsbakningen först när vedspisen införts, dvs i mitten och slutet av 1800-talet. Maträtten kan hålla uppemot 6 veckor och har en smak som kan upplevas som ovanlig, för den som inte ätit den tidigare. Ett vanligt tillbehör är kärnmjölk eller filmjölk.

Namnet betyder ungefär fiskbörs, men kan lätt felöversättas till annat.

Rätten har skyddad ursprungsbeteckning.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakukko

https://sv.wikipedia.org/wiki/Kalakukko

https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Kalakukko

.

Sano ”muikku”! – Muikun ylistys

.

Sano_muikku.

Mikään maailmassa ei ole niin hyvää ruokaa kuin muikku: paistettuna, keitettynä, savustettuna, halstrattuna, haudutettuna, kukkona, suolattuna, tönkkönä tai purkitettuna. Aili Runteen laulussa sanotaan, että muikkupata maistuu vaik pöydäs ois lohta. Mätikin kuuluu olevan herkkua, vaikken itse perusta. Linkola lisäisi tähän, että parasta ahtaa muikku suuhun raakana suolineen päivineen.

Muikku (Coregonus albula) jos mikä on kala ja vanhastaan niin tärkeä, että muista suomukkaista onkin käytetty erillisiä nimiä: hauki, ahven, särki … Perämeren alueella se on maiva.

Muikku ei ole teevee- ja gourmet-kokkien piperryslistojen ykkönen, eikä se raaka-aineena osallistu nyt niin muodissa oleviin kilpailuihin, joissa hävinnyt pyyhkii räkäänsä essuun. Kaksi neulamuikkua ristikkäin, ynnä persilja, ynnä tilli ja hökötyksen päälle kukkanen, siinä tietysti olisi ideaa itketykseen.

Muikun siivoaminen (perkaaminen, puhkominen, saksilla avittaminen) on helppoa ja siitä saa kädet silkinpehmeiksi. Toivottavasti leidit, jotka ovat tottuneet kylpemään suklaassa, tammanmaidossa tai shampanjassa, eivät keksi muikkua tähän tarkoitukseen. Kuoretta (Osmerus eperlanus, kuore ● epernus ■ nors) ei saa luulla muikuksi, sehän haiseekin 50-luvun kurjuudelle.

Rantakala tavisten tapahtumana lienee julkkujuhlista kauimpana. Nuotta on vedetty, muikku on sätkiväistä, kansa ottavaista. Hälinä yltyy, pata ja emännät käyvät kuumina. Muikkua syötäessä puhutaan ranskan ja italian sijasta suomalaisia murteita, kuten kitkoo, savvoo ja karjalaa: muikkuu, muikkuva tahe mujetta.

Ruokatavat ovat käytännölliset; joku sylkäisee ruodot, toinen kapsuttaa ne lautasen reunalle säteiksi, kolmas mössää velliksi ja poimii ylimääräiset roippeet viiksistään tai ryntäiltään illan hämärtyessä. Leivänpalalla nuollaan lautanen tyhjäksi, röyhtäistään ja haetaan lisää. Juomaksi käy vesi, kotikalja tai kolmesti kirkastettu.

Muikkua syötäessä iloitaan ja nauretaan ääneen ilman kultahampaita tai hampaita lainkaan. Jos/kunjoku tahtoo ikuistaa hetken, kaikki lausuvat sen mitä pitääkin: muikku. Myös kissat, sillit, harakat, lokit ja varikset saavat osallistua bileisiin. Kala-allergiasta kärsivillekin muikku sopii, – jos joku ei sitä vielä satu tietämään. Tai sitä, ettei muikkua koskaan saa häpäistä käyttämällä paistamiseen/keittämiseen voin sijasta öljyä.

Kotimaista kalaa suositellaan syötäväksi monta kertaa viikossa. Muikku ei viihdy muissa kuin puhtaissa vesissä. Sitä ei käytetä perattavana aasialaisella orjatyövoimalla. Sitä ei kasvateta teollisesti altaissa, eikä ruokita Norjan lohen tapaan sillillä. Kalatalouden Keskusliiton esitteessä selvitetään, että muikun vartalon rasvapitoisuus on 3,3 % ja pään 6 %.

Muikun himo iskee, mikäli edellisestä muikkupäivästä on aikaa. Se alkaa kavalasti, se hiipii mieleen rautapannun näpläämisen yhteydessä. Vanhempani yrittivät aikoinaan selvittää nuottausten saloja puhelimitse ja kävivät kaupoissa kyselemässä „onks tietoo”. Hesalaistuneena minua tämä huvitti, mutta en ollutkaan silloin vielä muikkukoukussa koska torilta sai aina tuoretta silakkaa ja silmäniskun raavaalta saaristolaiskalastajalta.

Nykyisin seison pärekori tanassa ja suorastaan vaadin päivän muikku ja tiskin taakse. Jäissä, ei pakattuina. Mieluummin pikkuvaaksan mittaisina kuin neuloina tai Uukuniemen jättimäisinä vanhukaisina. Viime talvena Koitsanlahdessa nuotattiin ja ehdotinkin, että Simpeleen kauppiaat ottaisivat muikkuja vähittäismyyntiin. Se ei kuulemma ollut taloudellisesti kannattavaa.

Nyt jäät ovat lumikerroksineen ja sohjoineen pilkkijöillekin mahdottomat, joten ymmärrän hankaluudet. Mutta jossakin niitä kuuluu olevan. Empiirisen muikkututkimukseni tuloksena ei kuitenkaan Simpeleen torilla, ei Vuoksenniskan kaupoissa, eikä melkein koskaan Simpeleen kaupoissa. Mitä tehdä?

Apud Sirkka Laine, kirjailija

.

Erityisen maukaslihaisena tunnettua sisävesien parvikala (Coregonus albula Lin.) merkitsevällä muikku-sanalla on ytarkka vastine karjalassa. Sana on selitetty johdokseksi samasta muja-vartalosta, josta on muodostettu myös adjektiivi → muikea. Saman vartalon toinen johdos on kalan synonyyminen nimitys muje. Suomen kirjakielessä muikku on ensi kerta mainittu pappien oikeuksia koskevassa asetuksessa vuonna 1743.

mujka – muikku – (muick-, mujk-, muik-, muikk-) [av fin. muikku, diminutiv av muje, siklöja] (i Finl.) fisken Coregonus albula Lin., siklöja, förekommer i norrländska dialekter; [pește migrator teleostean de lac, din familia salmonidelor, cu solzi argintii; „somon în miniatură”!] Käytössä vain norrlantilaisissa murteissa. Jag har mujkorna stekta och nya potäter på elden. – Am prăjit la foc mrenuțe și cartofi noi.

Coregonus este un gen de pești cu numeroase specii din apele reci ale Europei nordice, Siberiei, Americii de Nord și în Alpi, din familia salmonide (Salmonidae). Unele specii sunt migratoare anadrome, altele dulcicole (mai ales lacustre). Genul cuprinde aproximativ șaptezeci de specii, din care 56 în apele europene. Coregonul face parte din familia salmonidelor. A fost introdus în România în anul 1956, lacurile fiind populate cu puieți din speciile Coregonus lavaretus (max 60-70 cm) și Coregonus albula (max 25cm).

.

Sinonime

muikku: hamsi, holtii (pieni), hottamuikku, kala, kitkanviisas, konneveen kierosilmä, maiva (perämeren muikku), muikelo, muje, mujes, muroke, muse, reapys, rääpys, reäpys, riäpys, savolaisen sardiini, siikamaiva, silli, tuulpoika

.

latina Coregonus albula
romania coregon [mic], mrenuță pește alb; [aș propune: păstrăvior argintiu]
ranska corégone blanchêtre, marène
italia coregone bianco
suomi muikku, muje (vezi mai sus!)
eesti rääbis
unkari törpe-maréna
polonă sielaw
saksa kleine Maräne
hollanti kleine marene, witvisje
ruotsi siklöja (Sv), mujka (Fi)
norja lagesild
tanska heltling
englanti vendace, lake whitefish
venäjä ряпушка

.

Problema pentru numele românesc este dată de numele latin Coregonus albula care corespunde și păstrăvului argintiu și așa numitului „pește alb” care sunt pești ceva mai mari.

.

muikkukukko ● pâine umplută cu mrenuță ■ (ruok) limpa med inbakade siklöjor

muikunmäti ● icre de mrenuță ■ siklöj[e]rom; löjrom; (suomr myös) mujkrom

.

Vocabular minimal

Sano ”muikku”! – Smile! (la fotograf!) – Zâmbiți, vă rog!

paistettuna, ca și toată seria care urmeză terminată în -VnA, este vorba de un participiu II pasiv care are prostul obicei să se decline; aici toate sunt la cazul esiv cu sensul de „în chip de / în stare de”.

.

Halsteri.

halsteri, halstari, ritilä, ristikko, parila ● grătar dublu ■ halster

halstrattuna → halsteroida, halstaroida, halstrata

haudutettuna → hauduttaa

keitettynä → keittää

paistettuna → paistaa

purkitettuna → purkittaa

savustettuna → savustaa

suolattuna → suolata

kukkona – sub formă de kalakukko

tönkkönä – țeapăn (înghețat tun sau, aici, uscat)

.

Vezi și Verbele culinare.

.

Aili Runteen, nume pomenit la început, patronimul, adică numele de familie este, potrivit obiceiului, la genitiv. Cum aflăm nominativul? Grupul –nt– potrivit alternaței consonantice ne duce la –nn– de unde, apoi este mai ușor de dedus, Runne deci Aili a’ lu’ Runne.

.

ois – dialectal olisi

.

Introdus / lisätty 19.11.2015

.

 

Creează un sit web gratuit sau un blog la WordPress.com.

%d blogeri au apreciat asta: